23) Kangasniemeläistä liikunnan ja urheilun historiikkia.

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 10.9.2015)

Tälle sivulle on koottu kuvia ja asiatietoa (muisteluksia) Kangasniemeläisen liikunnan ja urheilutoiminnan varhaisemmilta vuosilta.
Kuten muistakin sivustomme asioista, myös näistä tällä sivulla esitellyistä henkilöistä ja asioista olisi erittäin mielenkiintoista saada lisätietoja:

E-MAIL (lisätietoja tekijöille) .

Kangasniemen yleisurheiluennätyksiä (2008):


A) Kangasniemen Kalskeen puuhamiehet Reijo Pynnönen ja Reijo Erkkilä julkaisivät vuonna 2008 'Yleisurheilukalenterin', josta löytyi runsaasti mielenkiintoisia tilastoja paikkakunnan yleisurheiluhistoriasta. Ohessa lueteltuna Kangasniemen yleisurheiluennätykset (miehet ja naiset).
Ymmärtääkseni tilastoon on hyväksytty vain tulokset, joiden suoritushetkellä kyseinen urheilija on edustanut kangasniemeläistä seuraa (eli Kalsketta). En osaa äkikseltään arvioida, moniko ennätys on vuoden 2008 jälkeen rikottu kirjoitushetkeen (15.12.2012) mennessä, mutta mainitut puuhamiehet voisivat varmaankin mahdolliset sittemmin tehdyt ennätykset tähän yhteyteen päivittää - kiitos jo etukäteen.
Kuten ennätysten tekovuosista näkyy, suurin osa on tehty paikkakunnalle muuttoni jälkeen (1978), josta johtuen useimmat ennätysurheilijat myös henkilöinä muistan.

Tämä kuva teksteineen on samaisesta vuoden 2008 'Yleisurheilukalenterista' (Kalske ~ Reijo Pynnönen - Reijo Erkkilä).

Kangasniemen Palloilijat-51 rahoitti alkuaikojen toimintaansa Pirtillä järjestetyillä tansseilla:

B) Kangasniemen Palloilijat-51 (KaPa-51) rahoitti paerustamisensa jälkeen toimintaansa järjestämällä Pirtillä tansseja. Tämä ilmoistus oli Kangasniemen Kunnallislehden historiallisessa ensimmäisessä numerossa 14.10.1953. Kovin vähän on toistaiseksi tietoja saatavilla Kangasniemen Palloilijoiden 50- ja 60-luvun toiminnasta. Kaikki tiedonjyväsetkin kiinnostaisivat. Mitä lajeja seuran piirissä harjoitettiin - missä - ja keiden toimesta?

KaPa-51:n jalkapallo- ja jääkiekkotoiminta on 80-luvulta alkaen ollut juniorijoukkueita myöten vilkasta, mutta KaPa-51:n jalkapalloilijat liittyivät SPL:n silloisen Saimaan piirin jäseniksi vasta vuonna 1975. Seuran perustamisesta oli kulunut tuolloin jo 24 vuotta.

LINKKI: Kangasniemen JALKAPALLOHISTORIAN erikoissivuillemme.

Kangasniemen Kalskeen alkuvaiheita (perustettiin 1904 'tai' 1909):

C) Tämä kuva on teksteineen suoraan Antero Mannisen 'Kangasniemen historia 2'-kirjasta (1962). Kuvauspaikka on tuntematon - ellei sitten olla Ekelundin veljesten kutsusta kokoonnuttu apteekin puutarhaan juhlapotrettiin?

(Kalevi Hartonen, 1987): Kaleske on Kangasniemen vanhin urheiluseura. Perustamisajankohtana pidetään päivämäärää 3.7.1904, jolloin perustettiin 'Kangasniemen voimistelu- ja urheiluosasto', joka toimi Kangasniemen nuorisoseuran yhteydessä. Kuitenkin useat vanhat kalskeelaiset pitävät oikeampana perustamisaikana päivämäärää 6.5.1909, jolloin pidetyssä kokouksessa se erosi omaksi itsenäiseksi 'Kangasniemen Kalskeeksi'.

(Antero Manninen, 1962): Yleisurheilua on harjoitettu 1900-luvun alkuvuosista saakka. Uranuurtajia olivat mm. räätälinkisällit Asarias Hallberg ja Otto Laitinen, jotka juhannuksen maissa 1904 saapuivat kirkonkylään kesälomalle Helsingistä, missä olivat urheiluseura Jyryn piirissä joutuneet urheilukärpäsen puremiksi. He herättivät kirkonkylän miespuolisessa nuorisossa kummastusta ja ihastusta työntelemällä kiveä sekä hyppäämällä pituutta ja korkeutta.
Jo heinäkuun alussa 1904 urheiluinnostus saavutti sellaiset mittasuhteet, että opettaja Nestor Kallon aloitteesta nuorisoseuraan perustettiin voimistelu- ja urheiluosasto.
Yleisurheilutoimintaa haittasi sopivien suorituspaikkojen, nimenomaan juoksuratojen puute. Kuvaavaa onkin, että varhaisimmassa kilpailussa, josta tietoja on säilynyt, Koittilan kansakoulun urkuharmonin arpajaisjuhlassa v. 1905, kilpailtiin 5-ottelussa, johon ei sisältynyt yhtään ainoaa juoksua.
Muistitiedon mukaan aiheutti urheiluosaston liiankin railakkaita muotoja saanut laivamatka naapuripitäjän Väisälänsaareen ja nuorisoseuran vakavahenkisen johdon moitteet sen, että osasto itsenäistyi varsinaiseksi urheiluseuraksi v. 1909. Tämä sai nimen Kalske. Olipa seuran syntyvaiheiden laita niin tai näin, urheilutoiminta sai sen ilmestyttyä näyttämölle vauhtia ja ripeyttä ja samalla järjestäytyneemmät muodot.
Seuran toiminta ei rajoittunut yksistään harjoitusten ja kilpailujen järjestämiseen, vaan se pani toimeen myös ohjelmallisia iltamia, sillä oli oma 'Nuoli'-niminen sanomalehti, ajoittain oma torvisoittokunta jne. Kalskeen toiminta oli varsin vilkasta ensimmäistä maailmansotaa edeltäneinä vuosina. Vuonna 1916 jäsenmäärä oli 41 henkeä.

Harjoittelu- ja kilpailuolosuhteista johtuen Kangasniemen yleisurheilijoiden varhaisaikojen tulossaavutukset jäivät vaatimattomiksi. Mikkelin piirin kilpailuissa ei juurikaan menestystä saavutettu, mutta heräävä into oli kuitenkin korkealla. Vuonna 1914 Kalske perusti oman naisosaston, joka järjesti naisille omia juoksukilpailuja.
Kalske oli pääasiallisesti 'kirkonkylän seura', joten tarvetta kyläkuntienkin seuroille oli. Opettaja Aleksi Lehtonen perusti Luusniemelle Elon (mainitaan jo v. 1916 asiakirjoissa, joskin 'virallinen' sääntöjenvahvistus saatiin vasta v. 1919). Hiukan nuorempia seuroja olivat Unnukkalan Lento, Kutemajärven Jänne ja Äkryssä Kaiku. Läsäkoskella vaikutti Vilkas, jonka siirryttyä TUL:n riveihin, paikkakunnalle perustettiin toiseksi seuraksi Läsäkosken Urheilijat.
Pitäjän lukuisten urheiluseurojen kesken oli tietenkin olemassa 'jännitteitä' muutenkin kuin vain sekunneissa ja senteissä - yhden voimakkaan seuran luominen ei ollut vielä ajankohtaista - eikä kai mahdollistakaan.
Kangasniemen ensimmäiset yhteiset yleisurheilukilpailut pidettiin Vihikankaalla vuonna 1917.Voittajaksi ei pistelaskuissa selvinnyt Kalske vaan Unnukkalan Lento. Osanottajia oli kolmisenkymmentä, neljä kyläseuraa loisti poissaolollaan.
Suojeluskunta kunnosti seurakunnalta saadun maa-alueen urheilukentäksi, jolloin toiminta sai aivan uuden ponnekkuuden. Kyläseuratkin alkoivat rakennella omia vaatimattomiakin 'peltokenttiään'.
Merkittävää menestystäkin saatiin 1920-luvulla, kun Unnukkalan nuorisoseuran juoksijattaret kunnostautuivat Suur-Savon nuorisoseurojen kesäjuhlilla sekä henkilökohtaisissa että joukkuekilpailuissa. Kangasniemellä syntyi kuitenkin Martti Tolamo (aik. Topelius), joka sittemmin sai sankarikuoleman talvisodassa. Hän oli aikoinaan Suomen ennätysmies pituushypyssä ja edusti Suomea sekä Berliinin olympiakisoissa että lukuisissa maaotteluissa. Hänestä on tarkempaa tietossa sivullamme #14 (kuvaruutu A).

D) Kangasniemen pitäjän keskusseura oli 'Kangasniemen Urheilijat' eli 'KaU, jonka edustusasuissa Kangasniemen eri 'kyläseuroista' valitut urheilijat ottivat osaa esim. pitäjäotteluihin. Tässä kuvassa yksitoista yleisurheilijaa ryhmäkuvassa vuoden 1950 tienoilla.
Takarivissä vasemmalta: Mikko Halmeslahti, Eero Pyykkönen, -?- , Kalevi Ahopalo ja Vesa Tulla.
Eturivissä (vas.) Matti Pyykkönen, Vilho Suuronen , Eino Ravolainen, Kalevi Peljo, Seppo Selin ja Jussi Svala.


Ylemmästä ryhmäkuvasta onnistui eturivin toisen miehen (vasemmalta) tunnistaminen vasta 2.1.2008 Hokan kyläperinnekirjan (1988) avulla, josta löytyi tämä Vilho Suurosen kuva ja Kalevi Hartosen teksti:
Vilho Suuronen muistetaan lähes 60m keihäänheittäjänä, sekä tarpeen mukaan ottelijanakin. Vilho oli Kangasniemen tukipylväitä pitäjäotteluissa vuosikausia, aina luotettava ja hyväntuulinen. Vaikka olosuhteet eivät olleet aina 1940-1950-luvuilla kaikissa kilpailuissa parhaat mahdolliset, oli Vilho aina hyvän kilpailuhengen luoja, joka ei mielellään 'purnannut'.
Kun kerrotaan (Hokan) keihäsmiehistä, mainittakoon Raimo Tulla, jonka kädestä keihäs lensi 58.98m. Hän oli nuorempi kuin Vilho Suuronen, joten voidaan kai kertoa jatkajasta. Hän jatkoi kun Vilho jo väistyi.

Vilho Suuronen edusti siis varsinaisesti seuraa nimeltä Hokan Ponnistus, joka perustettiin 21.2.1939. Ponnistus liittyi'Kangasniemen Urheilijain alaosastoksi v.1964 ja toimi aina vuoteen 1969 saakka, jolloin KaU lakkautettiin. Hokan urheilijoista osa siirtyi Kalskeeseen, osa lopetti ja muutamat lahjakkaatkin urheilijat siirtyivät töiden perässä muualle (Kalevi Hartonen, 1988).


Mikko Halmeslahti antoi (2.12.2007) tämän toisen KaU:n urheilijakuvan käyttöömme. Edelliseen kuvaan verrattuna kuvassa on nyt vain kymmenen urheilijaa.
Mikko on kuvan taakse kirjoittanut vuosiluvuksi 1950 ja tekstin "A-luokan pojat". Mikko on kirjoittanut kuvan taakse myös kymmenen nimeä seuraavassa järjestyksessä (vasemmalta):
Seppo Salminen, Jussi Svala, Mikko Halmeslahti, Seppo Selin, Matti Pyykkönen, Kalevi Peljo (takana ylh.), Esko Junni, Eino Ravolainen (ylh.), Eero Pyykkönen ja Vesa Tulla.
Uusia nimiä edelliseen kuvaan verrattuna ovat siis Seppo Salminen ja Esko Junni. Kalevi Ahopalo ja Vilho Suuronen puuttuvat ylimpään kuvaan verrattuna.


Nämä kaikki neljä kuvaa KaU-urheilijoista ovat peräisin Esko Pylvänäisen kuva-albumista (2015., kiitos). Ylhäällä vasemmalla Väinö Lestelä ja oikealla Simo Toivakka. Alempana vasemmlla Pekka Manninen ja oikealla Taimi Tyrväinen.

Kangasniemen urheilu-uutisia 1950-luvulta Kunnallislehden kertomana:

E) Kangasniemen keskusseuran eli 'Kangasniemen Urheilijoiden' (KaU) rintamerkki kuvattuna 18.6.2010 ('S&J')


KaU:n puuhakas sihteeri Kalevi Hartonen Tahkomäeltä oli tehnyt Kangasniemen Kunnallislehteen 25.11.1953 katsauksen Kangasniemen urheiluvuodesta:
Suomen Urheiluliiton seuraluokitteluvaatimukset asettivat keväällä seurallamme korkean tavoitteen, johon määrätietoisen laajalla työskentelyllä sitten kesän mittaan kivuttiin. Suurkilpailuissa saavutetuista virallisista tuloksista näytti olevan pahin puute miesten luokittelun kohdalla, mutta kun nuoret tytöt ja pojat tuloksillaan ylittivät tavoitteensa, niin siten seuramme säilytti kunniakkaan tilan napaseurojen joukossa.
Liikuntatyötä on puskettu eteenpäin pitäjämme laajoissa kyläkunnissa lukuunottamatta Makkolaa, Kutemajärveä ja Läsäkoskea, joissa urheilun tuli ei näytä nykyään palavan.
Kesän huomattavimmat tapahtumat olivat poikien ja tyttöjen piirin mestaruuskilpailut sekä laajalla ohjelmalla suoritetut seuraottelut Hankasalmea ja Haukivuorta vastaan, jotka molemmat voitettiin.
Piirikunnallisia kilpailuja pitivät lisäksi Luusniemen Elo, Vihaven Yritys, Koittilan Kunto ja Ruokomäen Jänne. Nämä jäsenseuramme suorittivatkin ehkä suurimmat ponnistelut yhteisen menestyksen saavuttamisessa.
Eri jäsenseurojen luokitellut urheilijat toivat seuraavat pisteet: Jänne 105, Kalske 75, Kunto 33, Humina 30, Elo 13, Yritys 7, Ponnistus 4, Kiri 4 ja Lento 3.

Paras yleisurheilijamme on ollut Hyyrylän Eino Ravolainen seuraavlilla tuloksillaan: 800m ~ 2,00,2, 1500m ~ 4,11,0, 3000m ~ 9.00.0.
Ruokomäen Yrjö Orjala on lisäksi juossut B-luokkaan 25000 metrillä 1,31,05.

Miesten C-luokassa ovat seuraavat: Vilho Suuronen, E.A.Laitinen, Kalevi Kuitunen, Seppo Selin, Mikko Paavolainen, Eero Pyykkönen, Jussi Svala, Kaj Tuukkanen, Paavo Ylönen, Veikko Ylönen ja Kalevi Hartonen.
Naisten C-luokassa ovat Rauni Pylvänäinen, Helka Laitinen, Marja Svala, Anja Manninen, Kaija Kananen, Leena Ylönen, Siiri Häkkinen ja Sirkka Liukkonen.
Poikien A-luokassa parhaana pistemiehenä Reino Liukkonen, Jänne. Lisäksi poikien B-luokassa 13 urheilijaa, poikien C-luokassa 22 urheilijaa, tyttöjen B-luokassa 2 urheilijaa ja tyttöjen C-luokassa 10 urheilijaa.

Seuraluokittelussa huomioidaan urheilijain lisäksi palkintotuomarikunta, jota liiton kouluttajana Tapio Ikonen on edelleen opastanut. Rekisteröityjä palkintotuomareita on tällä hetkellä 1. luokassa 7, 2. luokassa 10 ja 3. luokassa 62. Lähettäjiä vastaavasti I/1, II/2 ja III/2.

Ruokomäen urheiluhistoriikkia (Kalevi Hartonen, 'Ruokomäen Jänne'):

F) Tässä ryhmäkuvassa Ruokomäen Jänteen alkuvuosien juoksijoita: Vesa Ylönen, Kalevi Hartonen, Yrjö Orjala ja Tauno Ylönen. Kuva on Kalevi Hartosen kirjoittamasta 'Ruokomäen liikuntaa 1910-87'-kirjasta.

(Kalevi Hartonen, 1987): Ruokomäen ensimmäinen urheiluseura toimi muistitiedon mukaan vuosina 1915-19. Seuran nimi oli Antero Mannisen mukaan ollut 'Kutemajärven Jänne', piiritoiminnanjohtaja Juntusen mukaan taas ' Kangasniemen Jänne' ja vanhojen ruokomäkeläisten mukaan 'Ruokomäen Jänne'.
'Jänne'-seuran puheenjohtajana ja rahastonhoitajana oli toiminut suutari Antti Tyrväinen ja sihteerinä maanviljelijä Otto Pylvänäinen. Seuran nimeksi oli ehdotettu myös 'Ruokomäen Humua', jota ei kuitenkaan oltu hyväksytty. Seurassa oli alkuvuosien aikana ollut noin 50 jäsentä, lajeina oli ollut yleisurheilu, hiihto ja paini.

'Ruokomäen Jänteen' ensimmäisen olemassaolon aikana 1910-luvulla oli seuran 'nimekkäimpiä' urheilijoita olleet Ville Ylönen, Otto Pylvänäinen, Aati ja Albin Tyrväinen ja Abel Liukkonen yleisurheilijoina, sekä Kalle Höylä hiihtäjänä.
Ensimmäisten seuran hiihtokilpailujen pitopaikkana muistetaan Takkalammin järven jää. Kolme palkittua olivat olleet Heimo ja Aati Puntanen sekä Emil Valkonen.
Yleisurheilukilpailuja Ruokomäellä oli alettu pitää varsinaisesti vuodesta 1925 alkaen, jolloin oli 'Eljaksen' talossa ollut kesäjuhlat. Puuhamiehenä oli toiminut opettajan mies Juho Paananen. Hiihtokilpailut olivat 1920-luvulla silloisella koululla, Eloselän talossa. Nuorista pojista paras hiihtäjä oli ollut Otto Siitari, joka 'värvättiinkin' muutamaksi talveksi 'Sauvamäen Yritykseen' Hankasalmen puolelle.
Maamiesseura oli hoidellut Ruokomäen kilpailutoimintaa vuodesta 1925 alkaen, maatalousnaiset hieman myöhemmin. Suojeluskunta aloitti kilpailujensa järjestämisen vuodesta 1930 aina lakkauttamiseensa asti sotien jälkeen. Heidän mukanaan toimintaan tuli ammunta eri muodoissa.

Kalevi Hartosen alkuperäinen kuvateksti vuoden 1987 kirjassaan:
Kauppias Vornasen pakettiautolla mentiin kilpailuihin. Kuvassa vasemmalta Vesa tai Tauno Ylönen, Mauno Laukkarinen, Tauno Suuronen, Veikko E.Laitinen, ? , Veikko Paappanen, Reino Laitinen - takana Kalevi Hartonen, Samuli Tissari ja Armas Tyrväinen.

(Kalevi Hartonen, 1987): Vuosina 1920-40 esiintyivät Ruokomäen hiihtäjäniminä Eeva ja Otto Siitari, Eino Liukkonen, Albin Kemppi, Lempi , Unto, Arvi, Tauno ja Toivo Valkonen. Ottelumiehiä olivat Veikko Valkonen (Arvin veli) ja Otto Siitari. Juoksua edustivat Toivo Valkonen, Eino Laitinen, Arvi Valkonen sekä Arvo ja Osmo Koljonen.
Vuosina 1934-35 kylän vöki kokoontui 'Huusluarin' aholle ja pellollekin pelaamaan pesäpalloa. Pallopelin lomaan tuli yleisurheilu, jota harjoiteltiin pelin ohella. 'Huusluari' sijaitsee Pieksämäen puolella, mutta aivan Ruokomäen rajalla. Taloa kutsuttiin tuolloin 'Hokkaseksi' isännän mukaan. Talon poika Ano Hokkanen oli sen ajan paras juoksija Ruokomäessä. Anon kotitalo oli Ruokomäen liikuntatoimen merkittävimpiä paikkoja vuosien kuluessa.
1950-luvulla Anon kotitaloa isännöi Albin Reinikainen, jolloin talon puimalassa 'Jänne' järjesti useita huvitilaisuuksia. Sittemmin Pekka Reinikainen jatkoi talon isännyyttä.
Suojeluskunnan miehet harjoittelivat ammuntaa Kautiolammin jäällä ja Turvalassa.

'Kaiku'-seura perustettiin Äkrynkosken Ylämyllyllä 20.10.1917:

G) Kuvassa Äkryn suunnistuksen oppimestari Heikki Manninen pitää v.1957 opetusta Kaiun juniorisuunnistajille Äkryn koululla. Kuva: Heikki Manninen, Äkryn perinnekirja, 1988. Enemmän Kaiun toiminnasta Äkryn kyläsivullamme . Kaiku-seura ehdittiin perustaa siis puolitoista kuukautta ennen Suomen itsenäistymistä. Seuran alkuaikojen pöytäkirjoja ei ole tallella, ainoastaan 'kassakirja' on säilynyt.

.

H) Helvi Ojalan uutisoi Savon Sanomissa 28.2.1981 Otto Mannisen hiihtomitalien käyttöönotosta - mitalin suunnitteli Juha Pyykkönen.

I) Kuvassa Läsäkosken työväenyhdistyksen yleisen 15 kilometrin hiihdon kiertopalkinto. Kuvattu Kangasniemen työväentalolla 16.10.2011 ('S&J').

J) Tämän ryhmäkuvan Kangasniemen naisvoimistelijoista lähetti MH (1.12.2006) ~ hänen kuvatekstinsä: Keskellä kanttori Armas Nyman, takana Kaarin Sigrid Langinkoski. Naisvoimistelijoiden tunnistuksia nyt kaivataan. Missä kuva on otettu? (Pirtillä?) Milloin?

K) Tämän ryhmäkuvan nuorista urheilijapojista lähetti Marjatta Siitari 29.6.2008. Hän kertoo kuvan olevan peräisin sukulaisensa Vesa Tullan 'jäämistöstä', mutta tarkempia tietoja poseeraavasta joukosta hänellä ei ole. Joten - odotamme mielenkiinnolla tähän kuvaan lisätietoja? Koska kuva on ollut Vesa Tullan hallussa, kuvan henkilöt lienevät kangasniemeläisiä?

Edellinen kuva löytyi elokuussa 2010 myös Paula Tiihosen isän Einon valokuva-albumista, joten kuvan 'kangasniemeläisyys' varmistui entisestään. Eino Tiihosen albumissa on heti edellisen kuvan jälkeen ollut seuraavat kaksi kuvaa, joten on mahdollista, että niillä on jokin yhteys edelliseen ryhmäkuvaan. Nämä Paula Tiihoselta 17.8.2010 saamamme kaksi kuvaa ovat selvästikin otetut samalta leiriltä, lentopalloa ja ongintaa. Lisätietoja kaivataan.

Näihin kahteen Paula Tiihosen isän albumin 'leirikuvaan' kaivataan lisätietoja (17.8.2010).

Kangasniemen Palloilijat-51 pelasi 60-luvulla koripalloa:

L) Pentti Pöyhönen (entinen jussinkujalainen - nykyisin Vantaalla) lähetti 20.3.2015 mielenkiintoista materiaalia koskien KaPa-51:n 60-luvun koripallotoimintaa. Aihe on jäänyt moniksi vuosikymmeniksi täysin "unohduksiin" tiedotusvälineiltä.

(Pentti Pöyhönen, sähköposti 20.3.2015): Itse pelasin KaPa-51:ssa koripalloa vv 1961-62. Silloin pelasimme koripalloa maakuntasarjassa. Ismo Mäkelä veti porukkaa ansiokkaasti. Yhteiskoulun jumppamaikat Jaakko Turkki ja Altti Horko olivat myös mukana. Me muut olimme koulupoikia. Emme tainneet kovin montaa ottelua voittaa, mutta oppia tuli sitäkin enemmän ja hauskaa se oli.
Kaivelin kätköjäni ja löysin nuo oheiset referaatit, jotka on saksittu lähinnä Kunnallislehdestä ja tuo juttu treeneistä oli Savon Sanomien tuotos. Ajattelin kantaa vaatimattoman korteni kekoon, kun tuo 60-luvun alku kangasniemeläisen koripalloharrastuksen osalta tuntuu täysin unohdetun. Pelaajat SS:n jutun kuvassa ovat vasemmalta Kari Pulkkinen, Arto Salmi, Altti Horko, Ismo Mäkelä, Kari Laukkarinen ja Pentti Pöyhönen.

Pentti Pöyhösen lähettämistä lehtileikkeistä löytyy KaPa-51:n pelaajistosta seuraavat nimet: Pentti Pöyhönen, Kari Laukkarinen, Matti Laitinen (= korkeushyppääjä), Jaakko Turkki, Ismo Mäkelä, Kari Pulkkinen, Arto Salmi ja Kalevi Ahopalo. KaPa-51:n nuorekkaan yhteiskoululaisten joukkueen vastustajaseuroja tuolloin olivat ainakin Jyväskylän Jalo, Savon Pallo (Pieksämäki), Pieksämäen Veikot, Joutsan Pommi, Warkauden Urheilijat ja Mikkelin Uimaseura (!).

seuraavalle sivulle #24

Sivuluettelo 1-107

etusivulle