A) KaPa-51:n uusi herääminen jalkapalloon, jääkiekkoon ja lentopalloon 1.4.1975 pidetyssä kokouksessa oli saanut KaPa-51:n kiekkoilijat innolla odottamaan uutta pelikautta ja kunnon pakkasia. Kunnallislehti uutisoi 18.12.1975, että seuraavana sunnuntaina 21.12.1975 oli määrä KaPa-51:n E-junioreiden aloittaa kotikaukalossa alkusarjassaan SaPKo:n vastaavaa joukkuetta vastaan.

Kangasniemen Palloilijoiden E-juniorit hävisivät 21.12.1975 Savonlinnan Pallokerhon vastaaville junioreille vain 2-3 kotikaukalossaan. KaPa-51:n maalivahtina pelasi Pasi Valtonen. Kenttäpelaajista Kunnallislehden jutussa (24.12.1975) mainitaan Ahti Haikarainen, Harri Sallinen, Timo Putkonen ja Jyrki Löppönen.

Kangasniemen Kunnallislehti julkaisi 24.12.1975 edellisen SaPKo-ottelun juttunsa yhteydessä tämän ryhmäkuvan KaPa-51:n (KPa) E-junioreista. Alkuperäinen kuvateksti kuului seuraavasti: "KPa:n E-junioreilla oli perjantaina 19.12.1975 hieno päivä, oikeastaan melkein joululahjapäivä: silloin Säästöpankki lahjoitti 19 pelipaitaa, niin hienoja, niin hienoja. Paidat on tehnyt LM-Pukine Oy ja väreinä niissä ovat kirkkaan vihreä ja valkoinen. Tarmo Mäkelä sanoi paitoja luovuttaessaan, että kiitokseksi pojat saisivat sitten vaikka voittaa ottelunsa. Ihan niin ei sunnuntaisessa pelissä käynyt. mutta hyvin pojat pärjäsivät kaupunkijoukkueelle. Kuvassa onnelliset pojat paitoineen, varusteineen, mailoineen. Lahjoittajat Tarmo Mäkelä ja Heikki Heiskanen (ainakin toinen puoli hänestä), KPa:n varapuheenjohtaja Matti Hoviniemi ja poikia valmentaneet Reijo Laitinen ja Paavo Palsa. Kyllä pojat ja nämä isommatkin kiittelivät."

.

B) Pentti Pöyhönen (entinen jussinkujalainen - nykyisin Vantaalla) lähetti 20.3.2015 mielenkiintoista materiaalia koskien KaPa-51:n 60-luvun koripallotoimintaa. Aihe on jäänyt moniksi vuosikymmeniksi täysin "unohduksiin" tiedotusvälineiltä.

(Pentti Pöyhönen, sähköposti 20.3.2015): Itse pelasin KaPa-51:ssa koripalloa vv 1961-62. Silloin pelasimme koripalloa maakuntasarjassa. Ismo Mäkelä veti porukkaa ansiokkaasti. Yhteiskoulun jumppamaikat Jaakko Turkki ja Altti Horko olivat myös mukana. Me muut olimme koulupoikia. Emme tainneet kovin montaa ottelua voittaa, mutta oppia tuli sitäkin enemmän ja hauskaa se oli.
Kaivelin kätköjäni ja löysin nuo oheiset referaatit, jotka on saksittu lähinnä Kunnallislehdestä ja tuo juttu treeneistä oli Savon Sanomien tuotos. Ajattelin kantaa vaatimattoman korteni kekoon, kun tuo 60-luvun alku kangasniemeläisen koripalloharrastuksen osalta tuntuu täysin unohdetun. Pelaajat SS:n jutun kuvassa ovat vasemmalta Kari Pulkkinen, Arto Salmi, Altti Horko, Ismo Mäkelä, Kari Laukkarinen ja Pentti Pöyhönen.

Pentti Pöyhösen lähettämistä lehtileikkeistä löytyy KaPa-51:n pelaajistosta seuraavat nimet: Pentti Pöyhönen, Kari Laukkarinen, Matti Laitinen (= korkeushyppääjä), Jaakko Turkki, Ismo Mäkelä, Kari Pulkkinen, Arto Salmi ja Kalevi Ahopalo. KaPa-51:n nuorekkaan yhteiskoululaisten joukkueen vastustajaseuroja tuolloin olivat ainakin Jyväskylän Jalo, Savon Pallo (Pieksämäki), Pieksämäen Veikot, Joutsan Pommi, Warkauden Urheilijat ja Mikkelin Uimaseura (!).

.

C) Uuden yläasteen valmistuminen v. 1975 toi uuden liikuntasalin myötä myös lentopalloharrastuksen Kangasniemelle. 1.4.1975 oli herätetty lähes vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen henkiin Kangasniemen Palloilijat, jonka lajivalikoimaan otettiin Jalkapallo, jääkiekko ja lentopallo. Kangasniemen KUnnallislehti uutisoi 4.12.1975 KaPa-51:n lentopallojoukkueen IV-sarjan ottelusta, missä KaPa-51 voitti Mikkelin Vauhdin II-joukkueen eriluvuin 3-1. Ottelu pelattiin uuden koulun liikuntasalissa. Kotijoukkueen pelaajista ansioituneimpana lehtijutussa mainittiin Aimo Ylönen.

.

D) Kangasniemen Palloilijat-51 (KaPa-51) rahoitti perustamisensa jälkeen toimintaansa järjestämällä Pirtillä tansseja. Tämä ilmoistus oli Kangasniemen Kunnallislehden historiallisessa ensimmäisessä numerossa 14.10.1953. Kovin vähän on toistaiseksi tietoja saatavilla Kangasniemen Palloilijoiden 50- ja 60-luvun toiminnasta. Kaikki tiedonjyväsetkin kiinnostaisivat. Mitä lajeja seuran piirissä harjoitettiin - missä - ja keiden toimesta?

KaPa-51:n jalkapallo- ja jääkiekkotoiminta on 80-luvulta alkaen ollut juniorijoukkueita myöten vilkasta, mutta KaPa-51:n jalkapalloilijat liittyivät SPL:n silloisen Saimaan piirin jäseniksi vasta vuonna 1975. Seuran perustamisesta oli kulunut tuolloin jo 24 vuotta.

.

E) Kangasniemen Kalskeen puuhamiehet Reijo Pynnönen ja Reijo Erkkilä julkaisivät vuonna 2008 Yleisurheilukalenterin, josta löytyi runsaasti mielenkiintoisia tilastoja paikkakunnan yleisurheiluhistoriasta. Ohessa lueteltuna Kangasniemen yleisurheiluennätykset (miehet ja naiset).
Ymmärtääkseni tilastoon on hyväksytty vain tulokset, joiden suoritushetkellä kyseinen urheilija on edustanut kangasniemeläistä seuraa. En osaa äkikseltään arvioida, moniko ennätys on vuoden 2008 jälkeen rikottu kirjoitushetkeen (15.12.2012) mennessä. Kuten ennätysten tekovuosista näkyy, suurin osa on tehty paikkakunnalle muuttoni jälkeen (1978), josta johtuen useimmat ennätysurheilijat myös henkilöinä muistan.

.

F) Tämä kuva on teksteineen suoraan Antero Mannisen Kangasniemen historia 2-kirjasta (1962). Kuvauspaikka on tuntematon - ellei sitten olla Ekelundin veljesten kutsusta kokoonnuttu apteekin puutarhaan juhlapotrettiin?

(Kalevi Hartonen, 1987): Kalske on Kangasniemen vanhin urheiluseura. Perustamisajankohtana pidetään päivämäärää 3.7.1904, jolloin perustettiin Kangasniemen voimistelu- ja urheiluosasto, joka toimi Kangasniemen nuorisoseuran yhteydessä. Kuitenkin useat vanhat kalskeelaiset pitävät oikeampana perustamisaikana päivämäärää 6.5.1909, jolloin pidetyssä kokouksessa se erosi omaksi itsenäiseksi Kangasniemen Kalskeeksi.

(Antero Manninen, 1962): Yleisurheilua on harjoitettu 1900-luvun alkuvuosista saakka. Uranuurtajia olivat mm. räätälinkisällit Asarias Hallberg ja Otto Laitinen, jotka juhannuksen maissa 1904 saapuivat kirkonkylään kesälomalle Helsingistä, missä olivat urheiluseura Jyryn piirissä joutuneet urheilukärpäsen puremiksi. He herättivät kirkonkylän miespuolisessa nuorisossa kummastusta ja ihastusta työntelemällä kiveä sekä hyppäämällä pituutta ja korkeutta.
Jo heinäkuun alussa 1904 urheiluinnostus saavutti sellaiset mittasuhteet, että opettaja Nestor Kallon aloitteesta nuorisoseuraan perustettiin voimistelu- ja urheiluosasto.
Yleisurheilutoimintaa haittasi sopivien suorituspaikkojen, nimenomaan juoksuratojen puute. Kuvaavaa onkin, että varhaisimmassa kilpailussa, josta tietoja on säilynyt, Koittilan kansakoulun urkuharmonin arpajaisjuhlassa v. 1905, kilpailtiin 5-ottelussa, johon ei sisältynyt yhtään ainoaa juoksua.
Muistitiedon mukaan aiheutti urheiluosaston liiankin railakkaita muotoja saanut laivamatka naapuripitäjän Väisälänsaareen ja nuorisoseuran vakavahenkisen johdon moitteet sen, että osasto itsenäistyi varsinaiseksi urheiluseuraksi v. 1909. Tämä sai nimen Kalske. Olipa seuran syntyvaiheiden laita niin tai näin, urheilutoiminta sai sen ilmestyttyä näyttämölle vauhtia ja ripeyttä ja samalla järjestäytyneemmät muodot.
Seuran toiminta ei rajoittunut yksistään harjoitusten ja kilpailujen järjestämiseen, vaan se pani toimeen myös ohjelmallisia iltamia, sillä oli oma Nuoli-niminen sanomalehti, ajoittain oma torvisoittokunta jne. Kalskeen toiminta oli varsin vilkasta ensimmäistä maailmansotaa edeltäneinä vuosina. Vuonna 1916 jäsenmäärä oli 41 henkeä.

Harjoittelu- ja kilpailuolosuhteista johtuen Kangasniemen yleisurheilijoiden varhaisaikojen tulossaavutukset jäivät vaatimattomiksi. Mikkelin piirin kilpailuissa ei juurikaan menestystä saavutettu, mutta heräävä into oli kuitenkin korkealla. Osmo Kärkkäisen v. 2017 julkaistussa Kalskeen 113-vuotiskirjassa kerrotaan edellämainittujen Helsingin Jyryn räätälinkisällien (Asarias Hallberg ja Otto Laitinen) käyttäneen juhannuslomallaan 1904 kirmailupaikkanaan kirkonkylän nuorisotalon eli Pirtin kokous- ja leikkikenttäaluetta. He olivat hypänneet aukealla pituutta, rakentaneet korkeushyppytekineetkin ja työntelivät kuulaa. Heidän temmellystään uteliaalla ihmetyksellä seuranneista kirkonkylän nuorista monet alkoivat itsekin osallistua mielenkiintoisen tuntuisiin kilpaleikkeihin.
Hallbergin ja Laitisen kerrotaan esittäneen paikallisille nuorille, että olisi fiksua perustaa paikkakunnalle Helsingin Jyryn mallin mukaan itsenäinen voimistelu- ja urheiluseura. Kansakoulunopettaja Nestor Kallo valmisteli hanketta niin, että nuorisoseuran yhteyteen perustettiin 3.7.1904 urheiluosasto nimellä Kangasniemen Nuuorisoseuran Voimistelu- ja Urheiluosasto. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin ylioppilas Kaarlo Jung. Tätä pidetään Kalskeen preustamisena.

Nuorisoseuran valtakunnallisessa Paimion kokouksessa oli jo vuonna 1903 kehotettu perustamaan voimisteluseuroja (kirjallinen vetoomus). Suomen urheilun isä Ivar Wilksmann oli laittanut nuorisoseuroille jakoon urheilutietoutta jakamalla kaikkialla maahan halukkaille P.S. Fribergin kirjoitelmaa "Koko kansa voimistelemaan". Suomen Nuorison Liitto lähetti myös stipendiaatteja eri puolille Suomea jakamaan tietoutta. Savon maakuntaan saapui ylioppilas Emil Kuitunen, jonka vaikutuksesta Kangasniemen orastavaan liikuntaharrastukseen ei kuitenkaan ole säilynyt suoria dokumentteja.

Nuorisoseuran Urheiluosaston toiminta jatkui pienistä kuntalaisten soraäänistä huolimatta vilkkaana kesään 1908 asti, jolloin kuitenkin eräs ikävä tapaus aiheutti ratkaisevia muutoksia Kangasniemen urheilun alkuharrastuskuvioihin.
Elokuussa 1908 Urheiluosasto oli järjestänyt huvi- ja iltamamatkan jäsenilleen höyrylaiva Joutsenella Väisälän saareen. Paikallisen saaren asukkaat olivat valmistautuneet huolella kirkonkyläläisten saapumiseen - "korpikuusen kyyneleitä" oli pullotettu ruh tinaallisesti juhlaväelle. Iltamaohjelma oli vielä hoidettu jokseenkin kunnialla läpi, mutta loppuillan ilonpito oli riistäynyt järjestäjiltä käsistä. Yleisestä hälinästä kantautui tieto ajallaan myös kirkonkylään. Nuorisoseuran johto ilmoitti lyhykäisesti urheiluosastolaisille, etteivät he vastaisuudessa saa enää tuoksua muulta kuin rukiiselta leivältä.
Tämä jyrkkä nootti herätti herkimmissä urheilijanuorukaisissa kapinahenkeä ja ajatuksen oman itsenäisen urheiluseuran perustamisesta. Toukokuun viides päivä 1909 urheilijat päättivät erota Nuorisoseurasta ja perustaa oman seuransa. Uuden Kaarlo Jung oli ehdottanut, että nimi "Kalke" olisi ollut seuralle sopiva nimi. Nimeksi tuli kuitenkin Kalske. Lyyli Himottu kirjoitti Kangasniemen Kunnallislehden numerossa 34/1954 Kalskeen syntyhistoriasta:
"Vuosisadan vaihteen jälkeen paikkakunnalle muutti ylioppilas Korner, joka oli historiassa mainitun Voima-liiton miehiä. Hän käytti kirjoituksissaan nimimerkkiä "Eero Kalske" ja hänen toimestaan perustettiin nuoriseuran urheiluosasto, joka sittemmin sai nimen Kalske ...".
Kangasniemen urheilunuorilla oli ensimmäisinä harjoitteluun käytettyinä sisätiloina kunnanhuoneen avarat tilat, joita ei kuitenkaan voimistelusaliksi voinut kutsua. Voimistelun osuutta korosti Kalskeen alkuvaiheissa se, että edustusvoimistelijat kantoivat rintapielessään isoa K-kirjainta. Myöhemmin hankittiin varsinainen seuramerrkki: lehväpunoksen ympäröimä sininen kolmio, jonka keskellä valkoisessa kentässä Savon vaakuna ja sana Kalske.
Vuonna 1909 hankittiin myös oma rintamerkki, joka teetettiin Viipurissa. Seuran voimistelupuvuksi hankittiin lyhyet polvihousut ja sininen vyö ilman tupsuja. Samoin perustettiin Kalskeen oma lehti Nuoli, joka ilmestyi jakoon iltamien yhteydessä. Kalskeen juhlassa 22.9.1909 esitettiin myös Kalskeen laulajien juhlamarssi.

Vuonna 1914 Kalske perusti oman naisosaston, joka järjesti naisille omia juoksukilpailuja.
Kalske oli mukana 12.2.1909 perustamassa SVUL:n Mikkelin piiriä. Kalskeen jäsenluku vuonna 1909 oli 32 henkeä. Ohjelmassa oli erityisesti sauva- ja telinevoimistelua kunnanhuoneella. Puheenjohtajana toimi (1909) Kaarlo Jung, varapuheenjohtajanan Julius Koivumäki, kirjurina B.Höijer, varikonhoitajana A.Mustonen, rahastonhoitajana J. Liimatainen ja varakirjurina Otto Marttinen.

Kuva Kärkkäisen kirjasta "Kalske 113 vuotta" (2017): "Kalskeen voimistelijoilla oli jo 1910 yhteneväiset asut. Kuvassa vasemmalta: tunnistamaton, Jussi Liimatainen (2), Eetu Marttinen (9), Ragnar Ekelund (3), Julius Koivumäki (4), Erkki Koivumäki (5), Juho Pulkkinen (6), Väinö Himottu (7), tunnistamaton ja Eino Koivumäki (8). Kuva Kotiseutuyhdistyksen arkistosta.

Kalske oli pääasiallisesti kirkonkylän seura, joten tarvetta kyläkuntienkin seuroille oli. Opettaja Aleksi Lehtonen perusti Luusniemelle Elon (mainitaan jo v. 1916 asiakirjoissa, joskin virallinen sääntöjenvahvistus saatiin vasta v. 1919). Hiukan nuorempia seuroja olivat Unnukkalan Lento, Kutemajärven Jänne ja Äkryssä Kaiku. Läsäkoskella vaikutti Vilkas, jonka siirryttyä TUL:n riveihin, paikkakunnalle perustettiin toiseksi seuraksi Läsäkosken Urheilijat.
Pitäjän lukuisten urheiluseurojen kesken oli tietenkin olemassa jännitteitä muutenkin kuin vain sekunneissa ja senteissä - yhden voimakkaan seuran luominen ei ollut vielä ajankohtaista - eikä kai mahdollistakaan.
Kangasniemen ensimmäiset yhteiset yleisurheilukilpailut pidettiin Vihikankaalla vuonna 1917. Voittajaksi ei pistelaskuissa selvinnyt Kalske vaan Unnukkalan Lento. Osanottajia oli kolmisenkymmentä, neljä kyläseuraa loisti poissaolollaan.
Suojeluskunta kunnosti seurakunnalta saadun maa-alueen urheilukentäksi, jolloin toiminta sai aivan uuden ponnekkuuden. Kyläseuratkin alkoivat rakennella omia vaatimattomiakin peltokenttiään.
Merkittävää menestystäkin saatiin 1920-luvulla, kun Unnukkalan nuorisoseuran juoksijattaret kunnostautuivat Suur-Savon nuorisoseurojen kesäjuhlilla sekä henkilökohtaisissa että joukkuekilpailuissa. Kangasniemellä syntyi kuitenkin Martti Tolamo (aik. Topelius), joka sittemmin sai sankarikuoleman talvisodassa. Hän oli aikoinaan Suomen ennätysmies pituushypyssä ja edusti Suomea sekä Berliinin olympiakisoissa että lukuisissa maaotteluissa. Hänestä on tarkempaa tietossa sivullamme #14 (kuvaruutu A).

Tämän ryhmäkuvan Kangasniemen naisvoimistelijoista lähetti MH (1.12.2006) ~ hänen kuvatekstinsä: Keskellä kanttori Armas Nyman, takana Kaarin Sigrid Langinkoski. Naisvoimistelijoiden tunnistuksia nyt kaivataan. Missä kuva on otettu? (Pirtillä?) Milloin?

Kalskeen miesvoimistelijat yhteiskuvassa. Siiri Laitinen tunnisti kuvasta seuraavat henkilöt: Takarivissä vasemmalta: Kauri Hurri, Veikko Virtakallio, tunnistamaton, Heimo Ikonen, tunnistamaton, Yrjö Laurikainen ja Viljo Jung. Eturivissä vasemmalta: tunnistamaton, Viljo Siitari, Erkki Valjakka, liikunnanopettaja Arvi Karelahti, Väinö Lahikainen, Erkki Siitari ja Ahti Alanen.

Neljä voimistelijaa ~ kuvan henkilöt vasemmalta Siiri Laitisen tunnistamina: Lauri Hurri, Tapio Ikonen, Veikko Virtakallio ja Olavi Manninen. Paidassa oleva logo viitannee suojeluskuntaan?

.

G) Kangasniemen pitäjän keskusseura oli Kangasniemen Urheilijat eli KaU, jonka edustusasuissa Kangasniemen eri kyläseuroista valitut urheilijat ottivat osaa esim. pitäjäotteluihin. Tässä kuvassa yksitoista yleisurheilijaa ryhmäkuvassa vuoden 1950 tienoilla.
Takarivissä vasemmalta: Mikko Halmeslahti, Eero Pyykkönen, -?- , Kalevi Ahopalo ja Vesa Tulla.
Eturivissä (vas.) Matti Pyykkönen, Vilho Suuronen , Eino Ravolainen, Kalevi Peljo, Seppo Selin ja Jussi Svala.

Ylemmästä ryhmäkuvasta onnistui eturivin toisen miehen (vasemmalta) tunnistaminen vasta 2.1.2008 Hokan kyläperinnekirjan (1988) avulla, josta löytyi tämä Vilho Suurosen kuva ja Kalevi Hartosen teksti:
Vilho Suuronen muistetaan lähes 60m keihäänheittäjänä, sekä tarpeen mukaan ottelijanakin. Vilho oli Kangasniemen tukipylväitä pitäjäotteluissa vuosikausia, aina luotettava ja hyväntuulinen. Vaikka olosuhteet eivät olleet aina 1940-1950-luvuilla kaikissa kilpailuissa parhaat mahdolliset, oli Vilho aina hyvän kilpailuhengen luoja, joka ei mielellään 'purnannut'.
Kun kerrotaan (Hokan) keihäsmiehistä, mainittakoon Raimo Tulla, jonka kädestä keihäs lensi 58.98m. Hän oli nuorempi kuin Vilho Suuronen, joten voidaan kai kertoa jatkajasta. Hän jatkoi kun Vilho jo väistyi.

Vilho Suuronen edusti siis varsinaisesti seuraa nimeltä Hokan Ponnistus, joka perustettiin 21.2.1939. Ponnistus liittyi'Kangasniemen Urheilijain alaosastoksi v.1964 ja toimi aina vuoteen 1969 saakka, jolloin KaU lakkautettiin. Hokan urheilijoista osa siirtyi Kalskeeseen, osa lopetti ja muutamat lahjakkaatkin urheilijat siirtyivät töiden perässä muualle (Kalevi Hartonen, 1988).

Mikko Halmeslahti antoi (2.12.2007) tämän toisen KaU:n urheilijakuvan käyttöömme. Edelliseen kuvaan verrattuna kuvassa on nyt vain kymmenen urheilijaa.
Mikko on kuvan taakse kirjoittanut vuosiluvuksi 1950 ja tekstin "A-luokan pojat". Mikko on kirjoittanut kuvan taakse myös kymmenen nimeä seuraavassa järjestyksessä (vasemmalta):
Seppo Salminen, Jussi Svala, Mikko Halmeslahti, Seppo Selin, Matti Pyykkönen, Kalevi Peljo (takana ylh.), Esko Junni, Eino Ravolainen (ylh.), Eero Pyykkönen ja Vesa Tulla.
Uusia nimiä edelliseen kuvaan verrattuna ovat siis Seppo Salminen ja Esko Junni. Kalevi Ahopalo ja Vilho Suuronen puuttuvat ylimpään kuvaan verrattuna.

Nämä kaikki neljä kuvaa KaU-urheilijoista ovat peräisin Esko Pylvänäisen kuva-albumista (2015., kiitos). Ylhäällä vasemmalla Väinö Lestelä ja oikealla Simo Toivakka. Alempana vasemmlla Pekka Manninen ja oikealla Taimi Tyrväinen.

.