|
Kangasniemen Kalskeen alkuvaiheita (perustettiin 1904 tai 1909):
F)
Tämä kuva on teksteineen suoraan Antero Mannisen Kangasniemen historia 2-kirjasta (1962). Kuvauspaikka on tuntematon - ellei sitten olla Ekelundin veljesten kutsusta kokoonnuttu apteekin puutarhaan juhlapotrettiin?
(Kalevi Hartonen, 1987): Kalske on Kangasniemen vanhin urheiluseura. Perustamisajankohtana pidetään päivämäärää 3.7.1904, jolloin perustettiin Kangasniemen voimistelu- ja urheiluosasto, joka toimi Kangasniemen nuorisoseuran yhteydessä. Kuitenkin useat vanhat kalskeelaiset pitävät oikeampana perustamisaikana päivämäärää 6.5.1909, jolloin pidetyssä kokouksessa se erosi omaksi itsenäiseksi Kangasniemen Kalskeeksi.
(Antero Manninen, 1962): Yleisurheilua on harjoitettu 1900-luvun alkuvuosista saakka. Uranuurtajia olivat mm. räätälinkisällit Asarias Hallberg ja Otto Laitinen, jotka juhannuksen maissa 1904 saapuivat kirkonkylään kesälomalle Helsingistä, missä olivat urheiluseura Jyryn piirissä joutuneet urheilukärpäsen puremiksi. He herättivät kirkonkylän miespuolisessa nuorisossa kummastusta ja ihastusta työntelemällä kiveä sekä hyppäämällä pituutta ja korkeutta.
Jo heinäkuun alussa 1904 urheiluinnostus saavutti sellaiset mittasuhteet, että opettaja Nestor Kallon aloitteesta nuorisoseuraan perustettiin voimistelu- ja urheiluosasto.
Yleisurheilutoimintaa haittasi sopivien suorituspaikkojen, nimenomaan juoksuratojen puute. Kuvaavaa onkin, että varhaisimmassa kilpailussa, josta tietoja on säilynyt, Koittilan kansakoulun urkuharmonin arpajaisjuhlassa v. 1905, kilpailtiin 5-ottelussa, johon ei sisältynyt yhtään ainoaa juoksua.
Muistitiedon mukaan aiheutti urheiluosaston liiankin railakkaita muotoja saanut laivamatka naapuripitäjän Väisälänsaareen ja nuorisoseuran vakavahenkisen johdon moitteet sen, että osasto itsenäistyi varsinaiseksi urheiluseuraksi v. 1909. Tämä sai nimen Kalske. Olipa seuran syntyvaiheiden laita niin tai näin, urheilutoiminta sai sen ilmestyttyä näyttämölle vauhtia ja ripeyttä ja samalla järjestäytyneemmät muodot.
Seuran toiminta ei rajoittunut yksistään harjoitusten ja kilpailujen järjestämiseen, vaan se pani toimeen myös ohjelmallisia iltamia, sillä oli oma Nuoli-niminen sanomalehti, ajoittain oma torvisoittokunta jne. Kalskeen toiminta oli varsin vilkasta ensimmäistä maailmansotaa edeltäneinä vuosina. Vuonna 1916 jäsenmäärä oli 41 henkeä.
Harjoittelu- ja kilpailuolosuhteista johtuen Kangasniemen yleisurheilijoiden varhaisaikojen tulossaavutukset jäivät vaatimattomiksi. Mikkelin piirin kilpailuissa ei juurikaan menestystä saavutettu, mutta heräävä into oli kuitenkin korkealla. Osmo Kärkkäisen v. 2017 julkaistussa Kalskeen 113-vuotiskirjassa kerrotaan edellämainittujen Helsingin Jyryn räätälinkisällien (Asarias Hallberg ja Otto Laitinen) käyttäneen juhannuslomallaan 1904 kirmailupaikkanaan kirkonkylän nuorisotalon eli Pirtin kokous- ja leikkikenttäaluetta. He olivat hypänneet aukealla pituutta, rakentaneet korkeushyppytekineetkin ja työntelivät kuulaa. Heidän temmellystään uteliaalla ihmetyksellä seuranneista kirkonkylän nuorista monet alkoivat itsekin osallistua mielenkiintoisen tuntuisiin kilpaleikkeihin.
Hallbergin ja Laitisen kerrotaan esittäneen paikallisille nuorille, että olisi fiksua perustaa paikkakunnalle Helsingin Jyryn mallin mukaan itsenäinen voimistelu- ja urheiluseura. Kansakoulunopettaja Nestor Kallo valmisteli hanketta niin, että nuorisoseuran yhteyteen perustettiin 3.7.1904 urheiluosasto nimellä Kangasniemen Nuuorisoseuran Voimistelu- ja Urheiluosasto. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin ylioppilas Kaarlo Jung. Tätä pidetään Kalskeen preustamisena.
Nuorisoseuran valtakunnallisessa Paimion kokouksessa oli jo vuonna 1903 kehotettu perustamaan voimisteluseuroja (kirjallinen vetoomus). Suomen urheilun isä Ivar Wilksmann oli laittanut nuorisoseuroille jakoon urheilutietoutta jakamalla kaikkialla maahan halukkaille P.S. Fribergin kirjoitelmaa "Koko kansa voimistelemaan". Suomen Nuorison Liitto lähetti myös stipendiaatteja eri puolille Suomea jakamaan tietoutta. Savon maakuntaan saapui ylioppilas Emil Kuitunen, jonka vaikutuksesta Kangasniemen orastavaan liikuntaharrastukseen ei kuitenkaan ole säilynyt suoria dokumentteja.
Tekstikatklelma Kärkkäisen kirjasta "Kalske 113 vuotta" (2017).
Nuorisoseuran Urheiluosaston toiminta jatkui pienistä kuntalaisten soraäänistä huolimatta vilkkaana kesään 1908 asti, jolloin kuitenkin eräs ikävä tapaus aiheutti ratkaisevia muutoksia Kangasniemen urheilun alkuharrastuskuvioihin.
Elokuussa 1908 Urheiluosasto oli järjestänyt huvi- ja iltamamatkan jäsenilleen höyrylaiva Joutsenella Väisälän saareen. Paikallisen saaren asukkaat olivat valmistautuneet huolella kirkonkyläläisten saapumiseen - "korpikuusen kyyneleitä" oli pullotettu ruh tinaallisesti juhlaväelle. Iltamaohjelma oli vielä hoidettu jokseenkin kunnialla läpi, mutta loppuillan ilonpito oli riistäynyt järjestäjiltä käsistä. Yleisestä hälinästä kantautui tieto ajallaan myös kirkonkylään. Nuorisoseuran johto ilmoitti lyhykäisesti urheiluosastolaisille, etteivät he vastaisuudessa saa enää tuoksua muulta kuin rukiiselta leivältä.
Tämä jyrkkä nootti herätti herkimmissä urheilijanuorukaisissa kapinahenkeä ja ajatuksen oman itsenäisen urheiluseuran perustamisesta. Toukokuun viides päivä 1909 urheilijat päättivät erota Nuorisoseurasta ja perustaa oman seuransa. Uuden Kaarlo Jung oli ehdottanut, että nimi "Kalke" olisi ollut seuralle sopiva nimi. Nimeksi tuli kuitenkin Kalske. Lyyli Himottu kirjoitti Kangasniemen Kunnallislehden numerossa 34/1954 Kalskeen syntyhistoriasta:
"Vuosisadan vaihteen jälkeen paikkakunnalle muutti ylioppilas Korner, joka oli historiassa mainitun Voima-liiton miehiä. Hän käytti kirjoituksissaan nimimerkkiä "Eero Kalske" ja hänen toimestaan perustettiin nuoriseuran urheiluosasto, joka sittemmin sai nimen Kalske ...".
Kangasniemen urheilunuorilla oli ensimmäisinä harjoitteluun käytettyinä sisätiloina kunnanhuoneen avarat tilat, joita ei kuitenkaan voimistelusaliksi voinut kutsua. Voimistelun osuutta korosti Kalskeen alkuvaiheissa se, että edustusvoimistelijat kantoivat rintapielessään isoa K-kirjainta. Myöhemmin hankittiin varsinainen seuramerrkki: lehväpunoksen ympäröimä sininen kolmio, jonka keskellä valkoisessa kentässä Savon vaakuna ja sana Kalske.
Vuonna 1909 hankittiin myös oma rintamerkki, joka teetettiin Viipurissa. Seuran voimistelupuvuksi hankittiin lyhyet polvihousut ja sininen vyö ilman tupsuja. Samoin perustettiin Kalskeen oma lehti Nuoli, joka ilmestyi jakoon iltamien yhteydessä. Kalskeen juhlassa 22.9.1909 esitettiin myös Kalskeen laulajien juhlamarssi.
Vuonna 1914 Kalske perusti oman naisosaston, joka järjesti naisille omia juoksukilpailuja.
Kalske oli mukana 12.2.1909 perustamassa SVUL:n Mikkelin piiriä. Kalskeen jäsenluku vuonna 1909 oli 32 henkeä. Ohjelmassa oli erityisesti sauva- ja telinevoimistelua kunnanhuoneella. Puheenjohtajana toimi (1909) Kaarlo Jung, varapuheenjohtajanan Julius Koivumäki, kirjurina B.Höijer, varikonhoitajana A.Mustonen, rahastonhoitajana J. Liimatainen ja varakirjurina Otto Marttinen.
Kuva Kärkkäisen kirjasta "Kalske 113 vuotta" (2017): "Kalskeen voimistelijoilla oli jo 1910 yhteneväiset asut. Kuvassa vasemmalta: tunnistamaton, Jussi Liimatainen (2), Eetu Marttinen (9), Ragnar Ekelund (3), Julius Koivumäki (4), Erkki Koivumäki (5), Juho Pulkkinen (6), Väinö Himottu (7), tunnistamaton ja Eino Koivumäki (8). Kuva Kotiseutuyhdistyksen arkistosta.
Kalske oli pääasiallisesti kirkonkylän seura, joten tarvetta kyläkuntienkin seuroille oli. Opettaja Aleksi Lehtonen perusti Luusniemelle Elon (mainitaan jo v. 1916 asiakirjoissa, joskin virallinen sääntöjenvahvistus saatiin vasta v. 1919). Hiukan nuorempia seuroja olivat Unnukkalan Lento, Kutemajärven Jänne ja Äkryssä Kaiku. Läsäkoskella vaikutti Vilkas, jonka siirryttyä TUL:n riveihin, paikkakunnalle perustettiin toiseksi seuraksi Läsäkosken Urheilijat.
Pitäjän lukuisten urheiluseurojen kesken oli tietenkin olemassa jännitteitä muutenkin kuin vain sekunneissa ja senteissä - yhden voimakkaan seuran luominen ei ollut vielä ajankohtaista - eikä kai mahdollistakaan.
Kangasniemen ensimmäiset yhteiset yleisurheilukilpailut pidettiin Vihikankaalla vuonna 1917. Voittajaksi ei pistelaskuissa selvinnyt Kalske vaan Unnukkalan Lento. Osanottajia oli kolmisenkymmentä, neljä kyläseuraa loisti poissaolollaan.
Suojeluskunta kunnosti seurakunnalta saadun maa-alueen urheilukentäksi, jolloin toiminta sai aivan uuden ponnekkuuden. Kyläseuratkin alkoivat rakennella omia vaatimattomiakin peltokenttiään.
Merkittävää menestystäkin saatiin 1920-luvulla, kun Unnukkalan nuorisoseuran juoksijattaret kunnostautuivat Suur-Savon nuorisoseurojen kesäjuhlilla sekä henkilökohtaisissa että joukkuekilpailuissa. Kangasniemellä syntyi kuitenkin Martti Tolamo (aik. Topelius), joka sittemmin sai sankarikuoleman talvisodassa. Hän oli aikoinaan Suomen ennätysmies pituushypyssä ja edusti Suomea sekä Berliinin olympiakisoissa että lukuisissa maaotteluissa. Hänestä on tarkempaa tietossa sivullamme #14 (kuvaruutu A).
Tämän ryhmäkuvan Kangasniemen naisvoimistelijoista lähetti MH (1.12.2006) ~ hänen kuvatekstinsä:
Keskellä kanttori Armas Nyman, takana Kaarin Sigrid Langinkoski.
Naisvoimistelijoiden tunnistuksia nyt kaivataan. Missä kuva on otettu? (Pirtillä?) Milloin?
Kalskeen miesvoimistelijat yhteiskuvassa. Siiri Laitinen tunnisti kuvasta seuraavat henkilöt:
Takarivissä vasemmalta: Kauri Hurri, Veikko Virtakallio, tunnistamaton, Heimo Ikonen, tunnistamaton, Yrjö Laurikainen ja Viljo Jung.
Eturivissä vasemmalta: tunnistamaton, Viljo Siitari, Erkki Valjakka, liikunnanopettaja Arvi Karelahti, Väinö Lahikainen, Erkki Siitari ja Ahti Alanen.
Neljä voimistelijaa ~ kuvan henkilöt vasemmalta Siiri Laitisen tunnistamina: Lauri Hurri, Tapio Ikonen, Veikko Virtakallio ja Olavi Manninen. Paidassa oleva logo viitannee suojeluskuntaan?
.
|