104) HARJUNMAA

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 9.10.2015)



(Kangasniemen kylät ~ Harjunmaa, 2012): Harjunmaan kylä sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Kangasniemen keskustasta. Lähimmät naapurikylät ovat Luusniemi, Vuojalahti ja Vihave. Harjunmaan kyläalue on tiivis, asukkaita on 140. Maatiloja kylällä on 28 ja taloja 20. Vapaa-ajan asuntoja on 17. Kylän nähtävyyksiä ovat Pukkikota, Pukkiselän lintutorni ja Hiski Salomaan synnyinkoti. Yhteisenä kokoontumistilana toimivat entinen koulu ja kota. Harjunmaalaiset pitävät kylätaloaan kunnossa talkoovoimin. Myös Pukkikota ja uimaranta ovat syntyneet talkootyön tuloksena. Harjunmaassa toimii aktiivinen maa- ja kotitalousseura. Seura on perustettu vuonna 1921, joten perinteitä seuratoiminnalle löytyy. Kylätalolla järjestetään seutuopiston kursseja, kuten käsityöpiiri ja naisten liikunta. Kylällä on myös innokkaita kalastuksen ja metsästyksen harrastajia.

'Kangasniemen Osuuskaupan' Harjunmaan sivumyymälä

A) Tämä Kangasniemen Osuuskaupan Harjunmaan sivuliikkeen kuva on kirjasta 'Kangasniemen Osuuskauppa 1907-57', jonka käyttöömme lainasi toukokuussa 2008 Liisa Pilves. Kirjassa Martti Väinölä kirjoittaa seuraavasti (1957):
Harjunmaalle olivat myymälää puuhaamassa mm. maanviljelijät Vilho Romo, Alho Saksa ja Väinö Lahikainen. Talo myymälää varten ostettiin suutari Väinö Albrechtilta, joka oli ostanut sen tontteineen valtiolta. Kun taloa oli tarkoitusta varten kunnostettu, aloitettiin siinä liiketoiminta 1.12.1937. Myymälälle valmistui v.1955 uusittu ajanmukainen toimihuoneisto, ja siihen muutettiin 18.11.1955.
Ensimmäisenä myymälänhoitajana toimi täällä Martti Säämänen. Hänen jälkeensä on niitä ollut useita ja vuoden 1955 alusta tuli hoitajaksi Kalle Romo.
Nykyisen (1957) myymälätoimikunnan muodostavat emäntä Saimi Saksa sekä maanviljelijät Alho Saksa, Vilho Romo ja Tauno Saksa.

Wiljam Sarjalan kirjoittama kirja 'Kangasniemen Osuuskauppa 1907-1947' mainitsee Harjunmaan Osuuskaupan muista myymälänhoitajista seuraavaa:
Martti Säämäsen, ensimmäisen myymälänhoitajan jälkeen hänen seuraajakseen tuli Vilho Ylönen ja sen jälkeen Toini Laitinen ja myöhemmin neiti Salli Isotalus. Myymälän vuosimyynti oli v.1947 alhaisin sivuliikkeiden myynnistä, mutta on huomattava, että myymälä sijaitsee suhteellisen pienessä kyläkunnassa, jossa paitsi edellämainittua myymälää on vielä pari yksityiskauppiasta. Lisäksi on vielä 3-4 ykstityiskauppaa 6-7 kilometrin säteellä.
Osuuskauppaa paikkakunnalle olivat innokkaimmin olleet puuhaamassa maanviljelijät Vilho Romo, Alho Saksa ja Väinö Lahikainen.

'Harjunmaan Osuuskassa' (1931-64)

'Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008'-kirjan mukaan Harjunmaan osuuskassan perustamiskokouksessa 14.1.1931 puhui osuuskassojen tarkastaja August Reilin ja kassa-alueeksi kirjattiin Luusniemen, Harjunmaan, Vuojalahden ja Rauhajärven kylät sekä muutamia Haukivuoren kuntaan kuuluvia taloja. Aluksi kirjattiin nimeksi 'Luusniemen Osuuskassa', mutta Reilinin 'luottokuntoisuuspaperissa' samalta päivältä kassan nimi olikin muodossa 'Harjunmaan Osuuskassa'.
'Harjunmaan Osuuskassan' viralliseksi perustamispäivämääräksi on kirjattu 6.2.1931. Perustajajäseniä olivat talolliset Hiskias Häkkinen, Ville Neuvonen, Otto Romo, Aatu Nykänen ja Väinö Lahikainen (Luusniemi), talolliset Alho Saksa, Vilho Romo, Ananias Albrecht, Vilho Albrecht, Albin Saksa ja Basilius Albrecht (Harjunmaa), talollinen Vilho Reinikainen (Vuojalahti), talollisen poika Eino Pynnönen (Vuojalahti), kauppias Väinö Ravolainen (Harjunmaa), torppari Albin Manninen (Luusniemi), maanviljelijät Valtter Romo, Malakias Veide, Alpiin Romo, Otto Suuronen, Aadi Saksa ja Basilius Romo (Harjunmaa), maanviljelijät Otto Himottu ja Eemil Laitinen (Luusniemi), palstatilallinen Aatu Seppänen (Vuojalahti), talollinen Albin Koskiniemi (Rauhajärvi) ja lampuoti Aapel Tyrväinen (Luusniemi).

'Harjunmaan Osuuskassa' sulautui v.1964 'Kangasniemen Osuuskassaan/pankkiin' ja Harjunmaan kassasta tuli 'sivukonttori'.
'Harjunmaan Osuuskassan' toimihenkilönä toimi koko ajan eli vuodet 1931-64 maanviljelijä Vilho Romo. Kassa toimi Vilho Romon talossa Harjunmaalla vuoteen 1954 asti, jolloin kassa siirtyi vuoteen 1961 asti Ravolaisen kauppaan Nurkkalassa. Vuodesta 1961 alkaen aina vuoden 1989 konttorin lakkauttamiseen asti toimipaikkana oli Veikko Romon talo.
Konttorinhoitajina Vilho Romon jälkeen toimivat Aune Laitinen (1964-75), Eija Marttinen (1975-82) ja Jorma Pylvänäinen & Matti Laitinen (1982-89).

Majaven talo Harjunmaassa:

B) Nämä tämän kuvaruudun kaksi kuvaa Majaven talosta toimitti käyttöömme sukunsa kuva-albumista Henna Albrecht (27.4.2010). Kuvassa siis Harjunmaalla sijaitseva Majaven talo, joka Hennan kertoman mukaan sukunsa puheissa tunnetaan myös erikoisessa muodossa "Maijauven talo".
Kuvassa näkyvä mieshenkilö on Allan Albrecht, Hennan isoisän veljen Amoksen poika. Talo on rakennettu 1800-luvun puolella ja tupapuoli purettiin v. 1964. Kuva on otettu juuri vuonna 1964.

Edelleen Henna Albrechtin suku-albumista - Majaven savusauna, joka siirrettiin v. 1965 Helsingin Seurasaaren ulkomuseoon. Kyseinen savusauna oli ilmeisesti ainoa Kangasniemellä, jossa oli kota ja ränni. Tekstitietoja päivitti Henna Albrecht 19.8.2013.

(Henna Albrecht, 2013): Maijauven savusauna vielä omalla paikallaan.


Henna Albrecht (2013): Kuvauspaikka on luultavasti "Maijauve". Henkilöt ylhäältä vasemmalta: Adi (Aati) Albrecht, Abel Lahikainen , Amos Albrecht, Lauri Lahikainen, Olga Albrecht ja Lempi Albrecht (Adi, Amos, Olga ja Lempi ovat Matin ja Amandan lapsia). Eturivissä vasemmalta: Matti Albrecht ("Maijauven Mattina" tunnetaan jälkeläistensä keskuudessa), Matin vaimo Amanda Albrecht (o.s. Nykänen), luultavasti Matin kasvattityttö Aino sekä Josefiina ja Basilius Saksa. Kuvattu ilmeisesti vuonna 1930, kun Amos vieraili kotona Kanadassa työskenneltyjen vuosien jälkeen.

Henna Albrecht (2013): Maijauvella otettu perhekuva - takana vasemmalta Olga Albrecht, Lempi Albrecht, Amos Albrecht ja Adi (Aati) Albrecht. Edessä vasemmalla Matti Albrecht (1859-1948) ja Amanda Albrecht (1867-1944).


(Henna Albrecht, 12.9.2015): Sain tämän vuoden alussa isäni serkulta Allan Albrechtilta neljä vanhaa kuvaa, en ollut aiemmin nähnyt näitä. Nämä kuvat ovat myös Maijauvella otettuja 1964 - kuvaajana on ollut Paavo Kaukosalo. Tässä kuvassa Maijauven kuja. Oikealla ylhäällä näkyy päärakennus.

(Henna Albrecht, 12.9.2015): Maijauven uteliaat lampaat laitumella.

(Henna Albrecht, 12.9.2015): Riihi ja lato.

(Henna Albrecht, 12.9.2015): Savusauna ja vinttikaivo vuonna 1964 eli vuotta aiemmin ennen kuin sauna siirrettiin Helsingin Seurasaareen.


(Henna Albrecht, 4.10.2015): Maijauven nykyinen päärakennus, kuvattu 27.9.2015 (Henna)

(Henna Albrecht, 4.10.2015): Tilalla enää jäljellä keltainen päärakennus (kuvassa), navetta/lato (kuvassa) ja ulkovessa. (27.9.2015, Henna). Tila on edelleen sukumme hallinassa, mutta se on autiotila.

(Henna Albrecht, 4.10.2015): Maijauve, kuvattu luultavasti 1970-luvulla. Majave eli Maijauve tunnetaan kirkonkirjoissa Harjunmaa nro 4.

Kivistönmäen talo Harjunmaassa (Hiilihauta):

C) Tämän talvisen kuvan Kivistönmäen asuinrakennuksesta otti 26.2.2012 Henna Albrecht. Paikka tunnetaan myös nimellä Hiilihauta. Kivistönmäen historiikkia on kirjannut ylös Jorma Romo kirjasessaan Harjunmaan kylä - Romon suku ja Harjunmaa (omakustanne, 2012).
Jorma Romon mukaan Kivistönmäen isäntänä toimi v. 1875 Benjam Jöraninpoika Romo, puolisonaan Lena Ollikainen. Vuoteen 1880 mennessä tila oli siirtynyt Matts Albrechtin leskelle Anna Laitiselle (Romo käyttää tekstissään vanhoista kirkonkirjoista ilmeisesti poimimaansa sukunimimuotoa "Albregt"). Matts Albrechtin äiti Lisa Jöranintytär Romo oli Benjaminin täti, jonka veli Jöran Jöraninpoika isännöi aikoinaan Kalliotaloa.
V. 1880 Kivistönmäkeä isännöi vuoteen 1886 saakka Matts Albrechtin leski Anna Laitinen, viljelijänä lampuoti Anders Hämäläinen (puoliso Maria Helena Hyyryläinen).
Vuodesta 1887 lähtien isäntänä Malakias Matinpoika Albrecht - puolisonaan Mariana Antintytär Suuronen.
1900-luvulla kirjoissa näkyy myös talollisenpoika Albrecht, jonka puoliso Rosa Tobiantytär Romo. Rosa oli kotoisin tilalta Rauhajärvi 1. Heiltä tilan peri tytär Martta (puoliso Unto Maunola). Maunolat asuivat itse kansakoululla - Kivistönmäkeä asutti mm. Nestori Hotti perheineen.

Kivistönmäen (Hiilihaudan) asuinrakennuksen uuni ja tupanäkymiä ~ molemmat kuvasi Henna Albrecht 26.2.2012.


Kivistönmäen (Hiilihaudan) navettarakennuksen säilynyt alakerta ~ kuvasi Henna Albrecht 26.2.2012.

Kivistönmäen (Hiilihaudan) piha-aitta ~ kuvasi Henna Albrecht 26.2.2012 (osana lukion kuvaamataidon kurssiohjelmiaan).

D) Tämän kuvan antoi käyttöömme (15.8.2008) Marketta Wessler (o.s. Pikkarainen), jonka isä Aaro Pikkarainen on kuvassa mukana opettaja Oskari Kuitusen erojaisjuhlassa Harjunmaan koululla 31.5.1959.
Henkilöt kuvassa ovat vasemmalta (kirjoitettu kuvan taakse): kansakoululautakunnan pj. Mauri Leikas, kunnanjoht. Aaro Pikkarainen, kunnansihteeri Veikko Kortekallio sekä Oskari ja Maiju Kuitunen. Kuvan taakse on merkitty kuvaajaksi opettaja O.Purokari.

Jussi Svala muistelee (3.7.2009) opettaja Oskari Kuitusen olleen tunnettu sanojen ja sanontojen kerääjänä. Hänen poikansa Ensi (Tapio) Kuitunen oli kesäisin tuttu näky Kangasniemen torilla mustan 'urheiluautonsa' kanssa. Kun Ensille oli joku ottanut puheeksi, että tällä näkyi torikäynneillä olevan aina eri hattu päässä, oli Ensi vastannut omistavansakin yli 300 hattua kotonaan. Ensi Tapio Kuitunen toimi työvuosinaan Valiolla ja vietti aikaansa Amerikassakin.

E) Tämän kuvan antoi MS käyttöömme (30.1.2009) seuraavin saatesanoin:
Talollinen Alarik Ananiaksenpoika Romon (1882-1952) ja Ida Reinikaisen (1893-1970) talo Harjunmaan Vehkokankaalla. Tila oli joutua vasaran alle, mutta Alarik Romo maksoi Amerikassa tienaamillaan rahoilla isän velat pois. Ananiaksella oli Amanda Mötön kanssa 13 lasta ja Anna Leena Mötön kanssa Hiski Möttö eli Hiski Salomaa.
Alarikin poika Toivo Romo (1928-2003) ja vaimonsa Sirkka perivät tilan Alarikin kuoltua.
Tässä talossa Hiski Salomaa kävi usein. Hiski oli Toivo Romon setä tai oikeammin setäpuoli. Toivo Romon leski on tätini Sirkka Romo os. Siitari.

(MS, kuva ja teksti 30.1.2009): REVOLA : Tila on ollut samalla Romo-suvulla jo 1600-luvulta lähtien.
Viimeinen Romo-niminen omistaja oli Basilius Romo (1873-1941). Sukunimi vaihtui Marttiseksi, kun tila siirtyi Basiliuksen tyttären Alma Marttisen os. Romo pojan Matti Marttisen omistukseen.

(MS, kuva ja teksti 6.2.2009): 'Revola' on vanha sukutila Harjunmaassa, Harjunmaa 1. Revolan Basilius Romo ei ole Hiski Salomaan ihan lähisukulainen.
Hiski Möttö eli Salomaa oli Vehkolammin tilan, Harjunmaa 1, Ananias Romon au-poika. Ananias Romolla oli poika Basilius Romo, joka kävi Amerikassa ja tienasi siellä rahaa, jolla pelasti Vehkolammin tilan joutumasta velkojille.
Tarkistin tilan nimen. Jotkut käyttävät nimeä Vehkokangas, mutta Vehkolampi on oikein.

F) Muita aiheita Harjunmaahan liittyen:

(Nimimerkki "Minni55", 30.06.13): Olen kiinnostunut isäni sukunimestä Albrecht, mistä tämä Albrecht sukunimi on peräisin, jos suku on asunut Savossa sen nimisenä jo 1700-luvulla. Onko nimi alunperin saksalainen ja ammattina ensimmäisellä sinne tulleella oluenpanija vai antoiko nimen joku armeijan johtohenkilö sotilailleen? Mistä voisi saada tietoa? Isäni oli Lauri Albrecht, joka syntyi siellä Kangasnimellä. Hänen isänsä Viktor s. 1887 Kangasniemi ja tämän isä oli mylläri Otto Albrecht s. 10.4.1856 Kangasniemi, kuoli Joroinen 4.1.1905. Hänen isänsä Paavo Albrecht s. 14.12.1822, kuolinaika epävarma 23.4.1881?. Paavon Isä oli Samuel Albrecht s. 11.12.1793 ja kuollut 25.10.1873 ja aviossa Walborg Möttö s. ?1792 ja kuoli 1852? Samuelin isä sitten Påhle Samf. Albrecht s. 6.10.1770. Jos jollakin on tietoa nimen alkuperästä, niin toivottavasti ottaa yhteyttä vaikka tämän sivuston kautta.

(Eeva Häkkinen, 30.06.13): Tästä asiasta olen kirjoittanut mm. Suur-Savon sukututkimusyhdistyksen 25-vuotisjuhlajulkaisuun ja siitä on useita keskustelujakin käyty sukututkimussivustoilla. Albrechtit ovat asuneet Kangasniemen Harjunmaassa jo ensimmäisten maakirjojen aikaan ja asuvat yhä. Paavo Samulinpoika (1770) oli torppari Harjunmaassa, k. 21.1.1834, vaimo 26.12.1792 Matleena Yrjöntytär Toivakka 19.11.1768 - 14.1.1823. Paavon vanhemmat Samuel Eskonpoika Albrecht 13.2.1732 - 22.4.1791 ja vaimo 5.5.1757 Reetta Antintytär Kohvakka 22.6.1734 - 6.8.1767 (esivanhempiani). Samuelin vanhemmat Esko Eskonpoika Albrecht 1.4.1690 - 26.5.1764 ja vaimo Sofia Moilanen n. 1700 - 27.1.1765. Esko seniorin vanhemmat Esko Matinpoika Albrecht ja vaimo Saara Erkintytär Ylönen. Eskon isä Matti Joonaanpoika Albrecht, äiti nimeltä tuntematon. Paavo Samulinpoika (1822) on kuollut Rauhajärvellä 14.6.1894 ja mylläri oli hänkin.

(Nimimerkki "Minni55", 2.7.13): Kiitos vastauksestasi. Minulla on eri vaimo Samuel Esk Albrechtilla s. 1732 ei Kohvakka vaan Anna Walb Påhl Håckain, jonka olen löytänyt Hiski tietokannasta Påhle Samf Albrechtin vanhemmiksi. Onko nämä kaikki Albrechtin samasta kantaisästä lähtöisin? Minulla on sellainen "mututuntuma", että olisi ainakin kaksi eri sukua Suomessa.

(Eeva Häkkinen, 2.7.13): Hei, olet ihan oikeassa, Paavon äiti ei ole Samuel Eskonpojan ensimmäinen vaimo Reetta Kohvakka (joka listassanikin on kuollut ennen Paavon syntymää), vaan hänen 1.11.1769 vihitty kakkosvaimonsa Anna Paavontytär Hokkanen, s. 1.1.1745 Rekola, k. 1.6.1791. Vähän arvelinkin, että kiireessä voi silmä lipsahtaa jossakin kohdin. Ja kyllä, siltä näyttää, että kaikki Savon Albrechtit ovat samaa kantaa. Nimihän on vanha saksalainen etunimi, sitä on käytetty ja yhä käytetään myös sukunimenä Euroopan saksalaisalueilla, ja kyllä, Suomessakin on Albrechteja, jotka näyttävät myöhemmin tulleilta, ovat pysytelleet lounaan suunnassa eivätkä ole hankkineet elantoaan kaskia raivaamalla.

seuraavalle sivulle #105

Sivuluettelo 1-107

etusivulle