10) Ent. meijeriltä Tervaniementietä pitkin vanhalle urheilukentälle.
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 3.2.2017)

A) Meijerin kohdilla Kirkkoniementiestä erkanee Tervaniementie, joka melkein heti tekee suorakulmaisen käännöksen pohjoiseen kohti Pappilanniemeä ja Tervaniemeä. Mutkan kohdalla, Valtosen ja Peljon talojen kohdalla on kirkonkyläläisten paljon käyttämä yleinen venepaikka (Peljonranta). Kuvattu 13.6.2006.

Samaisen Peljonrannan laiturilla kuvattiin vuoden 1980 tietämillä tämä lukiolaisten kuv.taidon näytetyö. Ideana taisi olla varoittavan esimerkin kautta poseeraaminen maisemakuvassa.

Edellisen kuvan laiturin uudempi versio on ehtinyt omalla ajallaan jo hieman kärsiä - kuvattu 26.10.2006 (S&J).

Jukka Kiljunen kotiseutureissullaan (Varsovasta tulleena) kuvattuna 12.8.2007 Peljonrannassa muistelemassa saman järvimaiseman 50- ja 60-luvun saarimökkejä - taisi olla Paavo Mannisen mökki, mikä tässä kuvassa oli hakusellaan.


Meijerin keltainen varastorakennus kuvattuna 11.12.2005 (S&J) - purettiin sittemmin pois uusien rivitalojen tieltä. Meijerin saha sijaitsi aikoinaan ko. kohdilla.

Meijerin keltaisen varastorakennuksen länsipuolelle jo valmistumassa uusi rivitalo - kuvattu 28.1.2007 (S&J). Varasto purettiin pian kuvaamisen jälkeen.

B) Lempi ja Armas Peljon talo, rakennettu v.1934 ~ nykyisin asuu heidän poikansa Timo. Taloon iski salama kesällä 2003 ja sytytti tulipalon. Talo vaati mittavat korjaustyöt. Kuvattu 11.12.2005 (S&J).

Peljon rakennus järvenrantaisen mäkitöyräänsä päällä ~ kuvattu 26.10.2006 (S&J).

Samainen Peljon rakennus kuvattuna talviauringossa 2.1.2009 (S&J).

Lukion matematiikanopettaja (eläkkeelle v.1996) ja shakkimies Kalevi Peljon (Armas ja Lempi Peljon poika) itse vuonna 1970 rakentama omakotitalo. Sijaitsee lapsuuskodin pohjoisnaapuritontilla. Kuvattu 11.12.2005 border=1.

Kallen luona tuli usein pelailtua shakkia ja pelit sujuivat hyvin puhelimitsekin useiden vuosien ajan. Mieleen on jäänyt Kallen tämän kirjoittajalle 15.4.1992 esittelemä lyhyt miniatyyripeli, johon kuului erikoisuutena läpimenevän sotilaan korottuminen - ei daamiksi vaan hevoseksi!
En muista enää, mistä Kallen esittämä peli oli lähtöisin, mutta siirrot olivat: 1. d4 d5 2. c4 e5 3. dxe5 d4 4. e3 Lb4+ 5. Ld2 dxe3 6. Lxb4 exf2+ 7. Ke2 fxg1R+ ja mustalle ratkaiseva etu.

Seuraavassa vielä esimerkki siitä, millaisiin murskajaisiin Kalle Peljo tämän kirjoittajan hyvinkin usein - lähes aina - työpäivien välituntishakkiotteluissa ajoi (pelattu silloisella lukiolla nyk. Beckerintien varrella 24.3.1993):
KP-JJ: 1. d4 c5 2. Lf4 cxd4 3. Rf3 Da5+ 4. c3 dxc3 5. Rxc3 f6 6. e4 e5 7. Ld2 Lc5 8. Lc4 d6 9. 0-0 Db6 10. Le1 Lg4 11. Dd5 Rh6 12. Ld2 Dc6 13. Lb5 Rd7 14. Lxc6 bxc6 15. Dxc6 1-0.

Kalevi Peljon etupihan interiööriä kuvattuna 6.5.2007 (S&J). Muistan pelanneeni Kallen kanssa pari shakkipeliä kuvassa näkyvällä pöydällä hänen eläkkeellesiirtymisjuhlissaan vuoden 1995 tietämillä.

Kalevi Peljo (oikealla) shakkipelimme tiimellyksessä 80-luvun loppupuolella. Kalevi Peljo siirtyi ajasta iäisyyteen joulukuussa 2016.


Tässä ilmakuvassa (osasuurennos), joka on otettu ilmeisesti joskus 30-luvun loppupuolella, näkyy hyvin miten koskematonta aluetta nykyisten Tervaniementien ja Pappilantien rannat kuvanottamisen aikoihin vielä olivat.
Peljojen talo, mikä rakennettiin v.1934, ei näy puiden lomitse kuvan vasemmasta alareunasta. Kuvan ajoitukseen antaa alkurajan se, että taustalla näkyy jo v.1934 rakennettu yhteiskoulu. Vanha seurakuntatalokin erottuu (oli pystyssä 1927-69).
Vanha kivikansakoulu (nyk. Kalliolankoulu) näkyy kuvassa hallitsevana valkoisena kivitalona kirkkomaan edustalla - koulu valmistui v.1929. Koululta näkyisi johtavan jo jonkinlainen tie Tervaniemen suuntaan pohjoiseen tulevan urheilukentän aukion sivuitse?
Valokuvaa on myyty postikorttina (Veljekset Karhumäki Oy) ja kuvatekstinä Maisema Suomesta - Kangasniemi N:o 2404. Postimerkille varatussa alueessa on merkintä "20 :-".

C) Tämän talon nimihenkilöitä Elias ja Alina Vornanen. Kuvattu 26.4.2009 (S&J).

Tämän talon alkuperäisnimiä Aili ja Vilho Pyykkönen - sittemmin Liukkoset. Kuvattu 11.12.2005 (S&J).

Tämä kuva otettu 2.4.2009 (S&J) - Talvitie.

D) Tervaniementietä eteenpäin - kohti päiväkotia ja vanhaa hautausmaata. Tien vasemmalla puolella Tiihosten v.1965 rakentama talo vanhan urheilukentän läheisyydessä. Sirkka ja Simo Ravolainen muuttivat taloon v.1997. Kuvattu 11.12.2005.

E) Tervaniementien pohjoispuolella tämä Helvi Tiihosen talo (Aimo). Kuvattu 11.12.2005 (S&J).

F) Tervaniementien pohjoispuolta eteenpäin - Eeva ja Seppo Saksan talo. Seppo oli itse rakentamassa taloa v.1968. Autoilijat Seppo Saksa ja Jussi Svala syntyivät muuten samana päivänä 24.2.1931 kätilö Lyyli Pynnösen saman kierroksen aikana. Kuvattu 11.12.2005 (S&J).

Sama talo kuvattuna 22.11.2008 (S&J).

G) Urheilukenttä Vanhan kivikansakoulun (nyk. Kalliolan koulun) pohjoispuolella kuvattuna 21.9.1980 (S&J), jolloin uuden päiväkodin rakentaminen tälle paikalle ei vielä ollut alkanut. Huoltorakennuksen takana oli lentopallokenttä.
Tällä kentällä oli vain 300 metrin juoksurata, mutta silti paikalla ehdittiin pitää ennen uuden urheilukentän valmistumista monia merkittäviäkin aikuisten virallisia kilpailuja ja myös Kalskeen ikäreitä. Uuden päiväkodin valmistumisen jälkeen osa kentästä jäi vielä liikunnalliseen käyttöön.

Kaija Suuronen antoi kesällä 2008 tämän veljensä Matin aikoinaan ottaman ilmakuvan joltakin lennätykseltään. Kuva on otettu, kun pienkone on ollut Tervaniemen yllä ja kuvaussuunta on ollut etelään urheilukentälle päin.
Kuva on otettu varmasti ennen vuotta 1965, koska kuvassa näkyy vielä Jussi Svalan vanhempi kotitalo. Urheilukentällä ei ole nurmikkoa, vaan keskiosat ovat olleet hiekalla.
Kuvan alareunassa keskellä näkyy entinen kunnanjohtaja Pikkaraisen virka-asunto (ja myöhemmin päiväkoti), jonka ulkorakennus oikealla. Vasemmassa alakulmassa näkyy Härkösten talo. Mertasten talo jää kuvasta pois oikeasta alakulmasta.
Mielenkiintoista kuvassa on erityisesti se, että kuvausajankohtana ei Tervaniementietä ollut olemassa lainkaan eli kuvan rakennuksilta ei ollut suoraa tieyhteyttä Lapaskankaan pengertielle (valmistunut 50-luvun alkupuolella), kuten nykyisin Tervaniemen talon kohdalta on.
Urheilukentän takakulmasta erottuvat Virtasten ja Selinien asuin- ja ulkorakennukset.

H) Matti Mertanen lähetti (28.6.2007) kaksi mielenkiintoista kuvaa 1960-luvun puolivälistä vanhalta urheilukentältä koulun viereltä.

(Matti Mertanen, sähköposti 28.6.2007): Vanhalla urheilukentällä pidettiin 1960-luvulla runsaasti piirikunnallisia ja kansallisiakin urheilukilpailuja. Kävely erityisesti oli Suomen huippua Kangasniemellä siihen aikaan. Näissä 1960-luvun puolenvälin kuvissa on tuntemattomaksi jäänyt juoksija saapumassa juuri maaliin ja toisessa kuvassa seiväshyppääjä kurkottelee riman yli. Kentällä oli 300 metrin tiilimurskapäällysteinen rata. Taustalla näkyy huoltorakennus sekä rengas- ja rekkiteline, joita nuoriso varsinkin paljon käytti.

Nämä kaksi kuvaa vanhalta urkeilukentältä lähetti Marjatta Siitari (29.6.2008). Hän kertoo löytäneensä kuvat edesmenneen sukulaisensa Vesa Tullan jäämistöstä ja hyvin todennäköisesti näissä kuvissa esiintyykin pääosissa juuri Vesa Tulla. Kuvien ajoitus lienee 50-luvun alkua?
Erityisen mielenkiintoiseksi nämä kuvat tekee bonuksena se, että kuvauskulma on ollut sellainen, jossa näkyy urheilukentän itäpäädyssä sijainneita rakennuksia. Molemmissa kuvissa näkyy hyvin v. 1945 rakennetun Selinien eli Gutzeitin talon ulkorakennus. Paikalla olivat aiemmin asuneet Vainiot.
Juoksijakuvassa näkyy lisäksi vasemmalla punainen mökki, joka toimi asuntona monille vuosikymmenten varrella (mm. Paavo Arkko, Reino Pynnönen perheineen, Esko ja Pirjo Jyrinki sekä kenttämestarina toiminut Urpo Rutanen ). Virtasten ulkorakennuksessa asui 50-luvun aikoihin ainakin Moilasen mummu.

Jenni Virtasen kanat pääsivät tarhastaan kerran televisioonkin, kun urheilukentältä oli esitetty jokin kilpailuvälähdys silloisessa Urheiluruudussa! Viimeisinä toimintavuosinaan 80-luvulla tämä urheilukenttä ehti saada valtakunnallista huomiota erityisesti Reima Salosen kävelykilpailujen tapahtumapaikkana.

Seppo Virtanen kuvasi Kangasniemen vanhalla urheilukentällä 1950-luvun lopussa veljensä (vasemmalla) ja tämän kaverin Peljon. Taustalla asuinrakennuksena käytetty punainen mökki lähellä ulkorataa. Mökin ovensuussa seisoo kuvassa pieni lapsukainen.



Kari Laakson käyttöömme antama kuva (käyttölupa "2017-1-A", kiitos): "Aune Reinikaisen albumista. Lipunnosto Aunen rippileirillä elokuu 1946 Kalliolan kentällä".

I) Lähtölaukaus on juuri pamahtanut ikäkausisprinttereille vanhalla koulun kentällä 80-luvun alkupuolella (S&J).

Maatalousnäyttely v.1934 vanhalla koulukentällä.

J) Kangasniemellä järjestettiin v.1934 maatalousnäyttely vanhalla kivikoululla ja sen viereisellä urheilukentällä. Tilaisuus keräsi runsaasti yleisöä ja tunnelma oli kuin suuremmassakin kansanjuhlassa.
Koulun pihalle oli rakennettu juhlien kunniaksi kunnon näyttelyportti, joka kaikessa mahtipontisuudessaan viritti kansaa oikeaan kisatunnelmaan (kuva: Esko Pylvänäinen).

Vuoden 1934 maatalousnäyttelyn riehaa kuvattuna kirkon tapulista (kuva: Esko Pylvänäinen).

Maatalousnäyttelyn yleisöä kuvattuna juhlalavalta - taustalla vanha hautausmaa (kuva: Esko Pylvänäinen).

Maatalousnäyttelyssä Martat olivat viereisiin koulutiloihin asetelleet esille erilaisia puutarhasäilykkeitä (kuva: Esko Pylvänäinen).

VA lähetti 8.10.2011 tämän kuvan vuoden 1934 maatalousnäyttelystä - Hankkijan mainontaa.

K) Uusi päiväkoti rakenteilla kevättalvella 1988 (S&J). Urheilukentän vaaleanvihreä huoltorakennus on kuvan vasemmassa reunassa vielä purkamatta. Rakennuksen nurkalla oli rekkitankoteline, jossa kehiteltiin käsivoimia. Huoltorakennuksen takana sijaitsi lentopallokenttä, missä pelattiin myös sulkapalloa.

Kangasniemen Talonpoikaiskulttuurisäätiö piirrätti v.1975 kartan kirkonkylän asutuksesta vuoden 1910 aikaan. Muistelijoina kartan teossa olivat olleet mukana mm. Oskar Kyröläinen, Vilho Svala, Frans Toivakka ja Veikko Virtakallio. Kartan oli piirtänyt puhtaaksi Seppo Partti. Kartta on nykyisin nähtävänä Kangasniemen museossa.
Kyseisen kartaan mukaan v.1910 kirkkomaan pohjoispuolella sijaitsi ainoastaan kaksi rakennusta - nykyisen seurakunnan omistuksessa oleva Tervaniemen talo (Kalle ja Anni Lahikainen) ja jossakin nykyisen päiväkodin seutuvilla sijainnut Pöntysen talo, josta tarkemmat tiedot puuttuvat.

Uusi päiväkoti on valmistunut ja käytössä joulukuussa 1988 (S&J). Kuvattu Tervaniementieltä etelään Kirkkoniementielle kulkevalta Kalliolantieltä, mikä kulkee vanhan hautausmaan ja Kalliolan koulun välistä. Päiväkotia on sittemmin jatkettu sen länsipäädystä (eli kuvasta vasemmalle).

Uuden päiväkodin kentänpuoleista pihajulkisivua. Kuvattu 12.11.2008 (S&J).

Uuden päiväkodin piharakennuksen edessä olevat nykyiset leikkipaikat sijoittuvat entisen urheilukentän juoksuradan länsikaarteen päälle - kuvattu 2.4.2009 (S&J).

Näinkin viihtyisä siimes löytyy päiväkodin nurkilta pikkuväelle seikkailla - 27.9.2009 (S&J).

L) Vanha päiväkodin rakennus, joka uuden valmistuttua muutettiin asuintalokäyttöön. Kuvattu 11.12.2005 (S&J). Talossa ovat asuneet päiväkodin toiminnan siirryttyä tien toiselle puolelle Tissarit ja Reinikaiset.

Tässä kuvassa ollaan kyseisessä talossa sisällä keväällä 1967, jolloin rakennuksessa asui kunnanjohtaja Aaro Pikkarainen perheineen.
Kuvauspäivänä oli kyseessä Aaron Marketta-tyttären lakkiaisjuhlat ja yhteiskoululta oli saapunut opettajistoa ja naapureita juhlakahville. Kuvassa vasemmalta kotitaloudenopettaja Helmi Piira (myöh. Piira-Ärlebrandt), Pirkko Ruuskanen, rehtori Olavi Tahvanainen ja äärioikealla istuu Lasten-Pukimon Väinö Manninen (kuva: Marketta Wessler o.s. Pikkarainen, 15.8.2008).

(Matti Mertanen, sähköposti 28.2.2007):
Kalliolan talossa toimi 1950-luvun lopussa hammaslääkäri, jossa muistan käyneeni. Sen jälkeen se oli kunnanjohtaja Pikkaraisen virka-asuntona siihen saakka kunnes Peiponrinteen rivitalot valmistuivat.

Saimme tämän postikorttikuvan käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen - kiitos. Kalliolantalon postikorttikuvan ajoitus selkenee tiedosta, että kortin on postittanut Lena 13.7.1932 Turkuun neiti Lyyli Toivoselle. Keitä kuvan neljä naishenkilöä ovat - siitä ei toistaiseksi ole mitään tietoa. Huomaa myös naisten keskellä tilannetta hallitseva koira (vai iso kissa?). Toistaiseksi varhaisin tieto kertoo, rakennuksessa toimi 1950-luvun lopulla hammaslääkäri ennen kunnanjohtaja Pikkaraisen muuttoa taloon. Mielenkiintoista on havaita, että kuistin ikkunarivin alla oleva koristekuvionauha on ollut talossa paikallaan jo 1930-luvulla.

Entinen Pikkaraisen virka-asunto kuvattuna 12.8.2007 (S&J). Toiminut sittemmin siis päiväkotina ja yksityisasuntona.

Samainen entinen Pikkaraisen virka-asunto kuvattuna 2.4.2009 (S&J).

Naapurissa asuneen Matti Mertasen erikoinen neulareikäkameran kuva (ilmeisesti 60-luvulta) näyttää miltä tuolloin naapurin piharakennus näytti.
(Matti Mertanen, sähköposti 7.4.2007): Kalliolan talo oli naapurinamme, kuvassa Kalliolan piharakennus neulanreikäkameran kuvana.

2.4.2009 otettu kuva (S&J) samaisesta piharakennuksesta, josta yllä oli Mertasen ottama neulareikäkamerakuva.

M) Jyrki Kortekallion ohjastelema kirjastoauto Tervaniementien ruuhkissa päiväkodin paikkeilla 2.4.2009 (S&J) - kulkijat osa peruskoulun luontokuvausryhmästä. Taustalla kauempana näkyy Tervaniemen päärakennus.

seuraavalle sivulle #11

Sivuluettelo 1-107

etusivulle