K) Vanha päiväkodin rakennus, joka uuden valmistuttua muutettiin asuintalokäyttöön. Kuvattu 11.12.2005 (S&J). Talossa ovat asuneet päiväkodin toiminnan siirryttyä tien toiselle puolelle Tissarit ja Reinikaiset.

Suomessa vahvistettiin vuonna 1973 päivähoitolaki, jonka mukaan kaikki alle kouluikäiset lapset olivat vanhempien äitiys- ja isyysloman jälkeen oikeutettuja kunnan järjestämään päivähoitoon. Sitä voitiin antaa kunnallisissa päiväkodeissa tai perhepäivähoitona. Kaupungeissa ja taajamissa oli toiminut jo vuosikymmeniä lastentarhoja - nyt päivähoito ulotettiin koko yhteiskuntaan maaseutua myöten. Se merkitsi päivähoidon valtavaa laajenemista koko Suomessa. Maaseudulla kunnallinen päivähoito käynnistettiin yleensä perhepäivähoitona. Lain mukaan yhdellä perhepäivähoitajalla sai olla enintään neljä alle kouluikäistä lasta hoidettavanaan.
Kangasniemellä ohjattu päivähoito käynnistettiin yleisestä linjasta poiketen kunnallisessa päiväkodissa. Se avattiin syyskuussa 1974 ensimmäisenä maalaiskuntana Mikkelin läänissä. Päiväkoti toimi entisessä kunnanjohtaja Pikkaraisen virka-asunnossa Kalliolassa kirkonkylän vanhan urheilukentän takana.

Puinen kaksikerroksinen rakennus peruskorjattiin ja varustettiin päiväkodin tarvitsemilla kalusteilla ja välineillä. Aluksi päiväkotiin otettiin 15 lasta, mutta pian heidän määränsä voitiin nostaa 20:een. Ohjattu perhepäivähoito käynnistyi elokuussa 1977. Jo sitä ennen kunnassa oli järjestetty valvottua perhepäivähoitoa. Vuonna 1976 sen piirissä oli ollut 22 perhepäivähoitopaikkaa.
Mäenkylässä ja Korholassa aloitettiin vuonna 1981 kiertävä päiväkoti. Seuraavana vuonna 1982 kiertävä päiväkoti alkoi myös Makkolassa, Hokassa ja Synsiöllä.

Kunnallinen päivähoitotoiminta laajentui voimakkaasti erityisesti 1980-luvulla. Vuonna 1979 ohjatussa perhepäivähoidossa oli 30 lasta ja Kalliolan päiväkodissa 26 lasta eli yhteensä 56 lasta. Vuonna 1986 Kangasniemen kunnalliseen päivähoitoon osallistui jo 287 lasta, Heistä 188 oli 32 kunnallisen perhepäivähoitajan hoidossa, 20 Kalliolan päiväkodissa ja 79 kiertävässä päiväkodissa.

Kalliolan päiväkoti laajeni 40-paikkaiseksi vuonna 1988, jolloin sille valmistui kunnan rakennuttama uusi, ajanmukainen toimitalo tien toiselle puolella vanhan urheilukentän pohjoisreunalle (tietopohjana: Kangasniemen historia 4, Erkki Laitinen, 2015).

Saimme tämän postikorttikuvan käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen - kiitos. Kalliolantalon postikorttikuvan ajoitus selkenee tiedosta, että kortin on postittanut Lena 13.7.1932 Turkuun neiti Lyyli Toivoselle. Keitä kuvan neljä naishenkilöä ovat - siitä ei toistaiseksi ole mitään tietoa. Huomaa myös naisten keskellä tilannetta hallitseva koira (vai iso kissa?). Toistaiseksi varhaisin tieto kertoo, rakennuksessa toimi 1950-luvun lopulla hammaslääkäri ennen kunnanjohtaja Pikkaraisen muuttoa taloon. Mielenkiintoista on havaita, että kuistin ikkunarivin alla oleva koristekuvionauha on ollut talossa paikallaan jo 1930-luvulla.

Tässä kuvassa ollaan kyseisessä talossa sisällä keväällä 1967, jolloin rakennuksessa asui kunnanjohtaja Aaro Pikkarainen perheineen. Kuvauspäivänä oli kyseessä Aaron Marketta-tyttären lakkiaisjuhlat ja yhteiskoululta oli saapunut opettajistoa ja naapureita juhlakahville. Kuvassa vasemmalta kotitaloudenopettaja Helmi Piira (myöh. Piira-Ärlebrandt), Pirkko Ruuskanen, rehtori Olavi Tahvanainen ja äärioikealla istuu Lasten-Pukimon Väinö Manninen (kuva: Marketta Wessler o.s. Pikkarainen, 15.8.2008).

(Matti Mertanen, sähköposti 28.2.2007):
Kalliolan talossa toimi 1950-luvun lopussa hammaslääkäri, jossa muistan käyneeni. Sen jälkeen se oli kunnanjohtaja Pikkaraisen virka-asuntona siihen saakka kunnes Peiponrinteen rivitalot valmistuivat.

Naapurissa asuneen Matti Mertasen erikoinen neulareikäkameran kuva (ilmeisesti 60-luvulta) näyttää miltä tuolloin naapurin piharakennus näytti.
(Matti Mertanen, sähköposti 7.4.2007): Kalliolan talo oli naapurinamme, kuvassa Kalliolan piharakennus neulanreikäkameran kuvana.

L) Uusi päiväkoti rakenteilla kevättalvella 1988 (S&J). Urheilukentän vaaleanvihreä huoltorakennus on kuvan vasemmassa reunassa vielä purkamatta. Rakennuksen nurkalla oli rekkitankoteline, jossa kehiteltiin käsivoimia. Huoltorakennuksen takana sijaitsi lentopallokenttä, missä pelattiin myös sulkapalloa.

Kangasniemen Talonpoikaiskulttuurisäätiö piirrätti v.1975 kartan kirkonkylän asutuksesta vuoden 1910 aikaan. Muistelijoina kartan teossa olivat olleet mukana mm. Oskar Kyröläinen, Vilho Svala, Frans Toivakka ja Veikko Virtakallio. Kartan oli piirtänyt puhtaaksi Seppo Partti. Kartta on nykyisin nähtävänä Kangasniemen museossa.
Kyseisen kartaan mukaan v.1910 kirkkomaan pohjoispuolella sijaitsi ainoastaan kaksi rakennusta - nykyisen seurakunnan omistuksessa oleva Tervaniemen talo (Kalle ja Anni Lahikainen) ja jossakin nykyisen päiväkodin seutuvilla sijainnut Pöntysen talo, josta tarkemmat tiedot puuttuvat.

Uusi päiväkoti on valmistunut ja käytössä joulukuussa 1988 (S&J). Kuvattu Tervaniementieltä etelään Kirkkoniementielle kulkevalta Kalliolantieltä, mikä kulkee vanhan hautausmaan ja Kalliolan koulun välistä. Päiväkotia on sittemmin jatkettu sen länsipäädystä (eli kuvasta vasemmalle).

Päiväkoti lähti 70-luvulla liikkeelle todlelisesta sosiaalisesta tarpeesta, ja se kuului luontevasti kunnan sosiaalitoimen alaisuuteen. Nykyisin päivähoito kulkee nimellä varhaiskasvatus,ja se on siirretty opetus- ja sivistystoimen alaisuuteen. Muutos on perusteltu siinä mielessä, etttä päivähoito totuttaa ja opettaa lapset yhdessäoloon ja ryhmätyöskentelyyn ja valmistaa heitä tulevalle koulutielle. Sen tulevia mutkia on oikonut myös alakouluilla pidetty esikoulu, jota Kangasniemellä on päästy luontevasti käymään pihakentän toisella reunalla sijaitsevassa "kivialakoulussa" (Kalliolan koulu). Tilavaikeuksien vuoksi "eskaria" ei ole kuitenkaan aina pystytty loulun tiloissa pitämään (tietopohjana soveltuvin osin: Kangasniemen historia 4, Erkki Laitinen, 2015).