Kissakoski (Hirvensalmi):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset tai muutokset: 5.11.2019)

Hirvensalmi:

Kissakosken voimalaitos (paperitehdas):

Kissakosken voimalaitos kuvattuna sunnuntaina 21.7.2013 (S&J).


Tämä kuva Kissakoskelta on 'Suomenmaa - VI Mikkelin lääni'-kirjasta vuodelta 1924.

(Wikipedia, tammikuu 2010):Kissakoski Oy oli metsäteollisuusyritys Hirvensalmella. Yritys aloitti toimintansa Kissakoskella vuonna 1907. Sen perustivat helsinkiläiskauppiaat K. H. Renlund, W. Bensow, K. Fazer ja J. L. Lupander. Yrityksen nimeksi tuli Osakeyhtiö Kissakoski Aktiebolag.
Vuonna 1909 Kissakoskella aloitettiin paperitehtaan rakennustyöt. Paperikoneen oli rakentanut Viipurin konepaja ja se oli pitkään ainoa Suomessa valmistettu paperikone. Hirsinen tehdasrakennus paloi 16. huhtikuuta 1920. Paperintuotanto päättyi ja tuotanto jatkui palon jälkeen hiokkeen valmistuksella ja uusi tehdas rakennettiin tiilestä. Tulipalosta saaduilla vakuutusrahoilla Kissakoski Oy osti Werlan Puuhiomo ja Pahvitehdas-yhtiön.
Kymin Oy osti tehtaan vuonna 1922. Se toimi puuhiomona vuoteen 1939. Francis-tyyppinen vesivoimala rakennettiin vuonna 1932 ja Kaplan 1940-luvulla. Molemmat rakennukset ja koneistot ovat suojeltuja. Parhaimmillaan Kissakoski työllisti noin 200 henkeä. Suur-Savon Sähkö osti Kissakosken voimalaitoksen Kymi Oy:ltä joulukuussa 1988. Kissakoskeen rakennetaan uusi vanhat vesivoimalat kovaava vesivoimalaitos v. 2010, jonka putouskorkeus on 5 m, rakennusvirtaama 40 m³/s, teho 1,6 MW ja vuosienergiantuotto 9 GWh/a.

Tämä Kissakosken 1930-luvun työntekijöitä esittävä kuva oli esillä Kissakosken yleisötiloissa - 21.7.2013.


Kissakosken voimalaitosrakennus kuvattuna 22.7.2009 (S&J) kosken alajuoksun puolelta.

Vuosilukukertaus: 1831–1854 kanava rakennettiin, 1907–1920 paperitehdas ja puuhiomo, 1920 paperitehdas paloi, 1922–1939 puuhiomo, 1939-2010 vesivoimalaitos 1, 194?-2010 vesivoimalaitos 2 ja tulossa 2010 vesivoimalaitos 3.

Kissakosken voimalaitosrakennus kuvattuna 22.7.2009 (S&J) kosken yläjuoksun puolelta.

Lähikuva Kissakosken voimalaitoksen vesivirtauksista sunnuntaina 21.7.2013 (S&J).

1.

Kuvat #1-15 Kissakosken voimalaitokselta ovat samalta vierailupäivältä 22.7.2009 (S&J). Kuvat ovat rakennuksen lähiympäristöstä ja myös sisätiloista.

2. 3.

Kissakosken kanava on rakennettu vuosina 1831-54. Tämän jälkeen Puulavesi virtasi Mäntyharjun reittiä pitkin Kymijokeen Päijänteen asemasta. Osakeyhtiö 'Kissakoski Aktiebolagin' perustivat v.1907 helsinkiläiset kauppiaat K.H.Renlund, W.Benson, K.Fazer ja J.L.Lupander. V. 1910 valmistuivat yhtiön tuotantolaitokset puuhiomo ja paperitehdas, jotka tuhoutuivat tulipalossa 16.4.1920. Hiomolinja rakennettiin heti palon jälkeen uudestaan. 'Kymi Oy' osti tehtaan v.1922 ja ensimmäinen Kaplan-tyyppinen voimalaitos rakennettiin v.1932. Hiomon toiminta lopetettiin v.1939 ja kolmiosainen Francis-turbiini varustettiin sähkögeneratttorilla v.1942. Kanavan puinen tuloruuhi korvattiin betonisella v.1979. 'Suur-Savon Sähkö' osti voimalaitokset 'Kymi Oy:ltä' joulukuussa 1988.

4. 5.

6.

Tätä sukelluspukua on käytetty voimalan vedenalaisten huoltotöiden suorittamiseen - taustalla autenttinen valokuva yhtiön sukeltajasta.

7.

Sähkötuotantopuolen museotiloissa on entisöity entisaikojen työntekijän keittiötilat.

8.

Museonäyttelystä löytyy myös tämä kuva voimalaitoksen entisajan johtoportaasta - vasemmalla kangasniemeläinen Fabian Toivakka.

9.

10. 11.

12.

Tämä rakennelma on ollut kaloille rakennettu kulkureittikanava.

13. 14.

15.

Impressionistimaalari Claude Monet, joka maalasi paljon lumpeita ja puusiltoja, olisi viihtynyt Kissakosken maisemissa.

Kissakosken voimalaitoksella heinäkuussa 2013:

Kissakosken voimalaitos kuvattuna 21.7.2013 (S&J).


Kissakosken voimalaitoksen myymäläseinustalla - 21.7.2013 (S&J).


Kaikki tämän kuvaruudun kuvat otettu sunnuntaina 21.7.2013 (S&J).

Kissakosken voimalaitoksella elokuussa 2015:

1.

Kissakosken voimalaitos kuvattuna 12.8.2015 (S&J).

2.

3.


4.

5.

6.


7.

8.

9.


10.

11.


12.

13.

14. 15.


Kissakosken voimalaitoksen sähkömuseo:

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

Työsalin kuljetusvaunun kiskojen mielenkiintoinen kääntöpöytäratkaisu - teksti laatassa: Arthur Koppel, Berlin.

25.

26.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)