KINNULA
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 27.1.2016)

A) Kinnula ~ yleistietoja:

Kinnula on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa pohjoisosassa kantatien 58 varrella Suomenselän vedenjakaja-alueella. Kunnassa on hieman alle 1 700 asukasta. Kinnulan naapurikunnat ovat Kivijärvi, Lestijärvi, Perho, Pihtipudas, Reisjärvi ja Viitasaari, ja sillä on ulkomailla kaksi ystävyyskuntaa: Trøgstad Norjassa ja Konguta Virossa.
Kinnulan luonto ja vesistöt ovat houkutelleet paikkakunnalle paljon kesämökkiläisiä; nykyisin kesämökkejä on kunnan alueella 415.
Kinnula on ollut poikkeuksellisen paljon julkisuudessa kunnan sisäisten poliittisten riitojen vuoksi. Kunnan hyvä imago on saanut pahan kolauksen kunnan ylempien virkamiesten poliittisesta ajojahdista ja erottamisista. Kaikki Kinnulan entiset kunnanjohtajat ovat jääneet ennenaikaiselle sairauseläkkeelle viranhoidostaan.
Kylät: Hakkaraniemi, Hiilinki, Jääjoki, Kangaskylä, Kirkonkylä, Markokylä, Matkusjoki, Muhola, Myllykylä, Niemenkylä, Rantakylä, Saarenkylä, Silkkiperä ja Urpila.
Kulttuuria: Salamajärven kansallispuisto ulottuu Kinnulaan Perhon suunnalta. Kinnulan kirkonkylässä, Apajarannan lähettyvillä sijaitsee maallikkosaarnaaja, kuvataiteilija Vihtori Storckin perinneateljee. Kunnassa on keskeisenä urheilulajina pesäpallo.
Tunnettuja kinnulalaisia: Mauri Pekkarinen ~ kansanedustaja, Leena Laulajainen ~ kirjailija, Jukka Pekkarinen ~ valtiotieteen tohtori, Vihtori Storck ~ saarnaaja, taiteilija ja Markku Kauppinen ~ kansanedustaja, toimitusjohtaja.

Kinnulan kunnan nettisivuilta informaatiota (2016).

B) Kinnulan kirkko:

Kirkko on rakennettu suurten nälkävuosien aikaan 1864- 1867. Rakennustöitä johti sieviläinen rkm Otto Korkiakoski, jonka sanotaan piirtäneen kirkon luonnoksen laudankappaleelle. Kirkko on sopusuhtainen ristikirkko ja koristeltu monin puuleikkauksin. Siellä on kaksi alttaritaulua: Ensimmäinen alttaritaulu 1910-luvulta ja toinen Esko Töyrylän tekemä 1950-luvulta. Kuva ja teksti: Lomaseutu, 2016.

Kinnulan kirkko valmistui vuonna 1867. Sieviläinen kirkonrakentaja Otto Korkiakoski pystytti keskeisesti korostetun ristikirkon, jonka länsisakaran jatkeeksi on rakennettu kellotorni. Kirkko on sisäkulmistaan viistetty. Ristikeskuksesta nousee nelikulmainen taitekattoinen torni, jonka kulmiin on sijoitettu kirkkosaliin avautuvat ikkunat. Kirkkoa korjattiin vuonna 1916 arkkitehti Yrjö Sadeniemen laatimien korjaussuunnitelmien pohjalta. Viimeisin suuri kunnostus vuodelta 1974 perustui arkkitehti Saara Juolan laatimiin piirustuksiin. Kinnulalaiset perustelivat tarvettaan oman kirkon rakentamiselle "... se sen tietää, joka harva se pyhä, kuin ei ole kirkkoretkillänsä hengen vaarassa kiikkunut Kivijärven aavalla tuulisella selällä, että se viimein rupeaa arveluttamaan lähteäkö ollenkaan kolmen ja neljän peninkuorman päästä tälle tukalalle matkalle, vaikka tunto ja sydän kyllä ovat käskemässä ja kehottamassa Jumalan Sanan kuulemiseen." Kirkossa on noin 350 istumapaikkaa. Kirkon pääoven yläpuolella on lehteri. Urut on sijoitettu alakertaan pohjoiseen ristivarteen. Kuva ja teksti: Kinnulan srk, 20167.

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)