KEURUU:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 14.12.2017)

A) Keuruun rautatieasema:

Keuruun rautatieasema - Suomen kauneimmaksi asemaksi (Raahen kanssa kilpaillen) jossakin äänestyksessä valittu. Kuvattu 22.1.2014 (S&J).

Keuruun ratapihalla - vasten nousevaa aurinkoa - 11.2.2015 (S&J).

Keuruun rautatieasema (lyh. Keu) on rautatieliikennepaikka Keuruulla Haapamäki–Jyväskylä-radan varrella. Asema avattiin marraskuussa 1897 ja sen on suunnitellut Bruno Granholm V luokan aseman piirustusten mukaan. Tyyliltään asema edustaa kansallisromantiikkaa, ja sen alkuperäinen ulkoasu on säilynyt hyvin. Vuonna 1974 asema valittiin Suomen kauneimmaksi.
Asema rakennettiin Keuruun kirkkojen, maantien sekä Keurusselän rannan läheisyyteen. Haapamäen suuntaan kulkevalle radalle valmistui rataoikaisu vuonna 1924, jolloin vanha linjaus jäi alkupäästään teollisuuskäyttöön. Raide purettiin 1980-luvun puolivälissä.
Asema on ollut miehittämätön liikennepaikka vuodesta 1998, vaikkakin lipunmyynti jatkui vielä vuoteen 2001 saakka. Liikennepaikka on yhä henkilöliikenteen käytössä, ja siellä pysähtyvät kaikki Jyväskylän ja Vaasan väliset taajamajunat. Asemarakennus sekä muita asema-alueen rakennuksia siirtyi Senaatti-kiinteistöjen haltuun vuonna 2007. Se on sittemmin siirtynyt Tuula ja Veli Kosken omistukseen, ja he pitävät asemalla Keräilyn Kätköistä -nimistä näyttelyä. VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaan henkilöliikenne Keuruun asemalle piti loppua maaliskuussa 2016 , mutta toistaiseksi asema on vielä käytössä (Wikipedia, 2017).


Radio Suomi Jyväskylä (28.9.2011): "Nuket ja nallet kotiutuivat Keuruun asemalle" (6 min).

(Areena.yle.fi * 2011): "Tuula ja Veli Koski toteuttivat pari vuotta sitten unelmansa ja ostivat Keuruun vanhan rautatieaseman. Kosket ovat harrastaneet erilaisten esineiden keräilyä jo 20 vuotta. Kesäaikaan heidän rautatieasemalla kukoistavaa kokoelmaansa pääsee kuka tahansa ihastelemaan."


Lisää kuvia Keuruun rautatieasemalta ja ratapiha-alueelta.

B) Keuruun kirkot:

Keuruun vanha puukirkko:

C) Tämä kuva Keuruun vanhasta puukirkosta on otettu 27.10.2010 (S&J).

(Finnica, 2010): Keuruun kolmas kirkko, nykyinen Vanha kirkko, valmistui vuonna 1759 ja vihittiin Adolf Fredrikin kirkoksi. Kirkon suunnitteli ja rakensi alahärmäläinen Antti Hakola, yksi Pohjanmaan tunnetuimmista kirkonrakentajista. Länsitornillisen pitkäkirkon runkohuoneesta ulkonee pohjois- ja länsipuolella kaksi kylkiäistä symmetrisesti.
Kirkko on katettu vinoneliökuvioisella tervatulla paanukatolla. Vuonna 1832 kirkon kuoripäätä laajennettiin rakennusmestari Karl Tullpanin johdolla, jolloin pohjoisessa kylkiäisessä sijainnut sakaristo siirtyi kuoripäähän ja vanha sakaristo avattiin kirkkotilaan. Samassa yhteydessä kirkon ikkunoita lisättiin ja suurennettiin.
Ainoa pikkuruutuinen ja lyijypuitteinen ikkuna on säilynyt pohjoissakarassa. Kirkko jäi pois käytöstä, kun uusi kirkko valmistui vuonna 1892. Kirkkotarhan aidan lautakattoiset porttihuoneet ovat ainutkertaisia Keski-Suomessa.
Keuruun ensimmäinen kirkko oli Pyhän Mikaelin kappeli noin vuodelta 1625, joka purettiin vuonna 1656. Toinen kirkko oli puinen pitkäkirkko vuodelta 1656. Kirkko purettiin vuonna 1799.

Keuruun vanhan kirkko - kuvattu 27.10.2010 (S&J).

Keuruun vanha puukirkko - kuvattu rautatieaseman sunnalta 22.1.2014 (S&J).

Keuruun vanhan kirkko - kuvattu 27.10.2010 (S&J).

Keuruun vanhan kirkko - kuvattu 1.12.2017 (S&J).


Keuruun uudempi kirkko:

Keuruun uudempi tiilikirkko - kuvattu rautatieaseman suunnalta 22.1.2014 (S&J).

(Keuruun museo, 2010): Vuonna 1892 valmistunut Keuruun tiilinen kirkko on pohjaratkaisultaan lyhyellä poikkilaivalla varustettu pitkäkirkko, jonka pohjoispäähän on sijoitettu matalampi ja kapeampi kuoriosa sekä sen taakse sakaristo. Etupäässä on nelikerroksinen korkeahuippuinen kellotorni. Kirkon sisätila on kolmilaivainen.
Kirkon alttaritaulut maalasi taidemaalari Eero Järnefelt (1863-1937) vuosina 1889-92. Kristusta ristillä kuvaavan taulun lahjoitti kauppias Edvard Damstén Keuruulta. Enkelin ilmestymistä Jeesukselle Getsemanessa esittävän taulun lahjoitti maanviljelijä H. Jokela Haapamäeltä.

Keuruun uudempi, tiilinen kirkko kuvattuna 27.10.2010 (S&J).

(Keuruun museo, 2010): Keuruun seurakunta teki virallisen päätöksen uuden kirkon rakentamisesta vuonna 1876. Suurin osa seurakuntalaisista halusi, että kirkko rakennetaan puusta, mutta tiili- ja harmaakivikirkolla oli kannattajansa, mm. rovasti Bergroth.
Lääninarkkitehti Theodor Granstedtin tarkastettua suunnitellun rakennuspaikan Kippa-vuoren laella saatiin lupa rakentaa kivikirkko. Kymmenen vuoden pohdinnan jälkeen päädyttiin rakentamaan tiilikirkko harmaakivinurkin. Punatiili määräsi kirkon tyylisuunnaksi uusgotiikan.
Kirkko on pohjaratkaisultaan lyhyellä poikkilaivalla varustettu pitkäkirkko, jonka pohjoispäähän on sijoitettu matalampi ja kapeampi kuoriosa sekä sen taakse sakaristo. Etupäässä on nelikerroksinen korkeahuippuinen kellotorni. Kirkon sisätila on kolmilaivainen.
Lämmitys hoidettiin puukamiinoilla 1950-luvulle saakka, jolloin kirkkoon saatiin öljylämmitys. Vuosina 1984-85 kirkon peltikatto korvattiin kuparikatolla ja kirkkoon asennettiin palohälytysjärjestelmä.

Keuruun tiilikirkko jouluisissa maisematunnelmissa - 1.12.2017 (S&J).


Vanhan Keuruun edustava opastetaulu satunnaisille kulkijoille (rautatieaseman läheisyydessä) - 11.2.2015 (S&J).

C) Haapamäen rautatieasema (Keuruu):

Pakkasaamun sarastuksessa Haapamäen asemalla 22.1.2014 (S&J).

Haapamäen rautatieasema - kuvattu 27.10.2010 (S&J)
.


Haapamäen asemarakennuksen itäpuolelle on jätetty höyryveturi muistomerkiksi - 27.10.2010 (S&J).

Aamuaurinko valaisee Haapamäen ratapihaa pakkasaamuna 22.1.2014 (S&J).

Aamupuuhastelua Haapamäen ratapihalla 22.1.2014 (S&J).


Lisää kuvia Haapamäen rautatieasemalta (kaksi lisäerikoissivua 1/2 ja 2/2).

D) Asunta:

Asunnan asemarakennus kuvattuna 1.12.2017 (S&J).

Asunnan viihtyisä asemaidylli on säilynyt hyvin - 1.12.2017 (S&J).


Lisää kuvia Asunnan rautatieasemalta.

E) Kaleton:

Kalettoman asemarakennus kuvattuna 1.12.2017 (S&J).

Kalettoman aseman vieressä ollut majoituspalvelua vanhemmissa matkustajavaunuissa. Kuvattu molemmat 1.12.2017 (S&J).


Lisää kuvia Kalettoman rautatieasemalta ja ratapiha-alueelta.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.