KEURUU:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 20.5.2016)

A) Keuruun rautatieasema:

B) Keuruun rautatieasema - Suomen kauneimmaksi asemaksi (Raahen kanssa kilpaillen) jossakin äänestyksessä valittu. Kuvattu 22.1.2014 (S&J).

Keuruun rautatieasema kuvattuna 27.10.2010 (S&J).

Keuruun aseman tyylikäs, vanhan ajan kello - kuvattuna 27.10.2010 klo 11.16 (S&J).

Keuruun aseman tavaramakasiini aseman itäpuolella - kuvattuna 27.10.2010 (S&J).


Aamuinen ratapihan ylittäjä Keuruun asemalla - 22.1.2014 (S&J). Taustalla Keuruun museon mainontaa ja kahvilaravintola '---llyTuuli' (varmaankin Myllytuuli?). Kuorma-auton takapyörien vasemmalla puolella lukee pienessä kyltissä Veteraanipuisto.

Keuruun rautatieaseman lähiympäristöä - molemmat 22.1.2014 (S&J).

Keuruun rautatieasema - 22.1.2014 (S&J).

Keuruun rautatieaseman lähiympäristöä - molemmat 22.1.2014 (S&J).

Keuruun rautatieasema - molemmat 22.1.2014 (S&J).


Näkymä Keuruun aseman ratapihaa itään Jyväskylän suuntaan - 27.10.2010 (S&J).

Sama näkymä Keuruun asemalaiturilta itään talviaamuna 22.1.2014 (S&J).


Keuruun rautatieasema kuvattuna kolmasti 11.2.2015 (S&J).

Keuruun asemalaiturilla oleva odotuskatos on tyylillä tehty - 11.2.2015 (S&J).

Keuruun ratapihalla - vasten nousevaa aurinkoa - 11.2.2015 (S&J).

B) Keuruun kirkot:

Keuruun vanha puukirkko:

C) Tämä kuva Keuruun vanhasta puukirkosta on otettu 27.10.2010 (S&J).

(Finnica, 2010): Keuruun kolmas kirkko, nykyinen Vanha kirkko, valmistui vuonna 1759 ja vihittiin Adolf Fredrikin kirkoksi. Kirkon suunnitteli ja rakensi alahärmäläinen Antti Hakola, yksi Pohjanmaan tunnetuimmista kirkonrakentajista. Länsitornillisen pitkäkirkon runkohuoneesta ulkonee pohjois- ja länsipuolella kaksi kylkiäistä symmetrisesti.
Kirkko on katettu vinoneliökuvioisella tervatulla paanukatolla. Vuonna 1832 kirkon kuoripäätä laajennettiin rakennusmestari Karl Tullpanin johdolla, jolloin pohjoisessa kylkiäisessä sijainnut sakaristo siirtyi kuoripäähän ja vanha sakaristo avattiin kirkkotilaan. Samassa yhteydessä kirkon ikkunoita lisättiin ja suurennettiin.
Ainoa pikkuruutuinen ja lyijypuitteinen ikkuna on säilynyt pohjoissakarassa. Kirkko jäi pois käytöstä, kun uusi kirkko valmistui vuonna 1892. Kirkkotarhan aidan lautakattoiset porttihuoneet ovat ainutkertaisia Keski-Suomessa.
Keuruun ensimmäinen kirkko oli Pyhän Mikaelin kappeli noin vuodelta 1625, joka purettiin vuonna 1656. Toinen kirkko oli puinen pitkäkirkko vuodelta 1656. Kirkko purettiin vuonna 1799.

Keuruun vanhan kirkko - kuvattu 27.10.2010 (S&J).

Keuruun vanha puukirkko - kuvattu rautatieaseman sunnalta 22.1.2014 (S&J).

Keuruun vanhan kirkko - kuvattu 27.10.2010 (S&J).


Keuruun uudempi kirkko:

Keuruun uudempi tiilikirkko - kuvattu rautatieaseman sunnalta 22.1.2014 (S&J).

(Keuruun museo, 2010): Vuonna 1892 valmistunut Keuruun tiilinen kirkko on pohjaratkaisultaan lyhyellä poikkilaivalla varustettu pitkäkirkko, jonka pohjoispäähän on sijoitettu matalampi ja kapeampi kuoriosa sekä sen taakse sakaristo. Etupäässä on nelikerroksinen korkeahuippuinen kellotorni. Kirkon sisätila on kolmilaivainen.
Kirkon alttaritaulut maalasi taidemaalari Eero Järnefelt (1863-1937) vuosina 1889-92. Kristusta ristillä kuvaavan taulun lahjoitti kauppias Edvard Damstén Keuruulta. Enkelin ilmestymistä Jeesukselle Getsemanessa esittävän taulun lahjoitti maanviljelijä H. Jokela Haapamäeltä.

Keuruun 'uudempi' tiilinen kirkko kuvattuna 27.10.2010 (S&J).

(Keuruun museo, 2010): Keuruun seurakunta teki virallisen päätöksen uuden kirkon rakentamisesta vuonna 1876. Suurin osa seurakuntalaisista halusi, että kirkko rakennetaan puusta, mutta tiili- ja harmaakivikirkolla oli kannattajansa, mm. rovasti Bergroth.
Lääninarkkitehti Theodor Granstedtin tarkastettua suunnitellun rakennuspaikan Kippa-vuoren laella saatiin lupa rakentaa kivikirkko. Kymmenen vuoden pohdinnan jälkeen päädyttiin rakentamaan tiilikirkko harmaakivinurkin. Punatiili määräsi kirkon tyylisuunnaksi uusgotiikan.
Kirkko on pohjaratkaisultaan lyhyellä poikkilaivalla varustettu pitkäkirkko, jonka pohjoispäähän on sijoitettu matalampi ja kapeampi kuoriosa sekä sen taakse sakaristo. Etupäässä on nelikerroksinen korkeahuippuinen kellotorni. Kirkon sisätila on kolmilaivainen.
Lämmitys hoidettiin puukamiinoilla 1950-luvulle saakka, jolloin kirkkoon saatiin öljylämmitys. Vuosina 1984-85 kirkon peltikatto korvattiin kuparikatolla ja kirkkoon asennettiin palohälytysjärjestelmä.


Vanhan Keuruun edustava opastetaulu satunnaisille kulkijoille (rautatieaseman läheisyydessä) - 11.2.2015 (S&J).

C) Haapamäen rautatieasema (Keuruu):

A) Pakkasaamun sarastuksessa Haapamäen asemalla 22.1.2014 (S&J).

Haapamäen rautatieasema - kuvattu 27.10.2010 (S&J)
.


Haapamäen asemarakennuksen itäpuolelle on jätetty höyryveturi muistomerkiksi - 27.10.2010 (S&J).

Aamuaurinko valaisee Haapamäen ratapihaa pakkasaamuna 22.1.2014 (S&J).

Aamupuuhastelua Haapamäen ratapihalla 22.1.2014 (S&J).


Haapamäen rautatieaseman entinen asemaravintola:

Haapamäen rautatieaseman entinen asemaravintola - kuvattu 27.10.2010 (S&J)
.

Haapamäen rautatieaseman entinen asemaravintola - kuvattu 27.10.2010 (S&J). Muistan vierailleeni tässä asemaravintolassa usein 50-luvun lopulla ja 60-luvun alussa vanhempien mukana matkustaessani väliä Pori-Jyväskylä. Samaa väliä tuli matkustettua vielä kiskobusseilla eli sinisillä lättähatuilla opiskeluvuosien 1975-78 aikana, jolloin junanvaihto tapahtui usein pitkälläkin viiveellä Haapamäellä.


Vanha toppari Haapamäen entisen asemaravintolan edessä - kuvattu 27.10.2010 (S&J).

Haapamäen entinen asemaravintola vähemmän nähdyltä puoleltaan - 27.10.2010 (S&J).

Haapamäen entinen asemaravintola kuvattuna kevyen liikenteen sillalta - 27.10.2010 (S&J).


Haapamäen entisen asemaravintolan kunto ikuistettuna 22.1.2014 (S&J).


Kuvapostikortti Reino Kalliomäen kokoelmista (kiitos käyttöluvasta - 2015-11-B): Haapamäen asemaa esittävä kulkematon postikortti. Hv1 ilmeisesti liikkuu poispäin, ainakaan matkustajat eivät näytä huolestuneilta. Sen vaunujen kohdalla ei ole laituria. Kakkosraiteella olevan vaunun numero näyttäisi oleva 31729, ja sen edessä olevassa vaunussa taitaa olla lanterniinikatto. Tältä raiteelta ei kaavion mukaan pääse Tampereen suuntaan. Valokaasuvaunun numero on 50806, ja laiturin 3/5 kohdalla lukee "Seinäjoelle".

(Tapio Keränen, 18.11.2015): Lanterniinikattoinen vaunu vaalean värinsä puolesta vaikuttaa postivaunulta. Vaunussa näyttää olevan suora pääty ilman päätysiltaa. Päätysillallisessa vaunussa katto ulottuisi päätysillan ylle. Kysymyksessä voisi olla vaurioituneen vaunun tilalle rakennettu muunnosvaunu, jolloin päätysillat pois jättämällä sisätila saatiin suuremmaksi. Voihan se olla myös uudelleen rakennettu Pietarin-radan alunperin neliakselinen vaunu. Niitäkin rakennettiin uudelleen, kun korin puuosat vaurioituivat. Gb:n numero voisi pikemminkin olla 51729 ja valokaasuvaunun 030806.

Kuvapostikortti Reino Kalliomäen kokoelmista (kiitos käyttöluvasta - 2015-11-B): Tämä postikorttikuva näyttää hyvin asemaravintolan sijainnin. Raiteella kolme pilkistää ilmeisesti Seinäjoelle lähdössä oleva Efiab. Kunnon resoluutiosta suurentamalla sen numero näyttäisi olevan 11563, valmistunut 1957.

(Pekka Laakso, 20.11.2015): Tuo lätän liitevaunu on kylläkin menossa Poriin. Seinäjoen junat lähtivät yleensä raiteilta 4 ja 6 kun taas Porin suunnan lätät käyttivät raiteita 3 ja 5.

Kuvapostikortti Reino Kalliomäen kokoelmista (kiitos käyttöluvasta - 2015-11-B): Tämä kulkematon postikortti vaikuttaisi ensisilmäyksellä olevan edellisen sisarkuva, mutta ei ole. Ravintolarakennusta on juuri maalattu, telineitä on yhä paikallaan, ja teksti "ravintola" puuttuu. Istutukset ovat pienempiä. Laiturilta puuttuu vaihdemiehen koppi kelloineen. Kuva on siis vanhempi, mutta näyttää hyvin rakennusten keskinäisen sijainnin. Milloin kevyen liikenteen silta tehtiin? Mikä on tuo valkoinen vinoraitainen vaunu ykkösraiteen päässä? Laituri #4 muuttuu jatkuessaan #5:ksi.

(Petri Nummijoki, 19.11.2015): Eikös jossain Veturimies-lehden kesänumerossa vuodelta 1962 ole kuva Haapamäeltä (oliko peräti kannessa?), jossa näkyy Hr12-vetoisten H53:n ja P68:n kohtaus sekä Pieksämäen suuntaan lähdössä oleva Hv-vetoinen postijuna ja kuvatekstin mukaan kevyen liikenteen silta olisi juuri valmistunut.

(Pekka Laakso, 20.11.2015): Kommentoin kuvatekstiä sen verran, että vaihdemiesten koppi kelloineen jää kuvan oikean reunan taa. Kuvan oikeassa reunassa etualalla näkyy vaihde joka johti raiteelta 5 raiteelle 6. Raide 5 ei ole kuvanottohetkellä ollut missään yhteydessä raiteeseen 4. Se on ollut mahdollista vasta vuoden 1983 raideremontin jälkeen jossa keskivaihteet poistettiin.

Reino Kalliomäen kuva vuodelta 1974: "Kesätuuli siinä vilvoittaa veturimiesten evästaukoa. Harmi, etten kuvannut silloin 50-luvulla, kun Haapamäen kautta matkustettiin Irma-tädin luo Multialle joka kesä. Oli tuo silloin matkustamista, ei mitään mössöä. Jaakkola - Tampere paikallisjunalla. Pohjanmaan pikajunalla Haapamäelle. Eväät avattiin heti junan päästyä liikkeelle. Juoma kokoon painuvasta matkalasista (Itä-Saksasta), velipojalla oli samanlainen. Vaikka ikää ei ollut kuin kymmenkunta vuotta, tunnistin rivin Tk3:sia vyörytyslaitoksella juuri ennen asemaa. Junan vaihto, ja Keuruulle. Onnikalla Multialle. Postiautolla Riekonmyllylle, erään isännän hevosrattailla ensimmäiseen taloon. Kahvit, ja uutiset. Siihen tie loppui. V. 1964 pienelle rintamamiestilalle valmistui tie ja tuli sähkö. Mutta pian oli tila paketissa. Nähtävyydelle, Karhunahtaan pikku koskelle, jossa oli myllynraunio, sai tuolta tosi syrjäiseltä talolta astella soiden poikki koko tovin. Melkoinen vastakohtaisuus hämmensi mieltä, kun kerrottiin , että mylly oli ollut Karhumäen tilan, kuuluisien lentäjien ... Matkaan kun Ahteelle ei päivä riittänyt. No. Nuo ajat ovat jo kaukana. Mierontietä en läpi kulkenut ennen kuin harrastusmielessä. Perhetuttu asui Lapinnevalla, Porin kautta käytiin sielläkin lähes joka kesä. Silloin oli maaseutukontakteja monta, nykyään ei yhtään. Kiitos käyttöluvasta (2015-11-B).


Haapamäen rautatieaseman ratapiha-alueen näkymiä::

Haapamäen rautatieaseman ratapihan näkymä; vasemmalla entinen asemaravintola, oikealla rautatieasema - kuvattu 27.10.2010 (S&J)
.

Näkymä Haapamäen ratapihan ylittävältä kävelysillalta länttä eli omakohtaisesti ajatellen vieläkin Poria kohti, vaikkei matkustajaliikenne enää Porin suuntaan Haapamäeltä ole jatkunutkaan vuosikausiin - kuvattu 27.10.2010 (S&J).
Elokuvaharrastajana olen aina yhdistänyt Haapamäen rautatieaseman elokuvaohjaaja Matti Kassilaan: Matti Kassila syntyi v.1924 Keuruun Haapamäellä, aikansa huomattavalla rautatiepaikkakunnalla, veturinkuljettaja Väinö Kassilan ja Anna Kassilan poikana. Toinen maailmansota keskeytti hänen koulunkäyntinsä Haapamäen yhteiskoulussa. Elokuvissaan Kassila hyödynsi sittemmin Haapamäen rautatieasemaa mm. elokuvassa 'Kaikki pelissä' (1994).


Kello on 9:39 aamulla 27.10.2010 (S&J) - valokuvaajien suosima ratapihan ylittävä silta.

Haapamäen hankia - kiiltäviä kiskoja - 27.10.2010 (S&J)

Puutavaraa lastataan junanvaunuun Haapamäen ratapihalla - 27.10.2010 (S&J)


Haapamäen ratapiha-alueen museoitua rautatiekalustoa:

1. 2.

Nämä kaksi kuvaa Haapamäen museovetureista 27.10.2010 (S&J).

Lisää kuvia Haapamäen Veturipuistosta ja museokalustosta erikoissivulla.


Muistojeni kultaama Haapamäen rautatieasema kuvattuna 22.1.2014 (S&J).

Haapamäen rautatieasema kuvattuna 27.10.2010 (S&J).

Pakkasaamun sarastuksessa idyllinen tavaravaunuryhmitys Haapamäen ratapihalla ~ 22.1.2014 (S&J).


Kuvapostikortti vuosien 1954-55 ajalta, Samuli Rinteen kokoelmista * Kiitos käyttöluvasta (2015-11-C).

(Kari Juntunen, 10.2.2011): Tässä täsmällinen määrittely mitä matkustajajunia kuvassa on kulussa: Kiitojunan runko on Haapamäellä ajosuuntaa vaihtava MK 92, matkalla Savonlinna-Pieksämäki-Haapamäki-Helsinki. Haapamäeltä alkaen junan tunnus muuttuu MK 50:ksi. Kyseisen Savonlinna-Helsinki-kiitojunan ajopäivät ovat maanantai, keskiviikko, perjantai ja sunnuntai. Aikataulu kaikkine pysähdyksineen on seuraava: Lähtö Savonlinnasta klo 9:30, Pieksämäki 11:05-11:15, Jyväskylä 12:25-12:35, Petäjävesi 14:30, Keuruu 15:05, Haapamäki 13:52-14:02, Tampere 15:50-16:00, Hämeenlinna 16:57-16:58, Helsinki 18:14. Tiistaina, torstaina ja lauantaina tämä sama juna tulee MK 50:nä Vaasasta, josta lähtöaika on 10:40. Välillä Haapamäki-Helsinki MK 50 ajaa siis joka päivä. Oikealla näkyvä moottorijuna on M 934, lähtö Jyväskylästä klo 11:05, pysähdykset melkein kaikilla väliliikennepaikoilla, tulo Haapamäelle klo 13:19; paluu Haapamäeltä numerolla M 933, lähtö klo 14:05, pysähtyen melkein kaikilla väliliikennepaikoilla, tulo Jyväskylään klo 16:00. Laiturilla on runsaasti junan odottelijoita. He odottavat junaa MP 67 Helsingistä Ouluun, joka on lähtenyt Helsingistä klo 9:05, Haapamäen pysähdys on klo 13:53-14:00, Seinäjoki 15:40-15:53, Oulu 21:54. Huomattava on, että juna muuttuu Seinäjoella MP 67:stä P 67:ksi, koska moottoripikajunan "moottori" lähtee aivan heti takaisin Seinäjoelta Helsinkiin MP 68:na, lähtöaika klo 16:05, saapumisaika Helsinki klo 22:53. Vaunut ovat lähteneet Oulusta klo 10:20 P 68:na. Lähde: Suomen kulkuneuvot N:o 2 1954, voimassa 1.6.54-31.8.54.

Samuli Rinteen kokoelmista: Haapamäen asema. Kuva lienee 60-luvulta. Kuvaaja tuntematon. Kiitos käyttöluvasta (2015-11-C).

Pekka Laakso kuvasi Haapamäellä tammikuussa 1977: Laivapikajunat Joensuuhun ja Turkuun kohtasivat toisensa Haapamäellä tammikuussa 1977. Kiitos käyttöluvasta (2015-11-D).

(Lasse Hinkkanen, 6.11.2015): Tästä ei kauan mennyt, kun tämäkin liikenne siirrettiin Jämsän radalle. Veturit vaihtoivat junan päitä ja ihmiset ehtivät käydä hätäisesti kahvilla asemaravintolassa. Kyläläisille ei myyty mitään asemaravintolassa, kun näitä junakohtauksia oli. Näkyy tuossa kellon takana vielä olevan postimiesten parakki, mutta ei se taida enää olla toiminnassa. Laiturikärryt ovat ainakin kovin lumessa. Parakin takana on vaunumiesten putka. Haapamäki-kyltin takaa näkyy tallivaihdekoppi ja aivan edessä on keskivaihdekoppi. Kaikki nämä mainitsemani rakennukset on nykyisin purettu. Jotenkin tulee suru puseroon, Haapamäen tilanteesta, neljännessä polvessa rautatiellä Haapamäellä työskennelle miehelle.

(Pekka Laakso, 6.11.2015): : Postiparakki oli toiminnassa vuoteen 1982 saakka minä vuonna postivaunuliikenne Haapamäen radoilla loppui. Parakki toimi vaihtopostin säilytyspaikkana.

Samuli Rinne kuvasi Haapamäellä vuonna 1989: Haapamäkeläistä, paikalla käyneille tuttua menoa ehkä "Satasarvista" (vasen alakulma - "Porkkanajuna") lukuunottamatta. Kiitos käyttöluvasta (2015-11-C).


Haapamäen aseman lähettyviltä löytyy tämä mielenkiintoinen kivitalo - tarkemmat tiedot puuttuvat. Kuvattu 27.10.2010 (S&J).

(Pekka Laakso, sähköposti 19.5.2016): Kyseinen rakennus on Haapamäen entinen poliisiasema. Kuvassa näkyvän suurikokoisen vaakunan tilalla oli aiemmin poliisin tunnus. Nykyisin talo on toiminut jonkinlaisena itsenäiseen elämään kykenemättömien aikuisten perhehoitokotina.

Lisää kuvia Haapamäen rautatieasemalta.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.