KAUHAVA:
Kauhava, Alahärmä. Ylihärmä ja Kortesjärvi muodostivat 1.1.2009 alkaen yhdessä "uuden" Kauhavan kaupungin.

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 21.11.2017)

A) Kauhava:

Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavalla asui 16 374 henkilöä (31. elokuuta 2017). Sen pinta-ala on 1 328,09 km². Kauhavasta tuli kaupunki 1986. Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009. Kauhava on kuntaliitosten seurauksena väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi suurin kaupunki.
Kauhavan naapurikunnat ovat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri, joista Isokyrö, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri kuuluvat Pohjanmaan maakuntaan ja muut Etelä-Pohjanmaahan.
Kauhavalla sijaitsee Suomen Yrittäjäopisto ja lakkautukseensa asti Lentosotakoulu, joka on Ilmavoimien tärkein sotilasopetuslaitos. Kauhavalla pidetään vuosittain Härmälääset Häjyylyt, Kävelykarnevaalit, Puukkofestivaali ja Valehtelun Suomen mestaruuskilpailut. Kauhavalla on kuvattu muutamia elokuvia kuten Antti Tuurin romaaneihin perustuvat Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti ja Lakeuden kutsu sekä Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt ja Heikki Kujanpään Pieni pyhiinvaellus. Kansanlaulussa ”Isontalon Antti ja Rannanjärvi” uhkaillaan Kauhavan "rumaa vallesmannia".
Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen Kauhavalla vuonna 1962.

Kauhavan kirjasto nähtynä Nuorisoseurantalon portin läpi - kuvasi Mauri Kankaanpää v. 2013 (lisenssi OK, Creative commons).

Kylät:
Alahärmän alueen kylät: Ekola, Hanhila, Hanhimäki, Heikkilä, Hilli, Huhtamäki, Härmä, Kirkonkylä, Kivihuhta, Katajamäki, Kojola, Kuoppala, Köykkäri, Lahdenkylä, Lehtimäki, Markkula, Mylläri, Ojala, Poromaa, Pelkkala, Perkiömäki, Pesola, Sorvisto, Vakkuri, Voltti, Vuoskoski ja Yliviitala.
Kanta-Kauhavan alueen kylät: Alakylä, Annala, Eteläranta, Fräntilä, Hatunkylä, Hirvijoki, Hopiavuori, Huhtamäki, Kantola, Karjanlahti, Kauhava, Kettula, Kleemola, Kosola, Lauttamus (keskustaajama), Lummukka, Matsomppi, Mäenpää, Mäki-Hannus, Orava, Pelkkikangas, Pelkola, Pernaa, Pukkila, Ruotsala, Renko, Sippola, Varpula, Varvas, Viinikka ja Ylikylä.
Kortesjärven alueen kylät: Isomäki, Kielinen, Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Ylikylä, Manninen, Nuottimäki, Fräntilä, Kukkola, Pellinen, Pirttinen, Iso-Pellinen, Lappinen, Laukkonen, Salo, Ylikoski, Porkholma ja Tyynismaa.
Ylihärmän alueen kylät: Haapoja, Keskikunta, Kirkonkylä, Kosola, Pakka, Vesiluoma, Yliluoma, Kangas, Ikola, Ilomäki, Rannanjärvi, Salomaa ja Taipale.

Kauhavan kirkko (Josef Stenbäckin suunnittelema) - kuvasi Sabteri Viinamäki v. 2017 (lisenssi OK, Creative commons).

Nähtävyydet: Kauhavan kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema, Fouga-patsas, Hawk-patsas, Hotelli Kauhava, Iisakin Jussin tupa, Kalan torppa, Powerpark, Puukkomuseo, Saarimaan näkötorni ja Suomen Jääkärimuseo.
Tunnettuja kauhavalaisia: Jarkko Finni - yleisurheilija (kymmenottelija * tv-kommentaattori) Kalevi Haapoja - näyttelijä, Iisakki Järvenpää - puukkotehtaan perustaja, Svante Korkiakoski - näyttelijä, Vesa Mäkelä - näyttelijä, Antti Tuuri - kirjailija, Raimo Vistbacka - kansanedustaja.

B) Kauhavan rautatiekulttuuria:

Kauhavan rautatieasema ~ Ville Hautamäki kuvasi 22.5.2013: "Kauhava kylpee auringossa, lippuautomaatti ja asemarakennus paistattelevat päivää. Koko sinä aikana kun kökötin Kauhavan asemalla, automaatista ostettiin (vain) kaksi lippua. Lapualla automaatti on sijoitettu Matkakeskukseen vandalismin takia" (kiitos - käyttölupa 2016-1-F).

Kauhavan rautatieasema (lyh. Kha) on rautatieasema Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Seinäjoki–Oulu eli niin kutsutulla Pohjanmaan radalla. Asema sijaitsee Kauhavan kuntakeskuksessa, ja siellä pysähtyvät joitain yöjunia ja Pendolinoja lukuun ottamatta kaikki Helsingin ja Oulun välillä liikennöivät henkilöjunat.
Kuten muutkin rataosan alkuperäiset asemarakennukset, on Kauhavan uusrenessanssinen IV luokan asemarakennus rautatiehallituksen suunnittelijan Knut Nylanderin käsialaa. Asemarakennuksessa on myös rautatieravintolasali. Asemarakennus on rakennettu 1884 ja sitä on laajennettu jatkamalla 1903 Nylanderin seuraajan Bruno Granholmin laatimien piirustusten mukaan.
Asemalla on yhä matkustajille avoin odotustila sekä WC-tilat, mutta aseman lipunmyynti on loppunut vuoden 2008 lopussa. Kauhavalla on kuitenkin lippuautomaatti (Wikipedia, 2017 - Radan varrella, 2009).

Santeri Viinamäki kuvasi Kauhavan aseman kesällä 2017 (lisenssi OK, Creative commons).


Jukka Voudinmäki kuvasi 24.8.2013: "Eri syrjäraideluetteloissa vuosina 1927-1991 tämä raide on tunnettu nimillä Ilmailukoulun raide, Lentosotakoulun raide ja Ilmasotakoulun raide. Nykynimestä en tiedä, mutta olemassa raide näköjään vielä on, vaikka kiskot eivät kovin ahkeraan käytetyiltä näyttäneetkään. Ja kuten uutisista olemme kuulleet ja lukeneet, lentosotakoulu poistuu Kauhavalta ensi vuoden loppuun mennessä"(kiitos - käyttölupa 2015-12-).


Lammi:

Mika Vähä-Lassilan piirros alunperin Lammin laiturirakennuksesta, joka jo 1910-luvulla siirrettiin pohjoisemmaksi Rimmiin (kiitos - käyttölupa 2015-11-A).

Lammi oli varhainen pieni Kauhavan aseman alainen laiturivaihde, jonne rakennettiin Bruno Granholmin Platformskjul III-tyypin piirustusten mukainen laiturirakennus vuonna 1908. Liikennepaikka lopetettiin kuitenkin jo 1910-luvulla - rakennus siirrettiin pohjoisemmaksi Rimmiin, josta se on sittemmin purettu (Radan varrella, 2009).

C) Kauppi (sorarata) * Kaupinkangas (keuhkotautiparantola):

Jukka Voudinmäki kuvasi 24.8.2013: "Luonto on jo aikoja sitten ottanut omakseen Härmän keuhkotautiparantolalle johtaneen radan/raiteen linjan. Tummanruskea pieni rakennus keskellä kuvaa on "Kaupinkangas"-nimellä varustettu koppi (kiitos - käyttölupa 2015-12-L).

Jukka Voudinmäki kuvasi 24.8.2013: "Kaupin perunavarasto. Raideyhteys tänne on ollut ~ suora sitaatti wikipediasta: "Vuonna 1941 saksalaiset rakensivat Kauppiin silloin Euroopan suurimman perunavaraston. Työvoimana käytettiin noin 100 venäläistä sotavankia. Varastossa perunat esikeitettiin ja lähettiin tätä rataa pitkin rintamille." (kiitos - käyttölupa 2015-12-L).

Sodan jälkeen rakennus purettiin. Koneet vietiin Neuvostoliittoon sotasaaliina. Läheisyyteen rakennettiin 1959 Osuusliike Elannon suuri perunavarasto, johon myös sopi tavarajuna sisään. Tämä rakennus on yhä olemassa ja usein virheellisesti väitetään sen olevan tuo saksalaisten perunavarasto (Wikipedia, 2017).

Rataa Kaupin sorakankaalle alettiin suunnitella vuoden 1910 paikkeilla, kun vValtionrautatiet oli ostanut alueen soranottoa varten. Soraraiteen rakentaminen Pohjanmaan radalta aloitettiin ilmeisesti 1914, mutta rakennustyöt keskeytyivät ensimmäisen maailmansodan vuoksi Lapuanjoen siltapaikalle. Sorankuljetusvoitiin radalla aloittaa 1919, ja yleinen vaunukuormaliikenne käynnistyi 1925.
Kaupinkangas valittiin 1927 keuhkotautiparantolan sijoituspaikaksi. Etsittäessä sopivaa paikkaa sairaalalle merkittävänä seikkana pidettiin rautatieyhteyttä. Soraradalta rakennettiin pistoraide sairaalatyömaalle 1930, ja virallinen henkilö- ja tavaraliikenne alkoivat seuraavana vuonna. Parantolan aloitettua toimintansa 1933 junayhteys palveli niin henkilökuntaa, potilaita kuin vieraitakin - jopa ruumiitkin kuljetettiin sairaalasta junakuljetuksina. Radan päätepisteelle Kaupinkankaalle johti vain yksi raide, joten paluumatkalle juna lähti peruuttaen Kauppiin saakka.
Kaupin liikennepaikka luokiteltiin laiturivaihteeksi, vaikka se oli miehittämätön. Liikennepaikalle suunniteltiin rakennustakin, mutta paikalla oli ainoastaan puhelinkoppi, josta junailija soitti Härmään saadakseen lähtöluvan. Kaupinkankaan seisakkeelle oli sijoitettu pieni odotushuone. Jatkosodan aikana Kaupinkankaan pistoraiteen varrelle sijoitettiin saksalaisjoukkojen huoltokeskuksen suuri perunakellari.
Rataa jatkettiin Kaupin soranottopaikalta Ylihärmään pian sodan jälkeen - rataosa avattiin 1951. Samalla henkilöliikenne Kaupinkankaan seisakkeelle sopetettiin ja Kaupin toinen laituri siirrettiin lähemmäs parantolaa. Kauppi alennettiin laiturivaihteesta seisakevaihteeksi, ja junien lähtöluvat hoidettiin Ylihärmän pysäkillä.
Parantolan pistoraiteen loppupää purettiin 1970-luvun alkupuolella, perunavaraston raide 1983 ja koko rata 1985. Kaupin vaihde lakkautettiin 1981 (Radan varrella, 2009).

Jukka Voudinmäki kuvasi 24.8.2013: "Vasemmalla Ylihärmän radan linjaa, keskellä (se, jolla kuvaaja seisoo) perunavaraston raiteen linjaa ja oikealla parantolan raiteen linjaa." (kiitos - käyttölupa 2015-12-L).

Mika Vähä-Lassila kuvasi Kaupinkankaalla heinäkuussa 2004 (kiitos, käyttölupa 2015-11-A): "Kuvassa ei ole - kuvaushetken olettamuksistani huolimatta - Kaupinkankaan odotushuone eikä todennäköisesti lainkaan rautatiehen liittyvä rakennus. Lähes rautatien varressa se on kyllä ollut Kaupin liikennepaikalla. Se on yksityistalon ulkorakennus."

D) Ylihärmä:


Kaupin sorarataa jatkettiin Ylihärmän kirkolle ~ rataosuus avattiin lokakuussa 1951:

Ylihärmän asema vuonna 1987 - kuvaaja Jorma Attila (Museorautatieyhdistys ry:n arkisto) (kiitos - käyttölupa 2017-11-B).

Ylihärmän rata oli Suomen rataverkkoon kuulunut sivurataosuus Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Se yhdisti Ylihärmän keskustaajaman Pohjanmaan rataan ja siellä sijaitsevaan Härmän rautatieasemaan. Rataosan kokonaispituus Härmän asemarakennuksen kohdalta radan läntisimpään pisteeseen mitattuna oli noin 12,5 kilometriä. Rataosuus Markkulan vaihteelta Pohjanmaan radan varrelta Kaupinkankaalle avattiin liikenteelle toukokuussa 1931. Radan kolmen kilometrin pituinen jatko-osa Kaupinkankaalta Ylihärmään rakennettiin ylihärmäläisten talkootyönä ja se avattiin liikenteelle lokakuussa 1951. Radalla oli suuri merkitys Ylihärmälle: Se toi kuntaan runsaasti teollisuutta.
Radalla oli vuosina 1951-1953 henkilöliikennettä, joka lopetettiin kuitenkin kannattamattomana.
Viimeinen tavarajuna liikennöi radalla 27. joulukuuta 1990. Ylihärmän liikennepaikka oli lakkautettu jo 1985, jonka jälkeen rata oli Härmän aseman alainen teollisuusrata. Rataosuus purettiin liikenteen lakkauttamisen jälkeen, mutta Lapuanjoen ylittävä rautatiesilta jätettiin paikalleen. Myös ratapenkka on suurimmilta osin yhä nähtävissä.
Ylihärmän asemarakennus on yhä olemassa ja on tällä hetkellä yksityiskäytössä (Wikipedia, 2017).

Mika Vähä-Lassila kuvasi Ylihärmän entisen rautatieaseman heinäkuussa 2004: "Ei enää kiskoja - aseman ulkoasu on muuttunut selvästi (ainakin laudoitus)" (kiitos, käyttölupa 2015-11-A).

Mika Vähä-Lassila kuvasi Ylihärmän entisen rautatieaseman vieressä sijainneen tavaramakasiinin heinäkuussa 2004 (kiitos, käyttölupa 2015-11-A).

Kaupin sorarataa jatkettiin Ylihärmän kirkolle talkootyönä 1940-luvun huonojen maantiekuljetusolosuhteiden seurauksena. Työt aloitettiin 1949 ja rataosuus valmistui 1951. Ylihärmän asemarakennus valmistui jo 1949 - pula-ajalle tyypillisen vaatimattomaksi. Rata virkisti merkittävästi Ylihärmän teollisuutta.
Henkilöliikenteen merkitys radalla jäi vähäiseksi. Vain kaksi vuotta jatkuneen liikenteen jälkeen vuonna 1953 henkilöliikenne lopetettiin koko radalta. Ylihärmän liikennepaikka lakkautettiin 1985, jolloin rata jäi Härmän aseman alaiseksi teollisuusraiteeksi. Tavaraliikenne lopetettiin 1990, mutta rata purettiin kokonaisuudessaan vasta 2000-luvulla (Radan varrella, 2009).

Jukka Voudinmäki kuvasi 7.8.2004 Lapuanjoen ylittäneen rautatiesillan Ylihärmän radan linjalla (kiitos - käyttölupa 2015-12-L).

E) Härmä:


Härmän rautatiekulttuuria:

Jukka Haaramo kuvasi 18.6.2003 Härmän asemalla (kiitos - käyttölupa 2016-1-E).

Timo-Peka Heima kuvasi Härmän rautatieaseman kesällä 2004 vanhassa asussaan (lisenssi OK, Creative commons).

Härmän rautatieasema (lyh. Hm) on Suomen rataverkon liikennepaikka Kauhavan Alahärmässä Etelä-Pohjanmaalla. Liikennepaikka sijaitsee rataosalla Seinäjoki–Oulu , noin 55 kilometrin päässä Seinäjoen ja noin 79 kilometrin päässä Kokkolan asemalta. Liikennepaikka avattiin pysäkkinä vuonna 1886, mutta se korotettiin asemaksi jo kaksi vuotta myöhemmin. Asemarakennus on rakennettu Oulun radan tyyppipiirustusten mukaan, ja sitä laajennettiin Bruno Granholmin suunnittelemalla poikkipäädyllä 1905. Asemalla on ollut myös hirsinen yksipaikkainen veturitalli, joka siirrettiin sinne Suupohjan radalta, Perälän asemalta. Talli on myöhemmin purettu.
Miehitys Härmän asemalla lopetettiin toukokuussa 1989 ja henkilöliikenteen pysähdykset 3. syyskuuta 2006. Matkustajalaiturit purettiin vuonna 2008 rataosan perusparannustöiden yhteydessä. Vuosina 2006-2016 liikennepaikalla oli ainoastaan rajoitetusti tavaraliikenteen palveluita; pääasiallisesti se toimi junakohtauspaikkana. Liikenteenohjaus hoidetaan kaukokäytöllä Seinäjoelta käsin.
Kesällä 2016 rakennetaan Kauhavan kaupungin kustantamana uusi 350:n metrin pituinen matkustajalaituri, pysäköintialue ja kulkuyhteydet päällystettynä, valaistus ym. varusteet ja informaatiojärjestelmä (mm. kuulutus, opasteet, merkit). Hanke toteutetaan esteettömänä. Kesästä 2017 alkaen asemalla alkaa pysähtyä kaksi etelästä saapuvaa ja kaksi pohjoisesta saapuvaa henkilöliikenteen junaa kesäkaudella. Junien pysähdykset suunnataan etenkin läheisyydessä toimivan huvipuisto Powerparkin tarpeisiin (Wikipedia, 2017 - Radan varrella, 2009).

Jukka Voudinmäki kuvasi Härmän uinuvalla asemalla 24.8.2013: "Pankkovaunuja Härmän asemalla." (kiitos - käyttölupa 2015-12-L).

Ville Hautamäki kuvasi 10.12.2016 Härmän uusittua asema-aluetta etelän suuntaan nähtynä: "Kaikki infra on jo lähes valmista odottaen kesällä tapahtuvaa uudelleenavaamista." (kiitos - käyttölupa 2016-1-F).

Kainuun Sanomat, 9.6.2017: "Härmän aseman avaus linkittyi Seinäjoki–Oulu-rataosuuden kunnostamiseen. Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio ja Alahärmän yrittäjien puheenjohtaja Ville-Pentti Heikkilä toivovat, että asema täyttyy matkustajista."

F) Voltti:

Voltin rautatieasema (lyh. Vt) sijaitsee Pohjanmaan radan varrella Kauhavan Alahärmässä Voltin kylässä Etelä-Pohjanmaalla. Matkustajaliikenne asemalla päättyi 1980-luvun puolivälissä.
Voltin kylä oli jo ennen rautatien rakentamista merkittävä liikenteen solmukohta; siellä yhtyivät Kortesjärven ja Vöyrin välinen maantie sekä Alahärmästä Uuteenkaarlepyyhyn kulkenut, Lapuanjoen suuntainen maantie. Voltin asemarakennus tehtiin arkkitehti Knut Nylanderin piirustusten mukaan saman kaltaiseksi kuin läheiset Härmän ja Jepuan asemat. Rakennukseen lisättiin poikkipääty vuonna 1908. Aseman ympärille muodostui 600 asukkaan taajama, josta taaja-asutus jatkuu nauhamaisena Alahärmän kirkonkylään saakka. Vielä 1960-luvulla Voltti oli kaupallisten palvelujen osalta monipuolisempi kuin kirkonkylä, mutta seuraavina vuosikymmeninä kirkonkylä kasvoi selkeästi Voltin ohi. Voltin asema muutettiin miehittämättömäksi rautatieliikennepaikaksi vuonna 1988, henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1990 ja matkustajalaiturit purettiin vuonna 2008. Voltin asemarakennus on säilynyt ulkoasultaan varsin hyvin (Wikipedia, 2017 * Radan varrella, 2009).

Voltin asemarakennus - vasemmalla: Tapio Keränen (1971) ja oikealla: Kimmo Pyrhönen (1996) ~ kuvat kirjasta Radan varrella, 2009.

Santeri Viinamäki kuvasi Voltin asemarakennuksen kesällä 2017 (lisenssi OK, Creative commons).

G) Köykkäri:

Panu Breilin kuvasi 6.6.2014 Köykkärin liikennepaikkarakennus nähtynä pohjoisen suuntaan (kiitos - käyttölupa 2017-11-A).

Köykkärin laiturivaihde perustettiin lähelle samannimistä aiempaa seisaketta vuonna 1949 Lapuanjokivartta nauhamaisesti seuraavan kyläasutuksen tuntumaan. Nykyisin jäljellä oleva liikennepaikkarakennus valmistui 1963. Laiturivaihteen ympärille ei muodostunut mitään asutuskeskusta, vaan maaseutumainen asutus sijaitsi hajallaan jokivarressa.
Laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi 1968, tavaraliikenne lopetettiin pian tämän jälkeen ja henkilöliikenne 1970. Koko liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1971, mutta muutama sata metriä etelämmäs avattiin samanniminen junien kohtauspaikka. Laiturirakennus on nykyisin liikerakennuksena (Radan varrella, 2009).

Köykkärin liikennepaikkarakennus Mika Vähä-Lassilan olettamuspiirroksena seuraavin saatesanoin: "Köykkärin nykyinen liikennepaikkarakennus on 1980-luvulta. Vanhempi rakennus on mysteeri, eikä sitä enää ole olemassa radan varressa. Piirrokseni siitä on villi arvaus. Tyyppipiirustuksissa on ollut pieniä viitteitä tuon näköisen rakennuksen suunnittelusta Köykkäriin, mutta muuten se on ollut kysymysmerkki.". (kiitos - käyttölupa 2015-11-A).

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)