KARIJOKI:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 2.12.2017)

Karijoen tietoja:

A) Karijoki (ruots. Bötom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 335 ihmistä, ja sen pinta-ala on 186,54 km2. Karijoen naapurikunnat ovat Isojoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva. Karijoki on yksi Suupohjan seutukunnan neljästä kunnasta. Karijoki on saanut julkisuutta vuonna 1996 löydetyn Susiluola-nimisen muinaisjäännöksen ansiosta.
Kylät: Alakylä, Karijoen kirkonkylä, Myrkky ja Ylikylä.
Asutus jakautuu kirkonkylään ja sen lähikyliin (Karijoen laakso) sekä Myrkyn kylään (Teuvanjoen laakso). Toimivia maatiloja ja yrityksiä on molempia noin sata. Kuuluisia karijokisia: Aarne Ahola, Mannerheim-ristin ritari nro 71 * Paul Norrback, harmonikkataiteilija ja säveltäjä * Antti Rajamäki, entinen pikajuoksija * Susanna Rajamäki, yleisurheilija * Erkki Rankaviita, kansanmuusikko * Knut Sonck, rovasti.

Nimimerkki "Roquai" kuvasi Karijoen kirkon kesällä 2010 (lisenssi OK * Creative commons * Wikipedia).

Karijoen rautatie-elämää:

B) Myrkyn eli Mörtmarkin rautatieasema kuvattuna kuvapostikortissa 1910-luvun puolivälissä ennen itsenäisyyttämme. Kuva Radan varrella-kirjasta (2009), Matti Etäsalon kokoelmat.

Karijoen eli aiemmin Myrkyn (Mörtmark) laiturivaihde sijoitettiin Myrkyn kylään, silloisen Lapväärtin kunnan erillisalueelle. Liikennepaikkarakennus rakennettiin Thure Hellströmin piirustusten mukaan 1912. Osa asemarakennuksesta siirrettiin kuitenkin 1926 Leppäkoskelle. Jäljelle jäänyttä asemarakennuksen osaa laajennettiin 1945 liittämällä siihen vahtitupa, joka aiemmin sijaitsi Karijoelta Tiukan suuntaan.
Myrkyn alue liitettiin Karijoen kuntaan 1927 ja asemakin sai uuden nimen. Asemanseudusta kasvoi Karijoen merkittävin asutus- ja teollisuuskeskus, vaikkakin asukasluku oli esimerkiksi vuonna 1960 vain vajaa 400 henkeä, eikä mitään merkittäviä teollisuuslaitoksia ollut. Viime vuosikymmeninä Karijoen kirkonkylä onkin kasvanut Myrkkyä suuremmaksi taajamaksi.
Laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi vuoden 1968 alussa, ja lakkautettiin muutamaa kuukautta myöhemmin. Asemarakennus purettiin 1970-luvun tulipalon jälkeen. Liikenne Kristiinannkaupungin radalla loppui kokonaan 1982 ja kiskot purettiin 1991 (Radan varrella, 2009).

Esko Maasalo kuvasi 15.7.1987 Myrkyn eli Karijoen aseman kohdilla, varsinaisesta asemasta jäljellä vain vasemmalla kiviportaat tulipalon jäljiltä, oikealla lienee tavaramakasiini (kiitos - käyttölupa 2014-1-B).

Pentti Yli-Karjanmaa kuvasi Myrkyn eli Karijoen aseman kohdilla myös, raiteita jo laitettiin rullalle. Rakennus lienee tavaramakasiini - asema paloi ja purettiin 70-luvulla (kiitos - käyttölupa 2017-11-G).

Muistolaatta sijaitsee Karijoen Myrkyn entisen rautatieaseman portaissa. Asemarakennuksen palettua, portaat yhdessä laatan kanssa muodostavat yhdessä tavallaan muistomerkin:
"Osa menetetyn Karjalan evakoita, jotka joutuivat siirtymään kotiseuduiltaan sodan ja matkan uuvuttamina Purkautuivat tälle rautatieasemalle Sekä suuri määrä tavara- ja karjavaunuja vuosina 1939-45 * Muistoksi Karijoen Karjalaiset * 1984." (EPMuisto, 2017 * kiitos).

Jukka Voudinmäki kuvasi 24.7.2008: "EFiab 11623 paikallisen huonekaluliikkeen käytössä. (kiitos - käyttölupa 2015-12-L). Lättähatun sivulla teksti: "Nyt se sitten myrkyn lykkäs".

Karijoen näkymiä:

C) Karijoen Ylikylän idylliä kesällä 1990 ~ kuvaaja: Harri Blomberg (lisenssi OK * public domain) ("Västgöten").

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.