Alue II ~ sivu #3:
Satamatie kirkolta torille (alkaen 1.1.2010):

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 14.11.2016)

Satamatien ja Kirkkoniementien risteysalue :


A) Satamatie alkaa kirkon ja kunnantalon kulmilta - kuvattu 22.1.2010 (S&J).



Kunnantalon jyhkeät porraskivipaadet antavat leimansa Satamatien ja Kirkkoniementien risteysmaisemaan - 23.7.2015 (S&J).


Massiivinen kunnantalo muutti täysin Satamatien pohjoispään ilmettä ilmestyessään paikalle vuonna 1992 - kuvattu 18.7.2015 (S&J).


B) Satamatieltä - vasemmalla Sataman kippari, oikealla Majalanhovi. Välistä näkyy meijerin mylly - kuvattu 16.3.2013 (S&J). Kuvattu puretun Ikosen kaupan sijoilta.


Sataman kipparin mahtipontinen torniosa Satamatien puolella - kuvattu 23.7.2015 (S&J).

Satamatien näkymiä :


C) 'Satamatie' torin kulmilta kuvattuna kirkon suuntaan sunnuntaiaamuna 16.1.2011 (S&J). Pakkasta ainakin -30C astetta.


Satamatien näkymä maaliskuun loppuessa - Laakson talo - 28.3.2012 (S&J).



Satamatien näkymä kirkon suuntaan kuvattuna 19.7.2015 (S&J).

Betania (Vapaakirkko) :


D) Vuosina 1912-13 Kangasniemelle kotiutui vapaakirkollinen, Amerikasta kotoisin oleva Christian Endeavour-liike ("CE"), joka myöhemmin sulautui Suomen Vapaakirkkoon. Kunnallisneuvos Matti Ikonen teki merkittävän lahjoituksen 1920-luvun alussa (asuessaan jo Helsingissä) Betania-rukoushuoneen rakentamiseksi. Kangasniemen päässä Matti Ikosen poika Vilho J. Ikonen myös rahallisesti merkittävästi tuki Betania-rukoushuoneen rakennushanketta ja hänen vaimonsa Milma esiintyi innokkaasti Kangasniemellä liikkeen toiminnassa. Rukoushuoneen suunnitteli läheisellä torinkulmalla toimineen Kangasniemen ensimmäisen apteekkari Alfred Ekelundin arkkitehtipoika Hilding, jonka veli Ragnar muistetaan arvostettuna taidemaalarina. Kun Betania vuosien 1921-22 tienoilla valmistui, syntyi kyläläisten puhekieleen ko. rukoushuoneesta leikinomainen muoto "Ikosen kirkko". Paikkaa on kyläläisten puheissa kutsuttu nimellä "Rälläkkä", mikä nimitys ilmeisesti oli saanut alkunsa siellä esiintyneestä kielilläpuhumisen ilmiöstä, mikä oli kyläläisten mieliä kai hämmentänytkin. Kuvattu 23.4.2011 (S&J).



Betanian toiminta oli hiipunut ja rakennuksen kohtalo epäselvä (ollut myynnissä pitkään) kuvaushetkellä 25.7.2015 (S&J).


Betanian sisäänkäynti - 18.7.2015 (S&J).


Betanian sisäpihan idylliä - 19.7.2015 (S&J).

Laakson vanha liike- ja asuintalo:


E) Aira ja Toivo Laakson v. 1965 ostama liike- ja asuintalo Pirtinpuiston länsireunalla - kuvattu 4.1.2010 (S&J). 1930-luvun alkupuolella rakennuksessa toimi Elvi Laitisen kahvila ('pullapuoti') ja myöhemmin 30-luvulta alkaen Tauno Kuitusen kauppa.


Laakson liike- ja asuintalo - kuvattu 13.1.2010 (S&J). Laakson talo on työryhmämme eniten kuvaama kohde.


Laakson liike- ja asuintalo - kuvattu 23.4.2011 (S&J).


Laakson talo kuvattuna kahdesti sunnuntaina 16.10.2011 (S&J).


Talven viimeistä puserrusta Pirtinpuistossa - Laakson talo - 28.3.2012 (S&J).



Laakson talon entisen myymäläosan sisäänkäynti on vielä säilynyt - 19.7.2015 (S&J).

Toritien risteysalue (Lahikainen):


F) Lahikaisen ja Laakson talot yhdessä muodostavat idyllisen näkymän Toritien ja Satamatien risteysalueelle - kuvattu 16.1.2011 (S&J).


Lahikaisen rakennus Toritien ja Satamatien risteyksen kohdilla - kuvattu 16.1.2011 (S&J).


Lahikaisen asuintalo kuvattuna 16.10.2011 (S&J).



Satamatien ja Toritien risteysaluetta kuvattuna 23.7.2015 (S&J). Pirtinpuisto jää kuvassa vasemmalle ja Lahikaisen asuintalo oikealle.

Satamatie:


G) Talvisen Satamatien rauhaa - 30.1.2012 (S&J).

Seuraavalle sivulle #B4 (Pirtinpuisto ~ perinnekasvit).

Sivuluettelot

etusivulle