Kaleton * rautatieaseman alue:

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 3.11.2019)

A) Kaleton ~ asemarakennus

1.

Kalettoman entinen asemarakennus - kuvattu 1.12.2017 (S&J).

Kalettoman eli alkujaan Kalattoman liikennepaikka otettiin käyttöön vanhan Jyväskylän radan uudelleenrakentamisen yhteydessä 1925. Paikalla oli radanrakennustöiden aikana 1910-luvun lopulta alkaen sorakuoppa sekä parakkeja ratatöissä oleville sotavangeille. Liikennepaikkarakennus valmistui 1925. Se rakennettiin samoilla piirustuksilla kuin Koskensaaren ja Kuohun rakennukset. Liikennepaikan eteläpuolelle sijoitettiin vuonna 1940 pioneerivarikko, jonka myötä alueelle syntyi myös tiivis pieni asutuskeskus.
Kaleton muutettiin miehittämättömäksi 1970, henkilöliikenne lopetettiin 1984. Lastauslaiturin vieressä on jäljellä asevarikon sivuraide. Kaleton on nykyisin linjavaihde (Radan varrella, 2009).

2.

Kaleton on Keuruun kaupungissa sijaitseva kylä. Se koostuu pääasiassa Varikon ja Heinonperän kyläalueista ja Ilvesjärven ympäristöstä. Kylä on saanut nimensä kalettamispaikan eli kaleverkon vetopaikan, kaletton, mukaan. Kalettomalla sijaitsee myös Suomen puolustusvoimiin kuuluva Keuruun Varikko, entiseltä nimeltään ja kyläläisten keskuudessa edelleen Keuruun Pioneerivarikko. Kylällä on oma vaakuna (Wikipedia, 2017).


("Kysy kirjastonhoitajalta", 2008): "Mitähän tarkoittaa paikannimi "Kaleton", joka esiintyy monissa eri yhteyksissä ja eri puolilla Suomea?"

Kirjastonhoitajan vastaus (2008): Suomalaisessa paikannimikirjassa (2007) on seuraava selitys: "Kaleton: kyläkunta Keuruulla Keski-Suomessa. Varsinkin Kalaton-nimiset pikkujärvet ovat tavallisia koko maassa Pohjanmaata lukuun ottamatta. Kaleton - Kaletonlampi -nimisiä lampia on Suomessa puolensataa. Niitä on erityisesti Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa, ja niitä on selitetty kalattomuudella tai vähäkalaisuudella. Keuruulla ei Kaleton-nimistä järveä tunneta; ehkä nykyisen Ilvesjärven vanha nimi on ollut Kaleton. Kylän nimi perustuu talon nimeen, talo sijaitsee Ilvesjärven eteläpäässä." Tellervo Kijanen on tehnyt laudatur-työnsä Ruoveden vesistönnimistöstä, mutta siitä ei löytynyt ko. nimeä."
Kirjastonhoitajalla ei ollut siis tietoa kalettamispaikan eli kaleverkon vetopaikan nimitaustoista.

3.

4.

5.

Kaikki kuvat # 1-5: Kalettoman entisen rautatieaseman lähiympäristöstä kuvattu 1.12.2017 (S&J).

C) Majoitustoimintaa Kalettoman aseman viereisissä vanhoissa matkustajavaunuissa:

1.

Kalettoman asemarakennuksen vieressä neljä vanhempaa matkustajavaunua majoituskäytössä - 1.12.2017 (S&J). Kuvassa näkyvä tie on kartassa nimeltään Muhosentie.

(Esa J. Rintamäki, 13.12.2017): "XT 01612 oli entinen BT 01324 vuodelta 1969. Alun perin se oli Ei 2913 vuodelta 1922. Uusi numero vuodelta 1931 oli 22068. Se oli entinen satapaikkainen päivävaunu. Nähtyäni tämän BT:n Haapamäellä 1970-luvun puolivälissä, siinä oli A7-telit. Ei 22638 oli vuodelta 1939, hylätty 1988, ollut osana Vaunu-Niklas-majataloa Haapamäellä. Ei 22651 oli vuodelta 1973, jolloin se muutettiin 94-paikkaiseksi lähiliikennevaunuksi Turun konepajassa. Sen entinen numero oli 22299 (satapaikkainen) vuodelta 1949. 22651 hylättiin 1988, ollut myös Vaunu-Niklaksessa. 72-paikkainen Ei 22788 oli valmistunut 1954."

2.

3.

4.

5.

6.

(Keski-Suomalainen * Shain Doagu, 11.2.2014): "Keuruulainen Jouko Muhonen yllättää naapurinsa Kalettoman kylällä kerta toisensa jälkeen. Mies on ostanut vuosien varrella muun muassa Kalettoman ratavartijan mökin, asemarakennuksen ja junanvaunuja. Viimeisimpiä hankintoja on ollut Dnepr, aito venäläinen sotapyörä, josta mies ehti haaveilla monta vuotta.
– Tässä on kaikki armeijan varusteet, muun muassa pikakivääri Degtjarjova, joka on tosin nyt deaktivoitu, Muhonen sanoo samalla, kun esittelee pyöräänsä.
– Tuosta kivääristä ei täällä kyllä tykätä, pitävät minua varmaan sotahulluna, hän lisää.
Muhosen mukaan Dneprin huippunopeus on 80–100 kilometriä tunnissa.
– Tällä on veikeä ajaa. Asfalttitiellä tämä kulkee kuin sika juovuksissa, ei tahdo millään mennä suoraan, Muhonen sanoo."

(Yle.fi, 2.8.2013): Suo uhkaa nielaista junaradan Keuruulla: "Jyväskylän ja Seinäjoen väliselle rautatielle suunnitellaan korjaustöitä. Ongelmakohta on Keuruun Kalettoman vaiheilla, jossa on noin 400 metriä pitkä suoalue. Suoalueen päälle on rakennettu korkea sorapenger, mutta se on vaarassa upota suohon."

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

Kaikki kuvat # 1-16: Kalettoman entisen rautatieaseman vieressä olevat majoituskäytössä olevat vanhemmat matkustajavaunut kuvattu 1.12.2017 (S&J).

B) Kaleton ~ ratapihan näkymiä - tasoristeys.

1.

2.


3.

Kalettoman asemarakennuksen vieressä toisenlaista Vr-otsikon alle mahtuvaa - 1.12.2017 (S&J).

4.

5.

6.

7.

8.

Tasoristeys Kalettoman entisen asemarakennuksen itäpuolella (n. 150m). Radan pohjoispuolella heti Muhosentien ja Kalettomantien risteys aivan tasoristeysalueen kylkeen.

9.

10.

11.

Kaikki kuvat # 1-11: Kalettoman entisen rautatieaseman lähiympäristöä, ratapihaa ja itäpuolen tasoristeystä kuvattu 1.12.2017 (S&J).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Keuruun sivullemme.