A) Tämän kuvan Käkisalmen kirkosta otti Aija Franti vuonna 2009. Käkisalmen kirkko ei kärsinyt tuhoja talvisodan pommituksissa. Kun Suomi valtasi kaupungin takaisin jatkosodan alussa, sytyttivät venäläiset kaupungin tuleen ennen perääntymistään. Kirkko kärsi vaurioita tulipalossa ja sitä kunnostettiin jatkosodan aikana. Aivan valmiiksi kunnostustöitä ei saatu ennen kuin vuonna 1944 kirkko oli taas jätettävä.
Käkisalmen kirkko palvelee uusia omistajiaan kulttuuritalona, nuorisotilana ja klubina. Kirkollinen sisustus on purettu ja tilalla on diskovalot ja peliautomaatit.
Kirkon suunnitteli Armas Lindgren (alkuvaikeuksien jälkeen) ja varsinainen rakentaminen tapahtui vuosien 1929-30 aikana.

(Wikipedia, 2010): Käkisalmi (ruots. Kexholm, ven. Priozersk) on Laatokan rantakaupunki Venäjällä, tarkemmin sanottuna Karjalankannaksella Vuoksen pohjoisen sivuhaaran suistossa Leningradin alueella. Käkisalmi sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.
Nykyään Käkisalmi on Käkisalmen piirin keskus eikä oma kunnallinen muodostelmansa. Käkisalmessa on noin 19 500 asukasta (2005). Kaupungista on rautatieyhteydet Pietarin Suomen asemalle ja Hiitolan kautta Sortavalan suuntaan.
Suomelle kuuluessaan Käkisalmea ympäröi joka puolelta Käkisalmen mlk. Kaupungissa oli muun muassa Waldhofin selluloosatehdas ja sahoja. Käkisalmessa pidettiin myös kuuluisia markkinoita.
Ennen toista maailmansotaa Vuoksen pohjoista laskuhaaraa pitkin kulki kaupungista säännöllinen höyrylaivareitti maalaiskunnan puolelle Hirvisaareen ja Räisälän Unnunkoskelle. Reiteillä oli paljon laitureita, ja laivat Ala-Vuoksi ja Käkisalmi pysähtyivät niissä aikataulujen mukaisesti. Aamuisin maalaiset toivat laivalla myytävää kaupungin torille, ja iltapäivällä he matkustivat takaisin asuinsijoilleen tehtyään hankintojaan kaupungissa ennen paluukyytiä. Koska kellot olivat ennen vanhaan harvinaisia, laivareittien varrella asuneet tarkistivat ajan usein laivojen mukaan: missä rykissä eli laiturissa laiva milloinkin huusi. Nykyisin näillä vesillä liikennöivät tilausristeilyt etenkin kotiseutumatkailutarpeisiin. Nykylaivat eivät ole höyrylaivoja.
Ennen talvisotaa Käkisalmen asukasluku oli noussut yli 5 000:een. Suomi joutui kuitenkin luovuttamaan kaupungin sodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Neuvostoliitolle, jossa siitä tuli osa pian perustettua Karjalais-suomalaista neuvostotasavaltaa. Suomalaisjoukot valtasivat kaupungin jatkosodassa 1941, jonka aikana neuvostojoukot polttivat Käkisalmen perääntyessään niin, että rakennuskannasta jäi jäljelle vain noin 10 prosenttia. Suomalaiset joutuivat vetäytymään sodan lopettaneen Moskovan välirauhansopimuksen myötä 1944. Kuitenkin sodan merkkejä on yhä havaittavissa kaupunkikuvassa.
Neuvostovallan aikana kaupunki rakennettiin osittain uudelleen. Vuonna 1948 Käkisalmen venäjänkielinen nimi muutettiin Priozerskiksi.
Käkisalmen väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen Heinolaan, Heinolan maalaiskuntaan, Iittiin ja Nastolaan.