KAARINA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 3.2.2016)

A) Kaarina - näkymiä vuodelta 1968:

Kirjalansalmen silta :

Suomen pisin riippusilta Kirjalansalmella Kaarinassa - kuvattu 26.5.1968 ('S&J'). Pääjänne on 220 metriä (pitkäjänteisin riippusilta), terästä - Kaarinan-Paraisten-Korppoon saaristotiellä. Silta valmistui v.1963.

Nimimerkki "Zache" kuvasi Kirjalansalmen sillan kesällä 2008 (lisenssi OK: the Creative Commons Attribution-Share).

Kirjalansalmen silta on vuonna 1963 valmistunut riippusilta Kaarinan ja Paraisten välillä. Sillan korkeus on 11 metriä ja pääjännevälin pituus on 220 metriä, joten se on Suomen pisin riippusilta. Kirjalansalmen silta oli jänneväliltään Suomen pisin silta vuoteen 1997 asti, jolloin Raippaluodon silta valmistui.
Siltaa pitkin kulkee seututie 180, joka on osa Saariston rengastietä. Kirjalansalmen silta on teräksinen, betonikantinen kolmeaukkoinen riippusilta, jonka pääjänne on 220 metriä ja molemmat reunajänteet 25 metriä. Sillan hyödyllinen leveys on 10 metriä, kevyen liikenteen väylineen 14 metriä. Pylonit on hitsattu teräslevyistä ja muototeräksistä. Tässä sillassa on vielä työmaalla tehtyjä niittiliitoksia. Kirjalansalmen sillan suunnitteli tanskalainen insinööritoimisto Chr. Ostenfeld & W. Jønson.
Siltaa korjattiin vuosina 1999 ja 2000, jolloin sen päällyste uusittiin ja kannen yläpuoliset osat maalattiin. Siltaan tehtiin suuri peruskorjaus myös vuosina 2004–2005, jolloin korjattiin muun muassa sillan betonikantta, liikuntasaumoja ja uusittiin sillan kaiteet. Korjaus maksoi sillan kannen odotettua huonomman kunnon takia liki 40 % yli ennalta arvioidun summan. Korjauksen lopuksi sillan kantavuus testattiin. Silta sai myös erikoisvalaistuksen. Kaksi vuotta kestäneiden korjausten loppusumma oli kaikkiaan noin 2,5 miljoonaa euroa.
Vuonna 2010 vaihdettiin sillan kannen alapuolella olevat niin sanotut pendelilaakerit (pendelisauvat). Vaihtotyöstä aiheutui paino- ja nopeusrajoituksia sekä toisen ajokaistan sulkemisia vilkkaan kesäliikenteen aikana.
Saaristotien liikenne on vilkasta, kesäaikana jopa 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ely-keskuksen, Paraisten ja Kaarinan kaupunkien ja alueen teollisuusyritysten muodostama työryhmä pohtii koko reitin liikenteenohjauksen uudistamista. Kova liikenne rasittaa Kirjalansalmen siltaa: sen yli kulkee yli 200 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa ja niiden aiheuttama aaltomainen liike rapauttaa teräksisen riippusillan kuntoa nopeasti. Sillan nopeusrajoitusta halutaan alentaa, jotta sillan kantokyky säilyisi mahdollisimman pitkään (Wikipedia, 2015).

B) Kuusiston linnan rauniot :

Seikkailua Kuusiston linnan raunioilla 26.5.1968 (kuva: Joutsi).

Kuusiston linnan raunioiden tutkimista 26.5.1968 (kuva: Joutsi).

Kuusiston piispanlinna (ruots. Kustö biskopsborg) oli Suomen katolisten piispojen linna Piikkiönlahden rannalla Kuusistossa, nykyisen Kaarinan kaupungin alueella. 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa perustettu linna oli käytössä uskonpuhdistukseen asti. Linna purettiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528. Läheisessä Kuusiston kartanossa voi nykyään tutustua näyttelyyn, joka kertoo linnan vaiheista.
Piispoilla oli Kuusistossa jonkinlainen tukikohta viimeistään 1200-luvun lopulta alkaen, sillä piispa Maunu I päiväsi yhden säilyneen kirjeensä Kuusistossa vuonna 1295. Ei kuitenkaan ole tiedossa, sijaitsiko tuolloinen tukikohta myöhemmän linnan paikalla.
Paavali Juusten kertoo 1570-luvulla kirjoitetussa piispainkronikassaan, että Kuusiston linnan rakentaminen ajoittui Maunu I:n seuraajan Ragvald II:n kaudelle (1308–1321). Ragvald II:n aikana linnoitus saattoi olla pääasiassa puinen, mutta kivilinnan rakentaminen aloitettiin joka tapauksessa hänen tai hänen seuraajiensa Pentin tai Hemmingin aikana. 1300-luvun lopulla linna oli jo saavuttanut lähes lopullisen pinta-alansa, mutta rakennukset ja varustukset olivat vielä vaatimattomia ja matalia.
1400-luvulla piispa Maunu Tavast varusti linnaa tukikohdaksi kauppaa ja puolustusta varten. Sitä alettiin kutsua linnaksi, ei enää kartanoksi. Kuusiston viimeinen piispa oli Arvid Kurki. Hän pakeni tanskalaisia Ruotsiin vuonna 1522, mutta hukkui pakomatkalla.
Kukoistuksensa päivinä linna oli Suomessa ainutlaatuinen. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin linnan koillisosan kivinen kolmihuoneinen kivitalo ja kellari. Toisessa vaiheessa rakennettiin linnan ympärysmuuri. Linnan uusin osa on eteläsiipi, jonka valmistumisen yhteydessä myös pääsisäänkäynti siirrettiin eteläpuolelle. Maaperätutkimusten mukaan linna on rakenteellisesti epäedullisessa paikassa. Sen rakenteet ovat kallistuneet ja halkeilleet vedenpinnan vaihteluiden ja huonon maaperän johdosta.
Uloimpana puolustuslinjana olleen vedenalaisen paalutuksen jäänteet löytyivät vasta vuonna 1992. Paalutus on ajoitettu 1400-luvun alkuun. Paalutus havaittiin lopulta mudan ja rantakaislikon alta, kun merivesi oli pitkään poikkeuksellisen alhaalla. Kaiken kaikkiaan paaluja on löytynyt runsaat 3 000.
Tutkimusten mukaan linnassa käytettiin kaikkia Suomessa viljeltyjä viljalajeja: ohraa, ruista, kauraa ja vehnää. Hamppua käytettiin karkeimpien kankaiden, verkkojen ja narujen valmistukseen. Linnan olut maustettiin humalalla. Lisäksi linnan maanäytteistä on löydetty jälkiä muun muassa palsternakasta, hullukaalista, keltamosta, suomyrtistä, pähkinästä, mansikasta, mustikasta, vadelmasta, puolukasta, juolukasta ja karpalosta.
Kuusiston linna eli loistokauttaan piispa Maunu Tavastin aikana 1400-luvun alussa. Hänen sanotaan rakennuttaneen linnasta suurimman osan. Noin vuonna 1485 suuri tulipalo tuhosi osia linnasta, mutta vauriot korjattiin. Linnan varustamista jatkoi vuosina 1489–1500 Maunu Särkilahti. Hänen kuitenkin sanotaan valittaneen korkeita rakennuskustannuksia. Linnan vahvistaminen jatkui 1500-luvun alkupuolelle. Keskiaikaisen Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki yritti paeta vuonna 1522 Ruotsiin. Linna joutui sinne hyökänneiden tanskalaisten käsiin. Linnan tykit oli jo aiemmin viety Turkuun tukemaan ruotsalaisten yritystä valloittaa tanskalaisten hallussa ollut Turun linna.
Kustaa Vaasan joukot valloittivat linnan uudelleen vuonna 1523. Kruunu ei kuitenkaan tuntenut kiinnostusta linnaan ja kuninkaan käskystä Turun linnan päällikkö Maunu Sveninpoika joukkoineen tuhosi linnan vuonna 1528. Katolisen kirkon ei haluttu saavan linnasta uudelleen tukikohtaa. Kuusistosta purettua materiaali on ehkä käytetty Turun linnan esilinnan rakennustöissä. Lisäksi Piikkiön kirkon rakentamisessa on saatettu käyttää Kuusistosta purettua kiveä. Kuusiston linnan lähistöltä on löydetty kivilastissa ollut proomu. Niinkin myöhään kuin 1800-luvun lopulla linnan alueelta purettiin suuria määriä tiiliä ja kuljetettiin Ahvenanmaalle Kastelholman linnan korjaustöihin.
Tutkimus- ja restaurointityöt aloitettiin vuonna 1891 nykyisen Museoviraston edeltäjän, Muinaistieteellisen toimikunnan johdolla. Museoviraston vuonna 1985 käynnistämä korjaus- ja tutkimusvaihe on tuonut runsaasti lisätietoa linnan vaiheista. Tutkimuksiin on ”perinteisen” antikvaarisen tutkimuksen lisäksi osallistunut muun muassa geologeja sekä kasvi- ja eläintieteilijöitä.
Linnan vanha mereltä päin tuleva portti on löytynyt kaivaustöissä. Myöhemmin linnaan kuljettiin kartanon suunnasta. Portti muurattiin umpeen ja linnan osa sai muuta käyttöä. Museovirasto on määritellyt Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartanon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (Wikipedia, 2015).

Nimimerkki "Ekhoc" kuvasi Kuusiston linna raunioilla helmikuussa 2005 (lisenssi OK: the Creative Commons Attribution-Share).

C) Kaarinan rautatiekulttuuria:


Littoinen:

Mika Vähä-Lassila kuvasi liikkuvasta junasta Littoisten asemarakennuksen (käyttölupa 2015-11-A).


Piikkiö:

Piikkiö (ruots. Pikis) on Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asui 7 578 ihmistä. 1. tammikuuta 2009 Piikkiön kunta liitettiin Kaarinan kaupunkiin (Wikipedia, 2016).

Mika Vähä-Lassila kuvasi liikkuvasta junasta Piikkiön asemarakennuksen (käyttölupa 2015-11-A).

Antti Bilund kuvasi loppuvuodesta 2008 Piikkiön asemarakennuksen (Lisenssi, OK ~ GNU Free Documentation License).

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)