Jyväskylä (sivu 1/2). (Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 14.11.2015)

Jyväskylä-sivullemme 2/2.

A) Ilmakuvia Jyväskylästä "mustavalkoiseen aikaan":

Jyväskylän keskusta 14.4.1926 (Ahonius) - kirjasta "Kaupunki siipien alla" (2014).

Jyväskylä - Asemakatu 1930 (Keski-Suomen Ilmailumuseo) - kirjasta "Kaupunki siipien alla" (2014).

Rautatieasema ja liikekorttelit 13.5.1963 (Lallo/Keski-Suomen Ilmailumuseo) - kirjasta "Kaupunki siipien alla" (2014).

B) Kauppatori ~ vanhan (entisen) linja-autoaseman alue:

Jyväskylän vanha linja-autoaseman rakennus kuvattuna harjun puolelta v.2005 (Viljami Marjomäki).

(Jarkko Mänttäri, 14.11.2014): Tuolla toimittelin jutunvitkaleita sulassa sovussa Jeesuksen kanssa. Kansan Uutisten aluetoimituksen ikkunat J:stä 4. ja 5. vasemmalle.

(Ilkka Puhakka, 8.1.2015): Nykyisin sen paikalla on ruma rakennus!

Jyväskylän purettu linja-autoasema (kiitos Sami Virtaselle).


Antti Pänkäläisen kuva torialueesta aikaan entiseen - kirjasta "Kaupunki siipien alla" (2014). Valkoisena hohtava linja-autoasema hallitsee näkymää. Rakennuksen pohjoisosaa korotettiin eteläpään tasalle myöhemmin. Oikealla lihantarkastamo ja osa kauppakoulua. Vasemmalla 1930-luvun puolivälin paikkeilla rakennettu Siion-temppeli piharakennuksineen.

Kauppatori 23.2.1948 (Lentojoukkojen kuvakeskus/Keski-Suomen museo) - kirjasta "Kaupunki siipien alla" (2014).


Kauppatorin ja entisen linja-autoaseman alueet ovat muuttuneet kovasti - kuvattu 5.8.2009 (S&J). Lyseon uusi osa sijaitsee vanhan koulun entisellä piha-alueella heti kuvan vasemman reunan ulkopuolella.

Entisen linja-autoaseman paikalla seisoo nykyisin tämä lasipintainen rakennus - kuvattu 5.8.2009 (S&J).

Kauppatorin ja linja-autoaseman muuttunutta maisemaa - Lyseonkatu modernissa kuosissaan - 5.8.2009 (S&J).

Entisen Linja-autoaseman paikalla torin länsilaidalla lasijulkisivua - ihmisten koteja. Kuvattu 5.8.2009 (S&J).


Entisen linja-autoaseman kulmilla - Harjukadun ja Lyseonkadun kulmassa Helluntaiseurakunnan Siiontemppeli - 16.7.2014 (S&J).

Kauppatorin etelälaidalla Lyseonkatua alas - koulun päädystä pintalaasti karissut laajalti alas - kuvattu 16.7.2014 (S&J).

Kauppatoria las Torikeskuksen suuntaan - kuvattu 16.7.2014 (S&J).


Musikantti-liike Harjunkadun ja Väinönkadun risteyksessä - kuvattu 5.8.2009 (S&J).

Harjunkadun ja Väinönkadun risteyksestä näkymä torin kupeesta alas Väinönkadulle - 5.8.2009 (S&J).

Yliopistokadun ja Väinönkadun kulma ~ Väinön Kuva ja ravintola Väinön Kulma - kuvattu 16.7.2014 (S&J).

Väinönkatua alas Yliopistyokadun risteyksestä itään Kauppakatua ja Matkakeskusta kohti - molemmat 16.7.2014 (S&J).

C) Yliopistonkadun näkymiä:

Yliopistonkadun ja Kansakoulukadun kulmassa sijaitsee tämä 'Hotelli-Ravintola Yöpuu' - kuvattu 12.4.2009 (S&J).

Hotelli Yöpuun ja ravintola Pöllöwaarin talon alkuhistoriasta mielenkiintoinen kuva.

Itseoppinut rakennusmestari, jyväskyläläinen muurarin poika Mauno Forselius sai 1920-luvun lopulla hoitaakseen vastuullisen tehtävän. Kultaseppä Jaakko Emil Vehmas halusi rakennuttaa nykyisen Yliopistonkadun ja Kansakoulunkadun kulmaukseen uuden komean kivitalon. Hyvänä piirtäjänä tunnettu Forselius otti työn ilolla vastaan ja vuonna 1928 saivat kaupunkilaiset ihasteltavakseen hänen ideoidensa jäljen. Nykyisin rakennus tunnetaan parhaiten hotelli Yöpuun ja ravintola Pöllöwaarin talona.
Talon rakennuttaja Jaakko Emil Vehmas (1900 - 1980) oli korpilahtelaisen puuseppä Kalle Vehmaan poika. Kalle Vehmas (1867 - ?) oli tullut Jyväskylän Väinölän konepajalle oppiin ja perustanut sitten Taulumäelle ensimmäisen koneellisen puusepänverstaan. Hän oli matkustanut 1906 Amerikkaan paremman leivän toivossa ja palasikin perheensä luo myöhemmin äveriäämpänä miehenä. Amerikan varoillaan Kalle Vehmas rakennutti puistokatu 1:een Wivi Lönnin suunnitteleman talon.

D) Jyväskylän Harjulla:

Vuonna 1887 valmistuneen Harjun näkötornin alakerrassa oli kesäkahvila. Näköalatasanne tarjosi aivan uudenlaiset mahdollisuudet maisemien katsomiseen. Kuva kirjasta "Kaupunki siipien alla" (Jäppinen, 2014). Kuva ollut Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1887.

Jyväskylän Harjun näkötorni Vesilinna 60-luvun matkailumainoksessa.


Näkymiä Harjulta alas kaupunkiin:

Kuva Vesilinnasta alas kaupungille - kuva vuonna 1958 julkaistusta kirjasta "Jyväskylä". Vesilinna valmistui Ihantola-tornin paikalle vuonna 1953.

Vanhasta Harjun tornista alas kaupungille otettu kuva (Risto Ruusalalle kiitos).

(Helena Hurme, 2015): Isäni Mauri Petterssonin todennäköisesti kesällä 1952 ottama kuva Jyväskylän harjulta. Itse olen kuvassa oikealla äitini ja veljeni kanssa. Kiersimme tuolloin autolla sen ajan turistikohteita, kuten Imatraa, Aulankoa ja Kolia. Jyväskylästä näkyy ehkä läninnä se, miten vähän Jyväsjärven taakse oli vielä tuolloin rakennettu. ajoimme Fiatilla ja muistan, että ihmettelimme kun Fredriksonin risteyksessä oli samanaikaisesti kolme samanlaista autoa, mikä tuolloin oli harvinaista. En muuten kuvaa otettaessa voinut kuvitella, että opiskelisin ja työskentelisin kaupungissa yhteensä 23 vuotta!


Harjun stadion:

Pesäpallokaupunki totuttelee Harjulla jalkapallon saloihin JJK:n johdolla - kaikki 5.8.2009 (S&J).

Harjun stadion - 5.8.2009 (S&J) - Veikkausliigan jalkapallo-ottelu alkamassa.

JJK:n aloituskokoonpano esittelyssä KuPS-ottelussa - 5.8.2009 (S&J).

Veikkausliigaa Harjun stadionilla - 5.8.2009 (S&J): JJK-KuPS.


Tämä rakennus sijaitsee Harjun urheilukentän välittömässä läheisyydessä - länsipuolella. Kuvattu 5.8.2009 (S&J).

E) Jyväskylän ydinkeskustan näkymiä:

Arenaukio ympäristöineen 10.8.1939 (Velj. Karhumäki) - kirjasta "Kaupunki siipien alla" (2014).

Kauppakatua Arenaukion tuntumasta - kuvausvuosi ei tiedossa.

Arenaukion aluetta kuvattuna 5.8.2009 (S&J).

Arenaukion perusrakennukset kuvattuna 5.8.2009 (S&J).


Arenaukiolta Kauppakatua etelään ~ 5.8.2009 (S&J).

Kauppakadun ja Väinönkadun kulmassa Jyväskylän työväentalo (Alvar Aalto, 1925), kuvattu 5.8.2009 (S&J).

Kuva työväentalon harjannostajaisista vuonna 1925. Rakennuksen peruskivi muurattiin syyskuun 22. päivänä 1924 ja kivijalkaan kätkettiin yhdistyksen 35-vuotishistoria, valokuvia, rahoja ja Työnvoima-lehden vanhoja numeroita. Uuden työväentalon vihkiäisjuhlat pidettiin 12.-13.9.1925.

Ensimmäinen päätös uuden työväentalon rakentamisesta tehtiin yhdistyksen 35-vuotisjuhlakokouksessa 23.9.1923. Enemmistö jäsenistöstä puheenjohtaja Toivo Lehdon johdolla asetti tavoitteeksi useampikerroksisen kivitalon rakentamisen. Hankkeen urakoitsijaksi valittiin helsinkiläinen Suomen Rakennusosakeyhtiö. Työväentalo rakennettiin työväenyhdistyksen omistamalle tontille Väinönkadun ja Kauppakadun kulmaan aiemmin tontilla sijainneiden puurakennusten tilalle.

Nykyään Aallon suunnitteleman rakennuksen rinnalla samalla tontilla sijaitsevat myöskin Jyväskylän Työväenyhdistyksen omistamat 1955 valmistunut toimistorakennus (Kauppakatu 30) sekä 1999 valmistunut asuinkerrostalo (As. Oy Jyväskylän Väinönkatu 7). Näistä Kauppakatu 30:n toimistorakennus kytkeytyy Aallon suunnittelemaan rakennukseen sen eteläpuolelta.

Aallon suunnitelemssa työväentalon entisessä teatteriravintolassa kuvaushetkellä 5.8.2009 (S&J) toiminnassa ravintola Memphis.


Nämä neljä kuvaa Kauppakadulta ovat päivämäärältä 11.4.2009 (S&J). Vaikka autot on saatu pois, ei maisema kuitenkaan ole kovin ihmisystävällistä näissä kuvissa - luonto on kaukana jossain kilometrien päässä ydinkeskustasta.


Kauppakadusta tullut kävelykatu laajoine terassialueineen - kaikki kuvattu 5.8.2009 (S&J). Paikka tulla nähdyksi ja tuntea kuuluvansa - johonkin. Mikään vaikuttava tekijä ei kuitenkaan enää ihmisen mittakaavassa.


Kauppakadulta alas kohti rautatieasemaa - 11.4.2009 (S&J).

Kauppakadulta ylös Asemakatua - lyseo näkyy - 5.8.2009 (S&J).


Kauppakadun ja Gummerruksenkadun kulmatalo - 11.4.2009 (S&J).

Kuvausaikaan - 11.4.2009 (S&J) - Säästöpankintaloa Kilpisenkadun ja Kauppakadun kulmassa.

F) Vapaudenkadun - Asemakadun kulmilla:

Nikolainkulma ~ Asemakadun ja Vapaudenkadun kulmassa * 5.8.2009 (S&J). Varmasti yksi tämän päivän Jyväskylän kauneimpia rakennuksia. Ihme, että on vielä pystyssä.

(Kirsti Blomqvist, 12.6.2015): Mikähän tuollekin olisi paras käyttötarkoitus ... Kaupungin Infopisteenä epäkelpo huonon saavutettavuuden takia (pyörätuoli, rolla, vaunut..) ja nyt kahvilana aiheuttaa klaustrofobian jo sisäänkäynnillä.

Asemakatua ylöspäin Vapaudenkadun kohdilta - Nikolainkulma * 5.8.2009 (S&J).

Nikolainkulma tässä vanhassa kuvassa Kaupungin Hotellina v. 1927.


Hotelli Miltonin rakennus Asema-aukion eteläreunalla. Opiskeluaikoina tuli käytyä talon kattotasanteellakin. Kuvattu 5.8.2009 (S&J).

G) Jyväskylän kaupunginkirkko:

Jyväskylän kaupunginkirkon pyörökaari-ikkunoita (kuva: S&J ~ 11.4.2009). Arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist laati piirustukset kaupungin torin yhteyteen (nykyinen Kirkkopuisto) rakennettavaa tiilikirkkoa varten. Rakennusmestariksi valittiin Kustaa Kollin Orimattilasta. Kirkko valmistui vuonna 1880. Kirkko on pohjakaavaltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka keskiosasta ulkonevat risaliittimaiset sakarat. Kertaustyylisessä kirkossa on pyörökaariset ikkunat ja runsaasti tiiliornamentiikkaa. Kellotorniin on sijoitettu aikaa näyttävät kellot.
Jyväskylän ensimmäinen kirkko rakennettiin puusta todennäköisesti 1670-luvulla Suuruspään niemelle. Toisen, kapenevasakarainen puisen ristikirkon suunnittelija ja rakentaja oli Jaakko Jaakonpoika Leppänen. Kirkko valmistui nykyiseen Cygnaeuksen puistoon vuonna 1775 ja tapuli 1799. Rakennukset purettiin vuonna 1888.


Kuvat Jyväskylän kaupunginkirkon alkuvuosilta.

Jyväskylän kirkkopuistossa pyöräilevät nuoret miehet 1920-luvun lopulla. Tarkemmat tiedot puuttuvat.


Jyväskylän kaupunginkirkko kuvattuna kahdesti 5.8.2009 Kauppakadun puolelta (S&J).

H) Kauppakadun eteläosuuksilla:

Kauppakadulla - taustalla Gummerruksenkadun risteys - molemmat 5.8.2009 (S&J).

Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun risteyksen tienoilla - 5.8.2009 (S&J).


Julkista tilataidetta kerrostalon päädyssä Kauppakadulla (Vaasankatu-Cygnaeuksenkatu) - 5.8.2009 (S&J).

Paikallisbussi Kauppakadun ja Vaasankadun risteysalueella - 5.8.2009 (S&J).

Turistien Lillijuna Kauppakadun ja Vaasankadun risteysalueella - 5.8.2009 (S&J).

Vaasankadun ja Kauppakadun kulmauksessa ravintola Sohvi - 5.8.2009 (S&J).

Jo Seminaarikadun varrella yliopistoalueen kupeessa ravintola (Ylä-)Ruth - 5.8.2009 (S&J).

I) Yliopiston alue / Seminaarimäki:

Jyväskylän seminaarin alue 14.4.1926 (Ahonius) - kirjasta "Kaupunki siipien alla" (2014).

Kasvatusopillinen korkeakoulu 13.5.1963 (Ikonen/Keski-Suomen Ilmailumuseo) - kirjasta "Kaupunki siipien alla" (2014).


Jyväskylän kirjasto Seminaarinkadun varrella 5.8.2009 (S&J).

Jyväskylän kirjaston naapurustossa heitä kuljetetaan - Seminaarinkadun varrella 5.8.2009 (S&J).


Yliopiston alueella - Villa Rana * 5.8.2009 (S&J).

Yliopiston alueella - seminaarin aikaistakin * 5.8.2009 (S&J).


Yliopiston päärakennus (Alvar Aalto tiilitaiteineen) * 5.8.2009 (S&J).

Yliopiston päärakennuksen kahvilaosaa * 5.8.2009 (S&J).

Vuosien 1975-78 aikana opiskelujeni päänäyttämö * 5.8.2009 (S&J).

J) Hannikaisenkadulla * rautatien luoteisreunalla:

Uuden Matkakeskuksen luona Hannikaisenkadun ja Väinönkadun kulmassa - Ravintola Harmooni (aloitettu v. 2013) - 16.7.2014 (S&J). Ennen Galleria Harmonia.

K) Jyväskylän rautatiekulttuuria:

Jyväskylän vanha rautatieasema kuvattuna kaupungin puolelta 5.8.2009 (S&J). Uuden aseman valmistuttua muutamia satoja metrejä pohjoisemmaksi vanha asema joutui anniskelukäyttöön. Vanha asema valmistui vuosien 1896-97 aikana Bruno Granholmin piirustusten mukaan. Aluksi Jyväskylään kuljettiin hevoskyydillä silloiselta Keuruun asemalta eli nykyiseltä Haapamäeltä. 1890-luvulla rautatie kuitenkin saavutti kaupungin. Rata rakennettiin varsin vaatimattomasti, sillä sen tarkoitus oli palvella vain paikallisliikennettä. Asemalle löytyi mitä parhain paikka kaupungin ja Jyväsjärven välistä. Laivausväylä Päijänteelle oli auki suoraan ratapihalta. Asemarakennus ei edustanut tyylillisesti kiviarkkitehtuuria jäljittelevää uusrenessanssia, vaan aikansa puutyyliä, joka oli saanut vaikutteita mm. Karjalasta, Norjasta ja Sveitsistä. Asemarakennusta laajennettiin vuosina 1916 ja 1923 sekä 1940-luvulla. Erillinen asemaravintola valmistui aseman pohjoispuolelle v.1916 (Thure Helström). Oikoradan avaus Tampereen suuntaan (1978) oli piristysruiske Jyväskylän rautatie-elämälle. Uusi matkakeksus, missä oli linja-autoasema mukana, avattiin käyttöön 2.12.2002. Vanha asemarakennus on suojelukohde.

Jyväskylän rautatieaseman ravintolarakennus kuvattuna uusiokäytössä 5.8.2009 (S&J). Opiskeluvuosinani 1975-78 tämä asemaravintola eleli jo lopun tulemisiaan, aika oli jättänyt ko. anniskelupaikan kehityksessään jo pahasti sivuraiteelle. Oikealta pilkistää uusi, massiivinen matkakeskuksen rakennus.

Rautatieaseman ravintolarakennus uudessa kukoistuksessaan - 16.7.2014 (S&J).


Jyväskylän uusi matkakeskus eli yhdistetty rautatie- ja linja-autoasema - kuvattu 5.8.2009 (S&J).

Jyväskylän uudelta matkakeskukselta lähdössä matkustajajuna - kuvattu 5.8.2009 (S&J).

Lisää kuvia Jyväskylän rautatiemaailmasta.

Jyväskylä-sivullemme 2/2.

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)