JÄRVENPÄÄ:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 6.2.2016)

Järvenpää (ruots. Träskända) on noin 39 000 asukkaan kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Järvenpään kaupunkirakenne tukeutuu päärataan, ja se on Suomen neljänneksi tiheimmin asutettu kaupunki. Järvenpää erotettiin kauppalaksi emäpitäjästään Tuusulasta vuonna 1951. Kellokosken kylän liittämisestä uuteen kauppalaan ja kuntarajan paikasta Nummenkylässä käytiin rajankäynnissä niin ankaraa kiistaa, että kuluneiden yli 50 vuoden aikana asiaan on palattu uudelleen useita kertoja. Kellokoski jäi Tuusulan kuntaan. Kaupungiksi Järvenpää muuttui vuonna 1967.
Järvenpää sijaitsee Tuusulan­järven pohjois­päässä, Helsingin ja Riihimäen välisen rautatien varressa Helsingistä 37 kilometriä pohjoiseen. Naapurikuntia ovat Tuusula, Sipoo ja Mäntsälä. Järvenpää on kiinteä osa Helsingin seutua ja merkittävä kauppa- ja kulttuurikeskus Keski-Uudellamaalla.
Järvenpää sijaitsee pääradan ja Lahdenväylän varrella, vajaan puolen tunnin matkan päässä Helsingistä. Myös Tuusulanväylä johtaa Järvenpäähän. Keravalle Järvenpäästä on matkaa kymmenen kilometriä ja Hyvinkäälle 25 kilometriä.
Rautateiden päärata kulkee kaupungin keskustan halki. Pääaseman lisäksi kaupungin alueella ovat Kyrölän, Saunakallion, Haarajoen ja Purolan rautatieasemat. Matka Helsinkiin kestää sekä tieliikenteessä että rautateitse vajaa puoli tuntia, ja ajoaika Helsinki-Vantaan lentoasemalle on noin 20 minuuttia. Junayhteydet pääkaupunkiin ovat hyvät. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junat kulkevat pääasemalta kahdesti tunnissa, muilta asemilta tunnin välein. Pääasemalla pysähtyvät junat ovat H, R ja T.
Järvenpää on laajalti tunnettu Jean Sibeliuksen Ainolasta. Se sijaitsee noin kaksi kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Säveltäjämestari muutti perheineen Lars Sonckin piirtämään jyhkeään hirsihuvilaan 24. syyskuuta 1904. Ainola on avoinna yleisölle Sibeliuksen kotimuseona.
Juhani Aho muutti puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Järvenpäähän marraskuussa 1897. He asuivat 14 vuotta Tuusulanjärven rannalla Vårbacka-nimisessä huvilassa, joka sittemmin sai nimekseen Ahola. Ahola oli ensimmäinen taiteilijakoti Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä.
Vuosisadan vaihteessa, vuonna 1901, valmistui Aholan lähettyville järven rantaan Eero Järnefeltin Suviranta taiteilijan työtiloiksi ja perheen asunnoksi. Eero Järnefeltin jälkeen Suviranta toimi taiteilijakotina hänen tyttärellään Lauralla ja tämän perheellä. Suviranta on edelleen suvun omistuksessa yksityiskotina.
Kun Sibelius ja taidemaalari Eero Järnefelt perheineen seurasivat Ahoja asettuen asumaan heidän naapurustoonsa, sai alkunsa ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, jonka elämään voi tutustua kesäisin alueen monissa museoissa. Järvenpään Taidemuseon kokoelmiin kuuluu Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia. Museo sijaitsee Järvenpään kirjastotalossa, kaupungintalon ja Järvenpää-talon vieressä. Taidemuseon keväällä 2009 avattu perusnäyttely Taide kantaa esittelee kyseisten taiteilijoiden elämäntyötä.
Tuusulanjärven rantamilla, vastakkaisella puolella Ainolaa on Alvar Aallon suunnittelema Villa Kokkonen, akateemikko Joonas Kokkosen taiteilijakoti. Nykyisin esittelykohteena toimivaa rakennusta on sanottu Finlandia-talon luonnokseksi. Talo on kesäisin rajoitetusti avoinna yleisölle, ja sitä voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

Järvenpään rautatie-elämää:

Järvenpään rautatieasema:

A) Järvenpään vuonna 1862 rakennettu rautatieasema kuvattuna 1880-luvulla (ruotsinkielinen nimi 'Träskända').

Järvenpään rautatieasema 28.12.2008 Jussi Liimatan kuvaamana (kiitos käyttöluvasta).

Järvenpään rautatieasema kesällä 2006 'Temen' kuvaamana (julkaisu lisenssin puitteissa).

Matti Pikkujämsä oli kuvittanut Helsingin Sanomissa 20.11.2011 julkaistun artikkelin 'Radanvarren räkälikat' mielenkiintoisella kuvateoksella Järvenpään rautatieasemasta.

Antti Havukainen oli kuvaamassa Järvenpään asemalla 23.9.2013 ~ H-juna Helsinkiin (käyttölupa 2016-1-I).


Ristinummi:

Juha Kutvonen oli kuvaamassa Ristinummen asemalla 24.8.1987 ~ seisake, tasoristeys, suojastusopastimet ja asemarakennus (käyttölupa 2015-12-H).


Saunakallio:

Jorma Toivonen oli kuvaamassa Saunakallion asemalla 8.2.2008 (käyttölupa 2015-12-G): "YLE/TV1 kuvasi 1960-luvun puoleenväliin ajoittuvaa ohjelmaa, johon tarvittiin myös rautatiekalustoa. PMR:n Dm7 4163 saa tällä kertaa olla sivuosassa ohjelmassa, sopivaa maastoa löytyy mm. Hy-Otp väliltä. Siirtymätaipaleella joutui lättä päästämään Saunakalliossa ohitseen IC85:n."

Antti Havukainen oli kuvaamassa Saunakallion asemalla 18.01.2004 (käyttölupa 2016-1-I).


Purola:

Antti Havukainen oli kuvaamassa Purolan asemalla 28.08.2013 (käyttölupa 2016-1-I).

B) Järvenpään kaupunginosat havainnollisessa kartassa ~ 2012.

Järvenpään betonikirkko (Erkki Elomaa, 1968):

C) Järvenpään betonikirkko 'Junafanin' kuvaamana v.2008 (julkaisu lisenssin puitteissa).

Modernin arkkitehtuurin ja 1960-luvun betonibrutalismin yksi puhtaimpia esimerkkejä on Järvenpään uusi kirkko. Kirkko on arkkitehti Erkki Elomaan suunnittelema ja se valmistui 1968. Kirkon alttarikrusifiksin on veistänyt järvenpääläinen kuvanveistäjä Erkki Eronen. Krusifiksi on douglaskuusta. Kirkon erikoisen kuutionmuotoinen kellotorni on muodostunut Järvenpään seurakunnan tunnukseksi. Akateemikko Joonas Kokkonen on säveltänyt niille kuusi eri sävelmää. Tämä 625-paikkainen kirkko on kirkkohallituksen suojelema aikakautensa arkkitehtuurin tyypillisenä edustajana.

Järvenpään rakennuksia:

D) Järvenpää-talo ~ Anneli Salon kuvaamana syyskuussa 2008 (julkaisu lisenssin puitteissa). Järvenpää-talo valmistui 1987 (arkkitehdit: Olavi Lipponen ja Erkki Karonen).

Järvenpään jäähalli (ST1-Areena) 'Junafanin' kuvaamana lokakuussa 2007 (julkaisu lisenssin puitteissa). Järvenpään palloiluseuroista Haukat pelaa pääsarjatasoa ringetessä. Seuran jääkiekon edustusjoukkue pelasi kauteen 2005–2006 asti Mestiksessä ennen sen toiminnan lopettamista. Nykyisin sen jääkiekkotoiminta on keskittynyt junioreihin.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.