JANAKKALA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 19.12.2016)

Janakkala:

A)Janakkala on Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitseva kunta, joka kuuluu Hämeenlinnan seutukuntaan. Sen naapurikuntia ovat etelässä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki sekä pohjoisen suunnalla Hämeenlinna. Kunta sijaitsee varsin keskeisellä paikalla Helsingin ja Tampereen yhdistävän valtatie 3:n ja pääradan varrella. Hämeenlinnan kaupunkitaajama sijaitsee kunnan pohjoispuolella. Janakkalan taajamat ovat Turenki, Tervakoski, Leppäkoski ja kirkonkylä, jonka nimi on Tarinmaa.
Janakkalan nimestä ollaan tutkijoiden keskuudessa hyvin erimielisiä. Eräs yleisimmistä kansanetymologioista esittää nimen tarkoittavan janakalaa eli monnia. Näin viitataan mahdollisesti kunnan vesistöissä olleeseen monnikantaan, ja muun muassa Kernaalanjärvestä saatu suuri monni on nykyisin sijoitettuna Hämeenlinnan lyseon luonnontieteellisiin kokoelmiin. Janakkalan kirkkoherra Emanuel Foenander puolestaan arveli 1700-luvun puolivälissä Turun tuomiokapitulille toimittamassaan pitäjäkuvauksessa, että seurakunnan nimi tulee sanasta janhus. Kirkkoherran mukaan sanaa käytettiin vielä monin paikoin ja se tarkoittaa havupuun pihkaa eli tervaa tai puun tervaista paikkaa. Seurakunnan nimi olisi näin Janhackala, joka tarkoittaisi tervaspuun hakkuupaikkaa tai yleensä tervaksien hakkaamispaikkaa. Kirkkoherran mukaan h-kirjain olisi vain pudonnut käytössä pois. Uudemman tulkinnan mukaan nimistötutkija Petri Hiltunen arvelee nimen selvittämisen olevan hieman hankalaa. Kuitenkin mikäli kristinuskon tulo Saksaan voidaan ajoittaa noin 300-luvulle, niin todennäköisesti kyseessä on kristillisperäinen miehen nimi Jahneke. Tällöin joku saapuneen ryhmän jäsenistä olisi asettunut Janakkalan alueelle ehkäpä pysyvästi.

Janakkalan vaakunan on suunnitellut taiteilija Onni Oja vuonna 1950. Vaakunakilpi on jaettu kahteen osaan sakarakorolla, joka muistuttaa linnoituksen harjaa. Koron syvennykset ovat muurin harjan ampuma- ja tähystysaukkoja. Aihe viittaa Hakoisten linnavuoreen. Voidaan kuvitella, että vaakunan irvistävän ilveksen pää on aikoinaan ollut kiinnitettynä linnoituksen punatiilisen muurin seinään varoitukseksi viholliselle. Vaakunan yläosassa pakanuuden nuolet taistelevat uuden uskonnon tunnusmerkkiä, ristiä vastaan.
Janakkalassa on seuraavat 26 kylää: Harviala, Heinäjoki, Hiisi, Hyvikkälä, Jokimaa, Kerkkola, Kernaala, Kiipula, Kiri (Janakkala), Koljala, Leppäkoski, Löyttymäki, Mallinkainen, Melkkola, Napiala, Punkka, Rehakka, Saloinen, Sauvala, Tarinmaa, Tanttala, Tervakoski, Turenki, Uhkoila, Virala ja Vähikkälä.

Ilves on Kanta-Hämeelle tyypillinen suuri kissapeto ja Janakkalassa onkin tiheä ilveskanta. Janakkala on valinnut ilveksen nimikkoeläimekseen, koska se on jo pitkään ollut symbolina kunnan vaakunassa.
Kunnan toinen tunnus on hämeenkylmänkukka (latinaksi Pulsatilla patens tai Anemone patens). Hämeenkylmänkukka on uhanalainen ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kasvi. Se on tyypillinen Kanta-Hämeen alueella ja viihtyy hyvin Janakkalassa maisemaa hallitsevilla hiekkaharjuilla. Kunta on halunnut edistää hämeenkylmänkukan säilymistä valitsemalla sen nimikkokukakseen.
Kartanot: Hakoisten kartano, Harvialan kartano, Hiiden kartano, Hyvikkälän kartano (nykyinen nimi Hällilä), Irjalan kartano, Kernaalan kartano, Konttilan kartano, Kuumolan kartano, Leppäkosken kartano, Löyttymäen kartano, Monikkalan kartano, Rehakan kartano, Sauvalan kartano, Tervakosken kartano, Toivan kartano, Vanantaan kartano ja Viralan kartano.

Janakkalan taajamien väkiluvut vuoden 2012 lopussa olivat seuraavanlaiset: Turenki 7 565, Tervakoski 4 172, Leppäkoski 464 ja Kirkonkylä (Tarinmaa) 383.
Kaksi keskusta: Kahden taajaman olemassaolo näkyy myös muissa yhteiskunnallisissa palveluissa. Kumpaankin taajamaan on luotu identtiset palvelut, joskin Tervakoskella palvelut ovat Turenkia suppeammat. Varsinainen terveyskeskus vuodeosastoineen sijaitsee Turengissa, mutta terveysaseman palvelut ovat saatavilla myös Tervakoskella. Molemmissa taajamissa on vanhusten palvelukodit, kirjasto ja päivähoitopalvelut. Vain Tervakoskelta löytyy uimahalli. Kunnan ja valtion virastot sijaitsevat puolestaan vain Turengissa. Janakkalan kirkko sijaitsee lähes puolivälissä Turenkia ja Tervakoskea Tarinmaan kylässä, mutta seurakunnan hallinto on keskittynyt Turenkiin. Tervakoskella on vanha puinen kappelirakennus ja sen yhteydessä seurakuntatilat.

Janakkalan huomattavat historialliset nähtävyydet ovat keskiaikainen kivikirkko, Hakoisten linnavuori ja Kuumolan kartano. Tunnetun näyttelijä Ida Aalbergin syntymäkoti sijaitsee Leppäkoskella. Kunnan tunnetuimmat matkailukohteet ovat Puuhamaa ja Kalpalinnan hiihtokeskus.
Tunnettuja janakkalalaisia: Ida Aalberg, näyttelijä * Olavi Borg, professori * Uno Cygnaeus, Suomen kansakoulun isä * Esko Helle, kansanedustaja * Tuomas Kyrö, kirjailija * Onni Oja, taidemaalari * Samuli Paronen, kirjailija * Kustaa Paturi, talonpoikaisrunoilija * Olli Porthan, urkumusiikin professori (Wikipedia, 2016).

Janakkalan kivikirkko:

1.

B) Janakkalan kivikirkko (Pyhän Laurin kirkko) kuvattuna rippisunnuntaina 3.7.2016 (S&J).

Janakkalan Pyhän Laurin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko. Se sijaitsee Janakkalan kunnassa Tarinmaalla, jota myös kirkonkyläksi kutsutaan, ja on saanut nimensä Pyhän Laurin mukaan. Kirkon rakennuttajana pidetään Åke Tottia. Kirkko on vihitty käyttöön ilmeisesti 19. syyskuuta 1520. Kirkkoon mahtuu noin 650 ihmistä. Perimätiedon mukaan paikalle on rakennettu puukirkko 1200-luvulla. Se on saattanut sijaita nykyisen kellotapulin edessä, koska ohitse kulkevaa maantietä alennettaessa sieltä löytyi hautoja, jotka ovat saattaneet olla vanhan kirkon lattian alla.
Sakaristo ja asehuone purettiin 1800-luvulla, kun kirkko muutettiin empiretyyliseksi ristikirkoksi ja itäpäätyyn rakennettiin uusi sakaristo. Kellotapuli on kirkonrakentaja Martti Tolpon rakentama ja se valmistui vuonna 1785. Kirkonkellot ovat 1600- ja 1700-luvuilta. Alttaritaulu on tyypillinen Kristuksen ristiinnaulitsemista kuvaava maalaus. Se on B. A. Godenhjelmin maalaus "Jeesus ristillä" vuodelta 1851. 1660-luvulta peräisin oleva saarnastuoli on oletettavasti pohjalaisen Mikael Mikaelinpoika Baltin tekemä. Kirkosta noin 450 metriä etelään sijaitsee Laurinlähde, jota tarinoiden mukaan on käytetty alueen asujaimiston kastamiseen.
Vuonna 1993 otettiin käyttöön kirkon nykyiset, pohjoissaksalaisen barokin tyylin mukaiset 40-äänikertaiset urut. Ne on valmistanut janakkalalainen Urkurakentamo Martti Porthan. Urkuja suunnittelevassa toimikunnassa olivat asiantuntijoina urkumusiikin professori Olli Porthan, joka myös soitti urkujen vihkimiskonsertin, ja urkuri Kalevi Kiviniemi, joka toimi urkurina vihkiäisjumalanpalveluksessa. Erikoisuutena ovat vaihtopillit, joilla urkujen viritys voidaan muuttaa keskisävelvireiseksi. Kirkon edelliset pneumaattiset urut oli valmistanut Kangasalan urkutehdas (Wikipedia, 2016).

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

Kuvat #1-15: kaikki kuvattu 3.7.2016 (S&J).

Turengin rautatieasema:

C) Turengin rautatieasema kuvattuna 7.5.2007 - kuvaaja: Alexius Manfelt (public domain).

Turengin rautatieasema rakennettiin 1861 - tämä kuva on 1900-luvun alusta.

(Wikipedia, 2010): Turenki (ruots. Turengi) on noin 8 000 asukkaan taajama Janakkalan kunnassa. Turengin rautatieasema sijaitsee Helsinki–Tampere-rautatien varressa. Turenki on Janakkalan päätaajama, ja siellä sijaitsevat monet palvelut kuten kunnanvirasto ja kunnan terveyskeskus-sairaala, jossa on myös vuodeosasto. Kunnan terveysasema sijaitsee Tervakoskella. Myös seurakunnallisen elämän keskus on muodostunut Turenkiin, vaikka varsinainen Janakkalan kirkko sijaitsee Tarinmaan kylässä, viiden kilometrin päässä Turengista.
Kylä on kasvanut vanhan sokeritehtaan ympärille. Lähistöllä on edelleen sokerijuurikkaan sopimusviljelijöitä. Kylässä on Nestlén Valiojäätelön jäätelötehdas ja Valion iskukuumennettujen maitotuotteiden tehdas. Aivan kylän tuntumassa sijaitsee Kalpalinnan laskettelukeskus.
Joidenkin perimätietojen mukaan nimi "Turenki" olisi suomennos sanasta Turinge tai Thuring (vrt. Saksan Thüringen). Toinen arvelu on, että nimi tulisi ruotsin kielen sanasta storäng, "iso niitty". Eräs kansanetymologia Turengin nimelle on huuto "Tuu, renki!". Kustaa III tiekartastossa vuodelta 1790 paikka tunnetaan nimellä "Turängi".


1.

Turengin rautatieasema kuvattuna 3.7.2016 (S&J) ~ samoin kaikki kuvat #1-13.

Turengin aseman sijaan alkuaan radan väliaseman paikaksi suunniteltiin Leppäkoskea. Vuonna 1858 ratasuunnitelmiin ilmaantui Turenki, joka oli Hämeenlinnan ohella vaihtoehtona Pietarin radan risteysasemaksi. Näiden suunnitelmien myötä aseman sijoituspaikaksi tulikin Turenki.
C.A.Edelfelt laati piirustukset Turengin asemarakennuksesta, joka piti alun perin rakentaa tiilistä. Turenki katsottiin tiiliaseman arvoiseksi, sillä siitä suunniteltiin mahdollista Pietarin radan risteysasemaa, ja joka tapauksessa sen arvioitiin kasvavan läheisen Hämeenlinnan vaikutuksesta. Keväällä 1860 taloudelliset ongelmat radanrakentamisessa olivat kuitenkin kohonneet niin suuriksi, että suunnitelmia jouduttiin muuttamaan. Kesän aikana Edelfelt laati uudet piirustukset puuasemasta, ja syksyllä voitiin aloittaa perustusten tekeminen. Rakennus valmistui 1862 ja se vuorattiin ja maalattiin seuraavana vuonna. Alkeperäiset puuleikkauskoristeet on poistettu ja aseman torni purettu, mutta katettu puulaituri on säilynyt.
Turenki ei ollut 1800-luvun lopussa mikään merkittävä keskus, vaan lähinnä maalaiskylä. Se sijaitsi kuitenkin hyvien liikenneyhteyksien päässä, sillä aseman kohdalla oli vanhan Helsingin-Hämeenlinnan maantien risteys ja lähellä haarautui tie myös Lammin suuntaan. Turenkiin oli matkaa Janankkalan kirkolta kuusi kilometriä.
Turengin kasvu teollisuuskeskukseksi alkoi sotien jälkeen, kun 1940 perustettiin sokeritehdas, jossa toimi myöhemmin myös veturikonepaja. Taajama kasvoi voimakkaasti 1900-luvun loppupuolella: vuonna 1960 asukkaita oli 2600, 1980 jo 6000 ja vuonna 2000 yli 7000. Turengista muodostui myös koko Janakkalan kunnan keskus.
Jo 1800-luvulla rakennettiin raide sorakuopalle. Raide on nykyisin viljavaraston raiteena. Sen sijaan sokeritehtaan raide ei ole enää liikennöitävässä kunnossa. Aseman miehitys lopetettiin 1995. Tyhjäksi jäänyt asema toimi Janakkalan mieslaulajien harjoittelupaikkana ja se siirtyi Senaatti-kiinteistölle 2007. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi (Radan varrella-kirja, 2009).

2.

Turengin rautatieasemalla toimi kuvaushetkellä 3.7.2016 (S&J) ravintola nimeltään "Turengin asema".

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

Kuvat #1-13: kaikki kuvattu 3.7.2016 (S&J).



Turengin rautatieaseman pohjoispuoleisessa ratapuistossa sijaitsee tämä muistomerkki sota-ajan vakavalle junaonnettomuudelle Turengin sokeritehtaan kohdalla. Kuvattu 3.7.2016 (S&J).

Leppäkosken rautatieasema:

1.

D) Leppäkosken käytöstä poistettu vanha rautatieasema kuvattuna 3.7.2016 (S&J).

Kun Helsingin-Hämeenlinnan rataa suunniteltiin 1850-luvulla, yksi väliasemista oli tarkoitus sijoittaa Leppäkoskelle, lähelle radan komeinta siltaa. Aseman paikka siirrettiin Turenkiin, josta hahmoteltiin Pietarin radan risteysasemaa, mutta Leppäkoski jäi suunnitelmiin pienempänä liikennepaikkana. Radanrakentaminen kohtasi kuitenkin merkittäviä taloudellisia vaikeuksia ja vuonna 1861 Leppäkoski jouduttiin pudottamaan pois suunnitelmista säästöjen aikaansaamiseksi.
Leppäkosken kartanolle perustettiin vuonna 1863 tiilitehdas ja alueelle syntyi asutuskeskus. Leppäkoskella oli useita kapearaiteisia tiilitehdasratoja, joista eteläisin kulki pääradan alittavalle tunnelille.
Leppäkoskelle perustettiinkin pysäkki viimeistään 1871 ja se korotettiin asemaksi 1873. Leppäkosken alkuperäinen asemarakennus siirrettiin 1928 Kolhoon, vanhalle Pohjanmaan radalle. Toinen asemarakennus on osittain siirretty Myrkyn asemalta ja se on Thure Hellströmin suunnittelema. Asema makasiineineen on yhä jäljellä. Asemalta kulki sivuraide Rauhaniemen tiilitehtaalle, mutta kaikki sivuraiteet on purettu 1990-luvulle tultaessa. Aseman ja tiilitehtaan ympärille syntyneen taaja-asutusalueen asukasluku oli 1960-luvun alussa lähes 700 henkeä, mutta se on kuitenkin viime vuosikymmeninä laskenut 300 henkeen.
Leppäkosken liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi 1972, henkilöliikenne lopetettin 1981 ja liikennepaikka lakkautettiin 1982, mutta samanniminen raiteenvaihtopaikka avattiin 1996 reilun kilometrin pohjoisemmas. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi (Radan varrella-kirja, 2009).

2.

3.

4.

5.


Leppäkosken ratapihan vanhaa rakenuskantaa:

6.

7.

8.

9.

10. 11.


12.

13.

Kuvissa #12-13 juna ohittaa vauhdilla Leppäkosken aseman (etelästä pohjoiseen). Alemmassa kuvassa oikealla näkyy ratavartijan mökki, johon Ida Aalbergin perhe muutti isän aloitettua v. 1862 ratamestarin hommat - näyttelijätär Ida oli syntynyt v. 1857. Rakennuksessa on toiminut Ida Aalbergin museo vuodesta 1987.


14.

15.

Kuvat #1-15: kaikki kuvattu 3.7.2016 (S&J) Leppäkosken asemalta tai ratapihan pohjoispäästä.


Leppäkosken ensimmäisellä asemalla. Kuvan esille asettajana Matti Parkkonen (lupa: 2015-12-F). Kuvatekstinä: "Arviolta vuodelta 1916 ~ Osaskannaus valokuvasta (Janakkala-Seura) kirjassa "Pääradan ja kolmostien kunta" Janakkalan historia 1866 - 2014, Jarmo Peltola. Kuvan miehet on osittain tunnistettu kuvan selityksessä. Lähinnä valotolppaa oleva lienee asemapäällikkö Kalle Salokallio, joka oli virassaan vuosina 1911 - 1922. Kirjassa ajoitetaan kuva otetuksi autonomian ajan loppupuolella. Asemamiehet on tunnistettu Järvinen, Luotonen (virkalakissa) ja Tanner. Olkihattuherra on sähköttäjä Jalava ja seuraavana sähköttäjä Lunden. Noihin ilmoituksiin asemarakennusten ulkoseinillä, on Rh.65/1903 kiertokirjeessä todettu: Rh on irtisanonut insinööri Axel Thunebergin kanssa tehdyn kontrahdin, minkä vuoksi kaikki asemarakennusten ulkoseinillä olevat ilmoitukset ovat 1 päivänä kesäkuuta 1909 poisotettavat. Irtiruuvaaminen taisi olla hidasta".

Tämä Leppäkosken alkuperäinen asemarakennus siirrettiin vuonna 1928 Kolhoon, vanhalle Pohjanmaan radalle (Radan varrella-kirja, 2009).

E) Harviala:

Reino Kalliomäki kuvasi vuonna 1976 vahtituvan Vanajan ja Harvialan väliosuudella Hämeenlinnan ja Janakkalan rajalla. Käyttölupa "2015-11-B", kiitos.

Mika Vähä-Lassila kuvasi Harvialan asemarakennuksen elokuussa 2002. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.

14.01.2007 22:22 (Johan Karsten, 2007): "Kyllä Harviala oli oikein merkittävä liikennnepaikka vielä 60-70-luvun taitteessa. Sivuraide ja kaikki. Taimitarhahän Harvialan on maailmalle tuonut. Ja H:linnaanpäin kun lätällä kulki niin tuli ensin Vanaja sitten Kantolanniemi. Joskus tuli jäätyä Vanajalle odottamaan palaavaa lättää koska kohtasivat H:linnassa. Mutta varsin mielenkiintoinen seisake oli Turengin ja Harvialan välissä, nimittäin "Sokeri", Turengin silloisen sokeritehtaan kohdalla. Olen ollut mukana kun lättä pysähtyi kuluneen hirsilaiturin viereen koska oli tärkeä henkilö kuljettajan mukaan, joka VIP sai siis jäädä seisakkeelle vaikka Turistissa ei enää ollut koko seisakettakaan. Vuosi oli jotain 1970-72."


Reino Kalliomäen kokoelmista kuva Harvialan metsäradalta: "Tavallisimpia kuvia "Sorsapuiston" veturista. Kuva lienee 50-luvulta. V. 1975 läksin tapaamaan ex-metsäradan konduktööriä, joka sattumalta vietti sinä päivänä 80-vuotisjuhliaan. Ilman vieraita. Hän kertoi, että tämä kuva on otettu Hämeenlinna-Turengin maantien itäpuolella, missä tukit vyörytettiin puroon, Poriin uitettavaksi. Halot lastattiin VR:n vaunuihin. Hän kertoi poikasena kaverinsa kanssa miettineensä, mitä tapahtuu, jos vaihde käännetään puoliasentoon. Pojat seurasivat puskien takaa. Kamalaa tapahtui. Eläkeläisenä oli pakko tunnustaa. Tunnonvaivan hankkii helposti , vaan sitä ei unohda. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.