Rautatiekuvia Jämsästä (Jämsänkoski)
(Svala & Joutsi * 13.11.2019)

A) Jämsän rautatieasemalla, matkustajalaitureilla ja ratapihalla:

2010:

Jämsän rautatieasema - kuvattu 27.10.2010 (S&J).

Jämsän rautatieasema (lyh. Jäs) on rautatieasema Jämsän kaupungissa rataosalla Orivesi-Jyväskylä, 56 kilometrin päässä Orivedeltä. Rakennukset rakennettiin arkkitehti Jarl Ungernin tyyppipiirustuksien mukaan.
1930-luvulla Jämsään suunniteltiin rautatieyhteyttä Mäntästä sekä myöhemmin myös Riihimäen ja Hämeenlinnan suunnasta, mutta nämä jäivät toteutumatta. Asema avattiin lopulta vuonna 1950 Orivedeltä rakennetun radan valmistuessa. Seuraavana vuonna rataa jatkettiin Jämsänkoskelle, josta tuli radan pääteasema 1970-luvun lopulle saakka. Radalla oli harvakseltaan lättähattuliikennettä ja alkuvuosina myös makuuvaunuyhteys, mutta henkilöliikenne lopetettiin kokonaan vuonna 1969. Liikenne tosin aloitettiin uudelleen toukokuussa 1978, kun henkilöjunat alkoivat kulkea uutta Jämsänkoski–Jyväskylä-rataa. Jämsästä tuli nyt matkustajajunien ainoa pysähdyspaikka Oriveden ja Jyväskylän välillä.
Jämsän alkuperäistä ratapihaa pidennettiin 1970-luvulla Orivesi–Jämsä-rataosan perusparannuksen yhteydessä. Ratapihalle valmistui lokakuussa 2009 lisäraide ja korkea henkilöliikenteen laituri. Aseman lipunmyynti lakkautettiin vuoden 2008 lopussa. Kaikki matkustajajunat käyttävät tällä hetkellä raidetta 2. Asemarakennus ja joukko alueen muita rakennuksia siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007 (Radan varrella, 2009).

Jämsän rautatieasema kuvattuna junan ikkunasta - 1.7.2010 (S&J).


Neljä kuvaa Jämsän rautatieasemalta ja ratapihalta - 27.10.2010 (S&J).

Jämsän rautatieasemalla - kuvattu 27.10.2010 (S&J)
.

Jämsän rautatieasemalla - yksityiskohta - kuvattu 27.10.2010 (S&J).

Jämsän rautatieasemalla - 27.10.2010 (S&J).

Jämsän rautatieaseman sisäänkäynti - 27.10.2010 (S&J).


1.

Jämsän asemapihan näkymä - 27.10.2010 (S&J).

2.

3.

4.

5. 6.

Kaikki ylläolevat kuvat #1-6 ovat Jämsän aseman ratapihalta - 27.10.2010 (S&J).


2014:

1.

2.

3.


4.

Jämsän ratapihalla - 16.7.2014 (S&J).

5.

6.

7.

8.

Jämsän rautatieasema - kuvat #1-8: kaikki 16.7.2014 (S&J).


2019:

1.

2.

3.

_____________

4.

Dv12 * #2636.

5.

6.

7.

_____________

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14. 15.

16.

_____________

Jämsän rautatieasemalla - kuvat #1-16: kaikki 23.7.2019 (S&J).

B) Jämsänkoski - rautatiekulttuuria (Jämsä):

Jämsänkosken rautatieasema - kuvattu 27.10.2010 (S&J).

Jämsänkosken rautatieasema kuvattuna kuvapostikortissa vuoden 1950 tienoilla (Radan varrella-kirja, 2009).

Jämsänkosken rautatieasema kuvattuna 1960-luvun alussa (Kuvaaja: Erkki Olavi Puntari) * Käyttölisenssi OK - CC BY-NC-ND 4.0.

Jämsänkosken rautatieasema nykykunnossaan - kuvattu 27.10.2010 (S&J). Ylläolevissa vanhemmissa kuvissa asemarakennus näyttää kookkaammalta.

Tämä kuva Jämsänkosken rautatieasemalta on otettu 27.10.2010 (S&J).

Ratapihanäkymä Jämsänkosken rautatieaseman edestä etelään Jämsää kohden - 27.10.2010 (S&J).

Ratapihanäkymä Jämsänkosken rautatieaseman edestä pohjoiseen (Jyväskylää kohden) - 27.10.2010 (S&J).

Jämsänkosken rautatieaseman tavaramakasiini - molemmat 27.10.2010 (S&J).

C) Jämsän pienempiä rautatiepaikkoja:

1) Länkipohja (vuoteen 2007 asti Längelmäen kunnan keskustaajama):

Visa Pöntisen kuvaamana - Länkipohjan asemarakennus * käyttölupa 2016-1-D, kiitos.

Länkipohja on taajama Jämsässä Längelmäveden vesistön koillispäässä. Vuoden 2007 kuntaliitokseen asti se oli Längelmäen keskustaajama. Länkipohjan pohjoispuolitse kulkee Tampereen ja Jyväskylän välinen valtatie 9. Valtatietä pitkin on matkaa Tampereelle 65 kilometriä, Jyväskylään 85 kilometriä sekä Jämsään ja Orivedelle kumpaankin 25 kilometriä. Länkipohjasta lähtevät lisäksi seututiet Kuhmoisiin (30 km), Eräjärvelle (entinen kunta, nykyisin Orivettä, 30 km) ja Kuhmalahdelle (entinen kunta, nykyisin Kangasalaa, 35 km). Längelmäen kirkonkylään Hakosalmelle on matkaa 10 kilometriä.
Historia: Länkipohja mainittiin jo vuoden 1540 maakirjassa viiden talon kylänä. Länkipohjassa sijaitsivat Längelmäen kunnanvirasto sekä Längelmäen säästöpankin ja osuuspankin pääkonttorit. Suomen sisällissodassa käytiin Länkipohjan taistelu 16. maaliskuuta 1918.
Valtatie 9, joka oli alkujaan osa ns. Vanhaa Laukaantietä, kulki aiemmin Länkipohjan kylän halki, kunnes valtatien uusi linjaus, joka ohittaa Länkipohjan sen pohjoispuolelta, valmistui vuonna 1962. Länkipohjassa aloitti vuonna 1967 toimintansa Längelmäen kunnan ensimmäinen varsinainen teollisuusyritys, kuorma-autojen perävaunuja ja kuormakoreja valmistava Jyki-Group Oy.
Länkipohjan kautta kulkee myös Tampereen ja Jyväskylän välinen rautatie. Länkipohjan rautatieasema (lyhenne Läp) avattiin rautatien valmistuttua Orivedeltä Länkipohjaan saakka vuonna 1948. Rautatien ansiosta ja toisaalta kirkonkylän liikenteellisesti hankalan sijainnin vuoksi Länkipohjasta muodostui Längelmäen kunnan keskustaajama. Rautatien merkitys väheni kuitenkin maantieyhteyksien parantuessa. Länkipohjan asema muutettiin seisakkeeksi vuonna 1968 ja henkilöliikenne Oriveden ja radan silloisen päätepisteen Jämsänkosken välillä lopetettiin seuraavana vuonna. Vaikka rautatietä jatkettiin Jämsästä Jyväskylään 1970-luvun lopulla, henkilöliikennettä Länkipohjan asemalla ei aloitettu uudelleen; päin vastoin Länkipohjan liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1987. Länkipohja-niminen junakohtauspaikka otettiin käyttöön puoli kilometriä vanhalta asemalta Jämsän suuntaan vuonna 2004 (Wikipedia, 2019).

Mika Vähä-Lassila kuvasi Länkipohjan asemarakennuksen syyskuussa 2003 * käyttölupa 2011-11-A, kiitos.


2) Halli (Eväjärvi * ent. Kuoreveden kunnan alueella):

Hallin laiturivaihde kuvattuna n. 1950 - kuva kirjasta Radan varrella, 2009 (Ratahallintokeskuksen kokoelmista).

Halli on kylä ja taajama entisen Kuoreveden kunnan alueella nykyisessä Jämsän kaupungissa. Vuoden 2017 lopussa taajamassa oli 964 asukasta. Halli on Suomen ilmailutekniikan keskus. Pitkän ilmailuhistorian muistomerkkeinä kylän keskustassa on jalustalle nostettu Draken-hävittäjä ja Karhumäen lentäjäveljeksille nimetty toriaukio. Karhumäen veljesten jälkeen tunnetuin hallilainen lienee 1800-luvulla postiryöstön tehnyt Hallin Janne, josta on sävelletty myös ooppera.
Taajaman keskustan lähellä sijaitsevat Patrian lentokonetehdas, Hallinportin ilmailumuseo ja Ravintola Hallin Janne. Lentokonetehdas sai alkunsa Veljeksen Karhumäen toisen maailmansodan alussa perustamasta lentokonetehtaasta. Halliin siirrettiin myös Valtion lentokonetehtaan toimintoja sodan aikana. Hallin peruspalveluihin kuuluvat kirjasto, peruskoulu, paloasema, terveyskeskus, hammaslääkäri, palvelutalo, ruokakauppa, Taipaleen tavaratalo, baari, Seon kylmäasema ja useita parturi-kampaamoja.
"Halliwoodiksikin" kutsutulla kylän alueella sijaitsevaan Ilmavoimien varuskuntaan kuuluivat: A) Ilmavoimien Teknillinen Koulu (lyh. ILMAVTK) toimi Hallissa vuoden 2013 loppuun, B) Hallin lentoasema (sotilaslentoasema), C) ilmavoimien Koelentokeskus, joka oli osa silloista Ilmavoimien materiaalilaitosta - toimi Hallin lentokentällä kesäkuun 2013 loppuun ja D) Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen yksikkö.
Asutus on pääasiassa haja-asutusta, jonka välissä on vapaa-ajan asuntoja. Pohjoispään rannoille on levinnyt Hallin taajama-alueita, joiden yhteydessä on myös Hallin lentoasema. Muilla rannoilla sijaitsevat kyliä ja kulmakuntia, joita ovat Laajanpohja, Selänsyrjä, Haukilahti ja Eväjärvi. Järven itärantoja seuraa seututie 343, joka erkanee valtatieltä 9 Eväjärven eteläpuolelta. Seututie kääntyy luoteeseen Hallin taajaman läpi, josta siitä haarautuu etelään järven länsirantaa seuraten yhdystie 14303. Se jatkaa Länkipohjaan Vilkkilään, missä yhtyy valtatiehen 9. Yhdystieltä erkanee pieni kylätie, joka tekee lyhyen kiepin järven eteläpään ympäri yhtyen seututiehen Eväjärvellä.

Jukka Voudinmäki kuvasi 28.4.2017 Hallin (vuoteen 1960 Eväjärvi) aseman (käyttölupa 2015-12-L, kiitos).

Hallin eli alkujaan Eväjärven laiturivaihde perustettiin melko harvaanasutulle seudulle, Eväjärven kyläkeskuksen lähettyville. Paikka oli Längelmäen takamaata ja lähellä Kuoreveden rajaa. Liikennepaikalla oli kuitenkin merkityksensä vajaan kymmenen kilometrin päässä sijaitsevalle Hallin taajamalle, joka oli syntynyt täysin tyhjästä vuonna 1939 lentokonetehtaan ympärille. Myöhemmin liikennepaikka sai uuden nimensäkin taajaman mukaan.
Laituriraakennuksen vuodelta 1948 suunnitteli Jarl Ungern. Vesiviskurin liikennepaikka sai 1953. Laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi vaihteeksi henkilöliikenteen loppuessa koko radalta 1969. Liikennepaikka lakkautettiin tavaraliikenteen loppuessa 1975. Sivuraiteet purettiin perusparannuksen yhteydessä samoihin aikoihin. Liikennepaikalla on vanhoje polttoainesäiliöiden raunioita (Radan varrella, 2009).


Hallin lennonjohtotorni - kuvasi nimimerkki "Ohikulkija" v. 2018 (Käyttölisenssi, OK ~ CC BY-SA 4.0).

Hallin lentoasema on Jämsässä entisen Kuoreveden kunnan alueella noin 23 kilometriä kaupungin keskustasta länteen ja kaksi kilometriä Hallin taajamasta länteen sijaitseva sotilaslentoasema. Lentoasemaa ylläpitää Finavia, ja sen pääasiallinen käyttäjä on Suomen ilmavoimat. Vuonna 2010 lentoasemalle laskeuduttiin noin 1 950 kertaa, joista yli 1 700 sotilaslentokoneilla. Patrian lentokonetehdas (Patria Aviation ja Patria Aerostructures) sijaitsee kentän alueella.
Kevytreittilentoliikennettä lentoasemalla ei ole ollut vuoden 1991 eli 1990-luvun laman jälkeen. Halliin lentävät yleisilmailukoneet ja liikelentokoneet liittyvät pääsääntöisesti lähiseudun paperiteollisuuteen. Kentällä toimivat ainakin Hallin Lentokerho ry ja Patrian lentokerho. Hallinportin ilmailumuseo sijaitsee lentoaseman läheisyydessä.
Kuoreveden lentokentän eli nykyisen Hallin lentoaseman perusti Niilo Karhumäki perustaessaan sinne Veljekset Karhumäen toisen lentokonetehtaan osana Suomen varustelua mahdolliseen sotaan vuonna 1939. Kolme kilometriä pitkä Halinkangas oli hänen mielestään ilmasta katsottuna ihanteellinen paikka lentokentälle. Kentän raivaus korpeen ja henkilökunnan asuntojen rakentaminen tai edes ihmisten ruokkiminen – etenkin Valtion lentokonetehtaankin perustaessa sinne VL2-tehtaansa vuonna 1940 – ei ollut kuitenkaan helppo operaatio jatkosodan aikaan. Myös Ilmavoimien Koelentue siirtyi kentälle vuonna 1940, ilmavoimat siirtyi pois vuoden 2013 loppuun mennessä. Vaikka suuri osa koelennoista tapahtui Tampereella vielä pitkän aikaa.
Syksyllä 1939 valmistunut tuolloin ympyrän muotoinen kenttäalue ilman asfaltoituja kiitoteitä toimi sodan aikana Ilmavoimien lentokonehuollon tukikohtana. Karair Oy aloitti jopa reittilentoliikenteen Halliin vuonna 1960, mutta reitti ei ollut kannattava (Wikipedia, 2019).


3) Alhojärvi:

Alhojärven asema kuvattuna n. 1950 - kuva kirjasta Radan varrella, 2009 (Ratahallintokeskuksen kokoelmista).

Alhojärven laiturirakennus rakennettiin Jarl Ungernin piirustuksin 1948, jolloin maa oli vielä sodan jälkeisen tarvike pulan kourissa. Rakennus jäikin Jämsän radan muiden asemien tapaan hyvin vaatimattomaksi. Rataosan tavaraliikenteen alkaessa heinäkuussa 1950 Alhojärven ilmoitettiin olevan laiturivaihde, mutta henkilöliikenteen käynnistyessä marraskuussa se olikin vain henkilöliikenteen käyttämä miehittämätön seisake. Seuraavana kesänä Alhojärvestä tulimyös tavaraliikenteen käyttämä seisakevaihde ja kesällä miehitetty laiturivaihde.
Laiturivaihteesta tuli jälleen miehittämätön seisakevaihde 1958 ja seisake tavaraliikenteen loppuessa 1968. Liikennepaikka lakkautettiin seuraavana vuonna (1969) koko radan henkilöliikenteen loppuessa. Asemarakennus on purettu. Liikennepaikan ympäristössä oli lähinnä hajanaista maaseutuasutusta (Radan varrella, 2009).

Alhojärven asema * Mika Vähä-Lassilan piirros (käyttölupa 2015-11-A).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Alkusivun hakemistoon