|
H) Halli (Eväjärvi * ent. Kuoreveden kunnan alueella):

Hallin laiturivaihde kuvattuna n. 1950 - kuva kirjasta Radan varrella, 2009 (Ratahallintokeskuksen kokoelmista).
Halli on kylä ja taajama entisen Kuoreveden kunnan alueella nykyisessä Jämsän kaupungissa. Vuoden 2017 lopussa taajamassa oli 964 asukasta.
Halli on Suomen ilmailutekniikan keskus. Pitkän ilmailuhistorian muistomerkkeinä kylän keskustassa on jalustalle nostettu Draken-hävittäjä ja Karhumäen lentäjäveljeksille nimetty toriaukio. Karhumäen veljesten jälkeen tunnetuin hallilainen lienee 1800-luvulla postiryöstön tehnyt Hallin Janne, josta on sävelletty myös ooppera.
Taajaman keskustan lähellä sijaitsevat Patrian lentokonetehdas, Hallinportin ilmailumuseo ja Ravintola Hallin Janne. Lentokonetehdas sai alkunsa Veljeksen Karhumäen toisen maailmansodan alussa perustamasta lentokonetehtaasta. Halliin siirrettiin myös Valtion lentokonetehtaan toimintoja sodan aikana. Hallin peruspalveluihin kuuluvat kirjasto, peruskoulu, paloasema, terveyskeskus, hammaslääkäri, palvelutalo, ruokakauppa, Taipaleen tavaratalo, baari, Seon kylmäasema ja useita parturi-kampaamoja.
"Halliwoodiksikin" kutsutulla kylän alueella sijaitsevaan Ilmavoimien varuskuntaan kuuluivat:
A) Ilmavoimien Teknillinen Koulu (lyh. ILMAVTK) toimi Hallissa vuoden 2013 loppuun,
B) Hallin lentoasema (sotilaslentoasema),
C) ilmavoimien Koelentokeskus, joka oli osa silloista Ilmavoimien materiaalilaitosta - toimi Hallin lentokentällä kesäkuun 2013 loppuun ja
D) Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen yksikkö.
Asutus on pääasiassa haja-asutusta, jonka välissä on vapaa-ajan asuntoja. Pohjoispään rannoille on levinnyt Hallin taajama-alueita, joiden yhteydessä on myös Hallin lentoasema. Muilla rannoilla sijaitsevat kyliä ja kulmakuntia, joita ovat Laajanpohja, Selänsyrjä, Haukilahti ja Eväjärvi. Järven itärantoja seuraa seututie 343, joka erkanee valtatieltä 9 Eväjärven eteläpuolelta. Seututie kääntyy luoteeseen Hallin taajaman läpi, josta siitä haarautuu etelään järven länsirantaa seuraten yhdystie 14303. Se jatkaa Länkipohjaan Vilkkilään, missä yhtyy valtatiehen 9. Yhdystieltä erkanee pieni kylätie, joka tekee lyhyen kiepin järven eteläpään ympäri yhtyen seututiehen Eväjärvellä.

Jukka Voudinmäki kuvasi 28.4.2017 Hallin (vuoteen 1960 Eväjärvi) aseman (käyttölupa 2015-12-L, kiitos).
Hallin eli alkujaan Eväjärven laiturivaihde perustettiin melko harvaanasutulle seudulle, Eväjärven kyläkeskuksen lähettyville. Paikka oli Längelmäen takamaata ja lähellä Kuoreveden rajaa. Liikennepaikalla oli kuitenkin merkityksensä vajaan kymmenen kilometrin päässä sijaitsevalle Hallin taajamalle, joka oli syntynyt täysin tyhjästä vuonna 1939 lentokonetehtaan ympärille. Myöhemmin liikennepaikka sai uuden nimensäkin taajaman mukaan.
Laituriraakennuksen vuodelta 1948 suunnitteli Jarl Ungern. Vesiviskurin liikennepaikka sai 1953. Laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi vaihteeksi henkilöliikenteen loppuessa koko radalta 1969. Liikennepaikka lakkautettiin tavaraliikenteen loppuessa 1975. Sivuraiteet purettiin perusparannuksen yhteydessä samoihin aikoihin. Liikennepaikalla on vanhoje polttoainesäiliöiden raunioita (Radan varrella, 2009).

Hallin lennonjohtotorni - kuvasi nimimerkki "Ohikulkija" v. 2018 (Käyttölisenssi, OK ~ CC BY-SA 4.0).
Hallin lentoasema on Jämsässä entisen Kuoreveden kunnan alueella noin 23 kilometriä kaupungin keskustasta länteen ja kaksi kilometriä Hallin taajamasta länteen sijaitseva sotilaslentoasema. Lentoasemaa ylläpitää Finavia, ja sen pääasiallinen käyttäjä on Suomen ilmavoimat. Vuonna 2010 lentoasemalle laskeuduttiin noin 1 950 kertaa, joista yli 1 700 sotilaslentokoneilla.
Patrian lentokonetehdas (Patria Aviation ja Patria Aerostructures) sijaitsee kentän alueella.
Kevytreittilentoliikennettä lentoasemalla ei ole ollut vuoden 1991 eli 1990-luvun laman jälkeen. Halliin lentävät yleisilmailukoneet ja liikelentokoneet liittyvät pääsääntöisesti lähiseudun paperiteollisuuteen. Kentällä toimivat ainakin Hallin Lentokerho ry ja Patrian lentokerho. Hallinportin ilmailumuseo sijaitsee lentoaseman läheisyydessä.
Kuoreveden lentokentän eli nykyisen Hallin lentoaseman perusti Niilo Karhumäki perustaessaan sinne Veljekset Karhumäen toisen lentokonetehtaan osana Suomen varustelua mahdolliseen sotaan vuonna 1939. Kolme kilometriä pitkä Halinkangas oli hänen mielestään ilmasta katsottuna ihanteellinen paikka lentokentälle. Kentän raivaus korpeen ja henkilökunnan asuntojen rakentaminen tai edes ihmisten ruokkiminen – etenkin Valtion lentokonetehtaankin perustaessa sinne VL2-tehtaansa vuonna 1940 – ei ollut kuitenkaan helppo operaatio jatkosodan aikaan. Myös Ilmavoimien Koelentue siirtyi kentälle vuonna 1940, ilmavoimat siirtyi pois vuoden 2013 loppuun mennessä. Vaikka suuri osa koelennoista tapahtui Tampereella vielä pitkän aikaa.
Syksyllä 1939 valmistunut tuolloin ympyrän muotoinen kenttäalue ilman asfaltoituja kiitoteitä toimi sodan aikana Ilmavoimien lentokonehuollon tukikohtana. Karair Oy aloitti jopa reittilentoliikenteen Halliin vuonna 1960, mutta reitti ei ollut kannattava (Wikipedia, 2019).
|