ISOKYRÖ:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 3.5.2020)

Isokyrö:

(Wikipedia, 2020): Isokyrö (ruots. Storkyro) on Suomen kunta, joka sijaitsee Vaasan ja Seinäjoen välillä Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 510 ihmistä, ja sen pinta-ala on 356,91 neliökilometriä. Traficomin teettämien tilastojen mukaan Isossakyrössä oli helmikuussa 2020 kaikista Suomen kunnista eniten henkilöautoja väkilukuun suhteutettuna, 718 autoa tuhatta asukasta kohden.

Isokyrö sijaitsee Kyrönjoen varressa 40 km päässä niin Vaasasta, Seinäjoesta kuin Lapuastakin. Isonkyrön naapurikunnat ovat Ilmajoki, Laihia, Vaasa, Vöyri, Kauhava ja Seinäjoki. Entiset naapurikunnat ovat Seinäjoen kanssa yhdistynyt Ylistaro, Vaasan kanssa yhdistynyt Vähäkyrö sekä Kauhavan kanssa yhdistynyt Ylihärmä.
Isonkyrön kunnassa on vain neljä järveä: Kotilammi, Lamminjärvi, Vähä-Tervajärvi ja nimetön, 2,18 hehtaarin kokoinen järvi.

Kylät: Hevonkoski, Ikola, Kuivila, Kylkkälä, Laurola, Lehmäjoki, Naarajoki, Napue (keskeisin), Orismala, Orisberg, Palhojainen, Palonkylä (suurin), Ritaala, Tuurala, Ulvila, Yryselä, Valtaala ja Ventälä.

Historia: Isonkyrön emäpitäjään on kuulunut valtaosa nykyisestä suomenkielisestä Etelä-Pohjanmaasta. Pohjankyrönä ja Kyrönä alkujaan tunnettu Isokyrö alkoi hajaantua 1500-luvun alussa, kun ensin Kyröstä irrotettiin Vöyri ja Mustasaari omiksi kirkkopitäjiksi ja tämän jälkeen perustettiin omat kappeliseurakunnat Laihialle vuonna 1508 ja Ilmajoelle vuonna 1516. Vöyri erosi Kyröstä pian myös omaksi hallintopitäjäksi. Suurin piirtein 1500-luvun puolesta välistä 1600-luvun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla myös Ilmajoki, Laihia ja Lapua itsenäistyivät suurpitäjästä osin sekä kirkollisesti että hallinnollisesti. Vuonna 1607 hallitus ryhtyi jakamaan Pohjanmaan suuria pitäjiä edelleen ja Vähäkyrö erotettiin kirkkopitäjäksi. Hallinnollinen jako seurasi jälleen perästä ja entisestä Suur-Kyröstä jäi jäljelle Isonkyrön pitäjä. Aiemmin kunnan nimi on ollut Kyrö.

Isonkyrön kirkolla alkoi 25. marraskuuta 1596 nuijasodaksi kutsuttu kansannousu, jossa talonpojat vaativat linnaleirirasituksen poistamista. Tunnetuimmat isokyröläiset kapinan johtajat olivat Yrjö Kontsas ja Perttu Palo. Talonpoikien jouduttua tappiolle Jaakko Ilkka ja eräät muut kapinan johtajat mestattiin Isonkyrön kirkolla ja Yrjö Kontsas perimätiedon mukaan läheisessä Kontsaansaaressa, joka olisi saanut nimensä muistoksi tästä tapahtumasta.
Suuren Pohjan sodan aikana 19. helmikuuta 1714 käytiin Suomen kannalta ratkaiseva Napuen taistelu Napuen ja Turppalan kylissä sekä niiden välissä virtaavan Kyrönjoen jäällä. Taistelupaikalla on vuonna 1920 paljastettu muistomerkki, ja lähistöllä on myös Zachris Topeliuksen Välskärin kertomuksista tuttu Perttilän talo.

Orismalan kylään perustettiin vuonna 1676 Pohjanmaan vanhin rautatehdas ja ruukinkartano Orisberg. Kartano joutui rappiolle isonvihan aikana, mutta vuonna 1783 sen omistajaksi tuli Björkenheimin suku, jonka aikana siitä tuli seudun mallitila. Vuosina 1830–1869 Orisberg oli omana tehdasseurakuntanaan, ja tältä kaudelta on peräisin pieni Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko kellotapuleineen.

Vuoden 2021 alusta Isokyrö siirtyy Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Isokyrö toivoo maakuntavaihdosta jo ennen sote- ja maakuntauudistusta vuoden 2020 alusta. Isonkyrön siirtymän myötä Laihia jää Pohjanmaan maakunnan ainoaksi yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.

Rinta-Jouppi on Suomen suurimpiin kuuluva autoliike. Johan-Puu valmisti puusta erilaisia koriste- ja käyttöesineitä. T-Drill on putkentyöstökoneita valmistava laihialainen yritys, jolla on myös tuotantoa Isossakyrössä. Arton Auto on yksi monista Tervajoen taajamassa sijaitsevista autoliikkeistä.
Kalliojärven viihdekeskus on tanssikeskuksen, lomamökkikylän, vapaa-ajan toimintojen ja karavaanarialueen muodostama laajempi kokonaisuus. Kyrö Distillery Company on Isossakyrössä sijaitseva maailmankuulu gini- ja viskitislaamo.

Santeri Viinamäki kuvasi v. 2015 Isonkyrön entisen Osuusmeijerin (1908) - nykyisin Kyrö Distillery Company, gini- ja viskitislaamo (lisenssi OK, CC BY-SA 3.0 - kiitos).

Isokyröläinen Kyrön Voima on perinteikäs pohjalainen urheiluseura. Seuralla on aktiivista toimintaa muun muussa telinevoimistelussa, hiihdossa, jalkapallossa, lentopallossa, yleisurheilussa ja painissa. Seura omistaa Pukkilansaari-nimisen tanssikeskuksen, joka sijaitsee pienellä saarella keskellä Kyrönjokea, Isonkyrön keskustan välittömässä läheisyydessä. Saareen pääsee lossilla.

Nähtävyydet: Isonkyrön vanha kirkko, Kyrönmaan Osuusmeijeri, Laurinlakson piilopirtti, Napuen taistelun muistomerkki, Perttilän riippusilta, Orisbergin kartano, Orisbergin kappeli, Leväluhdan uhrilähde, Tuomaanmäen hautaröykkiö, Isonkyrön 1700-luvun markkinat vuosittain elokuun toisena viikonloppuna, Talasneva - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan suojeltava suo.

Tunnettuja isokyröläisiä tai Isossakyrössä syntyneitä: Edvard Björkenheim, entinen puolustusministeri * Rose-Marie Björkenheim, entinen kansanedustaja, kunnallisneuvos * Axel Fabian af Enehjelm, suomalainen sotilas ja virkamies * Matti Haapoja, puukkojunkkari * Jukka Kailio, kansanedustaja (Maalaisliitto) * Kustaa Killinen, valtiopäivämies ja kirjailija * Yrjö Kontsas, yksi nuijasodan päälliköistä * Lydia Lagus, laulaja * Matti Nummensalo, runoilija ja kirjailija * Esa Paavo-Kallio, opettaja, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä * Matti Pohto, kirjojen keräilijä (Kirja-Matti) * Eino Prykä, näyttelijä, Neuvostoliiton Vorkutan vankileirikapinan johtohenkilö * Eino S. Repo, Yleisradion pääjohtaja * Linda Saukko-Rauta, kuvittaja ja pilapiirtäjä * Ilmari Turja, kirjailija ja lehtimies * Jaakko Wallenberg, lasimestari, böhmeläisen herätysliikkeen johtaja * Marjo Yli-Kiikka, ampumaurheilija.

Isokyrön vanha kirkko:

Isokyrön vanha kirkko, kuva kirjasta Kauneimmat kirkkomme (Gummerus, 1970 * toim. A. Sinisalo & H.Lilius * valokuvat: Per-Olof Welin).

Kirkko rauhoitettiin muinaismuistoksi v. 1891. Vuosina 1926-27 suoritti arkkitehti A.W.Rancken kirkon restauroinnin ja taiteilija O.Niemi puhdisti maalaukset nykyiseen asuunsa (sama lähde kuin edellä).

Nimimerkki "Sneecs" kuvasi Isonkyrön vanhan kirkon v. 2008 (lisenssi OK, CC BY-SA 3.0 - kiitos).

Isokyrön rautatiekulttuuria:

A) Visa Pöntinen kuvasi tämän Isokyrön rautatieasemalla 18.5.2014 (käyttölupa 2016-1-D, kiitos).

Jukka Haaramo kuvasi junan ikkunasta Isokyrön rautatieaseman 12.4.2003 (käyttölupa 2016-1-E, kiitos).

Isonkyrön rautatieasema (lyh. Iky) on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Seinäjoki–Vaasa. Yksiraiteisella rataosuudella Isonkyrön asema oli ainoa välipysäkki, jolla on kaksi laituriraidetta. Tämän takia se toimi junien kohtaamispaikkana usealle henkilöliikenteen junaparille. Aseman henkilöliikenne loppui kesäkuussa 2016.
Historia: Isonkyrön, eli alun perin Orismalan pysäkki avattiin radan valmistuessa vuonna 1883. Alkuperäisen nimensä pysäkki sai sitä ympäröivän kylän, sekä kartanon mukaan, ja Isonkyrön kunnan nimeä kantava laituri sijoitettiin lähemmäs kirkkoa. Orismalan pysäkki kohotettiin asemaksi vuonna 1888. Asemarakennus rakennettiin Vaasan radan tyyppipiirustusten mukaan, ja myöhemmin sitä laajennettiin Bruno Granholmin suunnitelman pohjalta. Asemalla oli 1920-luvulle saakka yksipaikkainen veturitalli. Lisäksi 1900-luvun alussa asemalta haarautui pistoraiteet Orisbergin kartanon suuntaan ja läheiselle louhimolle.
Aseman seudulle muodostui tiivistä kyläasutusta, muttei mitään varsinaista taajamaa. Asema nimettiin uudelleen sijaintikuntansa Isonkyrön mukaan vuonna 1968, jolloin entinen Isonkyrön liikennepaikka muutettiin Ventäläksi. Miehitys asemalta poistettiin vuonna 1989 ja asemarakennus on nykyisin yksityisomistuksessa. Henkilöliikenteen pysähdykset Isossakyrössä lopetettiin 20. kesäkuuta 2016, mutta Isoonkyröön on yhä VR:n bussiyhteys (Wikipedia, 2018).

Ville Hautamäki kuvasi Isokyrön rautatieasemalla 29.12.2013: " Valkokeulainen Sm3 7x12 saapuu Isoonkyröön junana S 61. Juna jatkoi matkaansa Vaasaan (käyttölupa 2016-1-F, kiitos).


Arttu Uusitalo kuvasi 21.08.2015: "Sinivaunuinen H451 halkoo Ylistaron ja Isonkyrön välillä olevaa peltoaukeaa" (käyttölupa 2015-12-I, kiitos).

Arttu Uusitalo kuvasi 17.1.2015: "H446 on lähtenyt Isostakyröstä suunnaten kohti Seinäjokea." (käyttölupa 2015-12-I, kiitos).

Arttu Uusitalo kuvasi 11.9.2014: "H451 pyyhältää kohti Vaasaa Isonkyrön itäpuolella." (käyttölupa 2015-12-I, kiitos).


Ventälän seisake:

Tapio Keränen kuvasi 17.8.1971: "Ventälän, entisen Isokyrön, liikennepaikkarakennuksen edustalta raiteita oli purettu. Ventälän seisake ja rautatieläisten asuinrakennuksia - seisakkeen matkustajalaiturit on siirretty tasoristeyksen luo." (kirjasta: Radan varrella, 2009).

Ventälän seisake eli alkujaan Isonkyrön liikennepaikka avattiin lähelle kirkonseutua, kirkolta lähtevän paikallistien risteykseen (viimeistään) vuonna 1899. Liikennepaikka oli vain Tervajoen alainen laiturivaihde. Laiturirakennus valmistui vuonna 1923 Thure Hellströmin piirustusten mukaan ja sitä laajennettiin vuonna 1946 Jarl Ungernin piirustuksin. Liikennepaikan ympäristö säilyi harvaanasuttuna kirkonkylän läheisen etäisyyden vuoksi ja Orismalan sekä Tervajoen asemien ollessa merkittävämpiä. Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi vuonna 1967 ja seisakkeeksi tavaraliikenteen loppuessa seuraavana vuonna. Vuonna 1968 seisake nimettiin Ventäläksi ja kunnan nimi annettiin merkittävämmälle Orismalassa sijaitsevalle asemalle. Henkilöliikenne liikennepaikalle loppui vuonna 1992. Liikennepaikkarakennus ja ratavartijan tupa ovat paikallaan vielä nykyisinkin, tosin yksityisomistuksessa (Wikiwand, 2018).


Tervajoki:

Tuomo Ala-Keturi kuvasi 8.9.2016 Tervajoen rautatieaseman (käyttölupa 2017-1-D, kiitos).

Tervajoen rautatieasema (lyh. Tk) on rautatieasema Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Seinäjoki–Vaasa Isonkyrön Kylkkälän kylässä. Siellä pysähtyvät kaikki rataosan taajamajunat, ja se on myös ainoa välipysäkki Seinäjoen ja Vaasan välillä liikennöivälle pikajunaparille. Helsinki–Vaasa osuudella kulkevasta kahdesta Pendolino-vuoroparista asemaa palvelee toinen. Asemalla ei ole lipunmyyntiä.
Tervajoki on taajama ja postinumeroalue Vaasan Vähässäkyrössä ja rautatieliikennepaikka Isossakyrössä Pohjanmaan maakunnassa. Yleinen käsitys ja harhaluulo on, että Tervajoen kylä sijaitsisi osittain Isonkyrön puolella. Tämä Isonkyrön "Tervajoki" on Kylkkälän kylä, joka on kasvanut yhteen Vähänkyrön Tervajoen kylän kanssa. Tervajoen rautatieasema sijaitsee Vaasan radan varressa Isonkyrön ja Laihian asemien välissä Isonkyrön Kylkkälän kylässä. Tervajoen vuonna 1883 valmistunut asemarakennus poistui käytöstä 15. marraskuuta 2001, mutta asemalla pysähtyvät edelleen (vuonna 2016) Vaasasta klo 15 lähtevää S62-junaa ja Seinäjoelta 12.27 lähtevää S61-junaa lukuun ottamatta kaikki Vaasan radan junat.
Tervajoki on vuosikymmenten mittaan kasvanut huomattavaksi vaihtoautoliikkeiden keskittymäksi: Rinta-Joupin autoliike on syntyjään tervajokinen yritys ja alueella toimii muitakin alan yrityksiä. Mainoksista huolimatta autoliikkeet, yhtä lukuun ottamatta, sijaitsevat Kylkkälän kylän puolella.
Vaasan Sähkön vesivoimalaitos hyödyntää Kyrönjoen virtausta läheisen Hiirikosken rannalla. Kyrönjoen Hiirikoski siltoineen on ajan saatossa ollut tunnettu mm. tukkilaiskisoistaan ja vapaa-ajankalastuksesta. Taajamassa on kaksi koulua. Vaasan puolella on Tervajoen koulu ja Isonkyrön puolella Kylkkälän koulu. Tervajoella on yksi Pohjanmaan huomattavimmista muinaisjäännösalueista. "Petulian kaupungiksikin" fiktiivisesti mainittu Aittoomäen alue koostuu suuresta määrästa rautakautisia röykkiöitä sekä kiviaitoja ja latomuksia. Alueella on asuttu noin ajanlaskun alusta ainakin noin vuoteen 600 jaa. Kyrönjoen suu sijaitsi tällöin Tervajoella (Wikipedia, 2018).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.