|
|
A) Ilomantsin tietoja:
(Wikipedia * 2026): Ilomantsi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Ilomantsi on Suomen ja Euroopan unionin manneralueen itäisin kunta. Kunnan asukasluku on 4 306 henkeä, ja sen naapurikunnat ovat Joensuu ja Lieksa.
Ilomantsi-nimi pohjautuu kantasaamen ylimmäistä tarkoittavaan sanaan, ja nimen taustalla on kirkonkylässä sijaitseva Ilomantsinjärvi, jonka on katsottu olevan vesistönsä ylimmäinen järvi.
Ilomantsin asukkaista 17,4 prosenttia kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Ilomantsi on siis prosentuaalisesti Suomen ortodoksisin kunta.
Talvisodan 1940 päättäneen Moskovan rauhan myötä Ilomantsin pinta-alasta 1 489 km² kuului Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Ilomantsissa sijaitsee Euroopan unionin manneralueen itäisin piste Virmajärvi. Kunnan alueella sijaitsee Koitere, joka on pinta-alaltaan Suomen 26. suurin järvi.
Ilomantsissa sijaitsevia luonnonsuojelualueita ovat muun muassa Petkeljärven kansallispuisto, Patvinsuon kansallispuisto ja Koivusuon luonnonpuisto.
Kylät:
Ahvenjärvi, Hattuvaara, Haukivaara, Huhmarisvaara, Huhus, Iknonvaara, Ilaja, Ilomantsi, Issakka, Kakkaravaara, Kakonaho, Kirvesvaara, Kivilahti, Kivilampi, Kokkokangas, Kontiovaara, Korentovaara, Kuolismaa, Kuuksenvaara, Käenkoski, Köpönvaara, Lapinniemi, Lapiovaara, Lehtovaara, Liusvaara, Lokanlahti, Longonvaara, Lutikkavaara, Maukkula, Marjovaara, Mekrijärvi, Melanselkä, Mutalahti, Möhkö, Naarvansalo, Nehvonniemi, Nuorajärvi, Ontronvaara, Ostronsaari, Paavonvaara, Pallosenvaara, Patrikka, Pihlajavaara, Piilovaara, Putkela, Ryökkylä, Siitarinvaara, Sonkaja, Tokrajärvi, Tykkylänvaara, Tyrjänsaari, Viitavaara, Vuottoniemi (osa kylistä luovutettiin Neuvostoliitolle 1944) ja Mäkikylät, joka on Maukkulan, Issakan ja Paavonvaaran yhteistoiminta-alue.
Pogosta: Ilomantsin kirkonkylä tunnetaan Pogostana. Siitä on tullut myös koko Ilomantsin synonyymi. Pogosta-sana elää muun muassa paikallislehti Pogostan Sanomien ja maan suurimpiin laturetkiin kuuluvan Pogostan hiihdon nimessä. Pogostantauti on ihmiseen hyttysistä leviävä virus, joka löydettiin Ilomantsista.
Historia
Ilomantsi on alueensa vanhin pitäjä. Sitä verotettiin Novgorodista jo 1400-luvulla. Se oli levotonta rajaseutua. Alueella harjoitettiin kaskitaloutta, kunnes 1800-luvun suurten kuolonvuosien jälkeen siirryttiin peltoviljelyyn ja karjanhoitoon. Möhkön ruukki toi vaurautta 1800-luvun loppupuoliskolla. Sen jälkeen alkoivat savotat ja raaka-aineen hankinta Enso-Gutzeitille.
Toinen maailmansota koetteli Ilomantsia kovasti, lähes viisisataa ilomantsilaista sai surmansa. Ilomantsin alueella käytiin taisteluita sekä talvisodassa että jatkosodassa, ja kunnan alueella on useita näihin taisteluihin liittyviä muistomerkkejä. Jatkosodan aikana kunnan itäosien väestö evakuoitiin Savoon. Sadat menettivät jatkosodan takia kotinsa.
Osassa kunnan itäosia, jotka luovutettiin Neuvostoliitolle, puhuttiin perinteisesti karjalan kielen varsinaiskarjalaa, tarkemmin eteläkarjalaa.
Hattuvaaran Pampalossa on kultaesiintymä, jonka omistaa ruotsalaisen Endomines AB:n tytäryhtiö Endomines Oy. Yhtiö käynnisti vuonna 2007 tutkimuskairaukset. Pampalon kultakaivoksen tuotanto alkoi helmikuussa 2011. Lisäksi Ilomantsissa louhitaan mustakiveä lähinnä hautakiviksi.
Liikenne
Ilomantsiin johtaa Joensuusta kantatie 74. Rajan pinnassa kulkee Runon ja Rajan tie.
Joensuu–Ilomantsi-rata valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1967. Henkilöliikenne rataosalla lakkautettiin vuonna 1969. Nykyisin rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä.
Nähtävyydet:
Ilomantsin ortodoksinen kirkko *
Luterilainen ”kuvakirkko” *
Katri Vala Kulttuurikeskus *
Kivilahden rajaseutukirkko *
Mekrijärven tutkimusasema *
Möhkö *
Naarvan asesepän paja *
Naarvan rajaseutukirkko *
Parppeinvaaran runokylä ja Runonlaulajan Pirtti *
Patvinsuon kansallispuisto *
Petkeljärven kansallispuisto ja sodanaikaiset taistelupaikat *
Taistelijan talo.
Ruokakulttuuri:
Ilomantsin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla vatruskat, sienisalaatti, tsupukat eli ohukaiset, kiesa (kaura- tai ruisjauhosta valmistettu suuruste) ja lakat.
Muuta
Kunnassa sijaitsee Rajavartiolaitoksen Hiienvaaran harjoitus- ja ampuma-alue Koitereen lähistöllä sekä Itä-Suomen Huoltorykmentin alainen varastoalue.
Tunnettuja ilomantsilaisia:
Irinja Arhipoff eli Iro Arhipo, runonlaulaja ja itkuvirsien taitaja *
Jari Jolkkonen, piispa *
Johannes Karhapää (Johannes Sonkajanrantalainen), kansanvalistaja *
Stepan Karhapää, runonlaulaja *
Martta Kuikka, kalevalaisten itkuvirsien laulaja *
Mateli Kuivalatar (oik. Magdaleena Ikonen), runonlaulaja *
Pietari Kurvinen, lähetyssaarnaaja *
Maj-Lis Könönen, iskelmämuusikko ja lauluntekijä *
Konsta Laakso, näyttelijä *
Liisa Matveinen, kansanmuusikko *
Onni Määttänen, Mannerheim-ristin ritari *
Heimo Rautava, eräkirjailija *
Henrik Renqvist, rukoilevaisliikkeen perustaja *
G. A. Serlachius, puunjalostusteollisuuden pioneeri, Gösta Serlachiuksen isä *
Simana Sissonen, runonlaulaja *
Katri Vala, runoilija *
Kaisa Varis, hiihtäjä.
|
