ILMAJOKI:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 28.2.2016)

A) Ilmajoki:

Ilmajoki (ruots. Ilmola) on vuonna 1867 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 12 143 ihmistä Ilmajoen naapurikunnat ovat Isokyrö, Kurikka, Laihia ja Seinäjoki.
Ilmajoki on tunnettu kulttuuristaan ja urheilustaan. Ilmajoella vuosittain järjestettävät Ilmajoen Musiikkijuhlat keräävät paikkakunnalle tuhansia oopperavieraita. Ilmajoella toimii myös useita kuoroja. Ilmajoen halki virtaa Etelä-Pohjanmaan suurin joki Kyrönjoki.
Kylät: Ahonkylä, Huissi, Jouppila, Jäppi, Kiikerinkylä, Kirkonkylä, Koskenkorva, Könni, Luomankylä, Munakka, Nopankylä, Palo, Peltoniemi, Peräkylä, Peurala, Pojanluoma, Rengonkylä, Röyskölä, Saveenkylä, Seittunkylä, Tuomikylä, Ujaistenkylä ja Varpahaiskylä.
Historia: Isonkyrön emäpitäjään kuulunut Ilmajoki ja lukuisia muita nykyisiä pitäjiä erotettiin Isostakyröstä omaksi Ilmajoen kappeliksi vuonna 1516. Ilmajoesta ovat sittemmin irtautuneet Alavus, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka 1672, Peräseinäjoki ja Seinäjoki. Hallinnollisesti Ilmajoki kuitenkin kuului Isoonkyröön 1867 asti jolloin Ilmajoki vasta itsenäistyi. 1596–1597 käydyn nuijasodan talonpoikien johtaja Jaakko Ilkka oli Ilmajoelta.
Ilmajoella on myös useita aitoja puolitoista- ja kaksifooninkisia (-kerroksisia) pohjalaistaloja. Myös Ilmajoella valmistetut könninkellot ja Nopankylän ajokaluseppien keskittymä kertovat Ilmajoen pitkäikäisestä rakennus- ja suunnitteluperinteestä.
Nähtävyyksiä: Yli-Lauroselan talomuseo, Ilkan kenttä ja siellä sijaitsevat Ilkan patsas vuodelta 1924 sekä Lakeuden raivaaja -patsas vuodelta 1954, Jaakko Ilkan kotitalon muistomerkki Koskenkorvalla, Yli-Lauroselan talomuseo, malliesimerkki rakennustaiteellisesta vanhasta pohjalaistalosta, Ilmajoen museo, Alajoen kauniit peripohjalaiset lato- ja jokimaisemat, Santavuori, Tuoresluoman lehdot, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan suojeltava lehto Tuoresluoma, Loukasmäen lähde, Hassulannevan lähde ja Kilsukylän lähde, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan arvokkaita pienvesiä.
Ilmajoen halki kulkevat valtatiet 3, 19 ja 18 sekä kantatie 67. Ilmajoen Rengonkylässä on myös lentoasema, josta kulkee säännöllinen reittiliikenne Helsinkiin. Lisäksi kunnan lävitse kulkee Suupohjan ratana tunnettu rataosa Seinäjoki–Kaskinen.
Urheilun saralla Ilmajoki on kasvattanut useita menestyneitä painijoita kuten Arvo Haaviston ja Marko Yli-Hannukselan. Myös keihäänheittäjä Tero Pitkämäen kotikunta on Ilmajoki. Tämän lisäksi Ilmajoella on miesten superpesisjoukkue Koskenkorvan Urheilijat (KoU), joka pelaa kotiottelunsa Koskenkorvalla sijaitsevalla pesäpallostadionilla. Naisten pesäpalloa Ilmajoella puolestaan edustaa Ilmajoen Kisailijat (IK), jonka edustusjoukkueet pelaavat ottelunsa keskustan tuntumassa sijaitsevalla Keskuskentällä. Vaikka Ilmajoki yhdistetäänkin pesäpalloon ja painiin, niiden harrastajamäärä ei yhteenlaskettunakaan yllä jalkapallon tasolle. Talvella pelattavista lajeista salibandy on noussut Ilmajoella ykköslajiksi. ISB Ilmajoki toimii ilmajokisten omana seurana, joka on perustettu vuonna 2000.
Ilmajoella toimii myös Länsi-Suomen Huoltorykmenttiin kuuluva puolustusvoimien yksikkö, joka perustettiin kuntaan Lääkintävarikkona vuonna 1949. Taajaman eteläpuolella teollisuusalueella sijaitseva yksikkö kulkee kuntalaisten puheessa edelleen nimellä Lääkintävarikko. Se vastaa kenttälääkintäkaluston varastoinnista ja kunnossapidosta.
Tunnettuja Ilmajoella syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä: Erkki Ala-Könni * Hannu-Pekka Björkman * Jaakko Ilkka * Erkko Kivikoski * Tero Pitkämäki * Mauri Pyhälahti * Jussi Rintamäki * Marko Yli-Hannuksela.

B) Nuijamiesten muistomerkki:

Ilmajoen Ilkan eli nuijamiesten muistomerkin (1924) edustalla 12.5.1968 (Joutsi).

(Wikipedia, 2011): Ilkan patsas on Ilmajoella sijaitseva mukulakivistä rakennettu Matti Visannin suunnittelema monumentti. Se rakennettiin vuonna 1924 Jaakko Ilkan ja samalla kaikkien nuijamiesten muistomerkiksi. Ilkan patsas on yksi Ilmajoen tunnetuinpia nähtävyyksiä, ja se sijaitsee Ilkan kentällä, jossa järjestetään myös jokakesäiset Ilmajoen musiikkijuhlat.
Perimätiedon mukaan nuijapäällikkö Jaakko Ilkka mestattiin tammikuussa 1597 Ilmajoen silloisen kirkon vieressä samaisella paikalla, jolla patsas nykyään sijaitsee. Toisten tietojen mukaan Ilkka teloitettiin Isonkyrön kirkon vieressä Kontsaansaarella ja tuotiin Ilmajoelle teilattavaksi.

C) Ilmajoen kirkko:

Antti Luoma kuvasi Ilmajoen kirkon kesällä 2006 (lisenssi, OK: the Creative Commons Attribution 2.5 Generic license.)

Ilmajoen kirkko on Ilmajoen seurakunnan kirkko. Se on puinen ristikirkko, jossa on noin 900 istumapaikkaa. Kirkko on Ilmajoen kolmas kirkko ja sen on suunnitellut ja rakentanut kirkonrakentaja Matti Honka. Kirkko vihittiin käyttöön 1766. Kellotapuli on valmistunut 1804.
Kirkossa nykyisin olevan kaksiosaisen alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin 1879. Kirkon alkuperäinen alttaritaulu oli taiteilija Johan Almin maalaama ja se on nykyään Ilmajoen museon pihapiirissä olevassa kirkkomuseossa. Nykyinen kirkko koristeltiin myös seinä- ja kattomaalauksin. Mikael Toppeliuksen raamatunhistorialliset maalaukset kuitenkin peitettiin maalilla jo ensimmäisessä peruskorjauksessa 1836.
Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat ja vuodelta 1951. Urkujen koneisto on sähköpneumaattinen. Uruissa on 34+1 äänikertaa jaettuna kolmelle sormiolle ja jalkiolle. Uruissa on kellot toisella sormiolla ja jalkiossa.
Tapulin seinustalla on vaivaisukko, jonka Erkki Lahti on veistänyt 1850–luvun puolivälissä. Vaivaisukko on 126 cm pitkä.
Kirkon eteläpuolella sijaitsee Suomen sisällissodassa kaatuneiden ilmajokelaisten sankarimuistomerkki, jonka on suunnitellut Pauli Aaltonen ja paljastettiin jo 1918. Kirkon pohjoispuolella on toisen maailmansodan ilmajokelaisten kaatuneiden muistomerkki, jonka suunnitteli Aimo Tukiainen ja joka valmistui 1951 (Wikipedia, 2016).

D) Ilmajoen rautatiekulttuuria:

Santeri Kivioja kuvasi Ilmajoen rautatieasemalla 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Ilmajoen vanhaa asemaa sekä sen varastorakennus radan puolelta."

Santeri Kivioja ~ 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Ilmajoen asemarakennus kadun puolelta. Kiinteistö on ollut 2000-luvun loppupuolelta lähtien yksityisomistuksessa."


Santeri Kivioja ~ 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Maantuote-niminen tasoristeys, joka on Ilmajoen ylivoimaisesti vilkkain tasoristeys. Tasoristeyksen ylittää seututie 701 (Seinäjoki lentoasema-Ilmajoki-Huissinkylä)."

E) Ilmajoen Kyrönjoen ylittävä silta (Ilkantie):

Santeri Kivioja ~ 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Ilkantien silta Ilmajoen keskustassa. Kuten etualan liikennevaloista voi nähdä, silta on ollut myös tieliikenteen käytettävissä aina siihen asti kun se suljettiin kevyen liikenteen käyttöön syksyllä 2011."

Santeri Kivioja ~ 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Samaisen sillan alkupäätä etelästä (kaakosta) nähtynä."

Santeri Kivioja ~ 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Muistolaatta sillan suunnittelijasta sekä valmistumisvuodesta."

Santeri Kivioja ~ 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Siltaa yleisprofiililtaan."

Santeri Kivioja ~ 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "sillan ylittämää Kyrönjokea pääosin jäätyneenä."

Santeri Kivioja ~ 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Ilkantien tieliikenteeltä suljettu silta luoteiselta puolelta jokea."

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.