II:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 30.12.2017)

Ii (Pohjois-Pohjanmaa):

Iin paikannimikyltti. Ii on Suomen lyhin kunnannimi. Kyltin kuva: nimimerkki "M.P." (2003) * lisenssi OK (public domain/Wikipedia).


Ii on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 9 589 henkilöä, ja sen pinta-ala on 2 809,34 km². Ii on suosittu kesämökkikunta. Iin naapurikunnat ovat Oulu, Pudasjärvi, Ranua ja Simo. Iin kunta ja Kuivaniemen kunta lakkasivat 1. tammikuuta 2007, ja niiden entisistä alueista muodostettiin uusi Iin kunta. Uuden kunnan vaakunaksi tuli Kuivaniemen vaakuna.
Nimi Ii on Suomen lyhin kunnan nimi ja lyhin suomenkielinen paikannimi. Nimen alkuperästä on tehty useita tutkimuksia. Erään tulkinnan mukaan ii voisi olla väännös saamen kielen sanoista iddja tai ijje, mitkä tarkoittavat yötä. Nimen on myös esitetty olevan germaanista tai skandinaavista alkuperää.

Iin kuntaa halkovat Iijoki, Olhavanjoki ja Kuivajoki olivat muinoin huomattavasti nykyistä tärkeämpiä vesireittejä. Ainakin Olhavan seudulla oli asutusta jo kivikaudella. Kalaiset joet vetivät puoleensa lapinverottajia. Yläsatakuntalaiset erämiehet asuttivat jo varhain keskiajalla Iin rannikon. Yläsatakuntalaisten kanssa kilpailivat Venäjän karjalaiset, jotka katsoivat alueen kuuluvan heidän hallintaansa. Monet paikannimet, kuten Venäjänkari ja Olhava, viittaavat karjalaiseen vaikutukseen. Ii joutui kärsimään riidanalaisesta asemastaan pitkään. Ryöstö- ja kostoretket seurasivat toisiaan, ja erityisesti Iin ja Kantalahden talot olivat vuoron perään tuhkana. Iiläisten hyökkäyksiä johti kiiminkiläinen Pekka Vesainen. Pitkäaikainen sotatila päättyi vasta 1593, ja kaksi vuotta myöhemmin solmitussa Täyssinän rauhassa Venäjän karjalaiset luopuivat vaatimuksistaan Pohjanlahden rannikkoon.

Iin kirkkojen historia on ollut kova. Ensimmäinen Illinsaaressa ollut kirkko paloi 1582 venäläisten hävitysretken aikana. Kirkon ehtoolliskalkki löydettiin vuonna 1894 saaren koillisosasta. Toinen kirkko valmistui Kirkkosaareen 1588, mutta venäläiset polttivat sen jo seuraavana vuonna. Seuraava samoin Kirkkosaareen 1621 valmistunut kirkko puolestaan paloi tapuleineen salamaniskusta 1693. Israel Simonpoika Annalan vuosina 1693–1694 rakentama kirkko tuhoutui samoin tulipalossa 1942. Seurakunnan uusi kirkko valmistui 1950. Kuivaniemen Ensimmäisenä kirkkona pidettiin Miettulan taloa, kunnes Heikki Väänäsen johdolla rakennettu puukirkko valmistui 1762. Kirkko purettiin, kun seurakunnan kolmas kirkko valmistui 1874.

Iin kunnanviraston kuvasi kesällä 2011 nimimerkki "Motopark" (lisenssi OK, Creative commons/Wikipedia).

Ii on ollut Pohjois-Suomen teollisuuden uranuurtajia. Olhavassa aloitti jo 1738 toimintansa Nybyn lasitehdas. Tehtaan perustaja Nylander kehitti tehtaan alueesta itsenäisesti toimivan pienen yhdyskunnan. Olhavan lasitehdas oli pitkään Pohjois-Suomen huomattavin teollisuuslaitos. Se lopetti toimintansa vasta 1880-luvulla. Iin Kestilään rakennettiin vuonna 1859 senaatin asetuksen mukainen Suomen ensimmäinen höyrysaha, Kestilän saha, joka oli toiminnassa vuoteen 1908 asti. Tästä sahasta on Kestilän kylässä jäljellä vielä suojeltuna sahan korkea piippu. Ensimmäinen kirjasto perustettiin vuonna 1860 Iin pappilaan. Nykyinen kirjasto sijaitsee Nätteporissa eli Haminassa kirkkoa vastapäätä. Iissä kantakirjattiin ensimmäinen suomenhevonen vuonna 1907.

Iin väkiluku on ollut kasvussa aina 1980-luvulta lähtien. Syynä kasvuun on ollut 37 kilometrin nopean moottoritieyhteyden päässä sijaitsevan Oulun vetovoima sekä kunnan omien palveluiden kehittyminen, hyvä työllisyystilanne, pientalotonttien hyvä saatavuus ja alueen investoinnit.
Kuivajoen sekä Oijärven länsipuolella on kunnan yhtenäisin harjualue, Närrän harjut. Kuivaniemen kylän rannikon laajin hietikkoalue on Myllykankaan rantahietikko. Maasto kohoaa alavalta, vesiperäisten niittyjen peittämältä rannikolta verkalleen kohti itää. Maanpinnan kohoaminen jatkuu rannikolta koillis–pohjois-suuntaisesti ja saavuttaa Kuivaniemen alueella 110 metrin tason. Rantaviiva muuttuu kunnan alueella jatkuvasti maankohoamisen seurauksena. Rannikon edustalla kohoaa merestä useita saaria. Pitkäniemen edustalla on muun muassa satamapaikka Iin Röyttä. Maakrunni ja Ulkokrunni kaukana avomerellä ovat suurimmaksi osaksi kivikkoisia niittyjä. Matalat niittyrantaiset saaret on rauhoitettu luonnonsuojelualueiksi.

Iijoen sillan kuvasi kesällä 2007 Teemu Vehkaoja (lisenssi OK, Creative commons/Wikipedia).

Kuntaa halkova Iijoki on yksi Pohjois-Pohjanmaan suurimmista joista. Sen vesialue on noin 14 400 km². Joki saa alkunsa Kuusamon ylängöltä ja laskee Iin Haminan pohjoispuolitse Pohjanlahteen. Alajuoksulla joki on leveä ja vuolaasti virtaava kymi. Iin alueella joen useista koskista on huomattavin Raasakkakoski, joka valjastettiin voimatalouden käyttöön 1970. Iin muita huomattavia jokia ovat Olhavanjoki, Muhojoki, Kuivajoki ja Kivijoki. Järvistä lähes ainoa mainittava on Oijärvi.

Iin Haminassa, valtatie 4:n vieressä sijaitsee Iin työväentalo, jossa järjestetään vuosittaiset IIK!!-kauhuelokuvafestivaalit sekä muita pienempiä, yleensä poliittisia tapahtumia.
Kunnan läpi etelästä pohjoiseen kulkee valtatie 4. Iin tunnistaa helposti läpikulkumatkalla sen näyttävistä ja liikenteen lähes pysäyttävistä liikenneympyröistä, joista eteläisempi on vanha Kierikin voimalaitoksen turbiini ja pohjoisempi Sanna Koiviston suunnittelema suuri, useita eri elementtejä (massiivinen metalli, valot, värit) hyödyntävä abstrakti teos, joka kuvaa luontoa.

Oulu–Tornio-rata kulkee kunnan läpi, mutta matkustajajunat eivät pysähdy enää Iissä tai Kuivaniemellä. Iin linja-autoyhteyksistä vastaavat Oulun joukkoliikenne, joka on ostanut palvelunsa Koskilinjoilta, Northbus Oy ja Orajärven Bussit Oy . Monen muunkin linja-autoyhtiön linjat kulkevat Iin keskustan läpi.

Kylät: Alaranta, Asemankylä, Halttula, Iin Hamina, Illinsaari, Jokikylä, Koni, Kuivaniemi, Laitakari, Luola-aava, Meriläisenperä, Myllykangas, Nyby, Oijärvi, Ojakylä (tunnetaan myös Etelä-Iinä), Olhava, Paasonperä, Pohjois-Ii, Sorosenperä, Vatunki, Vuornos, Väli-Olhava, Yli-Olhava, Yliranta ja Pahkakoski.

Perämeren saaret Iin edustalla: Halttulanmatala, Hietakalla (Hiastinlahti), Hietakalla (Myllykankaan edustalla), Hylkikalla, Iin Röyttä, Iso-Paskaletto, Jussinmatala, Isokivenletto, Karhu, Koivuluodonmatala, Kokkosaari, Kraasukanletto, Kraasukka, Krassinletto, Kriisi, Kriisin Ymmyrkäinen, Kuivamatala, Liippa, Maakrunni, Onsajanmatala, Pallonen, Pensaskari, Paska-Kraasukka, Pikku-Paskaletto, Pohjanletto, Pommeri, Rakka-Penno, Rintamatala, Ristikari, Rontti, Ryöskärinkalla, Samulinmatala, Santapankki, Satakari, Selkäletto (avomerellä), Selkäletto (Praavan edustalla), Selkäletto (Seljänlahdella), Tangonsaari, Tasasenletto, Ulko-Kaapri, Ulko-Klaama, Ulkokrunni ja Ulko-Pallonen.

Tunnettuja iiläisiä: Juhamatti Aaltonen, jääkiekkoilija * Arvi Ahmavaara, kansanedustaja * Pekka Ahmavaara, kansanedustaja * Mauri Hietala, valokuvaaja * Liisa Hyssälä, Kelan entinen pääjohtaja ja entinen ministeri * Hannu Järvenpää, jääkiekkoilija * Helena Kaikkonen, tekstiilitaiteilija * Tanja Kari, paralympiaurheilija * Sanna Koivisto, kuvanveistäjä * Maija Lavonen, tekstiilitaiteilija * Pentti Liedes, kansanedustaja * Eila Torvela, iskelmälaulaja * Fanni Luukkonen, Lotta Svärdin puheenjohtaja.

Iin rautatielämää:

A) Juho Joutsi kuvasi Iin entisen rautatieaseman 22.12.2017 ~ kiitos käyttöluvasta.

Iin rautatieasema (lyh. Ii, ruots. Ijo järnvägsstation) on Suomen rataverkon liikennepaikka Pohjois-Pohjanmaalla rataosalla Oulu–Tornio. Rautatieasema sijaitsee Iin kunnan Asemankylässä. Liikennepaikan etäisyys Helsingin päärautatieasemalta Haapamäen ja Oulun asemien kautta mitattuna on 789,2 ratakilometriä. Matkustajajunien pysähdykset Iissä lakkautettiin 3. syyskuuta 2006. Tavaraliikennettäkään ei ole. Ii on lyhin rautatieaseman nimi Suomessa.
Iin asemarakennuksen on suunnitellut Bruno Granholm IV luokan piirustusten mukaan peilikuvana ja se on valmistunut rautatien rakentamisen yhteydessä. Museovirasto on arvioinut asemarakennuksen ja se on yksi suojeltavista rakennuskohteista. Nykyisin osa asemarakennuksesta on yksityiskäytössä. Miehitys Iin asemalla päättyi lopullisesti vuonna 2003 ja nykyisin Iin liikennepaikan liikenteenohjaustoiminnot hoidetaan kaukokäytöllä Oulusta käsin.
Ratapiha käsittää pääraiteen lisäksi yhden sivuraiteen, jota käytetään junien kohtaamiseen. Tämän lisäksi liikennepaikalla on sivuraide, jota voidaan käyttää ratatyökoneiden väistöraiteena (Wikipedia, 2017).

Iin rautatieasema joulukuisen iltapäivän viimeisten auringonsäteiden valaisemana ~ kuvat: Juho Joutsi, 22.12.2017 (kiitos käyttöluvasta).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.