B) Hyvinkään osuutta Hangon radalta (Hyvinkää-Karjaa):
Viertola:

Mika Vähä-Lassilan piirros Viertolan palaneesta rautatieasemasta - sijaitsi n. 6½ km Hyvinkään asemalta Karjaan suuntaan. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.
Viertolan laiturirakennus valmistui laiturivaihteen valmistumisvuonna 1929. Laiturivaihde muutettiin 1946 miehittämättömäksi seisakkeeksi. Tavaraliikennettä jatkettiin kuitenkin seuraavana vuonna ja seisake muutettiin seisakevaihteeksi. Henkilöliikenne lopetettiin 1955 ja liikennepaikka lakkautettiin seuraavana vuonna. Liikennepaikkarakennus on tuhoutunut tulipalossa (Radan varrella-kirja, 2009).
Noppo:

Nopon laiturirakennus kuvattuna vuonna 1976 (Tapio Keränen) - julkaistu kirjassa Radan varrella (2009).
Nopon liikennepaikka perustettiin kohtaan, jossa Hyvinkäältä tuleva maantie haarautui Nurmijärven ja Tuusulan kirkoille. Paikalla oli aluksi Rajamäen aseman alainen vaihde. Tienhaaran ja tasoristeyksen ympärille syntyi pienimuotoista taaja-asutusta. Nopon laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1952. Henkilöliikenne lopetettiin 1970 ja liikennepaikka lakkautettiin tavaraliikenteen päättyessä 1976, jolloin ilmeisesti myös laiturirakennus on purettu. Keväällä 191 Noppo avattiin kokeilumielessä seisakkeena, mutta kahden kuukauden kokeilun jälkeen seisake lopetettiin (Radan varrella, 2009).

Hyvinkää-Karjaan rataosalla - välillä Noppo-Periäinen - Hyvämäentien tasoristeys. Nopon liikennepaikka sijaitsi kymmenisen kilometriä Hyvinkään asemalta Karjaan suuntaan. Eljas Pölhö kuvasi elokuussa 1964 (kiitos käyttöluvasta * 2014-1-A): Tr2 1315 elokuussa 1964 junassa LT1314 Hyvinkää-Hangon radalla Hyvämäentien tasoristeyksessä. Tasoristeysmerkin ja veturin välissä on notkelmassa tiilitehtaan kaksi lastausraidetta. Veturi 1315 oli viimeisen kerran liikenteessä 15.4.1965. Vasemmalla on kuorma-autojen lastauslaituri. Etummaisen Gb:n kohdalla on laani, mihin purettiin saapuvaa kivihiiltä ennen kuin tiilien poltto oli muutettu öljylle. Toisen Gb:n kohdalta alkoi laituriosuus, missä lastattiin tiiliä tavaravaunuihin tai kuorma-autoihin. Eri tiililaatuja oli varastoitu eri kohtiin alueella. Tehtaan sivuraide alkoi Nopon pysäkin kohdalta (n. 1 km veturin menosuuntaan). Tehtaan luona oli aluksi lastausraide ja veturin ohikulkuraide. Junakuljetusten vähentyessä lastauslaituria levitettiin raiteiden päälle, siten että syntyi kaksi päättyvää raidetta ja kaksi kuorma-autoa saattoi lastata rinnan ja niiden edessä kolmas ja neljäs (tai 1-2 tavaravaunua). Tehtaan raiteiden taso on vielä jonkin verran alempana ja siksi jäävät piiloon. Hyvämäentie oli tuolloin päättyvä tie ja kaikki tehtaan autoliikenne meni ylikäytävän ylitse.

Eljas Pölhö kuvasi Nopon kylässä vuonna 1966: "Tr1 1080 tavarajunassa Riihimäeltä Karjaalle ylittää Hyvämäentien tasoristeysta Hyvinkään Nopon kylässä. Etualalla Nopon pysäkiltä tiilitehtaalle johtaneen raiteen kakkosraide (ohitusraide)." Noppo kuului Nurmijärveen vuoteen 1917 asti ja vuodet 1918-68 Hyvinkään maalaiskuntaan. Käyttölupa "2014-1-A", kiitos.
|