Katajanokka * kaupunginosa #08 (sivu #8):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 7.6.2020)

Helsinki-sivullemme #9.

A) Katajanokka (Skatudden):

G.Lönnqvist kuvasi vuoden 1914 tammikuussa tämän lumiviimaisen kuvan Katajanokan sillalta. Taustalla Kanavakatu.


"Tenu-Taneli" (Joel Rinne) vei maalta junalla Helsinkiin äitiään etsimään tulleen Pikku-Matin (=Veli-Matti Kaitala) yöksi suojaan "Grand Hotel Manalaan" eli yömajaksi muutettuun väestönsuojaan. Kohtaus on elokuvasta 'Pikku-Matti maailmalla' (Edvin Laine, 1947), kuvauspaikka on Katajanokan pommisuojan edusta osoitteessa Kanavakatu 1.

GoogleMapsin verrokkikuva vuodelta 2013 samaisen Katajanokan pommisuojan edustalta - Kanavakatu 1.


Uspenskin katedraali Katajanokalla:

HUOM! * Uspenskin katedraalin naapurina sijainnut Norrmenin talo ja myöhempi Enson päärakennus sijaitsevat Katajanokan puolella, mutta koska ne yleisesti mieltyvät juuri kauppatorin maisemaan, olemme tällä sivustolla laittaneet mainitut kohteet kauppatorin sivulle (#14).

Katajanokalla sijaitseva Uspenskin katedraali ~ kuvasin (13-v.) keväällä 1967. Kamera oli Coca-Colan mainoskampanjan hyvin halpa Agfa Iso Rapid.

Sam Segar kuvasi vuonna 2005: Uspenski Russian Orthodox Cathedral, Helsinki, lisenssi OK.

(Wikipedia, joulukuu 2013): Uspenskin katedraali eli Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraali on Helsingin ortodoksisen seurakunnan sekä samalla Helsingin hiippakunnan pääkirkko eli katedraali. Punatiilinen kirkko sijaitsee Helsingin keskustassa Katajanokan kalliolla. Uspenskin katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Se on myös suosittu turistikohde, jossa käy vuosittain jopa puoli miljoonaa vierailijaa.
Kirkon nimi tulee slaavikielisestä sanasta uspenie, joka merkitsee poisnukkumista (kuolemista). Katedraali onkin pyhitetty Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen muistolle, jonka muistopäivää vietetään 15. elokuuta. Katedraalin on suunnitellut kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Kirkon arkkitehtuurissa on vahvasti vaikutteita 1500-luvun venäläisestä kivikirkosta, joka sijaitsi Moskovan lähellä Kolomenskojessa. Uspenskin katedraali on rakennettu vuosina 1862–1868 pääasiassa lahjoitusvaroin ja vihitty käyttöön 25. lokakuuta 1868.
Katedraalin kupeessa olevan Katajanokanpuiston on suunnitellut Svante Olsson. Puiston istutustyöt aloitettiin vuonna 1897. 1960-luvulla katedraalia kunnostettiin ja sen kupolit kullattiin, ja korjaustyö valmistui kirkon satavuotisjuhliin 1968.
Kirkon kupolit päällystettiin 24 karaatin kullalla uudestaan vuodesta 2004 alkaen, ja kultaustyö valmistui toukokuussa 2007. Kupolien juuriosien rst-rungot ovat peräisin 1960-luvulta. Kuparipellit uusi metalliseppä Antero Flander Rautalammilla; ristit ja niiden alla olevat pallot ja suurimman kupolin kuparipellitys jäivät käyttöön vanhoista osista. Kultaustyön suorittivat kultaajamestari Harri Virtanen ja kultaajamestari Raimo Snellman työryhmineen. Kupolityö kultauksineen kokonaisuudessaan maksoi noin 500 000 euroa, joista lahjoituksina saatiin 170 000 euroa. Vuonna 2005 kunnostettiin ja asennettiin paikalleen viisi kupolia. Loput kupoleista nostettiin takaisin paikalleen 4. kesäkuuta 2007 alkaen.
Pohjoisseinälle oli sijoitettu ihmeitätekeväksi sanottu ikoni, Kozelštšanin Jumalanäiti, joka on tuotu kirkkoon Viipurin Sorvalista. Ikoni on koristeltu helmin, ja sen suojalasin alla on monia kiitokseksi saatuja koruja ja ristejä. Ikoni varastettiin aamuyöllä 9. kesäkuuta 2010. Kirkkoon oli murtauduttu ja yritetty viedä myös toinen ikoni. Poliisi piti varkautta tilaustyönä ja epäili varastetun ikonin päätyneen ulkomaille - lähinnä itäiseen Eurooppaan -, koska sen myymistä Suomessa pidettiin käytännössä mahdottomana. Kozelštšanin Jumalanäiti löydettiin kuitenkin maastokätköstä läheltä Turkua helmikuussa 2011, kun varkaudesta rangaistustaan istuva mies kertoi sijainnista oma-aloitteisesti.

Uspenskin katedraali 1940-luvun kuvapostikortissa - tarkemmat tiedot puuttuvat.

B) Vanhoja kuvia Katajanokalta:.


Satamakadun ja Luotsikadun kulmaus (takana oleva rakennus yhä pystyssä v.2014). Punakaartilaisia vankeja kuljetetaan Satamakadulla 13.3.1918 Viaporiin vietäväksi (kuva: HKM - julkaistu kirjassa Missä kuljimme kerran - Kjell Westö, Otava, 2006).

Katajanokkaa (Skatudden) vuoden 1909 kuvapostikortissa.


Salakuljettajilta takavarikoitua spriitä Katajanokan Pohjoissatamassa vuonna 1924. Vasemmalla tulin vartiolaiva Wanda, oikealla virolainen Sade - kuva kirjasta 'Sörkan rysäkeisarit', Eero Haapanen, SKS, 2013.

C) Norrménin talo (Theodor Höijer -1897) * Enson pääkonttori (Alvar Aalto) tilalle v.1962.

Suomalaisen arkkitehtuurikeskustelun ikuinen kuumaperuna on ollut tämän Theodor Höijerin v.1897 suunnitteleman Norrménin talon purku v.1960 ja sen tilalle v.1962 rakennettun Alvar Aallon Enson pääkonttorin synnyttämä ristiriita. Kuvaaja I.K.Inha * 1908 (lisenssi: The Finnish Museum of Photography @ Flickr Commons).
Alfred Norrmén oli Pohjoismaiden Yhdyspankin pankinjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Hänen hinkunsa oli saada rakennuksensa mahdollisimman lähelle Senaatintoria. Uspenskin katedraalin viereltä löytyi sopiva tila ja paikalle valmistui v. 1897 punatiilinen, kivijalkakerros mukaan laskien nelikerroksinen talo, jonka seinissä oli rappauskoristelua. Oheinen kuva on otettu valmistumisvuonna.
Talon ikkunoissa oli runsaasti värillisiä lyijylasi-ikkunoita, jotka kuitenkin rikkoutuivat myöhemmin ilmapommituksissa.
Talossa oli kussakin kerroksessa vain yksi asunto, jossa oli yksitoista huonetta ja keittiö. Talon kivijalkakerroksessa asui palvelusväkeä. Norrmén itse asui talossa kuolemaansa saakka (v.1942).
Talossa toimi Neuvostoliiton valvontakomissio vuodet 1945-47. Talo jäi sen jälkeen virastokäyttöön, kunnes Enso-Gutzeit osti talon kaikki osakkeet v.1959 ja purki rakennuksen heti seuraavana vuonna.
Alvar Aalto suunnitteli uuden Enson pääkonttorin ja johtavimman arkkitehtimme arvovaltaa ei kai kukaan uskaltanut ajoissa kyseenalaistaa. Julkinen vastustus alkoi vasta rakennuksen valmistuttua. Kaupungin hallitus- ja lautakuntakäsittelykierroksilla ei projektin yhteyteen kirjattu yhtään eriävää mielipidettä.
Suomen mittapuun mukaan loistokas palatsi tuhottiin nuijan kopautuksella. Aallon valkoinen laatikko Uspenskin katedraalin edessä on ollut pian 50 vuotta Helsinkiin laivoilla saapuvien turistien ensimmäinen kosketus suomalaiseen arkkitehtuuriin.

Tapio Jokinen oli (20.9.2012) löytänyt Suomen Kuvalehden 4.12.1959 ilmestyneestä numerosta (#49) K.Mannisen kuvan ja tekstin Norrménin linnasta . Kuvassa näkyy rakennuksen kattoreunoilla kahdesti teksti HUOLINTAKESKUS .

(Tapio Jokinen, sähköposti 20.9.2012): Enso-Gutzeitin pääkonttori valmistui presidentin linnan naapuriin 1962. Sen tieltä purettiin Theodor Höijerin suunnittelema talo, jota kutsuttiin rakentajansa mukaan Norrménin linnaksi. Se oli 1800-luvun uusrenessanssityyliä edustanut rakennus, joka punatiilisenä sopi takana nousevan Uspenskin katedraalin eteen hyvin.
Aallon luomuksesta ei voi sanoa samaa. Hän sijoitti sen periaatteessa samaan mittakaavaan kauppatorin varren uusklassisten rakennusten kanssa. Mutta marmorinen kehikko nousee naapureitaan selvästi kookkaampana kanavan viereltä. Rakennus pyrkii vakuuttaamaan katsojan siitä, että kyseessä on merkittävä kansainvälisen luokan suuryritys. Alkujärkytyksen jälkeen Enso-Gutzeitin taloa kritisoitiinkin myös pääomayhteytensä takia. Kuinka oli mahdollista, että metsäyhtiö sai toimitilat niin keskeiseltä paikaltaja vielä niin mahtipontisessa muodossa? Aikansa arkkitehtuurikritiikille oli samantekevää, oliko kyseessä valtionyritys vai yksityinen. Kenties keskeisenä syynä Aallon parjaamiseen on kuitenkin hänen röyhkeäksi koettu luonteensa. Kerrotaan, että Aalto halusi laajentaa Enso-Gutzeitin taloa etelään rahapajansuuntaan. Tarinan mukaan Museoviraston silloinen ylijohtaja C.J. Gardberg joutui toppuuttelemaan Aaltoa, joka vaati “tuon keskinkertaisen saksalaisen arkkitehdin keskinkertaista rakennusta purettavaksi”. Tarua tai totta? Enson talon eteläpuolella ei ole yhtään ikkunaa. Surullista että mennyt aikakausi ei osannut antaa vanhalle rakennukselle mitään rakennustaiteellisia arvoja Helsingin kaupunkikuvassa vieläpä noin keskeisellä paikalla.


Helsingin Sanomat julkaisi 10.2.2002 kuvaparin uudesta ja vanhasta - Norrménin talo ja Enson pääkonttori (1962).

D) Katajanokan länsireunaa:.

Katajanokalle johtava silta Kauppatorin puolelta kuvattuna 3.8.2006 (S&J).

Kanavanrannassa Katajanokan länsireunassa Ravintola Sipuli kuvattuna 3.8.2006 (S&J).

Helsinki-sivullemme #9

Helsinki-sivustomme etusivulle

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)