HELSINKI (sivu #6)
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 29.7.2017)

Sivu #6:

Pitkänsillan maisemissa::

A) G.Lönnqvist kuvasi Pitkänsillan taistelujen jälkeen (1918) - täällä oli ammuttu kovilla. Kuva punaisten pohjoispuolelta etelään.

Saman sillan eteläpäässä valkoiset olivat käyttäneet veneitä suojavarusteina (kuva: G.Lönnqvist - 1918). Vasemmalla näkyy tumma, tulipalossa tuhoutunut 'Maexmontan' väkiviinatehdas.
Taaempana näkyy vaalean kerrostalon päädyssä pitkät mainostekstit: ARBENZ - Sveitsiläiset kuorma-automobiilit ovat parhaat ja säästeliäät - Georg HOLM - Unionink.21 - Suomentalossa.

Lähikuvassa Pitkänsillan eteläpäässä tulipalossa tuhoutunut Maexmontan väkiviinatehdas (kuva: G.Lönnqvist).

Samaa Pitkänsillan katunäkymää G.Lönnqvistin kuvaamana v.1914, kun sota ei vielä ollut Helsingissä. Kuvaussuunta on nyt pohjoiseen - Siltasaarenkatua ja kaukana Kallion kirkko.

(Samu Nyström, 'Helsinki 1918'): Taistelujen tuhot ympäri Helsinkiä olivat Tampereen tuhoihin nähden verraten pieniä., mutta kaupunkilaisille järkyttäviä. Eniten kärsivät ne rakennukset, joihin punaiset linnoittautuivat. Suurimpia tuhot olivat perjantaina 12.4.1918 'Turun kasarmilla', joka tuhoutui tulipalossa lähes täysin. Näyttävä tulipalo syttyi myös Pitkänsillan eteläreunassa, jossa sijainnut 'Maexmontan' väkiviinatehdas paloi suurella roihulla. Palokunta saapui taistelujen keskelle palopaikoille, muttei kyennyt sammuttamaan paloja.
Taistelut jatkuivat lauantaina 13.4.1918. Punaisilla oli vielä hallussaan Pitkänsillan pohjoispuoli sekä Senaatintorin ja Kauppatorin alueen hallintorakennukset ja näiden läheiset talot, kuten Borgströmin tupakkatehdas. Vastarinta jatkui myös Uudenmaan kasarmilla sekä Kruununhaassa ruotsalaisella reaalilyseolla , jossa punaiset edelleen pitivät vankinaan n. 500 Länsi-Uudellamaalla ja muissa taisteluissa vangittua suojeluskuntalaista ja jota valkokaartin joukot tiiviisti piirittivät. Saksalaiset jakoivat joukkonsa kahteen ryhmään. Toisen tehtävänä oli Pitkänsillan pohjoispuolen valtaaminen ja toisen vastarintalinnakkeiden tuhoaminen. Etelä- ja Pohjoissatamaan asettunut laivasto tuki vastarinnan lannistamista tykistöllään. Tykkitulitus riitti vakuuttamaan viimeisetkin punaiset vastarinnan mahdottomuudesta ja tupakkatehtaan, päävartioston ja Standertskjöldin talon puolustajat antautuivat puolen päivän aikoihin. Vähän myöhemmin antautuivat Smolnan puolustajat, ja pian myös muiden hallintorakennusten puolustajat. Saksalaisten saapuminen vakuutti myös ruotsalaisen lyseon puolustajat tilanteen mahdottomuudesta, ja vangit vapautettiin suosiolla.
Pitkänsillan pohjoispuoli oli tiukasti punaisten hallussa. Alue oli kuitenkin piiritetty ja puolustajat olivat epäilemättä saaneet edellisen päivän aikana kokea vastustajiensa voiman. Lisäksi puutalovaltainen kaupunginosa oli täynnä siviilejä. Hermannissa ja Diakonissalaitoksella saksalaiset olivat torjuneet punaisten murtautumisyritykset ja Hermannissa saksalaiset aloittivat pienimuotoisen hyökkäyksen punaisten ahdistamiseksi. Muuten saksalaiset tyytyivät pehmittämään punaisten asemia tykki- ja konekivääritulella. Aamulla pidettiin lyhyt tauko, jolloin punaisia kehotettiin antautumaan. Kun tähän ei suostuttu, aloitettiin tulitus uudelleen yhdeksän aikoihin. Tällöin työväentalo syttyi tykkitulesta palamaan. Saksalaisten painostustaktiikka toimi ja kahden aikaan iltapäivällä kohosi Kallion kirkon torniin valkoinen lippu ja vähitellen valkoisia lippuja ilmestyi muuallekin työväenkaupunginosaan. Iltaan mennessä antautuivat viimeisetkin punaisten linnakkeet kaupungissa. Punainen Helsinki oli antautunut.

Pitkänsillan pohjoispuolella::

B) Satuin ohikulkijaksi juuri kun Kari Tapio oli Hakaniementorin kulmilla valokuvasessiossa silloista uusinta albumiaan varten - "Toiset on luotuja kulkemaan" (AXR/Edel - 2004). Kuva: Seppo Hagfors.

Työväentalon seutuvilla::

C) G.Lönnqvist kuvasi maailmansodan alla (1910-luvun alkupuolella) Hakaniemen rannassa vuonna 1908 valmistuneen Helsingin Työväentalon. Kyseisen rakennuksen torniin laitettiin vuoden 1918 sotatapahtumien alkamisen merkiksi punainen lyhty palamaan. Kuvauspaikkana lienee ollut 'Eläintarhantien' ranta-alue (Tuomiokirkon torni näkyy oikeassa reunassa 'maastomerkkinä').

Samoja rantamaisemia kuvattuna 4.8.2006 ('S&J') kaukaa Töölönlahden takaa.

Dramaattinen päivä - 13.4.1918 - Työväentalo palaa, punaiset ovat menettämässä Helsingin valkoisille (kuva: G.Lönnqvist). Kuvattu mitä ilmeisemmin Pitkänsillan eteläpuolelta Kaisaniemenrannasta.

Työväentalo kuvattuna (G.Lönnqvist) Helsingin valtauksen jälkeen. Rakennus tuhoutui tykkitulessa ja sitä seuranneessa tulipalossa (kirjasta: 'Helsinki 1918').

Kallion kirkko ja sen ympäristöä::

D) Kuvasin kallion kirkon sumeisessa säässä keväällä 1967 (Lars Sonck, 1908-12).

(Wikipedia, joulukuu 2013): Kallion kirkko on harmaagraniittinen kirkkorakennus Kallion kaupunginosassa Helsingissä. Se on Kallion seurakunnan kirkko. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck ja se edustaa suomalaista art nouveau -tyyliä, jota kutsutaan myös suomalaiseksi jugendiksi tai kansallisromantiikaksi. Siinä kansallisromanttisia piirteitä on yhdistetty kansainvälisiin art nouveau -vaikutteisiin. Tyylille on ominaista perinteisten suomalaisten materiaalien käyttö, jykevä muotokieli sekä luonnosta haetut aiheet ja värit.
Kirkko rakennettiin vuosina 1908–1912. Kirkon peruskivi laskettiin 13.7.1908 ja piispa Herman Rlbergh vihki kirkon käyttöön 1.9.1912. Pääkaupungin maamerkkeihin lukeutuva kirkko on 65 metriä korkea ja ristin huippuun on 94 metriä merenpinnasta. Kirkossa on 1 100 istumapaikkaa. Kirkko sijaitsee mäen päällä ja muodostaa pohjoisen päätepisteen 2,5 km pitkälle suoralle katulinjalle, jonka muodostavat Kopernikuksentie, Unioninkatu ja Siltasaarenkatu.
Kirkko on malliltaan pitkäkirkko, johon liittyy kaksi matalampaa sivusiipeä. Kirkon kantavat seinät on muurattu punatiilestä ja verhoiltu suomalaisella graniitilla. Sisätiloja koristavat jugend-tyyliset seinämaalaukset. Kirkon alttaritauluna on puureliefi, Hannes Autereen "Tulkaa minun tyköni" vuodelta 1956. Paavo Tynellin suunnittelemat kookkaat messinkivalaisimet ovat vuodelta 1932. Kirkon sisätiloissa koristeaiheina käytetyt ruusut, liljat, palmunoksat, laakeriseppeleet ja helmet ovat kristillisiä symboleja, jotka välittävät evankeliumin sanomaa.
Kirkon graniittitornissa on seitsemän saksalaista pronssista kelloa. Päivittäin klo 12 ja klo 18 neljällä niistä soitetaan Jean Sibeliuksen varta vasten säveltämää koraalisävelmää (op. 65b). Kolmea suurinta kelloa käytetään jumalanpalvelussoittojen yhteydessä.
Suomen itsenäistymisvaiheessa tolstoilainen liike otti kirkon tukikohdakseen ja julisti siellä rauhanaatettaan. Toisen maailmansodan aikana kirkon tornissa oli yksi Helsingin ilmavalvontapisteistä. Kaupungin maanmittauksen peruspisteenä kirkon torni palveli aina 1970-luvulle saakka. Hyvällä säällä tornista näkee Viroon.
Kirkon kuorissa triumfikaaresta riippuva krusifiksi ja alttaritaulu ovat Hannes Autereen käsialaa. Puusta veistetyn alttarireliefin aiheena on Jeesuksen kutsu: "Tulkaa minun tyköni." Taiteilija käytti 1956 valmistuneen teoksensa malleina Kallion asukkaista. Urkulehtereillä ja kirkon eteisessä on neljä kipsireliefiä Sigfrid af Forsellesin viisiososaisesta sarjasta. Sakariston seinällä on Verner Thomén maalaus "Jeesus parantaa sokean". Uusimmat käytössä olevat kirkkotekstiilit ovat vuodelta 2009. Ne on suunnitellut Raija Rastas.

Tulin kuvatuksi keväällä 1967 Kallion kirkon kupeella.

Tauno Palo poseeraamassa Kallion kirkon edustalla 40-luvun alkupuolella - naisseuralaista en tunnista. Kuva kirjasta 'Asuuko neiti Töölössä?' (Teos, 2009).


Nimimerkki 'Joni' kuvasi Kallion kirkon kesällä 2004 - lisenssi OK.

Sisäkuva Kallion kirkosta - kuvasi nimimerkki 'Mahlum' kesällä 2007 - lisenssi OK.

Mäen päällä Kallion kirkko, edessä Hakaniemen tori, Helsinki - kuvasi nimimerkki 'BKfi' vuonna 2008 - lisenssi OK.

Markku Ilari Manninen kuvasi Hakaniemen torimarkkinoilla 25.6.2017 (käyttölupa 2017-6-A * kiitos).

Helsingin katunäkymiä kuvattuna 9.7.2009:

1. 2.

E) Kaikki tämän kuvaruudun otokset ovat kuvatut Helsingistä pohjoiseen lähteneen linja-auton ikkunasta (9.7.2009) - kuvat: 'S&J'. Tarkempia katu- ja kaupunginosanimiä ei ole kirjoittajalla saatavilla.

(Kauko Jokinen, sähköposti 5.11.2013): Kuvia pohjoiseen menevästä bussista otettuna - ensimmäinen on Hämeentie 10, Kolmannenlinjan kulma, sitten Elannon pääkonttori ja Sturenkadun loppu, edessä näkyy Hämeentie 85.

3. 4.

5.

Helsingin Olympiastadion:

F) Tämä postikorttikuva (Paletti 2466/15) on peräisin Seppo Turkin kokoelmista - Vesa Häkkinen välitti käyttöömme huhtikuussa 2013 - kiitos. Kortti postileimattu 28.3.2000.

(Wikipedia, 2013): Helsingin olympiastadion on Suomen suurin urheiluareena. Stadion sijaitsee Helsingin Töölössä, parin kilometrin päässä ydinkeskustasta. Se edustaa tyylisuunnaltaan funktionalismia. Urheilutapahtumien lisäksi siellä pidetään kesäisin konsertteja. Se oli vuoden 1952 kesäolympialaisten keskuspaikka. Valmistumisen jälkeen stadionia on laajennettu moneen otteeseen.
Stadionin tornin korkeus on 72 metriä. Stadionrakennuksen pituus on 243 metriä ja suurin leveys 159 metriä. Stadionilla on nykyisin 40 600 istumapaikkaa, joista noin 15 000 katettuja.
Stadionilla on järjestetty useiden lajien kilpailuja. Vuoden 1952 olympiakisojen jälkeen siellä on pidetty yleisurheilussa kahdet maailmanmestaruuskisat (1983 ja 2005) ja kolmet Euroopan mestaruuskisat (1971, 1994 ja 2012). Stadion on myös perinteisen joka toinen vuosi Ruotsia vastaan käytävän yleisurheilumaaottelun tapahtumapaikka. Lisäksi stadionilla on pelattu jääpallon MM-kisat 1957 ja miesten pikaluistelun MM-kisat vuosina 1948 ja 1958.
Jalkapallossa olympiastadionilla on pelattu vuosien varrella niin Suomen sarjapelejä kuin Suomen cupiakin. Stadion on myös Suomen jalkapallomaajoukkueen kotikenttä.
Olympiastadionin kohtalosta on alettu keskustella 2000-luvulla, ja yhtenä vaihtoehtona on ollut sen purkaminen kokonaan ja uuden urheiluareenan rakentaminen. Toisaalta sille voitaisiin tehdä perusteellinen, joskin kallis, rakenteita uudistava remontti tai halpa, lähinnä pintaehostusta sisältävä kunnostus. Esimerkiksi Kansainvälisen jalkapalloliiton uudemmat vaatimukset edellyttäisivät kenttäalueen laajentamista nykyisten juoksuratojen päälle. Uudistamisessa pitää lisäksi ottaa huomioon se, että stadion on Museoviraston suojelukohde.
Peruskorjaus on merkitty Kataisen hallitusohjelmaan, ja korjaus on arvioitu tehtävän 2018–2020. Korjaustarpeita ovat muun muassa kaikkien katsomoiden kattaminen, infrastruktuurin peruskorjaaminen ja sisustuksen uusiminen. Uusia tiloja rakennettaisiin maan alle. Suunnitelmana on, että stadion pysyisi käytössä koko työn ajan.[1] Toukokuussa 2012 Suomen valtio ilmoitti osallistuvansa Olympiastadionin remonttiin.
Yksi käännekohta olympiastadionin historiassa oli 11. joulukuuta 1927, jolloin Helsingin kaupunki ja useat liikuntajärjestöt perustivat Stadion-säätiön. Tarkoituksena oli saada Helsinkiin urheilustadion, joka voisi toimia kesäolympialaisten pääareenana. Säätiötä johti vuoteen 1977 Erik von Frenckell. Stadionin suunnittelemisesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonkaa voittivat arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti puhdaslinjaisella funktionalistisella ehdotuksellaan. Sen työnimi oli "1500".
Olympiastadionin rakennustyöt alkoivat 12. helmikuuta 1934, ja se vihittiin käyttöön 12. kesäkuuta 1938. Samana vuonna Taisto Mäki juoksi stadionin ensimmäisen maailmanennätyksen alittamalla 10 000 metrillä puolen tunnin haamurajan. Areenaa alettiin pian laajentaa, koska vuoden 1940 olympiakisat oli tarkoitus järjestää Helsingissä.
Talvisodan syttymisen vuoksi vuoden 1940 olympiakisoja ei voitu pitää, mutta stadionilla käytiin 1940 kaatuneiden muistokilpailut sekä kolmoisyleisurheilumaaottelu Suomen, Ruotsin ja Saksan kesken. Vuonna 1941 stadionia käytettiin ensimmäisen kerran talviurheiluun, kun Suomi kohtasi Ruotsin jääpallo-ottelussa. Siipirakennukseen sijoitettu Suomen Urheilumuseo avasi ovensa 1943.
XV olympiakisat järjestettiin 1952 Helsingissä. Helsingin oikeus järjestää kisat varmistui vuonna 1947. Kisoihin osallistui 4 925 urheilijaa 69 maasta, mukaan lukien Neuvostoliitto ensimmäistä kertaa ja Saksa ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. 17 urheilulajissa järjestettiin yhteensä 149 kilpailua. Olympiasoihdun sytyttivät juoksijasankarit Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen. Kisat avasi virallisesti presidentti Juho Kusti Paasikivi.
Avajaisten ja päättäjäisten lisäksi olympiastadionilla kilpailtiin yleisurheilussa, kenttäratsastuksessa ja käytiin useita olympialaisten jalkapallo-otteluja mm. Unkari-Jugoslavia - loppuottelu. Stadionin yleisökapasiteetti oli laajimmillaan juuri olympialaisten aikaan, jolloin katsojapaikkoja oli väliaikaisesti yli 70 000.

Helsingin Olympiastadion kelpasi olympiavuonna 1952 muotikuvien taustaksi. Molemmat kuvat kirjasta 'Hyvä Suomi 1952! (Amanita, 2012).

Se historiallisin hetki Helsingin Olympiastadionilla: 1952 - Paavo Nurmi sytyttää olympiatulen - lisenssi, OK.

Alkamassa jalkapallomaaottelu Suomi-Portugali Helsingin Olympiastadionilla 6.9.2006 - kuvasi nimimerkki 'Lumijaguaari' - lisenssi, OK.

Nimimerkki 'Joni' kuvasi Helsingin Olympiastadionin tornin vuonna 2004 - lisenssi, OK. Suorastaan huokuu funkkista.

Helsingin Messuhalli (nykyisin nimenä Töölön Kisahalli)::

G) Kuvasin Messuhallin keväällä 1967. Messuravintola mainosti jokailtaisia tansseja - ratikat viereisellä Mannerheimintiellä. Olin tuolloin 13-vuotias.

Kuvasin Messuhallin samalla kertaa keväällä 1967 myös Stadionin tornista.

Mielenkiintoinen verrokkikuva edelliseen ~ nimimerkki 'Joonas' kuvasi Messuhallin (Töölön Kisahallin) Stadionin tornista elokuussa 2004 - lisenssi OK.

(Wikipedia, joulukuu 2013): Töölön kisahalli, entinen Messuhalli, on urheiluhalli Helsingin Töölössä. Se sijaitsee Olympiastadionin, Oopperan, Helsingin jäähallin, Sonera-stadionin ja Töölön pallokentän lähistöllä. Halliin on sisäänkäynnit Mannerheimintieltä ja Paavo Nurmen kujalta. Rakennus valmistui vuonna 1935 ja oli alun perin nimeltään Messuhalli. Sen rakennutti Suomen Messut Osuuskunta messu- ja näyttelytiloiksi. Vuonna 1950 sen pohjoispuolelle valmistui lisärakennus, josta käytettiin nimeä B-Messuhalli tai Pikku-Messuhalli. Vuonna 1962 rakennettiin viereisen aukion, nykyisen Mäntymäenkentän, toiseen reunaan lisätiloiksi väliaikaisella luvalla vielä aaltopeltihalli, josta käytettiin nimeä C-messuhalli eli Kansojen halli. Se purettiin vuonna 1975. Messuhalleja käytettiin myös urheilukilpailuissa ja konserteissa. Vuoden 1952 olympialaisissa siellä pidettiin voimistelu-, paini-, nyrkkeily- ja painonnostokilpailut sekä koripallon loppuottelut. A-Messuhallissa ovat konsertoineet mm. The Beach Boys, Deep Purple, Paul McCartney & Wings, Slade, Gary Glitter ja Uriah Heep.
Kun Itä-Pasilaan vuonna 1975 valmistui uusi Messukeskus, vanha Messuhalli siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen ja sai nykyisen nimensä. Kisahallilla voi harjoittaa monia liikuntamuotoja. Siellä on kuntosali, koripallokenttä, lentopallo- ja sulkapallokenttiä, pingispöytiä, permanto, volttirata, nyrkkeilysäkkejä, painimatto ja miekkailualueita sekä mahdollisuudet telinevoimisteluun. Helsinkiläisistä urheiluseuroista muun muassa koripalloseuraTorpan Pojat pelaa ottelunsa Töölön kisahallissa. Kisahallissa toimivat myös miekkailuseurat Miekka-Miehet, Ylioppilasmiekkailijat ja HABDA. Telinevoimisteluseuroista Kieppi, Suomen Taitovoimistelu Klubi? ja Alppilan Salamat toimivat aktiivisesti Kisahallissa. Cheerleaderit ovat myös yksi kisahallin suurimpia käyttäjäryhmiä. Rakennuksen pohjoispäässä Paavo Nurmen kujan puolella on päihtyneiden selviämisasema. Messuhallin eteläpäässä olleessa ravintolassa oli ulospäin näkyvä 20 neliömetrin kokoinen moniosainen lasimaalaus. Sen maalasi Eino Kauria noin 1946 tai 1947. Se siirrettiin 1980-luvulla Tampereelle ravintola Tillikkaan. Molemmat ravintolat omisti Yhtyneet Ravintolat Oy, joka katsoi että Tillikan remontin yhteydessä se sopisi hyvin sinne. Osa laseista varastoitiin ja vain osa tuli ravintolaan.

Helsinsingin ensimmäinen jäähalli Nordenskiöldinkadulla (HIFK):

H) Kari Hakli kuvasi v. 1972 tulvan Nordenskiöldinkadulla jäähallin (HIFK) edustalla.

Tämän kirjoittaja tuli kuvatuksi 13-vuotiaana Nordenskiöldinkadun jäähallin edustalla keväällä 1967.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.

Helsinki-sivullemme: 1, 2, 3, 4, 5, 7,