HEINOLA:
(Svala & Joutsi * ~ viimeisimmät lisäykset: 11.12.2015)

A) Heinola - keskustan näkymiä:

Heinolan Jyrängönvirran sillat:

Heinolan kuuluisat sillat ~ kuvattu Tapaninpäivän aamuna 26.12.2012 (S&J).

Jyrängön siltojen valmistuminen oli niin suuri tapahtuma, että tätä maailmanihmettä tultiin katsomaan hieman pidempääkin (1933) (Reijo Salminen).

(Tapio Muurinen, 5.10.2007): Valmiilta silta näyttää, ja se otettiin heti käyttöön. Jyrängön siltaahan rakennettiin kaksi vuotta 1930-32. Liikenne Heinolaan alkoi 22.5.1932.


Ravintola Heinolan Heili ~ ja edelleen Savontietä Jyrängönvirran rantamaisemiin:

Ravintola Heinolan Heili sijaitsee torin nurkalla - Kauppakadun ja Savontien kulmassa - 26.12.2012 (S&J).

Samainen 'Heinolan Heili' kuvattuna 22.5.2010 (S&J).

'Heinolan Heili' ~ 26.12.2012 (S&J).


'Heinolan Heilin' idyllinen sisäpihanäkymä ~ 26.12.2012 (S&J).

Savontien lounaispäässä 'Heinolan Heilin' jälkeen aukeaa Jyrängönvirran kauniit näkymät ~ 26.12.2012 (S&J).


Savontien päässä Jyrängönvirran kauniit rantanäkymät ~ huvimaja nousevan auringon kultaamana 26.12.2012 (S&J).

Jyrängönvirran kauniit rantanäkymät ~ kuva: Sinikka Joutsi - 26.12.2012.

Jyrängönvirran ylittävät sillat ja pakkasaamun auringonnousu. Kuvat #1 ovat Tapaninpäivältä 26.10.2012 - kuvauspaikkana Savontien lounaispään virranrannan puistoalue.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.


9.

10.


11.

12.

Kuvat #11-12: Sinikka Joutsi (26.12.2012), muut S&J (26.12.2012).

Torin ympäristöä:

Heinolan torin luoteisreunalla Savontie - kuvattu Jyrängönvirran rannan suunnalta ylös torille (26.12.2012 - S&J).

Torin luoteisreunaa (Savontie). Sama kohde kuin alla olevissa vanhemmissa postikortissa. Kuvattu 22.5.2010 (S&J).


Savontien liiketaloja Poutvaaran kuvaamassa postikortissa. Liikeyhtiön talossa toimivat 50-luvulla mm. Erkki ja Aino Luiston vaatekaupat, R.M.Malmin Heinolan Sähkötyö ja Yrjö A. Murron Heinolan Liike Oy ja elokuvateatteri Kino. Hotelli Heinolan jälkeen hotelli- ja ravintolatoimintaa jatkoi Martta Pohjanvuoren Heinolanhovi talon toisessa kerroksessa.

Aarne Ervin suunnittelema Heinolan Liike Oy:n Savontien varrella torin kohdalla oli tyylipuhdas funkkisrakennus. Talo valmistui 1938 ja purettiin 1978 kiivaiden väittelyiden jälkeen. Talossa toimivat mm. Hotelli Heinola ja Heinolanhovi. Kortti on A.Pullisen kuvaama aikana, jolloin hänen kotipaikakseen on vielä merkitty Terijoki (kirjasta: 'Rakkaudesta Heinolaan' - 2009).

Torin länsilaita (Savontie) 1960-luvun kuosissa. Huomaa etualalla kengänkiillottajan asiakaspiste muistomerkin vasemmalla puolella.

Torin luoteisreunaa (Savontie) ~ molemmat 26.12.2012 (S&J).

Savontien ja Kirkkokadun risteys (K-Market ja Suomalainen kirjakauppa) ~26.12.2012 (S&J).


Torin pohjoiskulmalla - Savontien ja Kirkkokadun kulmassa kauppakeskus Poppeli ~ ravintola Maisteri ja Osuuspankki - kuvattu 26.12.2012 (S&J). Kulmaravintolan nimi oli vielä muutamia vuosia aikaisemmin 'Valentina'.


Kirkkokadun liikerakennuksia torin koillisreunalla (molemmat 26.12.2012 ~ S&J). S-Market, Itä-Häme ja Vanha Apteekki.


Torin koillisreunalla Kirkkokatu - 'Itä-Häme' ja 'Vanha apteekki' (26.12.2012 ~ S&J).

Torin koillisreunalta näkymä Kirkkokatua pitkin kirkolle ja vesitornille ~26.12.2012 (S&J).

Torikadun ja Kirkkokadun kulmassa 'Bar Bulmer' (26.12.2012 ~ S&J).


'Ajaton kello' Torikadun ja Kirkkokadun kulmassa (Nordea) - kuvattu 26.12.2012 ~ S&J.

Pohjoismaiden Yhdyspankin Torikatu 8:n konttori tuhoutui kesäkuun 1941 pommituksessa. Samalle paikalle valmistui arkkitehti Runar Finnilän suunnittelema pankin uusi toimitalo sodan vielä jatkuessa kesäkuussa 1944. Sodanjälkeinen automuoti näkyy taksijonossa (kuva: Parmonen, 1948).


Heinolan kauppatorin lounaispuolella Kauppakatu ~ kuvattu lauantaina 22.5.2010 (S&J).

Kaupungin pääväylä Kauppakatu Siltakadun risteyksestä nähtynä 1900-luvun alussa. Vasemmalla Siltakatu 5 - Kauppakatu 18:n talo, jonka kapakoitsija Greta Bröms rakensi 1820. Rakennuksessa toimi vuosisadan vaihteessa mm. Pohjoismaisen OPsuuspankin Heinolan konttori, ja kaupungin lukio oli rakennuksessa 1908-1917. Vuodesta 1925 talossa toimi Ida Hirvisaaren perustama matkustajakoti 'Kilpi'. Vuodesta 1932 'Turistin' nimen saanutta matkustajakotia piti Anna Aalto vuoteen 1957, jonka jälkeen talo purettiin. Oikealla puolella on maisteri Kuno Talviojan talo, ja aivan oikeassa reunassa pilkistää Reijulan talon kulma Siltakadun itäpuolella. Kuva kirjasta 'Rakkaudesta Heinolaan' (2009).

Kauppakatua ylempää kuin edellisessä, Vasemmalla Kauppakatu 20:ssä toimivat mm. J.Koivistoisen jalkineliike ja Frans Korhosen ruokakauppa. Kortti on lähetetty Heinolasta Sysmään v.1925. Kuva kirjasta 'Rakkaudesta Heinolaan' (2009).

Heinolan torilla:

Albin Aaltosen postikortti 1950-luvulta Kauppakadun ja Savontien risteyksestä. Toinen Tuukkasen taloista on jo saanut seuraajansa. Taksikoppi on alkuperäisellä paikallaan.

Heinolan kauppatorilta ~ kuvattu lauantaina 22.5.2010 (S&J).

'Pekan Leipä' ~ Heinolan torilla (26.12.2012 - S&J).

Tapaninpäivän aamun tuttujen kohtaaminen Heinolan torilla (26.12.2012 - S&J).

Heinolan linja-autoasemalla (Matkahuolto):

Heinolan linja-autoasema - kuvattu 1.9.2009 (S&J).

Heinolan Matkahuolto kuvattuna Ratakadulta 26.12.2012 (S&J).

Heinolan näkymiä:

Ratakatu Tapaninpäivän aamuna 26.12.2012 (S&J). Opaskyltti ohjaa viereisen ratapihan 'Veturitornin taidealueelle'.

Heinolan kirkon suunnalta näkymä kauppatorin suuntaan (Kirkkokatu) ~ kuvattu lauantaina 22.5.2010 (S&J).

Tapaninpäivän aamun ikkunaheijastuksia Savontien Jyrängönvirran puoleisessa päässä (26.12.2012 - S&J).

Jyrängönvirran rantamaisemia - kuvattu 26.12.2012 ~ S&J.

Savontien rakennuksia - torilta ylemmäs koilliseen - kuvattu 26.12.2012 ~ S&J.

Kauppakatua poispäin torin kulmalta (Heinolan Heilin kohdalta) - 26.12.2012 (S&J). Pylvään mainoksessa muistellaan vielä Heinolan kesäteatteria 2012.

Tapaninpäivän liikennettä Heinolan keskustassa - 26.12.2012 (S&J).


Poliisilaitos ja palokunta saivat tukikohtansa samaan rakennukseen. Talo valmistui v. 1952 Rauhankadulle hautausmaan vierelle. Poliisit ovat sittemmin saaneet oman taloaseman ja paloasema on saneerattu. Postikorttikuvan otti Albin Aaltonen.

Heinolan uusi posti- ja lennätinkonttori avasi ovensa 1954. Rakennus purettiin Jyränkölän palvelutalon, Siltakodin tieltä 2006. Kortin kuvasi Albin Aaltonen.


Heinolan kylpylä rantapuistoineen:

Kylpylaitoksen lähes 40-vuotias päärakennus tuhoutui tulipalossa toukokuun 29. päivän vastaisena yönä 1930, vain pari viikkoa ennen suunniteltua kylpykauden avausta. Kylpylaitostoimikunnan tarmokkaan toiminnan ansiosta kausi avattiin vain muutama päivä suunniteltua myöhemmin, joskin vajaateholla. Toiminta oli hajautettu ympäri kaupunkia, kylpyvieraat mm. saunoivat ravintoloitsija Tilda Maneliuksen saunassa. Kylpysesongin tappio oli laitoksen historian suurin, ja vähäiset kylpyvierasmäärät tuntuivat myös muiden elinkeinonharjoittajien kukkaroissa kaupungissa kesällä 1930. Uuden kylpylaitoksen rakentamisesta oli päätetty jo ennen paloa 1929, ja se valmistui 1931. Kuva kirjasta 'Rakkaudesta Heinolaan - postikorttien kertomaa' (Aalto-Ihamäki, 2009).

Uimarannan takaa Kymijoen rannasta alkaa Kauppakatu. Sen alussa näkyy myöhemmin lyseon rehtorina toimineen Veikko Ojalan talo. Kylpyläkortti on lähetetty 13.8.1933 Mynämäen apteekkiin. Kuva kirjasta 'Rakkaudesta Heinolaan - postikorttien kertomaa' (Aalto-Ihamäki, 2009).

B) Heinola rautatiekaupunkina:

Heinolan nykyiset parakit - rautatieaseman roolissa. Kuvattu 26.12.2012 (S&J).

Heinolassa jyrätään nykyisin vain näiden parakkien edustalla - 26.12.2012 (S&J). Edellinen asema paloi v.1988.

Heinolan parakkirautatieasema komean puukujan siimeksessä - 26.12.2012 (S&J). Ylemmässä rata vasemmalla, alemmassa oikealla.


Vuonna 1988 aseman tulipalossa säästyi tämä viereinen tavaramakasiini - 26.12.2012 (S&J).


Heinolan ratapiha-alueella entinen vesitorni - 26.12.2012 (S&J).


Heinolan ratapiha-alueella aikansa upeaa VR-arkkitehtuuria - 26.12.2012 (S&J).


Heinolan ratapiha-alueella tiilinen yksipaikkainen veturitalli - 26.12.2012 (S&J).


Heinolan v.1932 valmistunut rautatieasema paloi v.1988. Tilalle rakennettiin vain vaatimaton parakkiasema. Kuvattu 26.12.2012 (S&J).

Aseman edustalla taideteoksia (Ite Näyttely) ~ 26.12.2012 (S&J).

Asemaparakki nousevan auringon kajossa Tapaninpäivän aamuna 26.12.2012 (S&J).

Asemaparakit viereisen kadun puolelta kuvattuna 26.12.2012 (S&J).


Palaneen aseman viereinen tavaramakasiini:

Heinolan rautatieaseman viereinen tavaramakasiini säästyi tulelta v. 1988. Kuvattu 26.12.2012 (S&J).

Samainen makasiini kaupungin puolelta kuvattuna 26.12.2012 (S&J).


Ratapiha-alueen muita rautatieläisrakennuksia:

Heinolan rautatieasema-alueen mielenkintoinen 'VR-rakennus' vuosien takaa. Kuvattu 26.12.2012 (S&J).

Samainen hirsirakennus ~ 26.12.2012 (S&J).


Viereinen varastorakennus, edustavaa aikansa arkkitehtuuria ~ 26.12.2012 (S&J).


Ratapihan säilynyt entinen vesitorni ~ 26.12.2012 (S&J).


Ratapihan reunalla rautatieläisten asuinrakennuksia ~ 26.12.2012 (S&J).


'Ite Puistonäyttely' vallannut vanhan rautatieläiskopin ('Veturitornin taidealue') ~ 26.12.2012 (S&J).


Ratapihanäkymiä:

Tapaninpäivän nouseva aurinko Heinolan ratapihalla ~ 26.12.2012 (S&J).

Kesäinen 'Ite Näyttely' jäänyt lumivaipan alle asemapuistikossa ~ 26.12.2012 (S&J).

Tavaravaunuja joulutauolla ~ 26.12.2012 (S&J).

Ratapihan hiljaisuutta ~ 26.12.2012 (S&J).


Ratapihaa asemalta Tommolankadun sillan suuntaan ~ 26.12.2012 (S&J).

C) Heinolan kirkko:

Heinolan kirkko - kaikki kolme kuvaa: 1.9.2009 (S&J).

Heinola mainitaan Hollolan rukoushuonekuntana 1630. Vuonna 1687 siitä tuli kappeliseurakunta, josta residenssin aikana erotettiin oma residenssiseurakunta. Kirkonmäellä vanha ja uusi rakennuskanta sulautuvat harmoniseksi kokonaisuudeksi, jossa eri aikakaudet luovat ajallista perspektiiviä.
Entisen kaupunkiseurakunnan pitkänomainen kahdeksankulmainen puukirkko valmistui vuonna 1811. Rakentajana oli todennäköisesti Matts Åkerblom. Kellotapuli rakennettiin vuonna 1842 (C.L. Engel). Perusteellinen sisätilojen korjaus vv. 1925-26 toteutettiin Josef Stenbäckin johdolla ja viimeisimmässä korjauksessa säilytettiin osin 1920-luvun korjausta, mutta väritys palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä 1800-luvun väritystä. Alttaritaulut ovat hovimaalari R.W. Ekmanin maalaamia (1863).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.