HATTULA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 19.12.2016)

(Wikipedia, 2013): Hattula on Suomen kunta Kanta-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 9 706 ihmistä, ja sen pinta-ala on 427,39 km², josta 69,58 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 27,13 asukasta/km². Kunnan kautta kulkevat tärkeimmät tieyhteydet ovat valtatie 3 ja kantatie 57. Kunnan läpi keskustaajama Parolan kautta kulkee päärata, jolla kulkevista junista osa pysähtyy myös Parolassa. Lisäksi kunnan alueella kulkee myös Vanajaveden vesireitti.
Naapurikuntia ovat Hämeenlinna, Pälkäne ja Valkeakoski. Hattulan kuntaan yhdistettiin vuonna 1971 Tyrvännön kunta, jonka pohjoisosa liitettiin kuitenkin vuonna 1978 Valkeakoskeen.
Kunnan ylivoimaisesti suurin työnantaja on kuntaan sijoitettu Panssariprikaati, jossa työskentelee n. 600 henkeä. Muita tärkeitä työnantajia ovat kunta, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Nanso Oy. Kunnassa toimii myös vapaapalokunta Hattulan VPK, jolla on sekä auto- että venekalustoa.
Kylät ja taajamat: Hakimäki, Halkorpi, Hurttala, Hyrvälä, Ihalempi, Kalkkonen, Katinala, Kerälä, Kivijoki, Koski, Kouvala, Kärsälä, Leiniälä, Lepaa, Mervi, Metsänkylä, Mierola, Nihattula, Nummi, Parola, Parolannummi, Pekola, Pelkola, Pyhälahti, Rahkoila, Saari, Sattula, Takajärvi, Tenhiälä, Valtee, Ventola, Vuohiniemi.
Hattulan nähtävyydet liittyvät pääasiassa kunnan pitkään historiaan Parolannummen varuskunnan sijaintipaikkana. Parolan varuskuntaan liittyvät Carl Eneas Sjöstrandin veistos Parolan leijona, Panssariprikaati ja Panssarimuseo. Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n 29. heinäkuuta 1863 Parolannummelle tekemän vierailun muistoksi pystytetty patsas, jossa on kuulaa käpälässään pitelevä leijona. Sama aihe toistuu Panssarikoulun lipussa.
Kirkkoja on kunnassa kolme: keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, 1800-luvulla rakennettu Hattulan uusi kirkko sekä Suotaalassa sijaitseva Tyrvännön kirkko. Kartanokulttuuria Hattulassa edustavat Ahlbackan, Ellilän, Metsänkylän, Lepaan, Lahdentaan ja Suontaan kartanot. Myös Historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystie 2855) kulkee kappaleen matkaa Hattulan alueella Kivijoen ja Kouvalan kylissä.
Parola tunnetaan pitkälti juuri Parolannummen merkittävästä varuskunnasta Panssariprikaateineen ja joukkoyksikköineen sekä Panssarimuseosta. Myös entinen Panssarivarikko, nykyinen Millogin toimipiste toimii varuskunnan lähistöllä keskittyen panssarivaunujen korjaamiseen.

Mainittakoon, että tämän kirjoittaja suoritti varusmiespalveluksensa 1974-75 ensin Hämeenlinnan linnankasarmilla ja loppuajan (Hattulan) Parolassa. Silloin taisin kyllä olla siinä uskossa, että Parola kuului Hämeenlinnan kaupunkiin. Sotilasvala piti vannoa alkuperäissuunnitelmien mukaan keskiaikaisessa Hattulan Pyhän Ristin kirkossa, mutta aikeet muuttuivat ja meidät rahdattiin Hattulan uudempaan tiilikirkkoon. Herätti harmitusta, kun tuo vanhin kirkko jäi silloin näkemättä.

Hattulan Pyhän Ristin kirkko:

A) Maija Leppäniemi lähetti 20.4.2013 tämän postikorttikuvan Hattulan Pyhän Ristin kirkosta ~ kiitos.

Hattulan Pyhän ristin kirkko. Kuva Kari Levälahti - 1997, Museovirasto/ RHO ~ kiitos.

(Regina Rask, 1.8.2012): Kesällä löysin kirjan, joka on aarreaitta kaikille Hattulasta kiinnostuneille. Eero Mäntylän (1975) Hattulan historia on vaivalla ja pieteetillä koottu yli 800-sivuinen teos, joka käy läpi paikkakunnan historiaa lähes talo talolta. Mäntylällä on ollut silmää niin suurille linjoille kuin pienille eloisille yksityiskohdillekin.
Yksi esi-isistäni, Kalvolan Heinussa asunut Puhkan talon isäntä Yrjö Matinpoika heräsi mielessäni aivan uudella tavalla eloon lukiessani hänen tammikuisesta Turun matkastaan vuonna 1641. Tuolta vuodelta säilyneet pikkutulliluettelot kertovat Yrjö Matinpojan vieneen markkinoille myytäväksi kolme tynnyrillistä ruista. Mikä kurkistus menneisyyteen!
Toivoin heti, että Yrjö sai rukiinsa myytyä hyvään hintaan ja että hän myös älysi ostaa kotiväelle tuliaisia, lapsille nokareen jotain makeaa ja vaimolle vaikka kauniin huivin. Hämeen Härkätiellä matkanneen Yrjö Matinpojan edesottamukset eivät suinkaan olleet ainut asia, joka tuotti minulle suurta hupia. Nautin myös perheeni epäuskoisista ilmeistä, kun he tajusivat minun ahmivan tätä - heistä kovin ikävän näköistä - tiiliskiveä suuresti nautiskellen.
Mieleni teki sanoa pojilleni, että perässä tulette, mutta annoin olla. Saavat sitten aikanaan itse yllättyä, miten kummalliset asiat ehtivät yhden elämän aikana muuttua merkityksellisiksi. Niin kuin vaikka kolme tynnyriä ruista.
Olen asettunut entistä tukevammin ja pysyvämmin keltaiseen taloomme. Siinä ei häiritse (monien isännän keräämien moottorinraatojen lisäksi) enää kovinkaan moni asia. Olen saanut lahjan; olen huomaamattani ja tahtomattani päätynyt juurilleni. Aina ajaessani taloltamme Hämeenlinnaan ohitan kaksi kirkkoa. Isoisäni isän isoisä Simon Rask syntyi Rahkoilassa, heti Hattulan uuden kirkon pohjoispuolella. Hänen Anders-veljensä jo hävinneessä Amundin talossa, joka sijaitsi Hattulan vanhan kirkon vieressä kirkkomaan pohjoispuolella.

Hattulan Pyhän ristin kirkko. Kuva: Suomen Sukututkimusseura ~ kiitos.

B) Hattulan rautatiekulttuuria:


Parolan rautatieasema:

Nimimerkki "Junafani" kuvasi Parolan rautatieaseman 20.2.2008 - lisenssi, OK (GNU Free Documentation License).

Ainoa omakohtainen muisto Parolan rautatieasemaan liittyy varusmiesaikaani läheisellä Parolannummen varuskunta-alueella 1974-75. Olin joulukuussa 1974 ollut mukana pienessä autokolarissa matkustajan roolissa (armeijasta lomamatkalla kotiin Poriin) ja sain alkuvuodesta 1975 kutsun käydä antamassa kyseisestä kolarista todistajanlausuntoni Parolan keskustassa olevalle poliisiviranomaiselle. Sain lähteä Parolannummelta kävellen Parolan keskustaan kesken palvelustehtävien, joten minkäänlaista kiirettä ei ollut pientä vaihtelua tuonutta komennustani suorittaa. Lausuntoni paikalliselle poliisille annettuani kuljeskelin Parolan keskustassa ja erityisesti juuri Parolan rautatieasema kiinnosti. Vietin asemalla melkein pari tuntia kiireettömyydestä ja rauhasta nauttien. Junia suhahteli ohi ... kaukokaipuu raateli, asema tuli tutuksi. Junaan en sentään noussut, soratietä lompsin hissukseen omia aikojani takaisin varuskuntaan.

Mika Vähä-Lassilan valokuva Parolan uudemmasta (nykyisestä) asemarakennuksesta (2000). Käyttölupa: "2015-11-A", kiitos.


Parolan rautatieasema (lyh. Prl), on Suomen rataverkolla Hattulan kunnassa sijaitseva rautatieasema. Aseman on suunnitellut Bruno F. Granholm ja se on valmistunut vuonna 1920. Rautatieasema on Parolan uusi asema, sillä edellinen asema, joka oli rakennettu vuonna 1876, paloi vuoden 1918 sodassa. Asemalla on tallella vanha asemapuisto, tavaramakasiini ja osa alkuperäisistä asemapuiston rakennuksista.
Parolan rautatieasema on Hämeenlinnan–Tampereen radan alkuperäisiä IV luokan asemia Kuurilan, Viialan ja Lempäälän asemien ohella. Tärkeä syy rautatieaseman sijoittamiselle Parolaan oli sotaväen leirialue Parolannummella; vakituinen varuskunta sijoittui alueelle kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Keisari Aleksanteri II teki tutustumiskäynnin Parolannummelle junalla jo ennen rataosuuden virallista käyttöönottoa. Asemalta rakennettiin leirialueelle pistoraide, joka purettiin 1970-luvun lopussa. Hattulan kirkko sijaitsi kolmen kilometrin päässä radasta, ja radan myötä asutuksen painopiste siirtyi kirkolta Parolaan, josta muodostui kunnan keskustaajama. Parolan asema palveli myös kauemmas radasta jääneitä kuntia, sillä Hattulan kautta kulki maantie (myöhemmin valtatie 3, nykyisin kantatie 57) Pälkäneen ja Hauhon suuntaan. Henkilöliikenne Parolan asemalla lopetettiin vuonna 1981, mutta aloitettiin jälleen vuonna 1985. Nummelan asemarakennus on tehty samojen piirustusten mukaan kuin Parolan asema. Parolan asemarakennus asemapuistoineen ja lisärakennuksineen on yksityisomistuksessa. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan taajamajunat (Helsinki–Tampere–Helsinki). Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Tampereelle raiteelta 3. Aseman ohittavat kaukojunat käyttävät raidetta 2 (Wikipea ja Radan varrella-kirja).

Mika Vähä-Lassilan piirros Parolan vanhemmasta, vuoden 1918 sodan aikana palaneesta asemarakennuksesta. Käyttölupa: "2015-11-A", kiitos.


Leteensuo:

Mika Vähä-Lassila kuvasi Leteensuon puretun asemarakennuksen paikan vuonna 2002. Käyttölupa: "2015-11-A", kiitos.

Mika Vähä-Lassilan piirros Leteensuon asemarakennuksesta. Käyttölupa: "2015-11-A", kiitos.

Leteensuon toinen, pitkänomainen asemarakennus lienee Thure Hellströmin piirustusten mukaan rakennettu. Rakennuksen päässä sijaitsi erillinen makasiini. Liikennepaikan merkitys kasvoi sotien jälkeen. Laiturista tuli myös tavaraliikenteen käyttämä laiturivaihde 1945 ja pysäkki 1948, kun paikalle rakennettiin junankohtausraiteet.
Leteensuo oli kiskobussien aikakaudella paikallisliikenteen pääteasemanankin. Vuonna 1963 liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi ja tavaraliikenteen loppuessa 1968 seisakkeeksi. Henkilöliikenne lopetettiin 1980 ja asemarakennus purettiin 1999. Vuonna 1997 Leteensuolle avattiin raiteenvaihtopaikka noin sata metriä vanhasta liikennepaikasta pohjoiseen (Radan varrella-kirja, 2009).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.