HARJAVALTA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 10.12.2015)

Harjavallan taustatietoja:

A) Nimimerkki "Kallerna" kuvasi Harjavallan kaupungiontalon 3.8.2011 (lisenssi, OK).

Harjavalta on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 7 337 ihmistä. Harjavallasta tuli kauppala 1968 ja kaupunki 1977.
Harjavallan läpi virtaa Kokemäenjoki, joka on Suomen neljänneksi suurin vesistö. Lammaisten Pirilänkoskessa Nakkilan rajalla on vuonna 1939 valmistunut voimalaitos. Voimalaitospato leventää Kokemäenjoen kaupungin kohdalla järvimäiseksi. Maasto Harjavallassa on yleensä tasaista mäntykangasta. Tästä tekevät poikkeuksen vain joen pohjoispuolen kalliomuodostumat ja kaupungin etelälaidassa sijaitseva Hiittenharju. Hiirijärven suunnassa on myös savimaita. Harjavallan naapurikunnat ovat Eura, Kokemäki, Nakkila ja Ulvila. Harjavallan kaupunginvaltuusto päätti 15.12.2008 kuntaliitoksesta Nakkilan, Ulvilan ja Kokemäen kanssa. Liitos kuitenkin kariutui Ulvilan vetäydyttyä hankkeesta.
Kaupunginosat ja kylät; Harjavalta, Hauvola, Havinki, Hermu, Hiirijärvi, Huhtamaa, Merstola, Mämmimäki, Niuttula, Näyhälä, Pirilä, Pirkkala, Pitkäjärvi, Pitkäpäälä, Raasa, Suomenkylä, Satalinna, Torttila, Torvela, Tuisku, Tynkönkylä, Vareksela, Vinnari (aikaisemmin Vinnare).
Harjavallan nimen tausta: Harjavallan nimen lähteenä on ilmeisesti germaaninen sana harja-waldaz, sotajoukon johtaja. Tämä sana esiintyy myös germaanisena soturin nimenä muodossa Harjavaldus (ja siitä on puolestaan perua nykyinen lyhyt muoto Harald tai Harold). Tacituksen roomalaisissa kirjoituksissa nimi esiintyy muodossa Chariovald.
Turun tuomiokirkon asiakirjoissa 1400-luvulta nimi esiintyy useilla eri kirjoitustavoilla, muun muassa Harianwalta, Haria­walta, Hariaualdastha, Harian­waltha ja Harianwaltaby. Nimen historian pohjalta voidaan arvella Harjavallan seudulla joko asuneen tai toimineen Harjavalda-nimisen henkilön tai jopa sotajoukkion johtajan.
Keskiajalla alkoi Harjavallan ja Nakkilan alueelle tyypillinen ns. toekalastus, jota harjoitettiin Kokemäenjoessa. Siinä rakennettiin rantapatojen tapaisia tokeita eli lohi- ja siikapatoja. Kalastus oli tärkeää alueen omalle ruokataloudelle, mutta suurin osa kalasaaliista meni myyntiin.
Suurteollisuus syntyi sotien seurauksena. Imatralta muutti kuparitehdas Harjavaltaan vuonna 1944–1945. Rikkihappotehdas perustettiin hyödyntämään kuparisulatolla syntyvä rikkidioksidikaasu. Nämä muutokset vaikuttivat voimakkaasti alueen elinkeinoihin.
Yksi Harjavallan tärkeimmistä nähtävyyksistä on Emil Cedercreutzin museo ja taiteilijakoti. Se esittelee kuvanveistäjä-siluettitaiteilija Emil Cedercreutzin omaa tuotantoa sekä hänen keräämäänsä taidetta ja kansatieteellistä esineistöä.
Harjavallassa on noin sata hiidenkiuasta eli muinaista hautaröykkiötä. Hiidenkiukaiden perusteellisissa arkeologisissa tutkimuksissa niistä on löydetty muun muassa kivi- ja pronssikirveitä, saviastianpaloja ja hiontakivipaasia.
Harjavallan järjestyksessä toinen puukirkko rakennettiin alun perin vuonna 1750 ja uudistettiin G.T. Chiewitzin suunnitteleman mukaan täydellisesti vuonna 1870. Kirkko on muodoltaan satulakattoinen tornillinen pitkäkirkko, jonka pitkillä sivuilla ovat päärakennusta matalammat kylkirakennukset. Kirkkoa on sittemmin 1900-luvulla korjailtu useaan otteeseen. Kirkon pinta-ala on 290 neliömetriä ja siellä on istumapaikat 340 ihmiselle. Kellotapulissa olevissa kahdessa kellossa on vuosiluvut 1688 ja 1740 (Wikipedia, 2015).

Nimimerkki "Kallerna" kuvasi Harjavallan voimalaitoksen (1937-39) kesällä 2011 (lisenssi, OK).

Nimimerkki "Kallerna" kuvasi tasmmikuussa 2010 Harjavallan Hiittenharjulta: kaksi isompaa hyppyrimäkeä ja ankkurihissi. (lisenssi, OK).

Harjavallan rautatiehistoriikkia:

B) Nimimerkki "Scorpion87" kuvasi Harjavallan asemarakennuksen 20.10.2005 (lisenssi OK - public domain).

Harjavallan rautatieasema (lyh. Hva) sijaitsee Satakunnassa Harjavallan kaupungissa, rataosalla Tampere–Pori Nakkilan ja Kokemäen rautatieasemien välissä, noin 27 kilometriä Porin rautatieasemalta itään päin. Asemalla pysähtyvät kaikki Tampereen ja Porin välillä kulkevat matkustajajunat. Rautatieasemalla on kaksi laituriraidetta. Kaikki junat käyttävät raidetta 2.
Nykyinen Harjavallan rautatieasema avattiin Kummun seisakkeena vuonna 1944, jolloin Outokumpu Oy:n kuparitehdas evakuoitiin Imatralta Harjavaltaan. Alkuvuosina rautatien lipunmyynti tapahtui kuparitehtaan konttorirakennuksessa. Uutta asemaa ratapihoineen alettiin rakentaa työllisyystöinä 1940-luvun lopulla, ja asemarakennus valmistui 1952. Asemarakennuksessa noudatettiin silloin uutta rakennustapaa: hirsiseinien sijasta siinä oli purutäytteiset lautaseinät.
Harjavallan rautatieasema sijaitsi alun perin Merstolassa. Kirkonkylään rakennetun aseman valmistumisen jälkeen vanha asema nimettiin uudelleen Merstolan rautatieasemaksi. Harjavallan asema muutettiin kauko-ohjatuksi vuonna 1999, ja lipunmyynti lopetettiin vuonna 2006. Asemarakennus, tavarasuoja ja muut asema-alueen rakennukset siirtyivät vuonna 2007 Senaatti-kiinteistöille (Wikipedia, 2009).


Harjavallan asemarakennus noin vuonna 1952. Kokoelma Suomen Rautatiemuseo - julkaistu Resiina-lehden numerossa 1995/3.


Harjavallan aseman ja sen läheisten ratakilometrien esittelyä Resiina-lehden numerossa 1995/3 (Markku Nummelin-Kari Ojanperä).


Kemiran Move 51h Harjavallassa. Kuva: J.Rauhala 2.1.1975. Julkaistu Resiina-lehden numerossa 1995/3.

Merstolan rautatieasema:

C) Merstolan rautatieasema -19.4.1970 - kuva: Tapio Keränen. Julkaistu Resiina-lehden numerossa 1995/3.

Merstolan asemarakennuksen esittelyä Resiina-lehden numerossa 1995/3 (Markku Nummelin-Kari Ojanperä).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.