HANKO:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 3.1.2017)

Hangon kalatorilla:

A) Helsingin Sanomat julkaisi tämän mukavan kuvan Hangon kalatorilta 25.10.2010 nostalgisella palstallaan HS 50 vuotta sitten. Kuvaajan nimeä ei mainittu.

Hangon Casinolla:

B) Hangon kaupunki perusti 1878 valtion tuella merikylpylän, jotka olivat 1800-luvun alussa suosittuja terveydenhoito-paikkoja. Kuvan lähetti T.Saarinen, 3.8.2012. Tämän kirjoittaja vieraili Hangon Casinolla 80-luvun alkupuolella, jolloin oli tilaisuus nähdä illan esiintyjänä yksi Suomen kaikkien aikojen merkittävimmistä mieslaulajista - Tapio Heinonen. Erikoisuutena illan kulusta jäi mieleen ravintolan asiakkaille janon lisäämiseksi illan loppuhetkillä myytäväksi kärrätty suolainen silakkalaatikko.
Kylpylä, ravintola tanssisaleineen (Casino) sekä puisto liikuntapaikkoineen rakennettiin Hankoniemen etelärannalle, Kolalahden rantaan. Kylpyläkokonaisuus purettiin asteittain 1944-1950.
Kaupunki palstoitti merikylpylän yhteyteen, Tammisaareen johtavan maantien (nyk. Appelgrenintie) varteen suuren joukon huvila- ja hoitolapalstoja, joista ensimmäiset huutokaupattiin 1880. Vuonna 1897 huvila-aluetta laajennettiin itään päin pitkin merenrantaa.
Vilkkain huviloiden rakentamisaika oli 1880-luvun loppupuolelta 1890-luvun alkuun. Kaupungin asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevia palstoja ei koskenut kaupungin rakennusjärjestys, mikä mahdollisti jopa kolmikerroksisten puutalojen rakentamisen. Rakennuttajina olivat varakkaimpien hankolaisten lisäksi myös muualla asuvat, joista kaukaisimmat olivat pietarilaisia.
Alueen huviloissa ja pensionaateissa majoitettiin kylpylävieraita. Osa huviloista oli ainakin osittain teollisesti valmistettuja. Höyrysahat aloittivat 1800-luvun loppupuolella rakennusosien koneellisen valmistuksen. Hangon Höyrysahan ja puusepäntehtaan rakennusmestarit laativat myös huviloiden piirustuksia.
Hangon kylpylään liittynyt Casino ja voimistelusali ovat säilyneet. Casino on nykyasussaan pääosin vuoden 1910 laajan muutostyön (W. Aspelin) tulosta. Kylpylään kuuluu jo alun alkaen laaja puistoalue, johon liittyy tien pohjoispuolella Puistolampi.

Hangon Casino - molemmat kuvat ottanut Juha Gröning vuoden 2005 tienoilla - kiitos kuvien käyttöluvista.


Hangon Casinon rantakallioilla auringonlaskua ihailemassa kesällä 1968 (Joutsi).

Hangon rautatiekulttuuria:

C) Hangon rautatieasema 26.12.2008 Jussi Liimatan kuvaamana (kiitos käyttöluvasta).

Hangon rautatieasema ja ratapiha kuvattuna 4.6.1982 (S&J). Hankoon kulki vielä puiset matkustajavaunut.

Sakari Kestinen kuvasi Hangon asemaa ja ratapihaa 12.8.2006 samoilta jalansijoilta kuin edellinenkin kuva oli aikoinaan 24 vuotta aiemmin otettu. Käyttölupa "2016-11-A", kiitos.

Hanko vuoden 1955 postikorttikuvassa ('Äkta Fotografi'). Rautatie kulkee kuvassa keskellä vaakasuoraan näkymän poikki.


Tämä uutinen on peräisin Juna-nimisen lehden numerosta #6 ~ päiväys 11.2.1909. Kieliriita kyti rautatieläisten leirissä Hangossa.

Hangon rautatieasema postikorttikuvassa 1900-luvun alussa. Kuva Matti Parkkosen kokoelmista. Käyttölupa "2015-12-F", kiitos.

(Tapio Keränen, 2016): "A4-veturin perässä näyttäisi olevan P-sarjan lyhyt postivaunu, EF-sarjan yhdistetty III luokan päivä- ja konduktöörivaunu, kaksi DE-sarjan yhdistettyä II & III luokan päivävaunua, C-sarjan kolmiakselinen yhdistetty I & II luokan päivävaunu ja viimeisenä G-vaunusta muutettu Ge-sarjan matkatavaravaunu, jossa on myös päätyovet. Kolmas ja viides vaunu ovat veikkauksia.#

(Erkki Nuutio, 2016): "Hangon ensimmäinen asema vuodelta 1873 tuhoutui alueen takaisinvaltauksen yhteydessä joulukuun alussa 1941. Suunnitelija oli ilmeisesti Per Erik Svante Degeneur, vaikka Knut Nylanderiin on myös viitattu (varmaan aseman koristelun muotokielen perusteella). Degeneur suunnitteli suuren osan Hangon alkuvuosien rakennuksista ja esimerkiksi mahtavan Turun alkuperäisen aseman sekä Pietarin Suomen aseman (Wolmar Westlingin kanssa). Degeneur näyttää kadonneen historian hämärään. Häntä ei ole suomalaisissa arkkitehtiluetteloissa. Sukunimenkin perusteella voisi kuvitella, että hän on saanut oppinsa jossakin Pietarin suunnalla."

Mika Vähä-Lassilan piirros Hangon vanhasta alkuperäisestä asemarakennuksesta, joka tuhoutui sotatoimissa 1941. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.

D) Hangon muita rautatiepaikkoja:


Lappohja (Lappvik):

Sakari Kestinen kuvasi Lappohjan asemalla 22.6.2015 (käyttölupa "2016-11-A", kiitos): "Lappohja - Lappvik. Tyypillinen suomalainen pikkutaajaman rautatieasema, josta miehitys ja lipunmyynti loppui vuonna 2000. Yksi laituriraide, tavaraliikenteen tarpeisiin muutama sivuraide: satamaraide sisämaan suunnasta Koverharin syväsatamaan ja toinen satamaraide Lappohjan satamaan, jossa toimii SSAB Europe Oy:n tehdas (ex-Rautaruukki). En tiedä, miten tehdas hoitaa logistiikkansa, mutta jos oma satama ei syväykseltään riitä, voisi kuvitella päivystäjän voivan hoitaa kuljetukset käden käänteensä Ruukin raiteelta Koverhariin. Asuinpaikkana Lappohja lienee Uudenmaan halvimpia radanvarsilähiöitä. Lähiön palveluita ovat tätä nykyä kaksikielinen peruskoulu, kirkko ja uimaranta sporadisesti toimivine hostelleineen. M-kauppa lopetti joitain vuosia sitten. Lappohjan Teboil on uhanalainen, sillä se sijaitsee pohjavesialueella, josta kaupunki ottaa vetensä ja aseman vanha yrittäjä jäi juuri eläkkeelle."

Pauli Ruonala kuvasi 12.7.1996: "H357 Karjaalle on lähtenyt Lappohjasta 13:30. Vasemmanpuoleinen rata vie Lappohjan satamaan." Käyttölupa "2017-1-C", kiitos.

Pauli Ruonala kuvasi Lappohjassa 12.7.1996: "Juna Hankoon pysähtyi Lappohjassa 14:30 ja jätti asemalle paljon lomanviettäjiä." Käyttölupa "2017-1-C", kiitos.

Antti Havukainen kuvasi 2.8.2012 Lappohjassa: "H387 Hangosta Karjaalle ja T3534 Kirkniemestä Hankoon kohtaavat Lappohjassa." Käyttölupa "2016-1-I", kiitos.


Santala (Sandö):

Sakari Kestinen kuvasi 9.7.2015: "Santalassa on vielä jokin vanha, lautarakenteinen rautatierakennuksen rohjo olemassa. Liekö tämä jonkun projekti, vai onko seissyt pitkäänkin tässä asussa? Mikä on rakennuksen funktio? Tuskin täällä kukaan on ainakaan lippuja myymässä istunut?" Käyttölupa "2016-11-A", kiitos.

Sakari Kestinen kuvasi 9.7.2015: Yllättäen elämää Santalassa! Tytöt odottivat junaa ihmisten ilmoilla, oletettavasti olivat kävelleet paikalle mailin päästä Suomen teologiselta opistolta Hjalmar Braxénin tietä ja ylittäneet erittäin vilkasliikenteisen valtatie 25:n ("Kehä 5"). Paikan päälle saapui hieman myöhemmin vielä kolmaskin matkustaja, pukumies autollaan. Muuten alueella ei eläviä sieluja juuri näe -- kuvasta oikealle on Santalan hautausmaa ja vasemmalle mennessään alkaa Syndalenin ampuma-alueen vaara-alue." Käyttölupa "2016-11-A", kiitos.

Santalan laituri avattiin vuonna 1898. Paikalle rakennettiin ilmeisesti 1900-luvun alussa liikennepaikkarakennus Bruno Granholmin Platformskjul I-tyypin piirustuksin. Se kuitenkin paloi Hangon vuokra-alueen takaisinvaltauksessa vuonna 1941. Liikennepaikasta tuli seisake seuraavana vuonna. Santalan seisake lakkautettiin vuonna 1989, mutta junat pysähtyivät seisakkeella kuitenkin tarvittaessa. Vuonna 1999 seisake otettiin taas viralliseen käyttöön kansanopiston opiskelijoiden matkustustarpeen vuoksi. Avaamisvuotena liikennepaikalle rakennettiin uusi laituri (Radan varrella-kirja, 2009).

Mika Vähä-Lassilan piirros Santalan alkuperäisestä asemarakennuksesta, joka tuhoutui sotatoimissa 1941. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.


Dynamiittivaihde (Dynamitväxeln):

Jorma Toivonen kuvasi Hangon Dynamiittivaihteella 26.12.2008: "Dr13 2349 oli sulkeutuneena Dynamiittivaihteelle H386:n kohtauksen ajaksi. Dm12 4408 matkalla kohti Hankoa." Käyttölupa "2016-1-I", kiitos.

Dynamiittivaihde (lyh. Dmv, ruots. Dynamitväxel, km 199+185) on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosuudella Karjaa–Hanko. Linjavaihteeksi luokiteltu liikennepaikka sijaitsee Hangon kunnassa noin kahdeksan kilometrin päässä Hangon rautatieasemalta Karjaan suuntaan. Liikennepaikalla on ainoastaan tavaraliikennettä, eikä siellä ole asemarakennusta. Vuoden 1976 loppuun saakka liikennepaikka sijaitsi Bromarvin kunnan alueella. Liikennepaikan ratapiha käsittää Karjaan–Hangon radasta haarautuvan erkanemisvaihteen sekä kaksi noin 150 metrin mittaista sivuraidetta, joilla on myös veturin ympäriajomahdollisuus. Liikennepaikka palvelee Forcit Oy:n kuljetuksia. Vaihteen yhteydessä toimi myös henkilöliikenteen seisake vuosina 1939–1977. Dynamiittivaihde risteää valtatien 25 tasoristeyksessä (Wikipedia, 2017).

Hankoniemen pohjoisrannalle perustettiin räjähdysainetehdas 1893. Tehdas sijoitettiin turvallisuussyistä harvaanasutulle seudulle Hangon kaupungin ja Santalan kartanon välimaastoon. Räjähdysainetehtaalla oli oma kapearaiteinen tehdasrata vuosina 1901-37. Tehdasradan päähän avattiin Hangon radalle vuonna 1914 Finska Forcit AB eli Dynamiittivaihteen liikennepaikka. Radan tilalle valmistui 1937 normaaliraiteinen rata ja 1939 avattiin samanniminen seisake.
Hangon vuokra-ajan jälkeen 1941 vaihde ja seisake otettiin uudelleen käyttöön. Seisakkeen nimeksi annettiin nyt Dynamiittitehdas. Vuonna 1943 nimi palautettiin muotoon Dynamiittivaihde. Henkilöliikenne loppui 1977. (Radan varrella-kirja, 2009).

Otto Karikoski kuvasi Dynamiittivaihteella syyskuussa 2011. Lisenssi, OK (Creative Commons/Wikipedia).


Hanko-Pohjoinen (Hangö Norra):

Sakari Kestinen kuvasi Hanko-Pohjoisella 10.6.2015: "Hangon liikennepaikkaan kuuluu päärautatieaseman (Hanko Asema) lisäksi Hanko tavara ja Hanko-Pohjoinen. Seisakkeelle annettu kummallinen nimi ei ole neologismi vaan ikivanha, joka oli liikennepaikalla ja sitä ympäröivällä kaupunginosalla tiemmä jo ennen neuvostomiehitystä 1940-41. Seisakkeella on vain yksi raide, ratapiha alkaa välittömästi seisakkeen jälkeen. Aikataulun mukainen matka-aika Hangon aseman ja Hanko-Pohjoisen välillä on 2 minuuttia, ja lippu maksoi vuoden 2015 viimeisenä päivänä 2,70 euroa. Käyttölupa "2016-11-A", kiitos.

Hanko-Pohjoinen (lyh. Hkp, ruots. Hangö Norra) on seisake Hangon kaupungissa Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Karjaa–Hanko. Liikennepaikka sijaitsee noin kilometrin päässä Hangon rautatieasemalta pohjoiseen ratapihan päädyssä. Seisakkeella pysähtyvät Karjaan ja Hangon väliset taajamajunat. Seisakkeen liikennepaikkarakennus paloi vuonna 2011 ja on purettu. Seisake sijaitsee 25-tien tasoristeyksen vieressä. Hanko-Pohjoinen on myös postitoimipaikka, postinumerolla 10960 (Wikipedia, 2017).

Nimimerkki "Junafani" kuvasi Hanko-Pohjoisen asemarakennuksen helmikuussa 2008. Rakennus paloi v. 2011. Lisenssi, OK (GNU Free Documentation License).

Mika Vähä-Lassilan piirros Hanko-Pohjoisen asemarakennuksesta, joka paloi vuonna 2011. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.

Pauli Ruonala kuvasi Hanko-Pohjoisella 17.8.1988: "Hangosta lähtevä juna pysähtyy kohta Hanko-Pohjoisessa. Normaalisti junassa on edelleen kaksi matkustajavaunua, mutta puuvaunuista on luovuttu. Kuvassa myös Hanko-Pohjoisen vaihdekoppi." Käyttölupa "2017-1-C", kiitos.

(Jorma Toivonen, 2012): "Tuon kopin miehitystä aikoinaan odoteltiin innolla. Työvuoro alkoi heti puolenyön jälkeen Riihimäellä (harva veturimies pystyi nukkumaan 8 tuntia ennen töihin tuloaan - lasten iltasadut, nukkumaan laitot yms. pienet askareet). "Pirteinä" lähdettiin yön pimeydessä taivaltamaan kohti Hankoa junalla 1802 n. klo 1;30 (onneksi kahden miehen miehitys). Karjaalla toinen Dv12-sarjan vetureista luovutettiin Turun miehille ja odoteltiin Kr:n päivystäjän vaihtoliikkeitä (vielä "lättä-aikaa"). Reilun puolen tunnin tauon aikana usein ehti - ainakin toinen - ummistaa silmänsä hetkeksi "mukavalla" istuimella (Bremseystä ei tietoakaan), ajovuoro Hankoon osui hänelle useimmiten, joka paremmin saattoi palautua hieroen jäykistynyttä alaselkäänsä hereillä pysyen. Vihdoin viimein näkökentässä kajasteli Hangon punaisena loistava tulo-opastin (ei siipi-, kuten tuo kulkutie-opastin). Useamman kerran tuli otettua "mikro-unia" viimeisellä pitkällä suoralla, juna rullailli hiljalleen, MGO:n tasainen hurina alkoi painaa silmäluomia... Tulisi jo asemamies/vaihdemies vihdoinkin kopille pyörällään kääntelemään vaihteet etualan raiteistolle ja asettamaan opastin ajon sallivaan opasteeseen - no tokihan kunnioitettiin hänen vuoronsa alkua, mutta väsytti niin hel....sti. Etu-ajassa, kulkua ei kannattanut edes yrittää, vaikka juna/pirteät veturit olisivat antaneet mahdollisuuden. Vihdoin päästiin "Hankoon sisälle", mutta pitkä juna - aseman pohj.puolen kevyen liikenteen tasoristeys tukkeentui, odotellaan em. vaihdemiestä (hoideltuaan kulkutiet lähteville aamun matkustajajunille ja pyörällä polkaistuaan seuraavalle tehtävälleen) - katkaisi junan sopivalta kohdin, "vaunun mitan nykäisy".. Toinen veturi jäi päivystäjään ja toinen siirrettiin lähtevän 425:n keulille (lättäajan jälkeen) (klo 9;10) ja viimein nukkumaan... herkkäunisimpia tietenkin häiritsivät lähtöaulasta hyvin kaikuvat kuulutukset tai ikkunan alla tyhjäkäyntiä hörisevät diesel-bussit."

Pauli Ruonala kuvasi 17.8.1988: " Hangon Väri Oy perustettiin 1935 ja tehtaan varasto näyttää olevan samalta ajalta. Kuvan oikeasta alanurkasta sivuraide jatkuu Hanko-Pohjoiseen. Raide on vielä osaksi jäljellä, mutta erkanemisvaihde Hanko-Pohjoisessa on purettu. Käyttölupa "2017-1-C", kiitos.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.