A) Haminan keskustassa: Haminan raatihuone ympyrän keskipisteenä: Haminan raatihuone kuvattuna 4.7.2012 (S&J). Kahdeksan sädekadun keskipisteessä sijaitseva Raatihuone on kahden kaupunkipalon jälkeen rakennettu nykyiseen asuunsa 1840-luvulla. Raatihuone on kaupungin virastojen ohella ehtinyt suojata kattonsa alla muun muassa pankkia, puoteja, putkaa, poliisilaitosta ja linnoituksen päävartiotakin 1800-luvun alussa. Tornin käsivetoinen Könninkello lyö tasatunnein. Nykyisin Raatihuoneella on kaupungin keskushallinnon toimitiloja. Haminan raatihuone kuvattuna 4.7.2012 (S&J). Yksi ympyräkaupungin kahdeksasta sädekadusta - raatihuone keskipisteessä (Maariankatu) - 4.7.2012 (S&J). Haminan Raatihuoneentorin varrelta: Haminan Raatihuoneentori sijaitsee kaupunkiympyrän keskipisteessä - raatihuoneen ympärillä. Sen reunostoilla sijaitsevat myös ylemmissä kuvaruuduissa esitellyt Johanneksen kirkko ja Pietarin ja Paavalin ortodoksinen kirkko. Tässä (4.7.2012 - 'S&J') kuvassa näkyy Kirkkokadun kulman liikerakennuksia. Samainen Raatihuoneentorin ja Kirkkokadun risteysalue kuvattuna 4.7.2012 (S&J). Taustalla näkyy Marian kirkko ja kirkkomuseo (Pikkuympyräkatu 36). Raatihuoneentorin liikerakennuksia - vasemmalla 'TaitoShop' - molemmat 4.7.2012 (S&J). Tanelinkulma: Kaunis puurakennus Raatihuonetorin varrelta, tarkemmat tiedot kirjoitushetkellä puuttuivat - 4.7.2012 (S&J). (Pauli Luoma, sähköposti 19.11.2013): Kun tuosta "kauniista puurakennuksesta" mainitset, että tarkemmat tiedot puuttuvat niin täällä se ainakin tunnetaan nimellä Tanelinkulma. (Kymen Sanomat , 31.5.2013): Kymen Sanomien Haminan toimitus muutti Tanelinkulmaan: Kymen Sanomien Haminan toimitus on muuttanut uusiin tiloihin. Uusi osoite on Fredrikinkatu 1 eli Tanelinkulmana tunnettu talo Raatihuoneen torin laidalla. Toimituksen tilat ovat talon toisessa kerroksessa. Käyntiovi on talon päädyssä Raatihuonetta vastapäätä. Toiminta uudessa talossa käynnistyy tänään. TANELINKULMA 1889 (Waldemar Aspelin): Haminassa 1800-luvulta lähtien vaikuttaneen, venäläistä alkuperää olevan Aladinin suvun uusrenessanssi- eli nikkarityylinen kaupunkipalatsi. Nykyisin rakennuksessa toimii mm. Konditoria-kahvila Huovila, toimistotiloja sekä asuntoja. Yksityisomistuksessa (lähde: "Kävely Vanhassa Haminassa"). Haminan Raatihuoneentorilta kauppatorin suuntaan: Idyllinen pihanäkymä Raatihuoneentorilta kauppatorin suuntaan - 4.7.2012 (S&J). Asuin- ja liiikerakennus kulmassa (Haminan Asunnot Oy) - molemmat kuvat 4.7.2012 (S&J). Pikkuympyräkadun ja Fredrikinkadun risteys. Taustalla raatihuone. Haminan Seurahuone - 4.7.2012 (S&J). Pikkuympyräkadun ja Torikadun kulma. Pikkuympyräkadun ja Maariankadun risteyksessä mielenkiintoinen puurakennus - 4.7.2012 (S&J). Fredrikinkatua torilta raatihuoneen suuntaan - 4.7.2012 (S&J). Haminan torin laitamilla. Niin kovin persoonatonta nykyrakentamista, voisi olla melkein mistä tahansa pikkukaupungista - 19.4.2015 (S&J). Edelleen Haminan torin laitamilla - "tylymodernismia". 90-luvun alkupuolella tässä betonikapistuksessa toimi majoitusyrittäjä (tuli yövyttyäkin) - 19.4.2015 (S&J). Haminan torilla ja sen lähiympäristössä: Torin esiintymislava - 4.7.2012 (S&J). Kaivokadun ja Satamakadun risteysaluetta. Torin esiintymislavan takana historiallinen tornirakennelma - Haminan Lipputorni (1790) - 4.7.2012 (S&J). Lipputorni (1790) - kuvattu 19.4.2015 (S&J) ~ Haminan kevätmarkkinat lähestyvät. (Kymark, 2012): Lipputorni on rakennettu Helsingin bastionin kärkeen. Se on pystytetty linnoituksen komentajan lipputorniksi. Linnoitusvalli tornin ympäriltä on purettu vuonna 1889. Tornin juurella vietettiin Haminan rauhan 100-vuotisjuhlallisuuksia vuonna 1909. Sen vuoksi tornia kutsutaan myös rauhantorniksi, vaikka tornilla ei ole sinällään mitään tekemistä itse Haminan rauhan solmimisen kanssa. Torni on muodoltaan kahdeksankulmainen ja edustaa tyyliltään uusklassismia. Valtakunnallisesti merkittävä. Lipputorni (1790) - kuvattu 19.4.2015 (S&J). Takavasemmalla paikallinen pesäpallopatsas. Lipputornin kupeella Haminan Pallonlyöjien muistopatsas - molemmat 19.4.2015 (S&J). Esiintymislavan kupeella ne pakolliset torien kahviteltat - kaikki kuvat 4.7.2012 (S&J).

B) Haminan vanha rautatieasema: Puistokadulta kuvattu - kadun päässä (Kaivokatu) näkyy Haminan entinen rautatieasema (Rautatienkatu) - nykyisin linja-autoasemana. Kuvattu 19.4.2015 (S&J). Inkeroisista Haminaan johtavan rautatien rakensi vuosina 1898-1900 Järnvägsaktiebolaget Fredrikshamn. Yksityisradalle valmistunut asema oli erilainen kuin valtion radoille samoihin aikoihin rakennetut asemat. Valtio osti yksityisradan vuonna 1916. Haminan satamarata saatiin valmiiksi v. 1937 (Hillo). Viimeiset matkustajajunat Haminaan kulkivat toukokuussa 1968. Vanha asema jäi tarpeettomaksi ja siitä tuli hetkeksi huonekalukaupan varasto. Rakennus pääsi kuitenkin myöhemmin arvoiseensa käyttöön, kun se kunnostettiin linja-autoasemaksi. Ratapihan paikalle sijoitettiin bussilaiturit (tiedot: "Radan varrella", 2009). Kaksi pientä matkalaista odottamassa bussia Lappeenrantaan Haminan entisellä rautatieasemalla - toimi kuvaushetkellä linja-autoasemana. Kuvattu vuonna 1999 (S&J). Haminan rautatieasema kuvapostikortissa vuodelta 1890 - Matti Parkkosen kokoelmista. Kiitos käyttöluvasta (2015-12-F). Rauhankadun ja Pikkuympyräkadun kulmatalo: Tämä yksittäinen rakennus Rauhankadun ja Pikkuympyräkadun kulmauksessa nousi ensisilmäyksellä valtakunnalliselle suosikkirakennuksieni listalle. Kuvattu 19.4.2015 (S&J). Tästä rakennuksesta olisi mukava saada historiallisia lisätietoja paikallisilta - kuvattu 19.4.2015 (S&J). (Pauli Luoma, sähköposti 5.11.2015): "Rauhankadun ja Pikkuympyräkadun kulmassa oleva talo tunnetaan nimellä Arvilommintalo." (KYMARK, 2016): "Arvilommin talo: (1849) ~ Vuodelta 1849 peräisin oleva asuinrakennus, jonka rapattujen julkisivujen maassamme ainutlaatuinen uusrokokootyylinen arkkitehtuuri on vuodelta 1859. Talo on yksi harvoja uusrokokoo–rakennuksia Suomessa." (Hurmaava Hamina, 2016): "Arvilommin talo, Pikkuympyräkatu 26: Arvilommin talo on rakennettu vuonna 1847. Tontilla on aiemmin sijainnut mm. Pihkovan rykmentin kirkko, joka purettiin ennen 1790-lukua. Hirsisen talon pinta on rapattu ja se edustaa Suomessa harvinaista uusrokokoota. Piharakennuksessa on edelleen viiden hevosen talli, ulkohuussi, lantala, heinävintti, kärryvajoja sekä vanha jääkellari. Talon Rauhankadun puoleisessa päässä on sijainnut mm. Haminan ensimmäinen apteekki (apteekkarina Alfons Nymalm). Talossa on istuttu myös käräjiä kihlakunnantuomari Karstenin johdolla. Päämaja-elokuvan (v.1970) kohtaus, jossa lottaa näytteli Tamara Lund, kuvattiin tässä talossa. Välirauhan jälkeen vain yksi virolainen Suomen-poika vältti palautuksen Neuvostoliittoon. Hänen kerrotaan lymyilleen talon korkeassa kivijalassa, vaikka VALPO:n etsivä asui melkein vastapäätä. Arvilommin talon nimi on peräisin 1930-luvulta, jolloin maanmittausinsinööri J. W. Arvilommi osti sen. Sen jälkeen se oli suvun hallussa aina 1980-luvulle asti. Nykyisin talo on kahden perheen koti." Jehovan todistajien valtakunnansali - 4.7.2012 (S&J). Pikkuympyräkadun varrelta Jehovan todistajien valtakunnansali (Mannerheimintien kulmassa) - kuvattu 19.4.2015 (S&J). Rauhankadulla: Rauhankatua pitkin näkymä ympyräkaupungin keskipisteeseen - kuvattu 19.4.2015 (S&J). Raatihuone ja Johanneksen kirkko. Rauhankadun varrella kauempana keskustasta, lähellä urheilukenttää - kuvattu 19.4.2015 (S&J). (Pauli Luoma, sähköposti 6.11.2015): "Keltainen puutalo Rauhankadulla urheilukentän puolella on entinen kaupunginkirjasto. Se olikin vielä 1990-luvun -luvun alussa oikein tunnelmallinen paikka." Urheilukenttä Rauhankadun varrella: Haminan urheilukenttä Rauhankaudun varrella - kuvattu 19.4.2015 (S&J). Mahtavat puitteet kentän molemmilla reunoilla.

C) Haminan Johanneksen kirkko: Haminan Johanneksen kirkko kuvattuna 4.7.2012 (S&J). Carl Ludvig Engelin suunnittelema uusklassinen luterilainen kirkko. Haminan rauha allekirjoitettiin samalla paikalla sijainneessa linnoituksen komendantin virka-asunnossa vuonna 1809. Haminan Johanneksen kirkon sisäänkäynti kuvattuna 4.7.2012 (S&J). Sisäkuvia Haminan Johanneksen kirkosta ~ kaikki 4.7.2012 (S&J). (Haminan srk, 2012): Johanneksen kirkko on kolmas Haminan kaupungin asukkaita varten rakennettu kirkko. Kaksi edellistä on tuhoutunut tulipalossa. Carl Ludvig Engelin suunnittelema Johanneksen kirkko palveli alkuaan Haminan ruotsinkielistä väestönosaa. Se oli vuosien 1905-2003 ajan Haminan seurakunnan kirkko. Kirkko vihittiin käyttöön juhannuspäivänä 1843. Se on saanut nimensä Johannes Kastajan mukaan. Alttaritaulun on maalannut B.A.Godenhjem, taulu esittää Kristuksen ylösnousemusta. Kirkon vanhin esine on vuoden 1703 Raamattu. Kastemaljan yläpuolella oleva kirkkolaiva on peräisin Koivistolta. Kattokruunut on valmistettu vuosina 1756 ja 1759 ja ne ovat ainoat edellisen, Elisabetin kirkon palosta pelastuneet esineet. Peräseinällä on marmoritaulu, johon on kirjoitettu Tanskan konsulin J.S. ignatiuksen testamentti vuodelta 1837. Kirkko peruskorjattiin vuonna 1955. Urut ovat 'Urkurakentamo Veikko Virtasen' valmistamat, käyttöön otetut vuonna 1989. Kirkossa on 500 istuinpaikkaa. Kirkkopuistossa on sankarihauta-alue ja mm. talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden sekä Karjalaan jääneiden muistomerkit. Haminan Pietarin ja Paavalin ortodoksinen kirkko: Haminan Pietarin ja Paavalin ortodoksinen kirkko kuvattuna 4.7.2012 (S&J). Bysanttilaisia muotoja seurailevan pyhätön on suunnitellut Louis Visconti, jonka käsialaa on myös Napoleonin hautamuistomerkki Pariisissa. Haminan Pietarin ja Paavalin ortodoksinen kirkko Raatihuoneentorin reunalla kuvattuna 4.7.2012 (S&J). (Wikipedia, 2012): Pietari-Paavalin ortodoksinen kirkko Haminassa on vuonna 1837 valmistunut Haminan ortodoksisen seurakunnan kirkko. Kirkko on pyhitetty pyhille apostoleille Pietarille ja Paavalille. Tyylillisesti uusklassismia ja bysanttilaisia muotoja edustavan pyörötemppelin on suunnitellut Louis Visconti. Kirkon uusbysanttilainen kellotorni on rakennettu 1862. Kirkko sijaitsee Raatihuoneentorin vieressä paikalla, jossa sijaitsi aiemmin luterilaisen kaupunkiseurakunnan Elisabetin kirkko (rakennettu 1750, tuhoutui Haminan palossa 1821), samoin kuin sen edeltäjä Ulrika Eleonoran kirkko (rakennettu 1732, tuhoutui 1742).

D) Haminan RUK: Pauli Luoma lähetti 6.11.2015 kuvansa RUK:n päärakennuksesta - kiitos. Reserviupseerikoulu (RUK) on Haminassa toimiva Maasotakoulun joukkoyksikkö, joka kouluttaa suurimman osan Suomen maavoimien ja rajavartiolaitoksen sekä osan meri- ja ilmavoimien reserviupseereista. Koulu on perustettu 1. huhtikuuta 1920. Koulun perinne perustuu suojeluskuntien järjestämälle upseerikurssille, Vimpelin koululle, ja sen opetusohjelman ydin perustui Viipurissa järjestetylle Markovillan upseerikokelaskursseille. Markovillan kursseja kutsuttiin Wiipurin Upseerikouluksi, joka toimi 1918–1920. Reserviupseerikoulun tärkein tehtävä on reservinupseeriston valtakunnallinen kouluttaminen. Tähän tehtävään sisältyvät reserviupseerikurssien järjestäminen, upseerikokelaiden jatkokoulutus, aliupseerista upseeriksi reservissä -täydennyskurssit, joukkueenjohtajakurssit Maanpuolustuskorkeakoulun aloittaville reservin aliupseereille sekä sotilasjohtamisen kurssi puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle. Lisäksi Reserviupseerikoululla on muita valtakunnallisia koulutustehtäviä. Reserviupseerikoulun operatiivisiin tehtäviin kuuluvat puolustusvalmiuden ylläpito ja Haminan varuskunnallisiin toimintoihin liittyvät turvallisuustehtävät. Reserviupseerikoulu tuottaa Haminan varuskunnassa reserviupseerikurssien lisäksi omaa joukkotuotantoa. Reserviupseerikoulu ylläpitää lisäksi maanpuolustustahtoa mm. osallistumalla Hamina Tattoon järjestelyihin ja järjestämällä RUK-seminaareja (Wikipedia, 2016).