FC Hämeenlinna

(Jukka Joutsi ~ viimeisimmät muutokset: 13.9.2019).

Alkuvuodet:

(Wikipedia 11.12.2010): Syksyllä 1993 FC Hämeenlinna nousi Kakkoseen, jossa se viihtyi vain yhden kauden, voittaen lohkonsa ja nousten Ykköseen. Ykkösessä seura pelasi vuoteen 1998, jolloin ensimmäistä kauttaan FC Hämeenlinna-nimellä pelannut seura putosi Kakkoseen. Ensimmäisellä Ykkösen visiitillä joukkue voitti kertaalleen Ykköscupin kesällä 1996.
Syksyllä 1998 seurassa aloitettiin projekti, jonka tavoitteena oli nostaa hämeenlinnalainen jalkapallojoukkue liigatasolle. Valmentajaksi palkattiin Jari-Pekka Keurulainen ja hänen apuvalmentajakseen tuli Ismo Lius. Kausi päättyi nousuun ja seuraavalla kaudella valmennusvastuu siirtyi Liukselle. Lius valmensi joukkuetta kuitenkin vain kauden 2000 ja seuraavaksi kaudeksi valmentajaksi palkattiin Hannu Touru. Kausi 2001 päättyikin nousujuhliin joukkueen voitettua nousukarsinnassa Pietarsaaren Jaron yhteismaalein 4-2.
Liiga-aika: Kaudella 2002 joukkue säilyi niukasti sarjassa, mutta valmentaja Hannu Touru sai lähteä kauden jälkeen ja tilalle palkattiin Ville Lyytikäinen FC Jokereista. Kausi 2003 alkoi FC Hämeenlinnan osalta erinomaisesti ja vielä heinäkuun alussa joukkue oli sarjataulukossa neljäntenä, mutta tämän jälkeen alkoi alamäki ja lopulta sarjapaikka varmistui vasta aivan kauden viimeisissä otteluissa.
Kauteen 2004 joukkue pienensi budjettiaan ja Lyytikäinen sai lähteä jo kolmen ottelun jälkeen, vaikka saldona oli kauden avausotteluista neljä pistettä. Valmennusvastuun otti kakkosvalmentaja Toni Korkeakunnas. Kauden aikana FC Hämeenlinna menetti useita pisteitä aivan otteluiden loppuhetkillä päästettyjen maalien vuoksi ja putosi sarjasta. Kauteen mahtui kuitenkin seurahistorian merkittävin saavutus, kun FC Hämeenlinna pelasi Suomen Cupin finaalissa Myllykosken Palloa vastaan, mutta tuolle kaudelle tyypillisesti Hämeenlinna hävisi ottelun lisäajalla tulleella maalilla lukemin 2-1. Hämeenlinnan maalin finaalissa iski ulkomaalaisvahvistus Mark Byrnes. Joukkueen yleisöennätys 3283 on peräisin 7.5.2004 pelatusta ottelusta FC Hämeenlinna - RoPS.
Takaisin Ykköseen: Vuonna 2005 seuran johdossa alkoi vaikuttaa hollantilaisvoimat. Joukkueen peräsimeen hankittiin kokenut valmentaja Danny Hoekman. Hoekman kuitenkin vetäytyi valmentajan tehtävästään häneen kohdistuneiden uhkausten vuoksi. Hoekmanin tilalle hankittiin edelleen hollantilaista jalkapallokulttuuria, sillä joukkueen peräsimeen liittyi jälleen yksi Hollannin kokeneimmista valmentajista Geert Meijer. Meijer sai joukkueen hyvään iskuun ja FC säilytti Ykkösen sarjapaikkansa. Kauteen 2006 joukkue lähti entisen pelurin Jussi Laihasen komennossa ja oli vaikean alun jälkeen sarjassa 11. Kaudella 2007 joukkuetta valmensi edellisen kauden kakkosvalmentaja Teuvo Palkki. Joukkue nousi hyvän loppukauden ansiosta Ykkösen neljännelle tilalle.
Kauden 2007 päätteeksi FC Hämeenlinna -osakeyhtiö lopetti kilpailutoimintansa. Joukkue jatkoi kuitenkin entiseen malliin, sillä Ykkösen sarjalisenssi palautui kolmen vuoden tauon jälkeen FC Hämeenlinna ry:lle.
Kaudella 2008 FC Hämeenlinna sijoittui Ykkösessä kolmanneksi, jääden vain pisteen päähän liigakarsintapaikasta.
Kaudella 2009 FC Hämeenlinna sijoittui sarjassa kuudenneksi kerättyään 38 pistettä.
Kaudella 2010 joukkue ja taustajoukot ovat asettaneet tavoitteeksi sijoittumisen kuuden parhaan joukkoon.
FC Hämeenlinna säilytti sarjapaikkansa kaudella 2010 viimeisessä ottelussaan voittamalla PS Kemin vieraissa 1-4. Tuohon otteluun päättyi joukkueen kärkipelaaja Olli Lehtimäen ura ja myös valmentaja Teuvo Palkki ilmoitti siirtyvänsä sivuun.
Kaudella 2011 valmennusvastuun kantaa edellisvuoden kakkosvalmentaja Jussi Lempinen apunaan entinen huippujalkapalloilija Janne Hyökyvaara. Myös johtokunnassa tapahtui muutoksia, kun Arto Viljanen palasi seuran puheenjohtajaksi.

Saavutuksia: Ykkösen pronssi 2008, Suomen Cupin finaalissa 2004, Liiganousu 2001, Ykköscupin voitto 1996 ja 2001, Nousu Ykköseen 1994 ja 1999, Nousu Kakkoseen 1993.

Päävalmentajat: 1991–1995 Seppo Pyykkö, 1996–1998 Jorma Kangasmäki, 1998 Seppo Pyykkö, 1999 Jari-Pekka Keurulainen, 2000 Ismo Lius, 2001–2002 Hannu Touru, 2003–2004 Ville Lyytikäinen, 2004 Toni Korkeakunnas, 2005 Danny Hoekman, 2005 Geert Meijer, 2006 Jussi Laihanen, 2007–2010 Teuvo Palkki ja 2011– Jussi Lempinen.

1939:

HPK pelasi Maakuntasarjassa yhden ottelun.

1940-41:

HPK pelasi kolmannella sarjatasolla (C-sarjan lohko #3) ~ sijoitus: 3/5.

1945-46:

Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Tarmo ~ sijoitus: 3/6.

HPK ~ jäi viimeiseksi - sijoitus: 6/6.

1946-47:

Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

HPK ~ voitti lohkonsa - sijoitus: 1/5 - nousi Suomensarjaan.

Hämeenlinnan Tarmo ~ sijoitus: 2/5.

1947-48:

Suomensarja (toinen sarjataso):

HPK ~ nousijana Suomensarjassa - jäi sijalle 7/8 ja putosi takaisin Maakuntasarjaan.


Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Tarmo ~ voitti lohkonsa - 1/4 * ei noussut kuitenkaan karsinnasta (JP-Tarmo 3-0).

1948:

Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

HPK ~ pudonneena Maakuntasarjassa - jäi sijalle 2/6.

Hämeenlinnan Tarmo ~ lohkossaan sijalla 3/6.


Hämeenlinnan Pallo-Kärpät ~ karsimassa Maakuntasarjaan - nousi.

Pallo-Kärpät voitti 1. karsintakierroksella kotikentällään Käpylän Urheilu-Veikot (KUV) 3-1 ja ratkaisevassa ottelussa Pallo-Kärpät voitti - edelleen kotikentällään - Karhu-Kissat Helsingistä maalein 2-1. Nousi Maakuntasarjaan kaudelle 1949 oli varmistunut.

1949:

Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

HPK ~ voitti lohkonsa (1/6) ja nousi Suomensarjaan.

Pallo-Kärpät ~ ensi kertaa Maakuntasarjassa ~ sijoitus 4/6.

Hämeenlinnan Tarmo ~ lohkossaan sijalla 5/6.

1950:

Suomensarja (toinen sarjataso):

HPK ~ nousijana Suomensarjassa - putosi heti takaisin Maakuntasarjaan.

HPK (1950): puheenjohtaja V.Vainio, huoltaja: R.Lindgren, pelipaita oranssimusta - housut 'tummat'.


Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

Tarmo ~ Maakuntasarjan länsilohkossa (ryhmä A):

Tarmo (1950): puheenjohtaja: S.Peltonen, huoltaja: T.Karumaa, pelipaita valkoinen mustalla pujoliivillä - housut valkoiset.

Pallo-Kärpät, Hämeenlinna (PaKä) ~ Maakuntasarjan länsilohkossa (ryhmä A):

Pallo-Kärpät (1950): puheenjohtaja: U.Närvänen, pelipaita keltainen - housut siniset.

1951:

Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

HPK ~ pudonneena Maakuntasarjassa.

Tarmo ~ seitsemättä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.

Pallo-Kärpät ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.

1952:

Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

HPK ~ ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa - nousi Suomensarjaan.

Tarmo ~ kahdeksatta peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.

Pallo-Kärpät ~ kolmatta peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa - putosi piirisarjaan.

1953:

Suomensarja (toinen sarjataso):

HPK ~ nousijana Suomensarjassa - putosi heti takaisin Maakuntasarjaan.


Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

Tarmo ~ yhdeksättä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.

1954:

Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

HPK ~ pudonneena Maakuntasarjassa - nousi takaisin Suomensarjaan.

Tarmo ~ kymmenettä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa - sijoitus 3/6 * Tarmo ei kuitenkaan osallistunut enää seuraavalla kaudella Maakuntasarjaan.

1955:

Suomensarja (toinen sarjataso):

HPK ~ nousijana Suomensarjassa - säilytti sarjapaikkansa.


Tarmo ~ ei enää mukana sarjatoiminnassa.


Hämeenlinnan Ahmat ~ karsimassa Maakuntasarjaan - hävisi: Ahmat-Helsingin Toverit 2-3.
Ahmat pääsi kuitenkin mukaan SPL:n seuraavalla kaudella 1956 aloittamaan neljännen sarjatason uutuuteen eli Aluesarjaan.

1956:

Suomensarja (toinen sarjataso):

HPK ~ toista peräkkäistä kautta Suomensarjassa - putosi Maakuntasarjaan.


Aluesarja (neljäs sarjataso) ~ ensimmäistä kertaa käytössä:

Hämeenlinnan Ahmat ~ uudessa Aluesarjassa (neljäs sarjataso) ~ nousi heti Maakuntasarjaan.

1957:

Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

HPK ~ pudonneena Maakuntasarjassa ~ nousu kariutui viimeisellä kierroksella Lahdessa (LPM-HPK 2-0).

HPK johti pisteellä maakuntasarjansa lohkoa ennen viimeistä kierrosta. Viimeiselle kierrokselle oli kuitenkin jäänyt vaikea ja ratkaiseva vierasottelu Lahteen, missä oli vastassa saksalaisen, entisen maajoukkuemme valmentajan Kurt Weinrichin luotsaama LPM, joka hengitti pisteen päässä hämeenlinnalaisten niskaan, HPK:lle tasapelikin olisi riittänyt sarjanousuun.
LPM oli Hämeenlinnassa hävinnyt 2-3 - Huutosakkimmekin sai siellä kaikenlaista rojua niskaansa, muisteli LPM:n Erkki Salminen myöhemmin.
Lahtelaisissa herätti perusteltua kunnioitusta erityisesti HPK:n romuluinen keskustuki Pertti "Pepita" Nieminen, joka tunnettiin paremmin luunkovana jääkiekkoilijana (erityisesti myöhemmin TPS:n ja maajoukkueen paidassa).
LPM siirtyi 26. minuutin kohdalla Salmisen maalilla johtoon 1-0 ja 36. minuutin kohdalla Vilppunen viimeisteli loppuluvut 2-0. HPK ei hevillä sulattanut tappiotaan - he protestoivat ankarasti lahtelaisen (!) tuomari Toivo Leivolahden tekemiä tuomioita. Vilppusen maalia väitettiin paitsioksi ja Vilppusen väitettiin lisäksi potkaiseen HPK-maalivahtia ulosajon arvoisesti. Paikallislehti seuraavana aamuna kehui Leivolahden työskentelyä linjakkaaksi.

Hämeenlinnan Ahmat ~ nousijana Maakuntasarjassa.

1958:

Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

HPK ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa ~ nousi Suomensarjaan.

Nämä miehet nostivat HPK:n Maakuntasarjasta kauden 1958 päätteeksi Suomensarjaan.

Hämeenlinnan Ahmat ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa ~ putosi Aluesarjaan.

1959:

Suomensarja (toinen sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) nousijana Suomensarjan länsilohkossa - sijoitus 8/10.

HPK:n puheenjohtaja (1959): K.Salmisaari, valmentaja A.Pervitin, pelipaita oranssi - housut mustat.


Aluesarja (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Ahmat * pudonneena Aluesarjan lohkossa #7 - sijoitus 3/5.

Hämeenlinnan Tarmo palannut Aluesarjaan - jäi lohkossa viimeiseksi ja putosi takaisin piirisarjaan.

1960:

Suomensarja (toinen sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ toista peräkkäistä kautta Suomensarjassa - säilyi taas täpärästi - sijoitus 9/11.


Aluesarja (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Ahmat ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjan lohkossa #7 - nousi Maakuntasarjaan.

1961:

Suomensarja (toinen sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ kolmatta peräkkäistä kautta Suomensarjassa.


Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Ahmat ~ nousijana Maakuntasarjassa - jäi lohkossa loppuunpelanneista viimeiseksi ja putosi (7/7) - Ahmat katosi SPL:n sarjakartalta.


Aluesarja (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Tarmo palannut taas Aluesarjaan.

1962:

Suomensarja (toinen sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ neljättä peräkkäistä kautta Suomensarjassa.


Aluesarja (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Tarmo ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa - nousi Maakuntasarjaan.

Hämeenlinnan Isku ~ ensi kertaa Aluesarjassa - jäi sijalle 5/6 - ja katosi SPL:n sarjakartalta.

1963:

Suomensarja (toinen sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ viidettä peräkkäistä kautta Suomensarjassa.


Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Tarmo ~ nousijana Maakuntasarjassa - putosi heti takaisin Aluesarjaan.

1964:

Suomensarja (toinen sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ kuudetta peräkkäistä kautta Suomensarjassa - putosi Maakuntasarjaan.


Aluesarja (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Tarmo ~ pudonneena Aluesarjassa.

Vanajan Jyry ~ ensimmäistä kauttaan Aluesarjassa - nousi heti Maakuntasarjaan.

1965:

Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ pudonneena Maakuntasarjassa - nousi heti takaisin Suomensarjaan.

Vanajan Jyry ~ nousijana Maakuntasarjassa - putosi heti takaisin Aluesarjaan.


Aluesarja (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Tarmo ~ toista peräkkäistä kauttaan Aluesarjassa.

1966:

Suomensarja (toinen sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ nousijana Suomensarjassa.


Aluesarja (neljäs sarjataso):

Vanajan Jyry ~ pudonneena Aluesarjassa.

Hämeenlinnan Tarmo ~ kolmatta peräkkäistä kauttaan Aluesarjassa - nousi Maakuntasarjaan.

1967:

Suomensarja (toinen sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ toista peräkkäistä kauttaan Suomensarjassa - putosi Maakuntasarjaan.


Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Tarmo ~ nousijana Maakuntasarjassa.


Aluesarja (neljäs sarjataso):

Vanajan Jyry ~ toista peräkkäistä kauttaan Aluesarjassa.

1968:


Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ pudonneena Maakuntasarjassa.

Hämeenlinnan Tarmo ~ toista peräkkäistä kauttaan Maakuntasarjassa - putosi Aluesarjaan.


Aluesarja (neljäs sarjataso):

Vanajan Jyry ~ kolmatta peräkkäistä kauttaan Aluesarjassa.

1969:


Maakuntasarja (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ toista peräkkäistä kauttaan Maakuntasarjassa - nousi Suomensarjaan,


Aluesarja (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Tarmo ~ pudonneena Aluesarjassa - sijoitus: 4/6.

Vanajan Jyry ~ neljättä peräkkäistä kauttaan Aluesarjassa * järkyttävä kausi - jäi viimeiseksi - nolla pistettä - maalit 5-69 (kymmenessä pelissä).

1970:

SPL otti käyttöön uudet nimitykset: 2. divisioona (= ent.Suomensarja), 3. divisioona (ent. Maakuntasarja) ja 4. divisioona (ent. Aluesarja).


2. divisioona (toinen sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ nousijana 2. divisioonassa - sijoitus: 9/13.


4. divisioona (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Tarmo ~ toista peräkkäistä kautta neljännellä sarjatasolla - sijoitus: 6/6 - ja edessä katoaminen SPL:n sarjakartalta.

1971:

2. divisioona (toinen sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ toista peräkkäistä kautta 2. divisioonassa - putosi 3. divisioonaan (kolmas sarjataso).


4. divisioona (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Palloilijat (HäPa) ~ esiintyi ensimmäistä kertaa neljännellä sarjatasolla.

1972:

3. divisioona (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ pudonneena 3. divisioonassa * voitto putoamisuusintapelin.


4. divisioona (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Palloilijat (HäPa) ~ esiintyi ensimmäistä kertaa neljännellä sarjatasolla - sijoitus: 6/8.


Seuraavalle kaudelle 1973 SPL perusti uuden 1. divisioonan SM-sarjan ja 2. divisioonan väliin.

1973:

SPL perusti SM-sarjan ja 2. divisioonan väliin uuden 1. divisioonan ~ esim. 3. divisioona muuttui samalla neljänneksi sarjatasoksi.


3. divisioona (nyt neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ 3. divisioonassa (nyt neljäs sarjataso).


4. divisioona (nyt viides sarjataso):

Hämeenlinnan Palloilijat (HäPa) ~ 4. divisioonassa (viides sarjataso) - jäi sijalle 7/8 ja putosi piirisarjaan.

Härmä (Hämeenlinna) ~ ensi kertaa mukana SPL-sarjoissa * 4. divisioonassa (viides sarjataso) - sijoitus: 6/8 - sarjapaikka säilyi.

1974:

3. divisioona (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ toista peräkkäistä kautta neljännellä sarjatasolla (3. divisioona).

(Jalkapallokirja 1974): Hämeenlinnan Pallokerho (HPK), palloj. pj Aleksi Pervitin, sihteeri Timo Niemi, valmentaja Markku Lehto * paita puna-musta, housut mustat, sukat puna-mustat (aiemmin HPK:n pelipaita oli ollut oranssi).


4. divisioona (viides sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ toista peräkkäistä kautta viidennellä sarjatasolla (4. divisioona).

(Jalkapallokirja 1974): Urheiluseura Härmä, palloj. pj. Vladimir Uschanov, sihteeri Kullervo Kurronen, valmentaja Toivo Laurila * paita puna-keltainen ja vihreä, housut puna-keltaiset ja vihreat, sukat puna-keltaiset ja vihreät.

Vanajan Jyry ~ palasi neljän kauden tauon jälkeen SPL-sarjakuvioihin - 4. divisioona (viides sarjataso).

(Jalkapallokirja 1974): Vanajan Jyry (VaJy), palloj. sihteeri Erkki Kainulainen, valmentaja Matti Lintunen * paita sininen, housut valkoiset, sukuat sinivalkoiset.

1975:

3. divisioona (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ kolmatta peräkkäistä kautta neljännellä sarjatasolla (3. divisioona).


4. divisioona (viides sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ kolmatta peräkkäistä kautta viidennellä sarjatasolla (4. divisioona).

Vanajan Jyry ~ toista peräkkäistä kautta viidennellä sarjatasolla (4. divisioona).

Hämeenlinnan Palloilijat (HäPa) ~ palasi yhden piirisarjakauden jälkeen 4. divisioonaan - putosi heti takaisin piirisarjaan.

1976:

3. divisioona (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ neljättä peräkkäistä kautta neljännellä sarjatasolla (3. divisioona).


4. divisioona (viides sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ neljättä peräkkäistä kautta viidennellä sarjatasolla (4. divisioona).

Vanajan Jyry ~ kolmatta peräkkäistä kautta viidennellä sarjatasolla (4. divisioona) - keskeytti sarjan ja katosi SPL-sarjakuvioista.

Iittalan Pallo ~ ensi kertaa 4. divisioonassa - putosi heti takaisin piirisarjaan.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

1977:

3. divisioona (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ viidettä peräkkäistä kautta neljännellä sarjatasolla (3. divisioona).


4. divisioona (viides sarjataso):

Hämeenlinnan Palloilijat (HäPa) ~ palasi yhden piirisarjakauden jälkeen 4. divisioonaan - putosi taas heti takaisin piirisarjaan.

Härmä (Hämeenlinna) ~ viidettä peräkkäistä kautta viidennellä sarjatasolla (4. divisioona) - nousi 3. divisioonaan.

FC Kings ~ aloitti 4. divisioonassa.

1978:

3. divisioona (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ kuudetta peräkkäistä kautta neljännellä sarjatasolla (3. divisioona) - nousi 2. divisioonaan.

Härmä (Hämeenlinna) ~ nousijana 3. divisioonassa.

(Hämeen Sanomat * 4. toukokuuta 1978): Hämeenlinnan Härmä pudotti HPK:n cupista: Härmä otti cupin jatkopaikan vakuuttavin ottein tässä Ojoisten kentällä pelatussa jalkapallo-ottelussa numeroin 3-1 (1-0). Härmä aloitti pelin selvällä hallinnalla, johon HPK vastasi aina silloin tällöin napakalla hyökkäyksellä. Härmä pyöritti ajoittain pahasti HPK:ta hyvällä seinäsyöttöpelillä. HPK:n paras hetki oli ottelun toisella puolikkaalla ja sen 65. peliminuutin kohdalla. Silloin Härmän rivit olivat pahasti sekaisin.
HPK:n Kari Juntunen oli yksinäinen susi joukkueessaan ja ainoa kärkipelaaja, joka sai jotain aikaan. Ora Rantanen selvisi myös ottelusta kunnialla.
Härmän maalinteon aloitti Jyrki Raasenhorn Jari Toivosen hyvällä avauksella 1-0, joka jäikin puoliaikatulokseksi. Pelin toisen puolikkaan alussa napautti Härmä heti maalin Timo Tervosen toimesta. 3-0 teki Reijo Vuorinen pienestä kulmasta hallitulla vedolla. HPK:n kavennuksesta vastasi Kari Juntunen. HPK:n parasta esittivät Juntusen ja Rantasen ohella puolustuksessa Mauri Järvinen ja Veikko Sipi. Maalivahti Raimo Kilpinen sai ottelusta tarpeekseen tilanteessa 3-0, mutta kyllä ”Kinna” otteluunsa tyytyväinen saa olla.
Härmän maalissa Pentti Lindholm oli valppaana ja alin libero Jari Toivonen ohittamaton. Jouko Salmi ja Kari Kukko avasivat ottelua mallikkaasti puolustuksesta. Reijo Vuorinen oli joukkueensa ja kentän ehdoton ykkönen. Laukaukset ja pallon siirrot olivat varmoja. Jyrki Vuorinen raatoi kapteenin esimerkillä mallikkaasti. Jyrki Raasenhorn oli hyvällä pelipäällä ja näytti vaarallisuutensa HPK:n maalialueella. Härmän uusin mies Timo Tervonen näytti vaarallisuutensa ja hallitsi tilanteet hienosti tekniikallaan. Auvo Partanen kunnostautui hyvillä avauksilla ja sivurajaheitoilla. Erotuomari Risto Lindberg toimi hyvin.
Juuri 3. divisioonan alkamisen kynnyksellä haali hämeenlinnalaisjoukkue Härmä riveihinsä vielä yhden jalkapalloilijan Riihimäeltä. Tulokkaan nimi on Timo Tervonen, 27, joka on oppinut pelin niksit Riihimäen Palloseuran väreissä, mutta on pelannut viimeksi kaksi kautta 1. ja 2. divisioonassa HPL:n paidassa.
Tervonen on lähinnä hyökkääjäpelaaja, joka sopii kuitenkin muillekin pelipaikoille. Hän edusti Härmää jo keskiviikon cup-ottelussa. Härmän sunnuntain sarja-avaukseen kokoonpanoon (16 pelaajaa) kuuluu seitsemän ex-riihimäkeläistä, yksi Porin kasvatti sekä kahdeksan hämeenlinnalaista.

_________________

(Hämeen Sanomat * tiistaina 6.6.1978): Hämäläisjoukkueet syttyivät hitaasti: Kauan ja jännityksellä odotettu kevään jalkapalloilun paikallisottelu HPK – Härmä, oli kauniista kesäillasta huolimatta kerännyt Kaurialan katsomoihin nelisatapäisen katsojajoukon. Niille, jotka odottivat ottelusta ”henkeen ja vereen” -kamppailua, muodostui tilaisuudesta pettymys. Peli pysytteli hyvinkin sääntöjen puitteissa ehkäpä lyhyttä viiden minuutin mittaista jaksoa toisen puoliajan loppupuolella lukuunottamatta. HPK:n hyökkäysrakentelu oli sen verran suunnitelmallisempaa, että sen voittoa lukemin 2-1 voidaan pitää oikeutettuna.
Härmä joutui lähtemään sille erittäin merkittävään otteluun lievästi varamiehisenä, Timo Tervonen ja Kari Kukko puuttuivat aloitusmiehistöstä, jossa vielä Jyrki Rasehorn ja Markku Pöyry olivat ainakin lievästi jalkavaivaisia. Pöyry vaihdettiinkin toisen jakson puolivälissä Erkki Laineeseen ja jo aikaisemmin oli Kari Kauppinen tehnyt tilaa Tapio Örmälle.
Härmän peli ei lähtenyt käyntiin odotetulla tavalla koko aikana, vaikka toinen puoliaika alkoi sen kannalta erittäin onnekkaasti. Tosinhan Kerho tasoitti pelin miltei välittömästi. Parhaiten onnistuivat vihreäpaitaisista Jari Toivonen ja Pentti Lindholm puolustuksessa sekä puhtaasti ja yritteliäästi pelaava Timo Karumaa hyökkäyksessä. Lindholm torjui todella hienosti Jussi Laihasen läpiajonsa päätteeksi ampuvan kovan laukauksen. Jouko Salmen peli liikkui tiukoissa tilanteissa aivan sääntöjen äärirajoilla jopa ajoittain rajan ylittäenkin. Reijo Vuorinen puolestaan tuoksahteli muutaman kerran pahanlaisesti jouduttuaan taklauksen kohteeksi.
HPK pelasi yllättävän rauhallista ja suunnitelmallista peliä halliten hienokseltaan pelitapahtumia koko ajan viimeistä kymmenminuuttista lukuun ottamatta. Silloin Härmä painosti, mutta yritys oli silmitöntä puskemista tappion häämöittäessä.
Raimo Kilpinen venäytti kylkensä heti pelin alussa heittotilanteessa ja joutui pariin otteeseen kovan taklauksen kohteeksi. Ulospotkut olivat tästä johtuen koko ajan epävarmoja ja Härmän maalitilanteessakin hänen otteensa olivat harvinaisen epävarmat. Muuten Kinna hoiteli hommansa hyvin.
Kenttäpuolustus pelasi ajoittain liiankin itsevarmasti: omalla puolustusalueella peippailtiin ja annettiin joskus huolimattomia syöttöjä. Tällaisesta syntyi Härmän maalikin. Tero Sintonen ja Hannu Heikkilä olivat varmimmat, mutta muutkin saavat olla tyytyväisiä iltapuhteeseensa.
Keskikenttämiehet Rantanen – Salminen – Aaltonen pitivät hyvin puolensa omalla alueellaan. Ikinuori Eepi Salminen oli mukana molempien maalitilanteiden luomisessa. Kärkimiehistä oli Jussi Laihanen tiukassa vartioinnissa eikä päässyt montaakaan kertaa kokeilemaan kanuunaansa. Esa Nurminen pelasi sensijaan hyvinkin näyttävästi ja Kari Juntunen oli tapansa mukaan lähes ylivoimainen pideltävä Härmän puolustukselle.
Ottelun ensimmäinen puoliaika sujui tasaväkisyyden merkeissä. HPK hyökkäysi useammin, mutta Härmän hyökkäykset olivat ehkäpä hivenen vaarallisempia. Kummallakin oli yksi hyvä maalintekotilanne, mutta ne jäävät tuloksettomiksi. Härmällä oli viisi ja HPK:lla kolme kulmapotkua.
Toinen jakso alkoi salamavauhdilla. Mauri Järvisen syöttö omalta puolustusalueelta lipsahti vastustajalle ja Jyrki Vuorinen pääsi etenemään päätyrajalle. Hänen laukauksensa meni Kilpisen kautta Timo Karumaalle, joka ampui 0-1. Härmäläisten oikeutettu riemu ei kestänyt pitkään: Eepi Salminen vei pallon näppärästi Härmän puolustusalueelle. Maalille syntyi ruuhka, josta Kari Juntunen vetäisi ohi Lindholmin. Jyrki Rasehorn yritti vielä pelastaa tilanteen, mutta pallo meni hänen jalastaan verkkoon.
Kolmessa minuutissa oli 0-0 muuttunut 1-1:ksi. 20 min. kohdalla Salminen tuikkasi jälleen hyvin laitaan Juntuselle, joka keskitti tarkasti Esa Nurmiselle. Lindholm oli täysin voimaton Esan laukauksen edessä ja 2-1 oli selviö. 39 min. kohdalla Härmä hyökkäsi vaarallisesti, Kilpinen nousi kohopallon torjuntaan, jolloin häntä taklattiin voimallisesti. Kinna kadotti pallon, joka meni verkkoon, mutta maalia ei luonnollisestikaan hyväksytty. Heti perään Laihanen pääsi hyvään laukaisuasemaan, mutta Lindholm torjui yhtä ienosti kuin Jussikin laukaisi.
Ottelun erotuomarina oli Aarno Kilpinen, jolle tämä oli ensimmäinen III divisioonan ottelu. Kilpinen selviytyi ennakolta vaikeaksi arvioidusta tehtävästään hyvin. Hänellä oli onnekseen apunaan luotettavat rajamiehet Ahonen ja Mäkelä.

_________________

(Hämeen Sanomat 27.8.78, toinen kohtaaminen III-divisioonassa * Tapio Lainesalo): HPK kompastui Härmään * Härmän voittotahdit veljeksiltä: Härmän taktiikkana oli Kerhon nopeiden kärkimiesten Jussi Laihasen ja Kari Juntusen eliminoiminen ja siinä onnistuttiinkin yhtä haksahdusta lukuun ottamatta. Tuo ainoa haksahdus oli päästää Laihanen karkuun pitkällä keskityksellä ja tilanteesta syntynyt maali olikin ainoa valopilkku Kerhon kärkimiehiltä.
Härmäläisten voitto perustui paljolti parempaan pääpeliin, vain Kerhon Aapo Hyvönen pystyi tasaveroiseen pääpelikamppailuun Reijo Vuorisen ja Jyrki Raasenhornin kanssa, jotka noukkivat lähes kaikki korkeat kaaripallot oikeilla sijoittumisillaan.
Kentän ehdottomasti paras oli Härmän libero Reijo Vuorinen. Reijo pystyi rauhallisuudellaan ja tilannevainullaan pitämään oman pään hallinnassaan esimerkillisellä tavalla. Reijon veli Jyrki puolestaan piti keskikenttää hallussaan jaellen hyviä keskityksiä laidoille, joista syntyi alati vaarallisia tilanteita Kerhon maalille.
Olihan toki Kerhollakin Härmän lailla hyviä maalipaikkoja, mutta oliko ennakkosuosikin paine liian suuri, sillä siksi väkinäiseltä näytti oranssipaitojen yritys saada ratkaisuja aikaan.
Ottelun ensimmäinen jakson alku oli hienokseltaan HPK:n, mutta mitä pitemmälle sitä pelattiin, sitä paremmin saivat härmäläiset juonesta kiinni halliten jakson viimeistä kaksikymmenminuuttista jo selvästi.
Ottelun ensimmäistä maalia saatiin odottaa aina 40 minuutille saakka, jolloin syntyi, ties monennenko kerran Auvo Partasen pitkän heiton jälkeen vastustajan maalille aika hässäkkää. Siinä hässäkässä meni Kerhon nestori Erkki Salminen jalkoineen väliin maalivahti Raimo Kilpisen nenän edessä ja Salmisen jalasta ponnahtaen pallon puski Jyrki Raasenhorn maaliin.
Toista pelijaksoa oli pelattu vain viisi minuuttia, kun HPK:n Hannu Heikkilä taklasi väärin Härmän Timo Tervosta aivan maalin edessä. Erotuomari Erkki Virtanen tuomitsi tilanteesta epäsuoran vapaapotkun, jonka Reijo Vuorinen latasi voimalla yli maaliviivalle sijoittuneen Kerhon puolustusmuurin.
Härmän 2-0 johto tuntui turvalliselta ja peli vaikutti jo pelatulta, mutta kerholaiset olivat asiasta eri mieltä. Seitsemän minuutin kohdalla sattui Härmän puolustukselta pieni torkahdus ja Jussi Laihanen säntäsi Harri Lepolan antaman pitkän juoksupallon perään jättäen Härmän pakit nopeudellaan kuin seisomaan. Nopean spurtin jälkeen Laihanen sijoitti pallon rauhallisesti Härmän maalivahdin Heikki Tien ohi maaliin.
Maalin jälkeen peli sai aivan erilaisen ilmeen, sillä kerholaiset koittivat nopeudella ja kestävyydellä uuvuttaa raskastekoisemmat härmäläiset. Yritys palkittiinkin, sillä 19 minuutin kohdalla Laihanen keskitti vasemmalta aivan maalin suulle, jossa Heikki Tie haparoi pudottaen pallon Kerhon Sakari Aaltosen päähän, josta Aaltosen oli helppo tehtävä puskea se maaliin.
Härmäläiset protestoivat voimakkaasti Erkki Virtasen ratkaisuun hyväksyä maali heidän väitettyä Aaltosen häirinneen maalivahtia. Mutta maali mikä maali ja Tapio Örmälle varoitus turhasta poskensoitosta. 27 minuutin kohdalla yllätti Tervosen tilalle tullut Ensio Pennanen itsensä ja yleisön sooloiltuaan Timo Karumaalle maalintekopaikan. Karumaan laukaus yllätti maalivahti Kilpisen, joka liukasti päästäen halvanlaisesti löysän maanuoliaisen verkon perukoille. Maali lannisti HPK:n hyvän otteen ja loppujakso olikin heiltä vain väkinäistä tasoituksen hakemista syöttöjen lipsahdellessa useimmin vieraille kuin omille.
Härmän joukkueesta esiintyi Vuorisen veljesten lisäksi Timo Tervonen loukkaantumiseensa asti pirteästi. Timo Karumaa pelasi ilmeettömän tehokkaasti saaden nimensä kerran maalitilastoonkin. Auvo Partanen olisi pystynyt parempaankin suoritukseen, mutta turha näytteleminen ja tilanteiden keskenjättäminen pudottaa miehen arvosanaa.
Kerhon parhaat miehet löytyivät yllättäen alapäästä. Pitkä Aapo Hyvönen ja ”pätkä” Harri Lepola katkoivat mallikkaasti ja varsinkin Lepolan esitys antoi viitteitä nuorukaisen tulemisesta. Keskikentällä teknillinen ja yritteliäs Ora Rantanen jaksoi raataa koko ottelun ajan. Sakari Aaltonen aloitti hyvin, mutta mies häipyi mitä enemmän ottelua oli pelattu.
Kerhon vaaralliset kärjet, Laihanen ja Juntunen olivat erikoisvartioinnissa ja miehet olivatkin pimennossa, eikä tuttuja vaarallisia pistohyökkäyksiä nähty.
Ottelun erotuomari Erkki Virtanen selvisi vaikeasta tehtävästään miinuksitta. Virtanen joutui varoittamaan Härmän Tapio Örmää ja Jyrki Vuorista suunsoitosta sekä Auvo Partasta jälkipelistä.
Voittonsa ansiosta Härmä pääsi putoamispeikon pelosta ja kyllähän Härmä todellisuudessa on yksi lohkonsa voimakkaimmista joukkueista. Härmän loppupelit antavat aihetta odottaa parempaa menestymistä ensi pelikaudella, sillä sen heikko alku sarjassa on ollut pienoinen pettymys.
Tappiostaan huolimatta pysyi HPK edelleen sarjan kärjessä kahden pisteen etumatkalla ennen Viialan Peliveikkoja ja Valkeakosken Koskenpoikia. Hämeenlinnalaisten jalkapallojännärien kannalta olisi mieluisaa, että Kerholaiset pystyisivät pitämään hyvän pelivireen loppuun saakka, sillä mikä olisi sen mukavampaa kuin katsella ensi kaudella Kaurialassa 2. divisioonan jalkapalloilua.


4. divisioona (viides sarjataso):

Iittalan Pallo ~ palannut yhden piirisarjakauden jälkeen takaisin 4. divisioonaan - putosi takaisin piirisarjaan.

FC Kings ~ toista peräkkäistä kautta 4. divisioonassa.

1979:

2. divisioona (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ nousijana 2. divisioonassa.

3. divisioona (neljäs sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ toista peräkkäistä kautta 3. divisioonassa - putosi 4. divisioonaan.


4. divisioona (viides sarjataso):

Hämeenlinnan Palloilijat (HäPa) ~ palasi yhden piirisarjakauden jälkeen 4. divisioonaan - putosi taas heti takaisin piirisarjaan.

FC Kings ~ kolmatta peräkkäistä kautta 4. divisioonassa.

1980:

2. divisioona (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ toista peräkkäistä kautta 2. divisioonassa.

3. divisioona (neljäs sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ toista peräkkäistä kautta 3. divisioonassa - putosi 4. divisioonaan.


4. divisioona (viides sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ pudonneena 4. divisioonassa.

Iittalan Pallo ~ palannut yhden piirisarjakauden jälkeen takaisin 4. divisioonaan - putosi taas heti takaisin piirisarjaan.

FC Kings ~ neljättä peräkkäistä kautta 4. divisioonassa.

1981:

2. divisioona (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ kolmatta peräkkäistä kautta 2. divisioonassa.


4. divisioona (viides sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ toinen peräkkäinen kausi 4. divisioonassa.

FC Kings ~ viidettä peräkkäistä kautta 4. divisioonassa.

Hämeenlinnan Palloilijat (HäPa) ~ 4. divisioonassa.

1982:

2. divisioona (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ neljättä peräkkäistä kautta 2. divisioonassa.


4. divisioona (viides sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ kolmas peräkkäinen kausi 4. divisioonassa.

Iittalan Pallo ~ 4. divisioonassa.

Pallo-Kärpät ~ 4. divisioonassa.

FC Kings ~ kuudetta peräkkäistä kautta 4. divisioonassa.

Hämeenlinnan Palloilijat (HäPa) ~ 4. divisioonassa.

1983:

2. divisioona (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ viidettä peräkkäistä kautta 2. divisioonassa.


4. divisioona (viides sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ neljäs peräkkäinen kausi 4. divisioonassa.

Iittalan Pallo ~ 4. divisioonassa.

FC Kings ~ seitsemättä peräkkäistä kautta 4. divisioonassa.

Hämeenlinnan Palloilijat (HäPa) ~ 4. divisioonassa - putosi.

1984:

2. divisioona (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ kuudetta peräkkäistä kautta 2. divisioonassa.


4. divisioona (viides sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ viides peräkkäinen kausi 4. divisioonassa.

Iittalan Pallo ~ 4. divisioonassa.

FC Kings ~ kahdeksatta peräkkäistä kautta 4. divisioonassa.

SC Blue Bulls (SC BB) ~ 4. divisioonassa (lopetti kesken kauden).

1985:

2. divisioona (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ seitsemättä peräkkäistä kautta 2. divisioonassa - putosi 3. divisioonaan (neljäs sarjataso).


4. divisioona (viides sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ kuudes peräkkäinen kausi 4. divisioonassa.

Iittalan Pallo ~ 4. divisioonassa - putosi.

FC Kings ~ yhdeksättä peräkkäistä kautta 4. divisioonassa (ei enää seuraavalla kaudella).

1986:

3. divisioona (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ pudonneena 3. divisioonassa (neljäs sarjataso).


4. divisioona (viides sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ seitsemäs peräkkäinen kausi 4. divisioonassa.

Pallo-Kärpät ~ 4. divisioonassa.

Hämeenlinnan Palloilijat (HäPa) ~ 4. divisioonassa.

1987:

3. divisioona (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ toista peräkkäistä kautta 3. divisioonassa.


4. divisioona (viides sarjataso):

SPL siirtänyt 4. divisioonan sarjatoiminnan piirien järjestettäväksi ~ uutisointi valtakunnallisesti loppui ja dokumentointi vaikeutui.

Härmä (Hämeenlinna) ~ kahdeksas peräkkäinen kausi 4. divisioonassa.

Pallo-Kärpät ~ 4. divisioonassa.

Iittalan Pallo ~ 4. divisioonassa.

1988:

3. divisioona (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ kolmatta peräkkäistä kautta 3. divisioonassa - nousi 2. divisioonaan.


4. divisioona (viides sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ yhdeksäs peräkkäinen kausi 4. divisioonassa.

Iittalan Pallo ~ 4. divisioonassa.

1989:

2. divisioona (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ nousijana 2. divisioonassa.


3. divisioona (neljäs sarjataso):

Pallo-Kärpät ~ 3. divisioonassa.


4. divisioona (viides sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ kymmenes peräkkäinen kausi 4. divisioonassa - nousi Kolmoseen.

Iittalan Pallo ~ 4. divisioonassa.


5. divisioona (kuudes sarjataso):

Hämeenlinnan Palloilijat (HäPa) ~ 5. divisioonassa.

SC Blue Bulls (SC BB) ~ 5. divisioonassa.

1990:

Hämeenlinnan kolme johtavinta seuraa putosivat sarjatasoa alemmaksi * kauden jälkeen fuusiotunnusteluja (HPK ja PäKa).


2. divisioona (kolmas sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) ~ toista peräkkäistä kautta 2. divisioonassa - putosi 3. divisioonaan.


3. divisioona (neljäs sarjataso):

Pallo-Kärpät ~ 3. divisioonassa - jäi sijalle 11/12 ja putosi 4. divisioonaan.

Härmä ~ nousijana 3. divisioonassa - jäi viimeiseksi 12/12 ja putosi heti takaisin 4. divisioonaan.

Kirjasta Tienraivaaja (2011 * Palkki-Viljanen-Virtanen).


Kauden 1990 jälkeen HPK ja Pallo-Kärpät aloittivat fuusioneuvottelut ~ yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin 31.3.1991.

Maaliskuun viimeisenä päivänä 1991 saivat HPK:n ja Pallo-Kärppien johtohenkilöt solmituksi yhteistyösopimuksen. Tällöin päätettiin, että uusi seura perustettaisiin kauden 1991 jälkeen (9.10.1991). Kausi 1991 pelattaisiin kahdella yhdistelmäjoukkueella. Toinen joukkue pelaisi HPK:n jättämällä sarjapaikalla 3. divisioonassa (nimellä HPK)ja toinen joukkueista pelaisi PäKa:n 4. divisioonan paikalla (nimellä HPK/2) (Tienraivaaja, 2011 * Palkki-Viljanen-Virtanen).

1991:

HPK ja PäKa päässeet jo yhteistyösopimukseen - alustavasti kaudella 1991 kaksi yhteisjoukkuetta nimillä HPK ja HPK2.


3. divisioona (neljäs sarjataso):

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) * HPK:n ja PäKa:n uuden yhteistyön alustava ykkösjoukkue ("Team HPK/PäKa") - pudonneena 3. divisioonassa (sijoitus: 7/12).

Aluksi virallisissa papereissa uuden ykkösjoukkueen nimi oli vielä kankea "Team HPK/PäKa", mutta käyttöön tuli kuitenkin yksinkertaisempi "HPK"- Joukkuetta valmensi Pallo-Kärppiä edelliskaudella luotsannut Hannu Seesranta. Kakkosjoukkue "HPK/2" sijoittui 4. divisioonassa neljänneksi (Tieraivaaja, 2011).

Kirjasta Tienraivaaja (2011 * Palkki-Viljanen-Virtanen).

Tienraivaaja-kirjasta muita yhteistyön ykkösseuran eli HPK:n pelaajia kaudella 1991: Markku Kannisto ja Jussi Laihanen.


4. divisioona (viides sarjataso):

HPK/2 * HPK:n ja PäKa:n uuden yhteistyön alustava kakkosjoukkue - pudonneena PaKä:n paikalla 4. divisioonassa (sijoittui neljänneksi).

SC Blue Bulls (SC BB) ~ 4. divisioonassa.

Iittalan Pallo ~ 4. divisioonassa - nousi 3. divisioonaan.

Härmä ~ pudonneena 4. divisioonassa.


Kauden 1991 jälkeen (9.10.1991) HPK ja Pallo-Kärpät fuusioituivat ~ FC Hämeenlinna syntyi 9.10.1991 - käyttönimeksi aluksi "K-Team".

FC Hämeenlinna perustettiin syksyllä 1991, kun kaupungin jalkapallojoukkueet Hämeenlinnan Pallokerho ja Pallo-Kärpät päättivät fuusioitua taloudellisen pakon saattelemana.

1992:

3. divisioona (neljäs sarjataso):

Uusi fuusioseura FC Hämeenlinnan käyttönimilyhenteeksi tuli "K-Team"(pääsponsori Keskon mukaan) - K-Team aloitti 3. divisioonassa (sijoitus: 3/12).

Keväällä 1992 uuden FC Hämeenlinnan K-Teamin nimellä kulkenut seura jatkoi edellisen kauden HPK:n sarjapaikalla Kolmosessa. Valmentajana toimi tuolloin Seppo Pyykkö apunaan Lasse Ollikainen. Joukkueenjohtajina toimivat Erkki Virtanen ja Harri Mattila.
K-Teamin historian ensimmäinen virallinen sarjaottelu - eli kauden 1992 avausottelu - pelattiin Harjavallassa. Alku oli uudelle joukkueelle lupaava: Harjavallan Pojat-K-Team 0-8!

Kirjasta Tienraivaaja (2011 * Palkki-Viljanen-Virtanen).

K-Team teki kaudella 1992 yhteensä 74 maalia - ne jakaantuivat kärkipäästä seuraavasti: Jussi Laihanen 19, Juha Kokko 15, Kari Savolainen 10, Kari Suomalainen 8, Teuvo Palkki 6 ja Arto Viljanen 4.

Kuvat kirjasta Tienraivaaja (2011 * Palkki-Viljanen-Virtanen).


1993:

3. divisioona (neljäs sarjataso):

K-Team ~ toista peräkkäistä kautta 3. divisioonassa - nousi 2. divisioonaan.


1994:

2. divisioona (kolmas sarjataso):

K-Team ~ nousijana 2. divisioonassa - nousi heti edelleen 1. divisioonaan (nimenä nyt jo Ykkönen).


1995:

Ykkönen (toinen sarjataso):

K-Team ~ nousijana Ykkösessä * valmentajana Seppo Pyykkö.


1996:

Ykkönen (toinen sarjataso):

FC Hämeenlinna (K-Team) ~ toista peräkkäistä kautta Ykkösessä * valmentajana Jorma Kangasmäki.

Keväällä 1996 ilmestyneessä SPL:n vuotuisessa Jalkapallokirjassa 1996 K-Teamin nimi oli kirjoitettu Ykkösen yhteydessä muodossa "FC Hämeenlinna (K-Team)".


1997:

Ykkönen (toinen sarjataso):

FC Hämeenlinna ~ kolmatta peräkkäistä kautta Ykkösessä * valmentajana Jorma Kangasmäki.

Keväällä 1997 ilmestyneessä SPL:n vuotuisessa Jalkapallokirjassa 1997 seuran nimi oli kirjoitettu Ykkösen yhteydessä jo muodossa "FC Hämeenlinna".


1998:

Ykkönen (toinen sarjataso):

FC Hämeenlinna ~ neljättä peräkkäistä kautta Ykkösessä - putosi Kakkoseen (kolmas sarjataso) * valmentajana Jorma Kangasmäki.


1999:

Kakkonen (kolmas sarjataso):

FC Hämeenlinna ~ pudonneena Kakkoseen (kolmas sarjataso) - nousi heti takaisin Ykköseen * valmentajana Jari-Pekka Keurulainen.

AC Täysosuma ~ nousijana ensi kertaa Kakkosessa (kolmas sarjataso) ~ lopetti kauden jälkeen toimintansa.

AC Täysosuma oli 1990-luvun jälkipuoliskolla toiminut jalkapallo- ja futsalseura Hämeenlinnasta. Se sai nimensä seuran rahoittajana olleen vedonlyöntivihjeitä myyvän yrityksen mukaan. Seura pelasi vuonna 1999 yhden kauden jalkapallon kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa. Valmentajana toimi entinen liigapelaaja Kari Martonen. AC Täysosuma oli mukana myös Futsal-liigassa sen ensimmäisellä kaudella 1998-1999. AC Täysosuma lopetti toimintansa syksyllä 1999 ja luopui sarjapaikoistaan molemmissa lajeissa. Seuran juniorit yhdistyivät kolmen muun Hämeenlinnalaisen seuran kanssa muodostaen Hämeenlinnan Jalkapalloseuran (HJS) (Wikipedia).


Hämeenlinnan Jalkapalloseura (HJS) syntyy eri hämeenlinnalaisjoukkueiden junioriosastojen fuusiosta ~ HPK, Pallo-Kärpät, HäPa ja AC Täysosuma.

Hämeenlinnan Jalkapalloseura (HJS) on hämeenlinnalainen jalkapalloseura, jonka miesten edustusjoukkue pelaa HJS Akatemia-nimellä. HJS syntyi syksyllä 1999, kun Hämeenlinnan Pallokerhon, Pallo-Kärppien, Hämeenlinnan Palloilijoiden ja AC Täysosuman juniorit yhdistyivät. Kahdeksan vuotta aikaisemmin HPK:n ja Pallo-Kärppien miesten edustusjoukkueet olivat yhdistyneet FC Hämeenlinnaksi (nimellä K-Team aluksi muutamia kausia). Kaudella 2011 FC Hämeenlinnassa pelasi kymmenen HJS:n kasvattia. HJS:n periaatteena oli pitkään olla harjoittamatta miesten edustusjoukkuetoimintaa, mutta kaudeksi 2015 koottiin joukkue Tampereen piirin Kutoseen FC Hämeenlinnan toiminnan hiipumisen myötä. HJS:n edustusjoukkue HJS Akatemia, joka eriytyi omaksi yhdistyksekseen syksyllä 2015, sai kaudeksi 2016 Parolan Visan paikan Nelosesta. Sieltä se nousi kaudeksi 2017 Kolmoseen ja edelleen kaudeksi 2018 Kakkoseen [Wikipedia].

2000:

Ykkönen (toinen sarjataso):

FC Hämeenlinna ~ nousijana Ykkösessä (toinen sarjataso) * valmentajana Ismo Lius.

2001:

Ykkönen (toinen sarjataso):

FC Hämeenlinna ~ toista peräkkäistä kautta Ykkösessä (toinen sarjataso) - nousi Veikkausliigaan! Valmentajana Hannu Touru.

2002:

Veikkausliiga:

FC Hämeenlinna ~ nousijana Veikkausliigassa - sijoitus runkosarjassa 10/12 ~ alemmassa loppusarjassa sijoitus 3/8 - sarjapaikka säilyi.

(19.6.2002 * Veikkausliiga * Lahti, Kisapuisto): FC Lahti-FC Hämeenlinna 2-2.

(FC Hämeenlinna * 19.6.2002 * Lahti): (mv) Istvan Tarlosi, Teuvo Palkki, Anssi Viren, Jani Sipilä, Hans Wikberg, Marjus Paija, Tomi Uusitorppa, Ernö Varga (Esa Mattila 50), Jukka Vanninen, Mikko Sundberg (Pekka Kunnola 88) ja Jukka Suikki (Pekka Clewer). Valmentaja: Hannu Touru. Maalit: 1-1 (42) Wikberg ja 1-2 (55) Uusitorppa. Tämä ottelu oli ensimmäinen kerta, kun näin FC Hämeenlinnan tositoimessa viheriöllä. Joukkue antoi kannattajineen sympaattisen kuvan itsestään.

Edellä mainitun FC Hämeenlinnan kokoonpanossa esiintyneiden pelaajien lisäksi Jalkapallokirja 2002 mainitsee seuraavat pelaajat: (mv) Heikki Haaraoja, (mv) Jarkko Ollikainen, (p) Kimmo Rosberg, (k) Teemu Haaja, (k) Olli Manninen, (h) Anssi Laine ja (h) Lasse Peltonen.

Jalkapallokirja 2003 kertoo FC Hämeenlinnan maalintekijät kaudella 2002: Lasse Peltonen, Jukka Suikki ja Tomi Uusitorppa 3, Teemu Haaja, Teuvo Palkki, Jani Sipilä ja Jukka Vanninen 2, Pekka Kunnola, Alex Norival Machado, Esa Mattila, Markus Paija, Hans Wikberg ja vastustaja 1.

Jalkapallokirja 2003 kertoi FC Hämeenlinnan kauden 2002 aikana käyttämät pelaajat (edelliset seurat, ensimmäiset pelit Veikkausliigassa, kauden pelit FC Hämeenlinnassa ja pelit yhteensä Veikkausliigassa.

FC Hämeenlinna hankki siis kauden 2002 aikana uusia kokeneita pelaajia käyttöönsä: Oleg Ivanov, Joni Meltoranta, Henri Myntti, Kai Nyyssönen, Piracaia ja Sami Väisänen.


2003:

Veikkausliiga:

FC Hämeenlinna ~ toista peräkkäistä kautta Veikkausliigassa - sijoitus 11/14 - sarjapaikka säilyi.

Ville Lyytikäinen korvasi Hannu Tourun FC Hämeenlinnan valmentajana.

Jalkapallokirja 2003: FC Hämeenlinnan uudet pelaajat kaudelle 2003: (p) Ossi Martikainen (HJK), Jussi Pellikka (KuPS), Kristian Kunnas (HJK), Oscar Geagea (AC Allianssi), Jere Pirhonen (Rakuunat), Juha Koskinen (FC Härmä), Miikka Oravainen (KuPS), Roni Porokara (Jokerit) ja Eetu Sievo (Gnistan).

2004:

Veikkausliiga:

FC Hämeenlinna ~ kolmatta peräkkäistä kautta Veikkausliigassa - jäi sarjassa viimeiseksi (14/14) - ja putosi Ykköseen.

2005:

Ykkönen:

FC Hämeenlinna ~ pudonneena Ykkösessä (toinen sarjataso).

2006:

Ykkönen:

FC Hämeenlinna ~ toista peräkkäistä kautta Ykkösessä (toinen sarjataso).

2007:

Ykkönen:

FC Hämeenlinna ~ kolmatta peräkkäistä kautta Ykkösessä (toinen sarjataso).

2008:

Ykkönen:

FC Hämeenlinna ~ neljättä peräkkäistä kautta Ykkösessä (toinen sarjataso) - sijoittui kolmanneksi.

2009:

Ykkönen:

FC Hämeenlinna ~ viidettä peräkkäistä kautta Ykkösessä (toinen sarjataso) - sijoittui kuudenneksi.

2010:

Ykkönen:

FC Hämeenlinna ~ kuudetta peräkkäistä kautta Ykkösessä (toinen sarjataso) - sijoittui kymmenenneksi.

FC Hämeenlinnan miehistö kaudella 2010.

FC Hämeenlinnan pelaajat kaudella 2010 (valmentaja: Teuvo Palkki):

1 Antti Ekholm mv, 4 Jussi Heikkinen, 5 Arber Istrefi, 7 Shpetim Kamberi, 8 Jukka-Pekka Tuomenoja, 9 Jere Suomalainen, 13 Olli Lehtimäki, 14 Eetu Kokkinen, 17 Harri Suhonen, 18 Eetu Sassila, 19 Mikko Kalervo, 20 Janne Arolinna, 21 Joni Lindroos, 22 Daut Kuqi, 23 Jukka Ranne, 24 Aleksi Topinoja, 25 Ilpo Verno, 26 Pablo Gomez, 77 Tatu Mäkelä, 90 Ville Kalervo mv, Jukka Suhonen, Tommi Puronaho ja Jarno Tuomisalo mv.

2011:

Ykkönen:

FC Hämeenlinna ~ seitsemättä peräkkäistä kautta Ykkösessä (toinen sarjataso) - sijoittui seitsemänneksi.

(13.10.2010, FC Hämeenlinnan nettisivut): FC Hämeenlinnan seuraikoni Teuvo Palkki päättää pitkän ja ansiokkaan uransa valkoisissa väreissä. Kaudella 2011 valmennusvastuun ottaa harteilleen Jussi Lempinen.
34 -vuotias Lempinen on toiminut viimeiset kolme vuotta Palkin kakkosmiehenä, joten seuran asiat ja organisaation toimintatavat ovat Jussille enemmän kuin tuttuja. Miehen sopimus on mallia 1+2 vuotta. Lempisen aisaparina joukkueen valmennuksessa ensi kaudella tulee toimimaan Janne Hyökyvaara.
Hämeenlinnalaislähtöinen Lempinen aloitti valmennusuransa vuonna 2000 Raumalla valmentamalla Pallo-Iirojen A- ja B -junioreita. 2003 Jussi piti komentoa Pallo-Iirojen edustuksen kakkosvalmentajana seuran noustessa miesten Ykköseen. Samana vuonna mies piti komentoa myös Satakunnan piirijoukkueessa. Kausilla 04-05 Lempinen vaikutti Valkeakoskella A- ja B -nuorissa sekä akatemiassa. Seuraavat vuodet kuluivat HJS:n valmennuspäällikkönä. Hämeenlinnalaisesta akatemiatoiminnasta mies on ollut päävastuussa neljä edellistä kautta, joten paikalliset nuoret pelaajat Lempinen tuntee kuin omat taskunsa. JVK:n tutkinnon Jussi suoritti vuonna 2009, joten nuoresta ja kunnianhimoisesta valmentajasta on kysymys.
"Eteenpäin pitää aina pyrkiä ja nyt on ehdottomasti oikea hetki kokeilla miesten kanssa vastuuvalmentajana. Seuran tekemät toiminnan vahvistamiset ja linjaukset olivat viimeinen silaus omalle ratkaisulleni. Seura on linjannut mennä eteenpäin ja kehittää toimintaa ja siksi halusin haasteeseen tarttua", kommentoi Lempinen. "Tulevan kauden toimintaa aletaan tarkemmin miettimään lauantain jälkeen kun viimeinen peli on ohi. Tällä hetkellä jokaisen joukkueen jäsenen sielujen sopukoissa lauantain tavoite on selvä, joten Ykkösessä jatketaan ensi kaudella".

2012:

Ykkönen:

FC Hämeenlinna ~ kahdeksatta peräkkäistä kautta Ykkösessä (toinen sarjataso) - putosi Kakkoseen.

Kakkonen (kolmas sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) nousijana Kakkosessa.

2013:

Kakkonen:

FC Hämeenlinna ~ pudonneena Kakkosessa.

Härmä (Hämeenlinna) toista peräkkäistä kautta Kakkosessa - putosi KOlmoseen.


Nelonen:

Jukola Jags (Jags) ~ Nelosessa (Tampereen piiri) - putosi Vitoseen.


Vitonen:

Lammin Veto (LaVe) ~ Vitosessa (Tampereen piiri).

Lammi (ruots. Lampis) on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnan kaupunkia.


Kutonen:

Jukola Jags/2 (Jags/2) ~ Kutosessa (Tampereen piiri).

2014:

Synkkää aikaa hämeenlinnalaisessa jalkapallossa osa #1:


Kakkonen (kolmas sarjataso):

FC Hämeenlinna toista peräkkäistä kautta Kakkosessa ~ putosi ja ei saanut joukkuetta kasaan seuraavalle kaudelle Kolmoseen.


Kolmonen (neljäs sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ pudonneena Kolmosessa.


Vitonen (kuudes sarjataso):

Jukola Jags (Jags) ~ pudonneena Vitosessa.

Lammin Veto (LaVe) ~ Vitosessa.


Kutonen (seitsemäs sarjataso):

FC Vihniö Voima (Hauho) * aloitti Kutosessa.

Lammin Veto A-Jun. (LaVe A-jun.) ~ aloitti Kutosessa - ja lopetti kauden jälkeen.

2015:

Synkkää aikaa hämeenlinnnalaisessa jalkapallossa osa #2:


Kolmonen (neljäs sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) toista peräkkäistä kautta Kolmosessa ~ Hämeenlinnan ykkösjoukkueena.


FC Hämeenlinna luopui sarjapaikastaan:
Ei saanut joukkuetta kasaan pudottuaan 3. divisioonaan (oli Veikkausliigassa kaudella 2004).

(Jalkapallolehti, 3.3.2015: "Linna, joka romahti" - teksti: Iiro-Pekka Airola, kuvitus: Iiro-Pekka Airola):
FC Hämeenlinna halusi uskoa vielä vajaat neljä vuotta sitten, että seura on Veikkausliigassa kaudella 2015. Suunta oli kuitenkin päinvastainen. Joukkue putosi ensin Ykkösestä, sitten Kakkosesta – ja joutui nostamaan kädet ylös.
Kaurialan urheilukenttää peittää vielä valkoinen peite, mutta kenkien alla litisee niin, että sukatkin kastuvat. Helmikuun lopun pari plusastetta ja vesisade alkavat saada talvesta lopullisen vyöotteen. Kenttää kiertäneestä hiihtoladusta muistuttavat enää ohuet urat, jotka ovat vain vaivoin lumenpinnan alapuolella.
Idyllisen pääkatsomon takana olevan lippuluukun lasiin teipattu paperi kertoo, että FC Hämeenlinna–TPV-ottelu on siirretty Pullerin kentälle. Tamperelaisvieraat voittivat 4. lokakuuta pelatun Kakkosen kamppailun 4–2. Se jäi edustustasolla FC Hämeenlinnan historian viimeiseksi.
Kaurialan kenttäalueen kulmassa seisoo punainen tiilirakennus, Matin sauna. Nimitys juontuu historiasta: rakennuksessa on ollut aikanaan yleinen sauna. FC Hämeenlinnan vip-tilat ovat olleet alakerrassa vuodesta 2003. Parhaimmillaan klubilla on parveillut parisataa ihmistä, mutta nyt siellä on hiljaista. Vuokrasopimus loppui maaliskuun alussa.
“Elämässä pitää joskus myöntää, että ollaan pisteessä, jossa on fiksumpaa ajaa toiminta alas kuin hakata päätä seinään”, FC Hämeenlinnan kunniapuheenjohtaja Arto Viljanen sanoo.
Viljanen on nähnyt kosketusetäisyydeltä koko FC Hämeenlinnan kaaren. Seuran ensimmäiset vuodet hän taisteli kentällä, nousi johtokuntaan ensin pelaajiston edustajana, jatkoi vuosikymmenen varapuheenjohtajana ja sitten puheenjohtana. Hän on ollut myös kahteen kertaan toimineen taustaosakeyhtiön puheenjohtaja.
Viimeinen virallinen pesti Viljasella oli vuoden verran kestänyt oto-toimitusjohtajuus kauden 2012 alkuun asti. Senkin jälkeen hän on ollut tarpeen mukaan apuna taustalla muun muassa varainhankinnassa.
“Jossain varmaan retostellaan ja meille toimijoille tulee moraa keuhkoon, mutta ei minulla ole angsteja mihinkään suuntaan. Katkeruus ei mahdu minun maailmaani”, FC Hämeenlinnan kunniapuheenjohtaja Arto Viljanen vakuuttaa.
Viime kaudella FC Hämeenlinna putosi Kakkosesta Kolmoseen. Vielä talvella Suomen cupissa sujui, ja joukkue voitti muun muassa liigajoukkue Jaron. Noutaja tuli vasta kuudennella cup-kierroksella, kun IFK Mariehamn kaatoi hämeenlinnalaiset.
Taustalla kuitenkin oli ongelmia. Päävalmentaja Tomi Uusitorppa joutui jättämään tehtävänsä perhesyiden vuoksi, ja apuluotsi Jussi Pellikan täytyi ottaa vetovastuu – monen muun homman ohella.
“Työnkuvaan kuului sponsorien haaliminen ja välillä huoltaminenkin. Pakka oli sekaisin. Jälkeenpäin on helppo olla viisas, mutta seuran olisi pitänyt tehdä ratkaisuja jo aiemmin. Paukut eivät riittäneet tälle seuraorganisaatiolle. Mutta kun itselläkin on periaate, että periksi ei anneta”, Pellikka huokaa nyt.
Heti kauden jälkeen seuran vakaa aikomus oli koota tulevaksi kaudeksi joukkue vanhan rungon pohjalle ja tavoitella paluuta liiton sarjoihin. Ennen joulua pidetyssä palaverissa karut faktat löivät kuitenkin armotta silmille: jo vuosia taustatoimijoiden vähyydestä kärsinyt seura oli menettämässä myös pelaajat.
“Lopulta joukkueestakaan ei enää löytynyt kipinää, että kerran vielä. Kun Hämeenlinnan Jalkapalloseuran juniorit tekivät vielä yhteistyön Hakan suuntaan, niin tilanne oli mahdoton. Sitä ei enää pitänyt missään nimessä tehdä, että haalitaan joukkue jostain kasaan ja olla vaan. Ei siinä olisi ollut mitään ideaa, vaan se olisi ollut keinotekoisesti tehty juttu”, Viljanen kertaa.
Kun kuuntelee Pellikkan työtaakkaa, ei ole ihme, että pelaajatkin väsyivät. FC Hämeenlinnan onneksi apuna oli HJS-akatemian pelaajia, joille kausi oli kuitenkin todella kuormittava.
“Akatemian pojat pelasivat tuplaviikonloppuja. Kyllähän se vaikuttaa pitkällä juoksulla, kun piti haalia pelaajia kasaan. Loppukaudesta oli pakko hankkia ulkomailta lisää, ettei jouduta luovuttamaan kesken”, Pellikka kertoo.
Vuoden alussa seura ilmoitti virallisesti sen, mitä oli osattu jo odotella: se luopui paikastaan Kolmosessa. Nyt FC Hämeenlinnan nimissä kootaan harrastepohjalta joukkue Tampereen piirin Kutoseen, mutta se ei muuta tosiasiaa, että kilpailullisella edustustasolla seuran päivät ovat luetut.

Kaurialan urheilukenttä saa odottaa uutta jalkapallokesää rauhassa. FC Hämeenlinnan klubitilat olivat taustalla näkyvässä punaisessa tiilitalossa.

Joko tosissaan tai sitten ei ollenkaan. Tämä periaate leimasi FC Hämeenlinnan toimintaa läpi sen historian. Joskus kun kokouspöydissä esitettiin, voisiko seura rahaa säästääkseen pelata enemmän alueen omilla nuorilla ja katsoa, mihin sarjataso asettuu sitä kautta, tämä tyrmättiin.
“Täysillä tekeminen oli aina sitä, että tähdätään ylöspäin. Se vaan kertoo, että täällä on tavoiteltu jotain ehkä yltiöpäisen rohkeasti. Se on niiden ihmisten luonne, jotka ovat tähän valikoituneet: he ovat sattuneet olemaan samanlaisia”, Viljanen puntaroi.
Kun Viljanen otti oman toimensa ohella seuran toimitusjohtajuuden hoidettavakseen elokuussa 2011, hän julisti haastattelussa seuran tavoittelevan Veikkausliiga-paikkaa vuonna 2015. Tämän saman hän toisti myös vajaata vuotta myöhemmin jäädessään pois toimitusjohtajan paikalta. Käsi sydämelle: uskoiko mies omia sanojaan tuolloin?
“Se oli seuran linjaus, jota täytyi kertoa. Rehellisyyden nimissä voin sanoa: olin nähnyt kilpajalkapallon kehittymisen niin läheltä, että ei Hämeenlinnassa vain ollut yksinkertaisesti ollut edellytyksiä siihen, että olisimme olleet uudestaan liigassa”, Viljanen myöntää.
Resurssit olivat tiukassa jo Ykköseenkin, mutta siitä paikasta Hämeenlinnassa pidettiin kiinni kynsin ja hampain. “Sitä haluttiin pitää yllä ja ne olivat tietoisia päätöksiä. Mutta siinä elettiin velaksi ja jossain vaiheessa tulee sitten luu vetävän käteen.”
Sille on syynsä, että vuonna 2011 julkaistu FC Hämeenlinnan 20-vuotishistoriikki sai nimekseen Tienraivaaja. “Nimi kuvaa sitä, että jalkapallo puskettiin vähän niin kuin väkisin Hämeenlinnan kartalle. Voi olla, että ilman niin kovaa ja aggressiivista tapaa, mitä FC Hämeenlinna teki lajin eteen, täällä olisi tällä hetkellä paljon vähemmän jalkapallotoimintaa. Olisiko koko HJS:aa tällaisena?”, Teuvo Palkki kysyy.
Mies on entinen FC:n pelaaja ja valmentaja, joka tällä hetkellä toimii junioriseura HJS:n urheilujohtajana. Hän on myös Tienraivaaja-historiikin kirjoittaja.
FC Hämeenlinna perustettiin vuonna 1991 kaupungin edustusjalkapallon kriisin keskellä. Kun samana vuonna HPK putosi III divisioonaan ja Pallo-Kärpät vielä pykälää alemmas, seurojen nokkamiehet istuutuivat saman pöydän ääreen. Syntyi FC Hämeenlinna, joka pelasi ensimmäiset vuodet sponsorinimellä K-Team.
Seuran taustalla merkittävin toimija on ollut hämeenlinnalainen Citymarket-kauppias Reijo Riihimäki, joka veti seuraa yhteen putkeen 12 vuotta ja on nimetty Viljasen ohella seuran kunniapuheenjohtajaksi.
Riihimäen suuri intohimo oli olosuhteiden kehittäminen, mikä onkin ollut FC Hämeenlinnan ylivoimaisesti suurin palvelus kaupungin jalkapallolle. Ensin seuran porukalla kunnostettiin 1990-luvulla harjoitustila vanhalta Nahkatehtaalta. Todellinen parannus talviharjoitteluun tuli vuonna 1999, kun jalkapallohalli valmistui Pullerille. Aiemmin esimerkiksi Valkeakoskella talvitreeneissä rampanneet hämeenlinnalaiset saivat oman kentän, jolla saattoi harjoitella silloin, kun joukkueelle itselleen parhaiten sopi.
“Meidän menestymisen edellytys oli, että saimme oman harjoitteluhallin ja kentän, jolla voi tehdä ympärivuotisesti ammattimaisesti toimintaa. Se oli myös seuralta järkyttävä ponnistus”, hallin taustalle perustetun yhtiön puheenjohtajana ollut Arto Viljanen muistelee.
Palloiluhalli oli etunenässä juuri Riihimäen ajama kunnianhimoinen hanke, joka toteutui. Toinen hänen visioistaan ei sen sijaan toteutunut. FC Hämeenlinnan toisena liigavuonna 2003 seura haaveili Kaurialan kehittämisestä oikeaksi jalkapallostadioniksi. Suunnitelmat olivat jo paperilla, mutta ne ammuttiin alas kaupunginhallituksessa.
Katsomohaaveiden kaatuminen sai osaltaan Riihimäen vetäytymään seuran taustalta – ensimmäisen kerran. Myöhemmin hän toki vielä palasi.
Junioripuolella seurafuusio tapahtui kahdeksan vuotta myöhemmin. Hämeenlinnan Jalkapalloseura syntyi 1999, kun HPK-juniorijalkapallo, Pallo-Kärpät, Hämeenlinnan Palloilijat ja AC Täysosuma panivat hynttyyt yhteen. Jälkiviisaana virhe nähdään nyt: junioritoiminta olisi pitänyt aikanaan sulauttaa saman tien edustusjoukkueen kanssa saman katon alle.
FC Hämeenlinnalla oli vajaan kymmenen vuoden ajan A- ja B-juniorit, joista vanhemmat pelasivat parhaimmillaan SM-sarjassakin, mutta toiminta ajettiin säästösyistä alas 2000-luvun alussa.
“Tämä meni juuri väärinpäin, kun edustusjalkapallot yhdistyivät. FC Hämeenlinna lähti tienraivaajana tekemään uusia olosuhteita ja palloiluhallia, minkä myötä juniorimassat kasvoivat, mutta se tehtiin omaksi seuraksi. Siinä on yksi suurimmista virheistä jälkikäteen katsoen, että emme ole pelanneet saman värin ja logon alla”, Viljanen arvioi.
“HJS halusi toimia omalla nimellään ja FC omallaan, eikä sitä saatu aikaan, että ne voisivat yhdistyä. Vasta viimeisinä vuosina on ollut enemmän sitä puhetta, että olisi yhteinen seura. Se toisi pienelle kaupungille enemmän jalkapallokulttuuria. FC Hämeenlinnalla ei ollut laajaa yhteisön tukea täällä oikein koskaan”, näkee Palkki.
HJS on kasvanut noin tuhannen juniorin seuraksi, mutta FC Hämeenlinnan katsomoon junnut eivät oikein löytäneet. Sekä Viljanen että Palkki ymmärtävät siihen syyn: kun seurat olivat erillisiä, juniorit ja heidän vanhempansa eivät kokeneet FC Hämeenlinnaa omakseen, vaikka se miesten tasolla olikin kaupungin ykkösjoukkue.
Viimeisinä vuosina yhteisön tuen puute kiusasi FC Hämeenlinnaa monessa asiassa. Kun taustaorganisaatio kaventui entisestään, jo ottelutapahtumien järjestäminen oli tuskaista. Kun seuralla ei ollut omia junnujoukkueita, niistä ja heidän vanhemmistaan ei saatu apuja.
“Meillä oli vaikeaa kerätä pallopoikiakin peleihin. Pari kertaa tuli huomautuskin, kun ne puuttuivat”, Jussi Pellikka kuvailee.
Teuvo Palkki kertoo saaneensa FC Hämeenlinnalta paljon. Ensin hän sai seurassa uuden kipinän pelaamiseen, mikä johti 38-vuotiaana liigadebyyttiin ja ensimmäiseen kauteen ammattilaisena. Sitten hänelle annettiin FC:ssa mahdollisuus valmentaa, ja mies löysi siitä itselleen uuden uran.
Taloudellisesti ahtaat ajat ovat seuranneet FC Hämeenlinnaa moneen otteeseen 2000-luvulla. Vuonna 2001 seuran lanseeraama tavoite liiganoususta eteni myötätuulessa kentällä, mutta tilillä oli miljoonan markan vaje. FC Hämeenlinna Oy:n silloisen puheenjohtajan Viljasen oli pakko kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous rahojen keräämiseksi.
Viljaselta kysyttiin, nouseeko joukkue. Hän lupasi nousun tulevan – ja samalla tuli myös osakkailta vaadittu miljoona. Syksyllä joukkue auttoi puheenjohtajaa pitämään lupauksessa, kun se kaatoi Jaron karsinnassa ja toi Kanta-Hämeeseen historiallisen Veikkausliiga-paikan.
Seuraavan kerran kirstun pohja näkyi tosissaan kolmivuotisen Veikkausliiga-taipaleen lopulla. Vuonna 2004 verottaja uhkasi hakea FC Hämeenlinnan konkurssiin. Hädän hetkellä apua pyydettiin taas Riihimäeltä, joka heitti seuralle tarvittavan pelastusrenkaan. Kunniapuheenjohtaja auttoikin seuran taustalla jälleen seuraavat vuodet, kunnes kauden 2007 päätteeksi kertoi vetäytyvänsä sivuun.
“Kun Retsi ilmoitti silloin syksyllä viimeisen pelin jälkeen, että jättää toiminnan, suurin taloudellinen tuki katosi seuran taustalta. Sen jälkeen se on ollut sinnittelyä”, myöntää Palkki, jonka viimeinen vuosi FC Hämeenlinnassa oli valmentajana 2010.
Hämeenlinnalaisesta urheilusta ei oikeastaan voi puhua mainitsematta HPK:ta – ja nimenomaan sitä jääkiekkoversiota. HPK kuului SM-liigan parhaimpiiin joukkueisiin juuri samoihin aikoihin, kun FC Hämeenlinna pelasi Veikkausliigaa. Lätkäjoukkueen menestysvuodet huipentuivat Suomen mestaruuteen 2006.
Arto Viljasen arvion mukaan lajit eivät koskaan ole Hämeenlinnassa riidelleet keskenään, vaikka kaupungissa onkin jalkapalloa pidemmät perinteet jääkiekossa ja naisten lentopallossa, jonka liigajoukkue nykyisin myös pelaa HPK:n nimen alla.
Kaupungin kanssa tuli kuitenkin hankausta, kun kyse oli olosuhteiden kehittämisestä.
“Jalkapalloa ei nähty lajina, että siinä voisi tulla oikeasti HPK:n kaltaista menestystä. Se söi, kun matto vedetään alta ihmisiltä, jotka pistävät itsensä satasella likoon ja näkevät mahdollisuuden”, Viljanen muotoilee.
Riitely ulottui lopulta käräjäsaliin saakka. Kun kaupunki osti palloiluhallin osake-enemmistön kymmenen vuotta sitten, se haastoi Reijo Riihimäen oikeuteen hallin irtaimistokauppoihin liittyen. Riihimäki vapautettiin kuitenkin petossyytteistä.
Vaikka FC Hämeenlinna tullaan monessa paikassa muistamaan eritoten vuosien 2002–2004 liigavisiitistään, se on ollut hyvin leimallisesti Ykkösen joukkue. Seura pelasi 23 toimintavuodestaan Ykkösessä peräti 14. Ikään kuin salakavalasti FC Hämeenlinna on kiivennyt kärkisijoille sarjan maratontaulukossakin: se on kolmantena heti KPV:n ja FC Hongan jälkeen. Aiemmin kantahämäläiset olivat kakkosena, mutta tuoreimmassa päivitetyssä listauksessa KPV:n, KPV-j:n ja PV Kokkolan pisteet on päätetty laskea samaan, mikä nostaa kokkolalaiset piikkipaikalle.
FC Hämeenlinnan saldo Ykkösessä on kunniakas, mutta toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaaminen ei vain koskaan sytyttänyt hämeenlinnalaisia riittävissä määrin.
“Ei tämä ympäristö ole ymmärtänyt sitä, miten paljon Ykkönen vaati. Se on varmaan kaikista raain sarja. Siellä edes kohtuullisesti menestyvän joukkueen ylläpitämisessä toiminnan pitää olla aika lähelle samaa kuin siellä liigassa, mutta tulot ovat ihan eri tasoa”, Viljanen sanoo.
Kolmella liigakaudella FC Hämeenlinnan yleisökeskiarvo pyöri 1500 katsojan kieppeillä ja oli parhaimmillaan 1892. Yleisöennätys on 3283 toukokuun 2004 RoPS-ottelusta.
“Kyllähän ne ihmiset olisivat liikahtaneet, jos olisimme menestyneet liigan huipulla – ei se siitä ole kiinni. Mutta emme onnistuneet siinä, että saisimme heitä riittävästi paikalle pelatessamme Ykköstä. Niitä oli kuitenkin pirun monta vuotta. Jos yleisömäärät ovat viidensadan huippeilla, se on niin rikka rokassa, että rahan täytyisi tulla yrityselämältä”, Viljanen laskeskelee.
Varainhankinnassaan FC Hämeenlinna on kokeillut monenlaista. Se omisti 1990-luvun lopulla jonkin aikaa muun muassa oman pubinkin.
“Emme me tekijät koe peiliin katsoessamme, että olisimme jättänneet jonkin kiven kääntämättä. Kyllä me kaikki käännettiin”, Viljanen vakuuttelee.
Hän näkee kuitenkin, että sama porukka väsyi lopulta yrittämään, kun ponnisteluista huolimatta tuli lunta tupaan ja kentälläkin tie vei alempiin sarjoihin. “Sen takia olisi pitänyt saada aikaan uutta virtaa ja ihmisten vaihtuvuutta. Se oli pahin epäonnistuminen tässä viimeisten vuosien aikana, että niitä ihmisiä ei vaan löydetty.”
Vuosikymmen sitten tuoretta draivia ja kasvoja haettiin Hollannista asti. Liigasta pudonneen seuran taustalle tuli tulppaanimaasta omistajia, valmentajat ja toimitusjohtaja. Kuvioon kuului myös seurayhteistyö ja pelaajavaihto Heerenveenin kanssa.
Viljasen mukaan taustalla oli osaltaan myös ulkojalkapalloilullisia, toisten ihmisten yrityksiin liittyviä kaupallisia seikkoja, joita hän ei voi valottaa sen tarkemmin. Futispuolellekin oli kuitenkin tarkoitus panostaa. “Se oli haasteena niin mielenkiintoinen, että senkin takia me haluttiin lähteä siihen”, Viljanen muistelee.
Lopulta kaikki ei kuitenkaan mennyt toivotusti. Hollantilaiset riitautuivat keskenään, Kaurialassa kävi monenkirjavaa pelimiestä – ja niukin naukin Ykkösen paikkansa säilyttänyt FC Hämeenlinna siirtyi takaisin suomalaisten omistajien huomaan.
“Jälkikäteen ajatellen se oli itselle ja monelle muulle kiva elämänkokemus. Se oli rikas episodi, mutta olisihan sen hollantilaisvuoden voinut pyyhkiä seuran historiasta”, Viljanen tunnustaa.
Tulevana suvena Hämeenlinnan jalkapallokentillä nähdään korkeimmillaan Kolmosta, jossa kaupungin seuroista pelaa Härmä. HJS:n urheilujohtaja Palkin mukaan hämeenlinnalainen edustusjalkapalloilu on nyt asettunut sille tasolle, jolle se kaupungin oman pelaajatuotannon puolesta kuuluu.
“Käytännössä HJS:n juniorityö on tuottanut tällä hetkellä noin Kolmosen ja Kakkosen rajatasolle olevia pelaajia”, Palkki linjaa.
Jatkossa tilanteen pitäisi kuitenkin olla parempi, sillä HJS:ssa on tehty tietoinen ryhtiliike. Junioreiden harjoitusmääriä on kolminkertaistettu ja ikäluokkien sisällä on tullut jako tasojoukkueisiin, mikä oli HJS:ssa aikanaan tuntematon käsite. Seura on mukana myös Sami Hyypiä -akatemian toiminnassa.
“Muutos on ollut aika radikaali viimeisen kolmen vuoden aikana. Nyt siellä ovat kasvamassa sukupolvet, jotka ovat harjoitelleet paljon ja pärjäävät Suomen tasolla hyvin. Jatkossa Hämeenlinnassa on tulossa entistä parempia pelaajia, mutta FC:lle se on myöhässä”, Palkki sanoo.
Arto Viljanen kertoo toivoneensa viime vuodet FC Hämeenlinnan pysyvän pystyssä siihen asti, että koko ikänsä hallissa Hämeenlinnassa harjoitellut sukupolvi olisi kasvanut sen ikäisiksi, että edustusjoukkue olisi saatu muodostettua oman kaupungin kasvattien pohjalle. Hänen laskujensa mukaan se olisi ollut mahdollista parin vuoden päästä.
“Ihan siihen asti ei jaksettu. Kyllähän tässä vuosien varrella on ollut vähän liikaa sieltä ja täältä tuotuja pelaajia, mutta se on ollut pakon sanelemaa”, Viljanen myöntää.
Hämeenlinnan Jalkapalloseuralla on ollut tehtynä periaatteellinen päätös, että seurassa ei harjoiteta miesten edustusjoukkuetoimintaa. Nyt tuohon on kuitenkin tulossa muutos, sillä HJS:lta on ilmoitettu joukkue Kutoseen. “Keskusteluja on käyty ja tätä pohditaan. On mietitty, että HJS-pelaajalle olisi yhtenäinen polku edustusjoukkueeseen asti ja edustuksen taso olisi sitten se, minkä HJS:n juniorit tuottavat. Mitään muuta ei haaveilla, vaan sillä tasolla mentäisiin”, Palkki kertoo.
Käytännössä hän itse näkee realistisena, että noin kymmenen vuoden päästä HJS pelaisi Kakkosessa niin sanotusti omilla pojilla, ja joukkue olisi nuori ja kilpailullinen. Se ei olisi myöskään taloudellisesti liian raskas sarjataso.
Vaikka edustustoiminta ajettiin alas, FC Hämeenlinnakaan ei kokonaan pyyhkiydy jalkapallokartalta. Seura ilmoitti helmikuussa, että se lähtee ensi kesänä Tampereen piirin Kutoseen eli alimmalle mahdolliselle sarjatasolle. Ovia joukkueeseen on pidetty auki käytännössä kaikille halukkaille.
Varainhankintamielessä FC Hämeenlinna jatkaa myös minigolf-radan pyörittämistä ja ulkomaan jalkapallomatkojen järjestämistä. Seuran tavoite on, että se pystyy yhdistyksenä lyhentämään velkojaan, joita on nyt reilut 200 000 euroa.
“Päätös luopua kilpailutoiminnsasta oli siinä mielessä vastuullinen, että koska se suunta ei ole taittunut mihinkään ja Kolmosessa varainkeruu ei ole ainakaan helpompaa, niin käytetään kaikki kerättävä raha vanhojen vastuiden hoitamiseen”, Arto Viljanen selvittää.
“Voihan se olla, että joskus, kun ne on hoidettu, FC Hämeenlinna tulee uudelleen, mutta se on sitten varmaan eri ihmisten homma. Nyt on muiden ihmisten vuoro näyttää kyntensä. Me olemme omat näyttäneet tässä matkan varrella.”


Vitonen (kuudes sarjataso):

Jukola Jags (Jags) ~ Vitosessa.

Lammin Veto (LaVe) ~ Vitosessa.


Kutonen (seitsemäs sarjataso):

Härmä/2 (Hämeenlinna) aloitti tauon jälkeen Kutosessa.

FC Hml aloitti Kutosessa ("FC Hämeenlinnan nimissä kootaan harrastepohjalta joukkue Tampereen piirin Kutoseen" ~ Jalkapallolehti 3.3.2015).

IPa (Iittalan Pallo, Kalvola) ~ aloitti tauon jälkeen Kutosessa.

IPa/2 (Iittalan Pallo, Kalvola) ~ Kutosessa.

HJS (Hämeenlinnan Juniorijalkapalloseura) ~ aloitti edustustasolla Kutosessa.

FC Vihniö Voima (Hauho) ~ Kutosessa.


(Nimimerkki AC Ojoinen * 20.02.2015): "Jos pohditaan hieman tulevaisuutta Hämeenlinnalaisessa futiksessa, niin mielestäni se ei kovin ruusuiselta tällä hetkellä näytä.
Härmä on ottanut kaupungin ykkösseuran tittelin ja todennäköisesti tulee pitämään sen pitkän aikaa. Miesten tasolla uhkia ei ole lähitulevaisuudessa näkyvissä ja junioripuoli tekee tuloaan. HJS rypee pahasti omassa toiminnassaan ja odotettavissa on syöksykierteen jatkuminen.
Mielenkiintoista nähdä onko tulevaisuudessa Hämeenlinnassa kaksi juniorityötä tekevää seuraa? Monia HJS:n alaisuudessa pelaavia joukkueita varmasti kiinnostaa vaihtaa väriä, jos harrastaminen on huomattavasti edullisempaa aidan takana. Härmää on viime vuosina syrjitty ja syytetty paikallisissa jalkapallopiireissä, mutta määrätietoisella työllä seuran joukkuemäärät ovat kasvaneet ja Härmän organisaatio kasvaa koko ajan ja toiminta kehittyy.
FC Hämeenlinnan toiminta on ajettu alas ja hiukan epäilen sitä että edes Kutoseen riittää rahkeet. Talouden saralla veitsi on jo raapinut pahasti kurkkua auki ja paine kasvaa edelleen. Ulosottomies saattaa olla oven takana minä päivänä tahansa jos ovi jostain vain löytyy.
HJS:n syöksykierre alkoi pari - kolme vuotta sitten ja loppua ei näy. Yhteistyön hedelmiä FC Hämeenlinnan kanssa korjataan nyt ja ikävä kyllä ne hedelmät ovat pahasti mädäntyneet. Yksittäisiä pilkahduksia on ollut, mutta kokonaisuudessa tilanne HJS:n osalta on huolestuttava. Talousluvut ovat olleet pari viime kautta pakkasella ja jäsenmäärä laskee vuosittain. Tämän seurauksena seuralla on tarve nostaa jo ennestään korkeita kausimaksuja junioreille. Seuran kunnianhimoiset tavoitteet nousta merkittäväksi seuraksi junnupuolella Suomessa ovat ajaneet HJS:n lähes tuhon partaalle. Nähdäkseni ainoa tie saada junioreiden määrä kasvuun on kustannuksien karsiminen radikaalisti."

(Nimimerkki "Iem", 23.02.2015): "Fakta on, että Hämeenlinnan seudun jalkapalloilu on vajonnut pohjamutiin - en viitsi sanoa mutasarjatasolle, koska kunnioitan suuresti noita alasarjojen paikallisseuroja ja - joukkueita kuten Pato, JanPa ja LaVe.
Asiasta käydyssä keskustelussa ja voivotuksessa minua kummastuttaa suuresti kritiikittömyys HJS:ää kohtaan. Seura on monopolisoinut itselleen alueen juniorituotannon. Olemme saaneet esimerkiksi Hämeen Sanomista lukea viimeisten vuosien aikana sellaisia HJS-ylistyksiä ettei mitään rajaa. On ollut monta hienoa hanketta, viritystä ja superseurapöhinää. Harjoitusolot ovat kunnossa. On ollut palkattua henkilökunta ja seura on saanut hankerahaa. Missä on kaiken tämän panostuksen tulos?
Etenkin HJS:n kyvystä opettaa ja kehittää junnuja on annettu ja saatu varsin edustava kuva. Vastaako todellisuus tätä kuvaa? Onko HJS:ssä tehty oikeita asioita ja oikein, kun Hämeenlinnan ja koko seudun futis on sillä tolalla, mille se nyt on saatettu? Onko oltu päämäärätietoisia vai onko päämäärä aseteltu jotenkin pieleen? Ei ole kivaa kritisoida ketään tunnistettavissa olevaa henkilöä, mutta onhan tällä toiminnalla ollut selvä johtaja ja kansikuvapoika, joka on paistatellut usein myönteisessä julkisuudessa. Olisi kiva kuulla käsityksiään nyt, kun seudun jalkapalloilu vaeltaa alhossa - alhossa, jossa minun käsittääkseni ei mitenkään voitaisi olla, jos juniorikehitys olisi ollut sitä, mitä on annettu ymmärtää sen olevan."

2016:


Kolmonen (neljäs sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ kolmatta peräkkäistä kautta Kolmosessa ~ Hämeenlinnan ykkösjoukkueena.


Nelonen (viides sarjataso):

HJS Akatemia (uudella nimellä) ~ ponnahti Kutosesta suoraan Neloseen Parolan Visan sarjapaikalle ~ nousi Kolmoseen.


Vitonen (kuudes sarjataso):

Härmä/2 (Hämeenlinna) ~ nousijana Vitosessa.

Lammin Veto (LaVe) ~ neljättä peräkkäistä kautta Vitosessa.


Kutonen (seitsemäs sarjataso):

Jukola Jags (Jags) ~ pudonneena Kutosessa.

FC Hml ~ toista peräkkäistä kautta Kutosessa.

IPa (Iittalan Pallo, Kalvola) ~ toista peräkkäistä kautta Kutosessa.

IPa/2 (Iittalan Pallo, Kalvola) ~ toista peräkkäistä kautta Kutosessa.

Lammin Veto/2 KPR ~ palanneena Kutoseen.

FC Vihniö Voima (Hauho) ~ kolmatta peräkkäistä kautta Kutosessa.

2017:


Kolmonen (neljäs sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ neljättä peräkkäistä kautta Kolmosessa ~ kauden jälkeen pudottautuminen suoraan Vitoseen (kuudes sarjataso).

HJS Akatemia ~ nousijana Kolmosessa - nousi edelleen Kakkoseen.


Vitonen (kuudes sarjataso):

Härmä/2 (Hämeenlinna) ~ jatkoi Vitosessa - ei jatkanut kauden jälkeen toimintaansa edustusjoukkueen kriisin vuoksi.

Lammin Veto (LaVe) ~ viidettä peräkkäistä kautta Vitosessa.


Kutonen (seitsemäs sarjataso):

Jukola Jags (Jags) ~ jatkoi Kutosessa.

IPa (Iittalan Pallo, Kalvola) ~ jatkoi Kutosessa.


Seiska (kahdeksas sarjataso) * ensimmäistä kertaa:

HJS ~ Seiskassa.

Lammin Veto/2 KPR ~ Seiskassa.

IPa Team (Iittalan Pallo, Kalvola) ~ Seiskassa - ja lopetti.

Härmä Jr. (Hämeenlinna) ~ aloitti Seiskassa - ja lopetti.

FC Vihniö Voima (Hauho) ~ Seiskassa - suljettiin sarjasta.

2018:


Kakkonen (kolmas sarjataso):

HJS Akatemia ~ nousijana Kakkosessa - putosi heti takaisin Kolmoseen.

Vaihdot: Eetu Tapaninen (25) ja Aleksi Latvanen (11). Vaihdossa: (mv) Eero Viljanen, Giscard Mosamete, Lasse Kivinen, Lauri Hakanen ja Otto Ojala.


Vitonen (kuudes sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ pudottautuneena Kolmosesta suoraan Vitoseen (kuudes sarjataso).

(Härmän nettisivut, 31.1.2018): Härmä vetäytyy Kolmosesta * Härmä on pelaajapulan vuoksi pakotettu vetäytymään Kolmosesta kaudella 2018. Näin ollen Vitosessa pelaava joukkue jatkaa Härmän edustamista miesten osalta.

Lammin Veto (LaVe) ~ kuudetta peräkkäistä kautta Vitosessa - nousi Neloseen.


Kutonen (seitsemäs sarjataso):

Jukola Jags (Jags) ~ jatkoi Kutosessa.


Seiska (kahdeksas sarjataso):

HJS ~ Seiskassa * lopetti kauden jälkeen.

Lammin Veto/2 KPR ~ jatkoi Seiskassa.

IPa (Iittalan Pallo, Kalvola) ~ pudonneena Seiskassa.

2019:


Kolmonen (neljäs sarjataso):

HJS Akatemia ~ pudonneena Kolmoseen.

(Hämeen Sanomat * 5.1.2019 * Jari Virtanen): HJS Akatemian puheenjohtaja väsyi työtaakkaansa – Uusitorpan mielestä seuran pyörittäminen Kakkosessa nojaa liikaa vapaaehtoisiin.

Tomi Uusitorpalle riitti HJS Akatemian puheenjohtajana kolme vuotta. Joni Meltoranta perii puheenjohtajuuden Kolmoseen pudonneessa seurassa, jonka toiminta on turvattu ainakin ensi kaudeksi. Tomi Uusitorppa luotsasi Hämeenlinnan Jalkapalloseuran edustusjoukkuetoimintaa HJS Akatemia ry:n puheenjohtajana sen ensimmäiset kolme kautta. Nyt pallo on entistä vahvemmin toiminnanjohtaja Ville Dahlmanin käsissä.
Hämeenlinnan Jalkapalloseuran Akatemia ry:n syksyllä väistyneen puheenjohtajan Tomi Uusitorpan jaksaminen alkoi tulla tappiinsa viime kesän aikana. Vapaaehtoisena tehtävää hoitaneen Uusitorpan mielestä talkoolaisten vastuu jalkapalloseuran edustusjoukkuetoiminnasta kasvoi liian suureksi. Yhtälö, jossa aikaa vievä vapaaehtoistyö pitäisi sovittaa omaan työ- ja perhe-elämään ei ole helppo.
– Vapaaehtoistyön pitäisi rikastuttaa elämää ja olla mukavaa tekemistä arjen keskellä. Kun siitä tulee pakonomaista ja se alkaa vaikuttaa negatiivisesti omaan käyttäytymiseen, on syytä pysähtyä, Uusitorppa huomauttaa.
Jotain urheiluseuran arjesta kertoo se, että puolen vuoden aikana jatkajaa hallituksen puheenjohtajalle ei löytynyt. Lopulta pestin otti Joni Meltoranta – sama mies, joka aikoinaan houkutteli Uusitorpan hämeenlinnalaisen edustusjalkapallon vetäjäksi.
– Nyt oli oikea hetki hypätä toiminnasta pois myös sen vuoksi, että jo valmiiksi tehdyt yhteistyösopimukset takaavat yli puolet edustusjoukkueen kahden seuraavan kauden kuluista. Selusta on siis turvattu ja seura on helppo siirtää terveellä pohjalla seuraavien tekijöiden haltuun, pitkän päivätyön hämeenlinnalaisessa jalkapalloilussa tehnyt Uusitorppa sanoo.
Kun Uusitorppa kolme vuotta sitten päätti lähteä mukaan HJS Akatemian toimintaan, hän teki sen yhdestä ainoasta syystä. Seuran junioripelaajat olivat FC Hämeenlinnan toiminnan loputtua jääneet ilman pelaajapolun päässä häämöttävää edustusjoukkuetta, ja tämä asia oli entisen FC Hämeenlinnan keskikenttäpelaajan mielestä korjattava.
– Lupauduin mukaan edustusjoukkueen toimintaan hyvän ystäväni ja HJS:n junioreiden hallituksen puheenjohtaja Joni Meltorannan pyynnöstä. Tarkoituksena oli luoda HJS:n pelaajaputkeen selkeä päämäärä paikallisille junioreille, Uusitorppa muistelee.
– Junioritoiminta ja sen tukeminen on ohjannut niin minun, kuin koko Akatemia ry:n hallituksen toimintaa koko sen olemassaolon ajan. Toivon ja uskon, että tämä ajatus jää seuraan myös lähtöni jälkeen.
HJS peri Parolan Visan paikan Tampereen piirin Nelosessa kaudelle 2016 ja lähti heti päämäärätietoisesti hakemaan nousua kohti valtakunnallisia sarjoja.
– Kirkkaana tavoitteenamme heti alusta pitäen oli taata edustusjoukkueelle mahdollisimman laadukas valmennus sekä toimintaympäristö. Yhtä selkeä lähtökohta oli myös se, ettei pelaajille tulla maksamaan korvauksia pelaamisesta, Uusitorppa kertoo.
– Uskoimme vahvasti toiminnan laadun houkuttelevan pelaajia niin omasta seurastamme kuin ulkopuoleltakin. Mielestäni onnistuimme näissä tavoitteissa hyvin.
Matkan varrella moni asia muuttui. Neloseen lähdettiin noin 40 000 euron budjetilla hallituksen jäsenten grillaillessa ottelutapahtumissa makkaroita, samalla huolehtien monista muistakin käytännön järjestelyistä.
Mitä ylemmäs sarjaportaita tultiin, sitä enemmän taustavoimien aikaa veivät hallinnolliset sekä varainkeruuseen liittyvät tehtävät. Aika alkoi olla perheellisillä vapaaehtoisilla vähissä eikä lisää tekijöitä ilmaantunut mukaan.
– Kakkosessa budjettimme oli kasvanut jo 100 000 euron luokkaan ja jatkuva tasapainoilu tulojen sekä menojen välillä oli henkisesti todella raskasta. Ympäriltä tuli jatkuvasti hyviä ja toteuttamiskelpoisiakin ideoita muun muassa varainhankintaan, mutta sitten kun tuli tekojen aika, niin tekijät olivat vähissä.
– Hallituksen puheenjohtajana vastasin viime kädessä siitä, että laskut tulivat maksettua ja jos kassassa näkyi pohja, niin hattu oli otettava käteen ja rahaa haalittava. Siinä voimme kuitenkin kulkea pystypäin, että kaikki laskut saatiin Kakkosenkin kaudelta hoidettua.
HJS on täysin kasvattajaseura. HJS Akatemia ry:n hallituksen ex-puheenjohtaja Tomi Uusitorpan mukaan Hämeenlinnassa on täysin realistista pelata tulevaisuudessakin jalkapallon miesten Kakkosta.
Riittävän budjetin ja pelaajiston omavaraisuuden takaaminen on jo nykyisessä toimintaympäristössä mahdollista ja seuran päätös yhdistää varainhankinta junioreiden ja edustuksen välillä mahdollisti päätoimisen toiminnanjohtajan palkkaamisen Akatemia ry:lle. Tästä eteenpäin Ville Dahlman vastaa pitkälti paitsi edustuksen, myös junioripuolen varainhankinnasta ja toiminnan kehittämisestä.
Ilman ulkopuolista, vakavasti otettavaa rahaa Hämeenlinnassa ei voida edes haaveilla pelaamisesta Ykkösessä, puhumattakaan miesten tai naisten pääsarjoista.
Tämä johtaa väistämättä siihen, että oman juniorituotannon kirkkaimmat helmet, joista viimeisimpinä esimerkkinä Lauri Kesti, vaihtavat hyvissä ajoin ennen potentiaalinsa täyttymistä korkeammille sarjatasoille. Näin se laadukas työ, mitä seurassa kiistatta tehdään jää konkretisoitumatta menestyksenä. Kaupungin ulkopuolella Hämeenlinna näyttäytyy myös jatkossa suomalaisen jalkapalloilun mustana aukkona.

HJS 2019 - edustusmiehistö Kolmosessa - kuva seuran nettisivulta. Valmentaja: Lauri Hakanen.

Oikealla Juuso Huhtapelto - hattutempun tekijä paikallisottelussa - Kuva: Riku Hasari.


Nelonen (viides sarjataso):

Lammin Veto (LaVe) ~ nousijana Nelosessa.

Lammin Veto 2019 - edustusmiehistö Nelosessa - kuva seuran nettisivulta.


Vitonen (kuudes sarjataso):

Härmä (Hämeenlinna) ~ jatkoi Vitosessa (kuudes sarjataso).


Kutonen (seitsemäs sarjataso):

Jukola Jags (Jags) ~ jatkoi Kutosessa.


Seiska (kahdeksas sarjataso):

Lammin Veto/2 KPR ~ jatkoi Seiskassa.

IPa (Iittalan Pallo, Kalvola) ~ jatkoi Seiskassa.

Jalkapallosivuston ETUSIVULLE.