FC Hämeenlinna

('Svala & Joutsi' ~ aloitettu: heinäkuu 2009 - viimeiset muutokset: 18.4.2015).

Alkuvuodet:

(Wikipedia 11.12.2010): FC Hämeenlinna perustettiin syksyllä 1991, kun kaupungin jalkapallojoukkueet Hämeenlinnan Pallokerho ja Pallo-Kärpät päättivät fuusioitua taloudellisen pakon saattelemana. Keväällä 1992 K-Teamin nimellä kulkenut seura otti HPK:n sarjapaikan Kolmosessa. Valmentajana toimi tuolloin Seppo Pyykkö ja joukkueessa pelasi jo sen ensimmäisellä kaudella seuraa kausina 2007-10 valmentanut Teuvo Palkki.
Syksyllä 1993 FC Hämeenlinna nousi Kakkoseen, jossa se viihtyi vain yhden kauden, voittaen lohkonsa ja nousten Ykköseen. Ykkösessä seura pelasi vuoteen 1998, jolloin ensimmäistä kauttaan FC Hämeenlinna-nimellä pelannut seura putosi Kakkoseen. Ensimmäisellä Ykkösen visiitillä joukkue voitti kertaalleen Ykköscupin kesällä 1996.
Syksyllä 1998 seurassa aloitettiin projekti, jonka tavoitteena oli nostaa hämeenlinnalainen jalkapallojoukkue liigatasolle. Valmentajaksi palkattiin Jari-Pekka Keurulainen ja hänen apuvalmentajakseen tuli Ismo Lius. Kausi päättyi nousuun ja seuraavalla kaudella valmennusvastuu siirtyi Liukselle. Lius valmensi joukkuetta kuitenkin vain kauden 2000 ja seuraavaksi kaudeksi valmentajaksi palkattiin Hannu Touru. Kausi 2001 päättyikin nousujuhliin joukkueen voitettua nousukarsinnassa Pietarsaaren Jaron yhteismaalein 4-2.
Liiga-aika: Kaudella 2002 joukkue säilyi niukasti sarjassa, mutta valmentaja Hannu Touru sai lähteä kauden jälkeen ja tilalle palkattiin Ville Lyytikäinen FC Jokereista. Kausi 2003 alkoi FC Hämeenlinnan osalta erinomaisesti ja vielä heinäkuun alussa joukkue oli sarjataulukossa neljäntenä, mutta tämän jälkeen alkoi alamäki ja lopulta sarjapaikka varmistui vasta aivan kauden viimeisissä otteluissa.
Kauteen 2004 joukkue pienensi budjettiaan ja Lyytikäinen sai lähteä jo kolmen ottelun jälkeen, vaikka saldona oli kauden avausotteluista neljä pistettä. Valmennusvastuun otti kakkosvalmentaja Toni Korkeakunnas. Kauden aikana FC Hämeenlinna menetti useita pisteitä aivan otteluiden loppuhetkillä päästettyjen maalien vuoksi ja putosi sarjasta. Kauteen mahtui kuitenkin seurahistorian merkittävin saavutus, kun FC Hämeenlinna pelasi Suomen Cupin finaalissa Myllykosken Palloa vastaan, mutta tuolle kaudelle tyypillisesti Hämeenlinna hävisi ottelun lisäajalla tulleella maalilla lukemin 2-1. Hämeenlinnan maalin finaalissa iski ulkomaalaisvahvistus Mark Byrnes. Joukkueen yleisöennätys 3283 on peräisin 7.5.2004 pelatusta ottelusta FC Hämeenlinna - RoPS.
Takaisin Ykköseen: Vuonna 2005 seuran johdossa alkoi vaikuttaa hollantilaisvoimat. Joukkueen peräsimeen hankittiin kokenut valmentaja Danny Hoekman. Hoekman kuitenkin vetäytyi valmentajan tehtävästään häneen kohdistuneiden uhkausten vuoksi. Hoekmanin tilalle hankittiin edelleen hollantilaista jalkapallokulttuuria, sillä joukkueen peräsimeen liittyi jälleen yksi Hollannin kokeneimmista valmentajista Geert Meijer. Meijer sai joukkueen hyvään iskuun ja FC säilytti Ykkösen sarjapaikkansa. Kauteen 2006 joukkue lähti entisen pelurin Jussi Laihasen komennossa ja oli vaikean alun jälkeen sarjassa 11. Kaudella 2007 joukkuetta valmensi edellisen kauden kakkosvalmentaja Teuvo Palkki. Joukkue nousi hyvän loppukauden ansiosta Ykkösen neljännelle tilalle.
Kauden 2007 päätteeksi FC Hämeenlinna -osakeyhtiö lopetti kilpailutoimintansa. Joukkue jatkoi kuitenkin entiseen malliin, sillä Ykkösen sarjalisenssi palautui kolmen vuoden tauon jälkeen FC Hämeenlinna ry:lle.
Kaudella 2008 FC Hämeenlinna sijoittui Ykkösessä kolmanneksi, jääden vain pisteen päähän liigakarsintapaikasta.
Kaudella 2009 FC Hämeenlinna sijoittui sarjassa kuudenneksi kerättyään 38 pistettä.
Kaudella 2010 joukkue ja taustajoukot ovat asettaneet tavoitteeksi sijoittumisen kuuden parhaan joukkoon.
FC Hämeenlinna säilytti sarjapaikkansa kaudella 2010 viimeisessä ottelussaan voittamalla PS Kemin vieraissa 1-4. Tuohon otteluun päättyi joukkueen kärkipelaaja Olli Lehtimäen ura ja myös valmentaja Teuvo Palkki ilmoitti siirtyvänsä sivuun.
Kaudella 2011 valmennusvastuun kantaa edellisvuoden kakkosvalmentaja Jussi Lempinen apunaan entinen huippujalkapalloilija Janne Hyökyvaara. Myös johtokunnassa tapahtui muutoksia, kun Arto Viljanen palasi seuran puheenjohtajaksi.

Saavutuksia: Ykkösen pronssi 2008, Suomen Cupin finaalissa 2004, Liiganousu 2001, Ykköscupin voitto 1996 ja 2001, Nousu Ykköseen 1994 ja 1999, Nousu Kakkoseen 1993.

Päävalmentajat: 1991–1995 Seppo Pyykkö, 1996–1998 Jorma Kangasmäki, 1998 Seppo Pyykkö, 1999 Jari-Pekka Keurulainen, 2000 Ismo Lius, 2001–2002 Hannu Touru, 2003–2004 Ville Lyytikäinen, 2004 Toni Korkeakunnas, 2005 Danny Hoekman, 2005 Geert Meijer, 2006 Jussi Laihanen, 2007–2010 Teuvo Palkki ja 2011– Jussi Lempinen.

1950:

HPK ~ Suomensarjan länsilohkossa - sijoittui sijalle 9/10 ja putosi:

LINKKI: Suomisarjan länsilohko 1950.

HPK (1950): puheenjohtaja V.Vainio, huoltaja: R.Lindgren, pelipaita oranssimusta - housut 'tummat'.


Tarmo ~ Maakuntasarjan länsilohkossa (ryhmä A):

Tarmo (1950): puheenjohtaja: S.Peltonen, huoltaja: T.Karumaa, pelipaita valkoinen mustalla pujoliivillä - housut valkoiset.

Pallo-Kärpät, Hämeenlinna (PaKä) ~ Maakuntasarjan länsilohkossa (ryhmä A):

Pallo-Kärpät (1950): puheenjohtaja: U.Närvänen, pelipaita keltainen - housut siniset.

1957:

HPK lähellä nousta Maakuntasarjasta Suomensarjaan:

HPK johti pisteellä maakuntasarjansa lohkoa ennen viimeistä kierrosta. Viimeiselle kierrokselle oli kuitenkin jäänyt vaikea ja ratkaiseva vierasottelu Lahteen, missä oli vastassa saksalaisen, entisen maajoukkuemme valmentajan Kurt Weinrichin luotsaama LPM. LPM hengitti pisteen päässä hämeenlinnalaisten niskaan, HPK:lle tasapelikin olisi riittänyt sarjanousuun.
LPM oli Hämeenlinnassa hävinnyt 2-3 - Huutosakkimmekin sai siellä kaikenlaista rojua niskaansa, muisteli LPM:n Erkki Salminen myöhemmin.
Lahtelaisissa herätti perusteltua 'kunnioitusta' erityisesti HPK:n romuluinen keskustuki Pertti 'Pepita' Nieminen, joka tunnettiin paremmin luunkovana jääkiekkoilijana (erityisesti myöhemmin TPS:n ja maajoukkueen paidassa).
LPM siirtyi 26. minuutin kohdalla Salmisen maalilla johtoon 1-0 ja 36. minuutin kohdalla Vilppunen viimeisteli loppuluvut 2-0. HPK ei hevillä sulattanut tappiotaan - he protestoivat ankarasti lahtelaisen (!) tuomari Toivo Leivolahden tekemiä tuomioita. Vilppusen maalia väitettiin paitsioksi ja Vilppusen väitettiin lisäksi potkaiseen HPK-maalivahtia ulosajon arvoisesti. Paikallislehti seuraavana aamuna kehui Leivolahden työskentelyä 'linjakkaaksi'.

1958:

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) Maakuntasarjassa ~ nousi Suomensarjaan:

Nämä miehet nostivat HPK:n Maakuntasarjasta kauden 1958 päätteeksi Suomensarjaan.

1959:

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) nousijana Suomensarjan länsilohkossa:

HPK:n puheenjohtaja (1959): K.Salmisaari, valmentaja A.Pervitin, pelipaita oranssi - housut mustat.


Hämeenlinnan Ahmat Aluesarjan lohkossa #7:

Hämeenlinnan Tarmo Aluesarjan lohkossa #7:

1960:

Hämeenlinnan Pallokerho (HPK) Suomensarjan etelälohkossa ~ sijoittui 9/11 sijalle (säilyi):

Suomensarjan etelälohko 1960.


2008:

Ykkönen : FC Hämeenlinna

Ykkönen : FC Hämeenlinna kolmantena.

Ykkösen 2008 SARJATILANNE

2009:

Ykkönen : FC Hämeenlinna

Ykkönen : FC Hämeenlinna kuudentena.

Ykkösen 2009 SARJATILANNE

2010:

Ykkönen : FC Hämeenlinna

FC Hämeenlinnan miehistö kaudella 2010.

FC Hämeenlinnan pelaajat kaudella 2010 (valmentaja: Teuvo Palkki):

1 Antti Ekholm mv, 4 Jussi Heikkinen, 5 Arber Istrefi, 7 Shpetim Kamberi, 8 Jukka-Pekka Tuomenoja, 9 Jere Suomalainen, 13 Olli Lehtimäki, 14 Eetu Kokkinen, 17 Harri Suhonen, 18 Eetu Sassila, 19 Mikko Kalervo, 20 Janne Arolinna, 21 Joni Lindroos, 22 Daut Kuqi, 23 Jukka Ranne, 24 Aleksi Topinoja, 25 Ilpo Verno, 26 Pablo Gomez, 77 Tatu Mäkelä, 90 Ville Kalervo mv, Jukka Suhonen, Tommi Puronaho ja Jarno Tuomisalo mv.

Ykkönen : FC Hämeenlinna kymmenentenä.

Ykkösen 2010 SARJATILANNE

2011:

Ykkönen 2011: FC Hämeenlinna Ykkösessä seitsemännellä sijalla.

LINKKI: Ykkösen 2011 lopullinen SARJATILANNE.

(13.10.2010, FC Hämeenlinnan nettisivut): FC Hämeenlinnan seuraikoni Teuvo Palkki päättää pitkän ja ansiokkaan uransa valkoisissa väreissä. Kaudella 2011 valmennusvastuun ottaa harteilleen Jussi Lempinen.
34 -vuotias Lempinen on toiminut viimeiset kolme vuotta Palkin kakkosmiehenä, joten seuran asiat ja organisaation toimintatavat ovat Jussille enemmän kuin tuttuja. Miehen sopimus on mallia 1+2 vuotta. Lempisen aisaparina joukkueen valmennuksessa ensi kaudella tulee toimimaan Janne Hyökyvaara.
Hämeenlinnalaislähtöinen Lempinen aloitti valmennusuransa vuonna 2000 Raumalla valmentamalla Pallo-Iirojen A- ja B -junioreita. 2003 Jussi piti komentoa Pallo-Iirojen edustuksen kakkosvalmentajana seuran noustessa miesten Ykköseen. Samana vuonna mies piti komentoa myös Satakunnan piirijoukkueessa. Kausilla 04-05 Lempinen vaikutti Valkeakoskella A- ja B -nuorissa sekä akatemiassa. Seuraavat vuodet kuluivat HJS:n valmennuspäällikkönä. Hämeenlinnalaisesta akatemiatoiminnasta mies on ollut päävastuussa neljä edellistä kautta, joten paikalliset nuoret pelaajat Lempinen tuntee kuin omat taskunsa. JVK:n tutkinnon Jussi suoritti vuonna 2009, joten nuoresta ja kunnianhimoisesta valmentajasta on kysymys.
"Eteenpäin pitää aina pyrkiä ja nyt on ehdottomasti oikea hetki kokeilla miesten kanssa vastuuvalmentajana. Seuran tekemät toiminnan vahvistamiset ja linjaukset olivat viimeinen silaus omalle ratkaisulleni. Seura on linjannut mennä eteenpäin ja kehittää toimintaa ja siksi halusin haasteeseen tarttua", kommentoi Lempinen. "Tulevan kauden toimintaa aletaan tarkemmin miettimään lauantain jälkeen kun viimeinen peli on ohi. Tällä hetkellä jokaisen joukkueen jäsenen sielujen sopukoissa lauantain tavoite on selvä, joten Ykkösessä jatketaan ensi kaudella".

2012:

Ykkönen 2012: FC Hämeenlinna Ykkösessä ~ putosi 2. divisioonaan.

LINKKI: Ykkösen 2012 lopullinen SARJATAULUKKO.

2013:

FC Hämeenlinna pudonneena 2. divisioonassa.

Härmä (Hämeenlinna) nousijana 2. divisioonassa.


Jukola Jags (Jags) ~ 4. divisioonassa (Tampereen piiri) - putosi 5. divisioonaan.


Lammin Veto (LaVi) ~ 5. divisioonassa (Tampereen piiri).

Lammi (ruots. Lampis) on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnan kaupunkia.


Jukola Jags/2 (Jags/2) ~ 6. divisioonassa (Tampereen piiri).

Jukola Jags/2 (Jags/2) ~ 6. divisioonassa (Tampereen piiri).

2014:

Synkkää aikaa hämeenlinnalaisessa jalkapallossa osa #1:

FC Hämeenlinna toista peräkkäistä kautta 2. divisioonassa ~ putosi ja ei saanut joukkuetta kasaan seuraavalle kaudelle.

Härmä (Hämeenlinna) nousijana 2. divisioonassa - putosi 3. divisioonaan.


Jukola Jags (Jags) ~ pudonneena 5. divisioonassa (Tampereen piiri).

Lammin Veto (LaVi) ~ 5. divisioonassa (Tampereen piiri).


Jukola Jags/2 (Jags/2) ja Jukola Jags/3 (Jags/3) ~ kadonneet 6. divisioonastakin (Tampereen piiri).

2015:

Synkkää aikaa hämeenlinnnalaisessa jalkapallossa osa #2:

Härmä (Hämeenlinna) toista peräkkäistä kautta 3. divisioonassa ~ Hämeenlinnan ykkösjoukkueena.


FC Hämeenlinna luopui sarjapaikastaan:
Ei saanut joukkuetta kasaan pudottuaan 3. divisioonaan (oli Veikkausliigassa kaudella 2004).

(Jalkapallolehti, 3.3.2015: "Linna, joka romahti" - teksti: Iiro-Pekka Airola, kuvitus: Iiro-Pekka Airola):
FC Hämeenlinna halusi uskoa vielä vajaat neljä vuotta sitten, että seura on Veikkausliigassa kaudella 2015. Suunta oli kuitenkin päinvastainen. Joukkue putosi ensin Ykkösestä, sitten Kakkosesta – ja joutui nostamaan kädet ylös.
Kaurialan urheilukenttää peittää vielä valkoinen peite, mutta kenkien alla litisee niin, että sukatkin kastuvat. Helmikuun lopun pari plusastetta ja vesisade alkavat saada talvesta lopullisen vyöotteen. Kenttää kiertäneestä hiihtoladusta muistuttavat enää ohuet urat, jotka ovat vain vaivoin lumenpinnan alapuolella.
Idyllisen pääkatsomon takana olevan lippuluukun lasiin teipattu paperi kertoo, että FC Hämeenlinna–TPV-ottelu on siirretty Pullerin kentälle. Tamperelaisvieraat voittivat 4. lokakuuta pelatun Kakkosen kamppailun 4–2. Se jäi edustustasolla FC Hämeenlinnan historian viimeiseksi.
Kaurialan kenttäalueen kulmassa seisoo punainen tiilirakennus, Matin sauna. Nimitys juontuu historiasta: rakennuksessa on ollut aikanaan yleinen sauna. FC Hämeenlinnan vip-tilat ovat olleet alakerrassa vuodesta 2003. Parhaimmillaan klubilla on parveillut parisataa ihmistä, mutta nyt siellä on hiljaista. Vuokrasopimus loppui maaliskuun alussa.
“Elämässä pitää joskus myöntää, että ollaan pisteessä, jossa on fiksumpaa ajaa toiminta alas kuin hakata päätä seinään”, FC Hämeenlinnan kunniapuheenjohtaja Arto Viljanen sanoo.
Viljanen on nähnyt kosketusetäisyydeltä koko FC Hämeenlinnan kaaren. Seuran ensimmäiset vuodet hän taisteli kentällä, nousi johtokuntaan ensin pelaajiston edustajana, jatkoi vuosikymmenen varapuheenjohtajana ja sitten puheenjohtana. Hän on ollut myös kahteen kertaan toimineen taustaosakeyhtiön puheenjohtaja.
Viimeinen virallinen pesti Viljasella oli vuoden verran kestänyt oto-toimitusjohtajuus kauden 2012 alkuun asti. Senkin jälkeen hän on ollut tarpeen mukaan apuna taustalla muun muassa varainhankinnassa.
“Jossain varmaan retostellaan ja meille toimijoille tulee moraa keuhkoon, mutta ei minulla ole angsteja mihinkään suuntaan. Katkeruus ei mahdu minun maailmaani”, FC Hämeenlinnan kunniapuheenjohtaja Arto Viljanen vakuuttaa.
Viime kaudella FC Hämeenlinna putosi Kakkosesta Kolmoseen. Vielä talvella Suomen cupissa sujui, ja joukkue voitti muun muassa liigajoukkue Jaron. Noutaja tuli vasta kuudennella cup-kierroksella, kun IFK Mariehamn kaatoi hämeenlinnalaiset.
Taustalla kuitenkin oli ongelmia. Päävalmentaja Tomi Uusitorppa joutui jättämään tehtävänsä perhesyiden vuoksi, ja apuluotsi Jussi Pellikan täytyi ottaa vetovastuu – monen muun homman ohella.
“Työnkuvaan kuului sponsorien haaliminen ja välillä huoltaminenkin. Pakka oli sekaisin. Jälkeenpäin on helppo olla viisas, mutta seuran olisi pitänyt tehdä ratkaisuja jo aiemmin. Paukut eivät riittäneet tälle seuraorganisaatiolle. Mutta kun itselläkin on periaate, että periksi ei anneta”, Pellikka huokaa nyt.
Heti kauden jälkeen seuran vakaa aikomus oli koota tulevaksi kaudeksi joukkue vanhan rungon pohjalle ja tavoitella paluuta liiton sarjoihin. Ennen joulua pidetyssä palaverissa karut faktat löivät kuitenkin armotta silmille: jo vuosia taustatoimijoiden vähyydestä kärsinyt seura oli menettämässä myös pelaajat.
“Lopulta joukkueestakaan ei enää löytynyt kipinää, että ‘kerran vielä’. Kun Hämeenlinnan Jalkapalloseuran juniorit tekivät vielä yhteistyön Hakan suuntaan, niin tilanne oli mahdoton. Sitä ei enää pitänyt missään nimessä tehdä, että haalitaan joukkue jostain kasaan ja olla vaan. Ei siinä olisi ollut mitään ideaa, vaan se olisi ollut keinotekoisesti tehty juttu”, Viljanen kertaa.
Kun kuuntelee Pellikkan työtaakkaa, ei ole ihme, että pelaajatkin väsyivät. FC Hämeenlinnan onneksi apuna oli HJS-akatemian pelaajia, joille kausi oli kuitenkin todella kuormittava.
“Akatemian pojat pelasivat tuplaviikonloppuja. Kyllähän se vaikuttaa pitkällä juoksulla, kun piti haalia pelaajia kasaan. Loppukaudesta oli pakko hankkia ulkomailta lisää, ettei jouduta luovuttamaan kesken”, Pellikka kertoo.
Vuoden alussa seura ilmoitti virallisesti sen, mitä oli osattu jo odotella: se luopui paikastaan Kolmosessa. Nyt FC Hämeenlinnan nimissä kootaan harrastepohjalta joukkue Tampereen piirin Kutoseen, mutta se ei muuta tosiasiaa, että kilpailullisella edustustasolla seuran päivät ovat luetut.

Kaurialan urheilukenttä saa odottaa uutta jalkapallokesää rauhassa. FC Hämeenlinnan klubitilat olivat taustalla näkyvässä punaisessa tiilitalossa.

Joko tosissaan tai sitten ei ollenkaan. Tämä periaate leimasi FC Hämeenlinnan toimintaa läpi sen historian. Joskus kun kokouspöydissä esitettiin, voisiko seura rahaa säästääkseen pelata enemmän alueen omilla nuorilla ja katsoa, mihin sarjataso asettuu sitä kautta, tämä tyrmättiin.
“Täysillä tekeminen oli aina sitä, että tähdätään ylöspäin. Se vaan kertoo, että täällä on tavoiteltu jotain ehkä yltiöpäisen rohkeasti. Se on niiden ihmisten luonne, jotka ovat tähän valikoituneet: he ovat sattuneet olemaan samanlaisia”, Viljanen puntaroi.
Kun Viljanen otti oman toimensa ohella seuran toimitusjohtajuuden hoidettavakseen elokuussa 2011, hän julisti haastattelussa seuran tavoittelevan Veikkausliiga-paikkaa vuonna 2015. Tämän saman hän toisti myös vajaata vuotta myöhemmin jäädessään pois toimitusjohtajan paikalta. Käsi sydämelle: uskoiko mies omia sanojaan tuolloin?
“Se oli seuran linjaus, jota täytyi kertoa. Rehellisyyden nimissä voin sanoa: olin nähnyt kilpajalkapallon kehittymisen niin läheltä, että ei Hämeenlinnassa vain ollut yksinkertaisesti ollut edellytyksiä siihen, että olisimme olleet uudestaan liigassa”, Viljanen myöntää.
Resurssit olivat tiukassa jo Ykköseenkin, mutta siitä paikasta Hämeenlinnassa pidettiin kiinni kynsin ja hampain. “Sitä haluttiin pitää yllä ja ne olivat tietoisia päätöksiä. Mutta siinä elettiin velaksi ja jossain vaiheessa tulee sitten luu vetävän käteen.”
Sille on syynsä, että vuonna 2011 julkaistu FC Hämeenlinnan 20-vuotishistoriikki sai nimekseen Tienraivaaja. “Nimi kuvaa sitä, että jalkapallo puskettiin vähän niin kuin väkisin Hämeenlinnan kartalle. Voi olla, että ilman niin kovaa ja aggressiivista tapaa, mitä FC Hämeenlinna teki lajin eteen, täällä olisi tällä hetkellä paljon vähemmän jalkapallotoimintaa. Olisiko koko HJS:aa tällaisena?”, Teuvo Palkki kysyy.
Mies on entinen FC:n pelaaja ja valmentaja, joka tällä hetkellä toimii junioriseura HJS:n urheilujohtajana. Hän on myös Tienraivaaja-historiikin kirjoittaja.
FC Hämeenlinna perustettiin vuonna 1991 kaupungin edustusjalkapallon kriisin keskellä. Kun samana vuonna HPK putosi III divisioonaan ja Pallo-Kärpät vielä pykälää alemmas, seurojen nokkamiehet istuutuivat saman pöydän ääreen. Syntyi FC Hämeenlinna, joka pelasi ensimmäiset vuodet sponsorinimellä K-Team.
Seuran taustalla merkittävin toimija on ollut hämeenlinnalainen Citymarket-kauppias Reijo Riihimäki, joka veti seuraa yhteen putkeen 12 vuotta ja on nimetty Viljasen ohella seuran kunniapuheenjohtajaksi.
Riihimäen suuri intohimo oli olosuhteiden kehittäminen, mikä onkin ollut FC Hämeenlinnan ylivoimaisesti suurin palvelus kaupungin jalkapallolle. Ensin seuran porukalla kunnostettiin 1990-luvulla harjoitustila vanhalta Nahkatehtaalta. Todellinen parannus talviharjoitteluun tuli vuonna 1999, kun jalkapallohalli valmistui Pullerille. Aiemmin esimerkiksi Valkeakoskella talvitreeneissä rampanneet hämeenlinnalaiset saivat oman kentän, jolla saattoi harjoitella silloin, kun joukkueelle itselleen parhaiten sopi.
“Meidän menestymisen edellytys oli, että saimme oman harjoitteluhallin ja kentän, jolla voi tehdä ympärivuotisesti ammattimaisesti toimintaa. Se oli myös seuralta järkyttävä ponnistus”, hallin taustalle perustetun yhtiön puheenjohtajana ollut Arto Viljanen muistelee.
Palloiluhalli oli etunenässä juuri Riihimäen ajama kunnianhimoinen hanke, joka toteutui. Toinen hänen visioistaan ei sen sijaan toteutunut. FC Hämeenlinnan toisena liigavuonna 2003 seura haaveili Kaurialan kehittämisestä oikeaksi jalkapallostadioniksi. Suunnitelmat olivat jo paperilla, mutta ne ammuttiin alas kaupunginhallituksessa.
Katsomohaaveiden kaatuminen sai osaltaan Riihimäen vetäytymään seuran taustalta – ensimmäisen kerran. Myöhemmin hän toki vielä palasi.
Junioripuolella seurafuusio tapahtui kahdeksan vuotta myöhemmin. Hämeenlinnan Jalkapalloseura syntyi 1999, kun HPK-juniorijalkapallo, Pallo-Kärpät, Hämeenlinnan Palloilijat ja AC Täysosuma panivat hynttyyt yhteen. Jälkiviisaana virhe nähdään nyt: junioritoiminta olisi pitänyt aikanaan sulauttaa saman tien edustusjoukkueen kanssa saman katon alle.
FC Hämeenlinnalla oli vajaan kymmenen vuoden ajan A- ja B-juniorit, joista vanhemmat pelasivat parhaimmillaan SM-sarjassakin, mutta toiminta ajettiin säästösyistä alas 2000-luvun alussa.
“Tämä meni juuri väärinpäin, kun edustusjalkapallot yhdistyivät. FC Hämeenlinna lähti tienraivaajana tekemään uusia olosuhteita ja palloiluhallia, minkä myötä juniorimassat kasvoivat, mutta se tehtiin omaksi seuraksi. Siinä on yksi suurimmista virheistä jälkikäteen katsoen, että emme ole pelanneet saman värin ja logon alla”, Viljanen arvioi.
“HJS halusi toimia omalla nimellään ja FC omallaan, eikä sitä saatu aikaan, että ne voisivat yhdistyä. Vasta viimeisinä vuosina on ollut enemmän sitä puhetta, että olisi yhteinen seura. Se toisi pienelle kaupungille enemmän jalkapallokulttuuria. FC Hämeenlinnalla ei ollut laajaa yhteisön tukea täällä oikein koskaan”, näkee Palkki.
HJS on kasvanut noin tuhannen juniorin seuraksi, mutta FC Hämeenlinnan katsomoon junnut eivät oikein löytäneet. Sekä Viljanen että Palkki ymmärtävät siihen syyn: kun seurat olivat erillisiä, juniorit ja heidän vanhempansa eivät kokeneet FC Hämeenlinnaa omakseen, vaikka se miesten tasolla olikin kaupungin ykkösjoukkue.
Viimeisinä vuosina yhteisön tuen puute kiusasi FC Hämeenlinnaa monessa asiassa. Kun taustaorganisaatio kaventui entisestään, jo ottelutapahtumien järjestäminen oli tuskaista. Kun seuralla ei ollut omia junnujoukkueita, niistä ja heidän vanhemmistaan ei saatu apuja.
“Meillä oli vaikeaa kerätä pallopoikiakin peleihin. Pari kertaa tuli huomautuskin, kun ne puuttuivat”, Jussi Pellikka kuvailee.
Teuvo Palkki kertoo saaneensa FC Hämeenlinnalta paljon. Ensin hän sai seurassa uuden kipinän pelaamiseen, mikä johti 38-vuotiaana liigadebyyttiin ja ensimmäiseen kauteen ammattilaisena. Sitten hänelle annettiin FC:ssa mahdollisuus valmentaa, ja mies löysi siitä itselleen uuden uran.
Taloudellisesti ahtaat ajat ovat seuranneet FC Hämeenlinnaa moneen otteeseen 2000-luvulla. Vuonna 2001 seuran lanseeraama tavoite liiganoususta eteni myötätuulessa kentällä, mutta tilillä oli miljoonan markan vaje. FC Hämeenlinna Oy:n silloisen puheenjohtajan Viljasen oli pakko kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous rahojen keräämiseksi.
Viljaselta kysyttiin, nouseeko joukkue. Hän lupasi nousun tulevan – ja samalla tuli myös osakkailta vaadittu miljoona. Syksyllä joukkue auttoi puheenjohtajaa pitämään lupauksessa, kun se kaatoi Jaron karsinnassa ja toi Kanta-Hämeeseen historiallisen Veikkausliiga-paikan.
Seuraavan kerran kirstun pohja näkyi tosissaan kolmivuotisen Veikkausliiga-taipaleen lopulla. Vuonna 2004 verottaja uhkasi hakea FC Hämeenlinnan konkurssiin. Hädän hetkellä apua pyydettiin taas Riihimäeltä, joka heitti seuralle tarvittavan pelastusrenkaan. Kunniapuheenjohtaja auttoikin seuran taustalla jälleen seuraavat vuodet, kunnes kauden 2007 päätteeksi kertoi vetäytyvänsä sivuun.
“Kun Retsi ilmoitti silloin syksyllä viimeisen pelin jälkeen, että jättää toiminnan, suurin taloudellinen tuki katosi seuran taustalta. Sen jälkeen se on ollut sinnittelyä”, myöntää Palkki, jonka viimeinen vuosi FC Hämeenlinnassa oli valmentajana 2010.
Hämeenlinnalaisesta urheilusta ei oikeastaan voi puhua mainitsematta HPK:ta – ja nimenomaan sitä jääkiekkoversiota. HPK kuului SM-liigan parhaimpiiin joukkueisiin juuri samoihin aikoihin, kun FC Hämeenlinna pelasi Veikkausliigaa. Lätkäjoukkueen menestysvuodet huipentuivat Suomen mestaruuteen 2006.
Arto Viljasen arvion mukaan lajit eivät koskaan ole Hämeenlinnassa riidelleet keskenään, vaikka kaupungissa onkin jalkapalloa pidemmät perinteet jääkiekossa ja naisten lentopallossa, jonka liigajoukkue nykyisin myös pelaa HPK:n nimen alla.
Kaupungin kanssa tuli kuitenkin hankausta, kun kyse oli olosuhteiden kehittämisestä.
“Jalkapalloa ei nähty lajina, että siinä voisi tulla oikeasti HPK:n kaltaista menestystä. Se söi, kun matto vedetään alta ihmisiltä, jotka pistävät itsensä satasella likoon ja näkevät mahdollisuuden”, Viljanen muotoilee.
Riitely ulottui lopulta käräjäsaliin saakka. Kun kaupunki osti palloiluhallin osake-enemmistön kymmenen vuotta sitten, se haastoi Reijo Riihimäen oikeuteen hallin irtaimistokauppoihin liittyen. Riihimäki vapautettiin kuitenkin petossyytteistä.
Vaikka FC Hämeenlinna tullaan monessa paikassa muistamaan eritoten vuosien 2002–2004 liigavisiitistään, se on ollut hyvin leimallisesti Ykkösen joukkue. Seura pelasi 23 toimintavuodestaan Ykkösessä peräti 14. Ikään kuin salakavalasti FC Hämeenlinna on kiivennyt kärkisijoille sarjan maratontaulukossakin: se on kolmantena heti KPV:n ja FC Hongan jälkeen. Aiemmin kantahämäläiset olivat kakkosena, mutta tuoreimmassa päivitetyssä listauksessa KPV:n, KPV-j:n ja PV Kokkolan pisteet on päätetty laskea samaan, mikä nostaa kokkolalaiset piikkipaikalle.
FC Hämeenlinnan saldo Ykkösessä on kunniakas, mutta toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaaminen ei vain koskaan sytyttänyt hämeenlinnalaisia riittävissä määrin.
“Ei tämä ympäristö ole ymmärtänyt sitä, miten paljon Ykkönen vaati. Se on varmaan kaikista raain sarja. Siellä edes kohtuullisesti menestyvän joukkueen ylläpitämisessä toiminnan pitää olla aika lähelle samaa kuin siellä liigassa, mutta tulot ovat ihan eri tasoa”, Viljanen sanoo.
Kolmella liigakaudella FC Hämeenlinnan yleisökeskiarvo pyöri 1500 katsojan kieppeillä ja oli parhaimmillaan 1892. Yleisöennätys on 3283 toukokuun 2004 RoPS-ottelusta.
“Kyllähän ne ihmiset olisivat liikahtaneet, jos olisimme menestyneet liigan huipulla – ei se siitä ole kiinni. Mutta emme onnistuneet siinä, että saisimme heitä riittävästi paikalle pelatessamme Ykköstä. Niitä oli kuitenkin pirun monta vuotta. Jos yleisömäärät ovat viidensadan huippeilla, se on niin rikka rokassa, että rahan täytyisi tulla yrityselämältä”, Viljanen laskeskelee.
Varainhankinnassaan FC Hämeenlinna on kokeillut monenlaista. Se omisti 1990-luvun lopulla jonkin aikaa muun muassa oman pubinkin.
“Emme me tekijät koe peiliin katsoessamme, että olisimme jättänneet jonkin kiven kääntämättä. Kyllä me kaikki käännettiin”, Viljanen vakuuttelee.
Hän näkee kuitenkin, että sama porukka väsyi lopulta yrittämään, kun ponnisteluista huolimatta tuli lunta tupaan ja kentälläkin tie vei alempiin sarjoihin. “Sen takia olisi pitänyt saada aikaan uutta virtaa ja ihmisten vaihtuvuutta. Se oli pahin epäonnistuminen tässä viimeisten vuosien aikana, että niitä ihmisiä ei vaan löydetty.”
Vuosikymmen sitten tuoretta draivia ja kasvoja haettiin Hollannista asti. Liigasta pudonneen seuran taustalle tuli tulppaanimaasta omistajia, valmentajat ja toimitusjohtaja. Kuvioon kuului myös seurayhteistyö ja pelaajavaihto Heerenveenin kanssa.
Viljasen mukaan taustalla oli osaltaan myös ulkojalkapalloilullisia, toisten ihmisten yrityksiin liittyviä kaupallisia seikkoja, joita hän ei voi valottaa sen tarkemmin. Futispuolellekin oli kuitenkin tarkoitus panostaa. “Se oli haasteena niin mielenkiintoinen, että senkin takia me haluttiin lähteä siihen”, Viljanen muistelee.
Lopulta kaikki ei kuitenkaan mennyt toivotusti. Hollantilaiset riitautuivat keskenään, Kaurialassa kävi monenkirjavaa pelimiestä – ja niukin naukin Ykkösen paikkansa säilyttänyt FC Hämeenlinna siirtyi takaisin suomalaisten omistajien huomaan.
“Jälkikäteen ajatellen se oli itselle ja monelle muulle kiva elämänkokemus. Se oli rikas episodi, mutta olisihan sen hollantilaisvuoden voinut pyyhkiä seuran historiasta”, Viljanen tunnustaa.
Tulevana suvena Hämeenlinnan jalkapallokentillä nähdään korkeimmillaan Kolmosta, jossa kaupungin seuroista pelaa Härmä. HJS:n urheilujohtaja Palkin mukaan hämeenlinnalainen edustusjalkapalloilu on nyt asettunut sille tasolle, jolle se kaupungin oman pelaajatuotannon puolesta kuuluu.
“Käytännössä HJS:n juniorityö on tuottanut tällä hetkellä noin Kolmosen ja Kakkosen rajatasolle olevia pelaajia”, Palkki linjaa.
Jatkossa tilanteen pitäisi kuitenkin olla parempi, sillä HJS:ssa on tehty tietoinen ryhtiliike. Junioreiden harjoitusmääriä on kolminkertaistettu ja ikäluokkien sisällä on tullut jako tasojoukkueisiin, mikä oli HJS:ssa aikanaan tuntematon käsite. Seura on mukana myös Sami Hyypiä -akatemian toiminnassa.
“Muutos on ollut aika radikaali viimeisen kolmen vuoden aikana. Nyt siellä ovat kasvamassa sukupolvet, jotka ovat harjoitelleet paljon ja pärjäävät Suomen tasolla hyvin. Jatkossa Hämeenlinnassa on tulossa entistä parempia pelaajia, mutta FC:lle se on myöhässä”, Palkki sanoo.
Arto Viljanen kertoo toivoneensa viime vuodet FC Hämeenlinnan pysyvän pystyssä siihen asti, että koko ikänsä hallissa Hämeenlinnassa harjoitellut sukupolvi olisi kasvanut sen ikäisiksi, että edustusjoukkue olisi saatu muodostettua oman kaupungin kasvattien pohjalle. Hänen laskujensa mukaan se olisi ollut mahdollista parin vuoden päästä.
“Ihan siihen asti ei jaksettu. Kyllähän tässä vuosien varrella on ollut vähän liikaa sieltä ja täältä tuotuja pelaajia, mutta se on ollut pakon sanelemaa”, Viljanen myöntää.
Hämeenlinnan Jalkapalloseuralla on ollut tehtynä periaatteellinen päätös, että seurassa ei harjoiteta miesten edustusjoukkuetoimintaa. Nyt tuohon on kuitenkin tulossa muutos, sillä HJS:lta on ilmoitettu joukkue Kutoseen. “Keskusteluja on käyty ja tätä pohditaan. On mietitty, että HJS-pelaajalle olisi yhtenäinen polku edustusjoukkueeseen asti ja edustuksen taso olisi sitten se, minkä HJS:n juniorit tuottavat. Mitään muuta ei haaveilla, vaan sillä tasolla mentäisiin”, Palkki kertoo.
Käytännössä hän itse näkee realistisena, että noin kymmenen vuoden päästä HJS pelaisi Kakkosessa niin sanotusti omilla pojilla, ja joukkue olisi nuori ja kilpailullinen. Se ei olisi myöskään taloudellisesti liian raskas sarjataso.
Vaikka edustustoiminta ajettiin alas, FC Hämeenlinnakaan ei kokonaan pyyhkiydy jalkapallokartalta. Seura ilmoitti helmikuussa, että se lähtee ensi kesänä Tampereen piirin Kutoseen eli alimmalle mahdolliselle sarjatasolle. Ovia joukkueeseen on pidetty auki käytännössä kaikille halukkaille.
Varainhankintamielessä FC Hämeenlinna jatkaa myös minigolf-radan pyörittämistä ja ulkomaan jalkapallomatkojen järjestämistä. Seuran tavoite on, että se pystyy yhdistyksenä lyhentämään velkojaan, joita on nyt reilut 200 000 euroa.
“Päätös luopua kilpailutoiminnsasta oli siinä mielessä vastuullinen, että koska se suunta ei ole taittunut mihinkään ja Kolmosessa varainkeruu ei ole ainakaan helpompaa, niin käytetään kaikki kerättävä raha vanhojen vastuiden hoitamiseen”, Arto Viljanen selvittää.
“Voihan se olla, että joskus, kun ne on hoidettu, FC Hämeenlinna tulee uudelleen, mutta se on sitten varmaan eri ihmisten homma. Nyt on muiden ihmisten vuoro näyttää kyntensä. Me olemme omat näyttäneet tässä matkan varrella.”


Jukola Jags (Jags) ~ 5. divisioonassa (Tampereen piiri).

Lammin Veto (LaVi) ~ 5. divisioonassa (Tampereen piiri).


Härmä/2 (Hämeenlinna) aloitti 6. divisioonassa.

FC Hml aloitti 6. divisioonassa ("FC Hämeenlinnan nimissä kootaan harrastepohjalta joukkue Tampereen piirin Kutoseen" ~ Jalkapallolehti 3.3.2015).

IPa (Iittalan Pallo, Kalvola) ~ 6. divisioonassa.

IPa/2 (Iittalan Pallo, Kalvola) ~ 6. divisioonassa.

HJS (Hämeenlinnan Juniorijalkapalloseura) ~ 6. divisioonassa.

FC Vihniö Voima (Hauho) ~ 6. divisioonassa.

Jalkapallosivuston ETUSIVULLE.