FORSSA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 4.1.2017)

A) Forssan kirkko:

Nimimerkki "Cryonic07" kuvasi Forssan tiilikirkon elokuussa 2008. Lisenssi, OK (GNU Free Documentation License, Wikipedia).

Forssan kirkko sijaitsee kaupungin keskustassa niin sanotulla Ståhlmanin kalliolla. Kirkko rakennettiin 1914–1917 Kalliomäen kaupunginosaan arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten mukaan. Punatiilinen kirkko edustaa uusgoottista ja kansallisromanttista tyyliisuuntaa. Kirkon vihki käyttöön teologian tohtori Erkki Kaila 15. syyskuuta 1918. Kirkon rakentamiseen vaikutti osaltaan Forssa-yhtiö. Työntekijöille haluttiin rakentaa oma kirkko, ettei tarvitsi matkustaa Tammelaan kirkonmenoihin.
Kirkko on rakennettu itä-länsisuuntaan, mutta hieman poikkeavasti pääovi on itäpäädyssä, ja alttaritaulu sekä kirkon torni länsipäädyssä. Kirkosta itään sijaitsee Kalliomäen kaupunginosa, joka aikoinaan oli tehtaan työväen asuinaluetta. Perinteisesti kirkon alttari rakennettiin nousevan auringon puolelle.
Kirkon erikoisuus on sen kuoriosan kolme lasimaalausta, jotka on maalannut Erik O. W. Ehrström. Teokset esittävät Jeesuksen syntymää, ristiinnaulitsemista ja ylösnousemusta. Maalaukset ovat vuodelta 1923.
Kirkon tornissa on kolme kelloa, jotka on lahjoittanut K.E. Palmen. Kelloille on annettu nimet De Gloria, Patriae Lux ja Labori Pax (Jumalalle kunnia, Isänmaalle valo ja Työlle rauha). Nykyiset urut ovat vuodelta 1979. 34-äänikertaiset urut on valmistanut Urkutehdas Veikko Virtanen. Kirkon sisätilat peruskorjattiin vuonna 1998 ja ulkoalueet ehostettiin vuonna 2000. Kirkkorakennuksen julkisivut, etenkin rapistunut torni, korjattiin kesän 2006 aikana (Wikipedia, 2017).

B) Forssan rautatiekulttuuria:

Forssan rautatieasema (kapearaiteisen Jokioisten rautatien varrella):

Forssan asema noin vuonna 1915 - sijaitsi kapearaiteisen Jokioisten rautatien varrella. Lisenssi, OK (public domain/Wikipedia). Kuvaaja tuntematon - skannattu tuntemattomasta kirjasta.

Forssan rautatieasema (lyh. Fr, ratakm 22+400) oli Forssan kaupungin keskustassa sijainnut kapearaiteisen Jokioisten rautatien liikennepaikka ja eteläinen päätepiste. Liikennepaikka avattiin yleiselle liikenteelle vuonna 1898, ja se oli käytössä Jokioisten rautatien lakkauttamiseen eli vuoteen 1974 saakka, jonka jälkeen liikennepaikan kiskotus ja rakennukset purettiin.
Forssan liikennepaikka oli rautatien keskusliikennepaikka, ja siellä sijaitsi myös rautatieyhtiön konttori. Forssa oli myös yhdysliikenneasema, sillä Jokioisten rautatien ratalinjalta oli suora yhteys Forssan sähkörataan vuosina 1899–1973.
Rautatien rakennukset Forssan liikennepaikalla:
Asemarakennus: Forssan asemarakennus oli rakennettu Valtionrautateiden viidennen luokan asemarakennuksen piirustuksia soveltaen, ja myöhemmin Forssan asemarakennuksen piirustuksia käytettiin rakennettaessa asemarakennukset Haminan yksityisrautatielle Metsäkylään ja Liikkalaan. Rakennusta laajennettiin ensimmäisen kerran jo muutaman vuoden kuluttua sen valmistumisesta. Rakennukseen tehtiin myös huomattavia muutos- ja uusimiskorjauksia vuonna 1933, jolloin rakennuksen pohjapinta-ala kasvoi 264 neliömetriin. Asemarakennus purettiin vuonna 1976.
Tavarasuoja: Tavarasuoja rakennettiin alun perin yhtä aikaa asemarakennuksen kanssa, ja sitä laajennettiin vuonna 1923. Rakennuksen edessä oli alun perin puinen lastauslaituri, joka korvattiin suurelta osin betonisella laiturirakennelmalla vuonna 1944. Tavarasuoja purettiin vuonna 1982.
Veturitalli: Liikennepaikalle rakennettiin alun perin kaksipilttuinen veturitalli, mutta se laajennettiin kolmipilttuiseksi jo vuonna 1899. Tallia laajennettiin lisää vuonna 1923, ja vuonna 1924 tallin yhteyteen muurattiin tiilirakenteinen vaununkorjaushalli. Veturitalliin saatiin myös pyöräsorvi 1960-luvulla toimintansa lopettaneelta Loviisa–Vesijärven rautatieltä. Pyöräsorvi on nykyisin Jokioisten Museorautatien kokoelmissa Minkiön asemalla. Tallirakennus purettiin vuonna 1982.
Ratapiha: Vuodesta 1898 alkaen Forssan ratapiha käsitti pääraiteen ja kaksi sivuraidetta. Lännestä tuleva pääraide jatkui aseman ohitse itään ja kääntyi ratapihan itäpäässä kohti etelää ja Forssan tehtaille. Kuormausraiteiston laajennus valmistui vuonna 1931, ja vuonna 1935 ratapihan sivulle rakennettiin kenttärataa 250 metrin verran eri varastojen ja kuormauspaikan välisen liikenteen helpottamiseksi. Vuonna 1936 Osuusliike Tammi rakennutti oman raiteen ratapihalta varastolleen. Viimeisen laajennuksen toteuttivat vuonna 1969 rautatieharrastajat, kun ratapihalta rakennettiin pistoraide tallille, jossa säilytettiin Hyvinkään–Karkkilan rautatien veturia numero 5.
Forssan liikennepaikka nykyisin: Kaikki liikennepaikan raiteet purettiin vuonna 1974 ja viimeisetkin rakennukset 1980-luvulla. Nykyisin Forssan veturitallin paikalla sijaitsee viihdeuimala Vesihelmi, ja asemarakennus on sijainnut 1970-luvun lopulla rakennetun virastotalon, silloisen poliisiaseman, pääsisäänkäynnin paikalla (Wikipedia, 2017).

Reino Kalliomäki kuvasi 23.1.1972 Forssan asemalla: "Kaikki raiteet ovat käytössä. Sataa hiljalleen lunta. Kuvassa näkyy museorautatien puuhamiehiä." Käyttölupa "2015-11-B", kiitos.


Matkun rautatieasema:

Matkun eli aikanaan Forssan asema sijoitettiin Urjalasta Forssaan johtavan maantien risteykseen, silloin vielä Urjalaan kuuluneeseen Matkun kylään. Asema valmistui 1876 (Knut Nylander). Matkun asema oli Forssan tehtaiden lähin asema.
Vuonna 1898 valmistunut Jokioisten rautatie siirsi Forssasta lähtevät kuljetukset hevoskyydistä rautateille ja samalla Matkun sijasta Humppilaan. Matkun aseman merkitys väheni Jokioisten kapearaiteisen radan myötä, muodostui Matkun asemaseudusta Koijärven kunnan merkittävin asutuskeskus 1900-luvun alkupuolella.
Harvaanasuttu Koijärvi liitettiin Forssaan v. 1969, mutta parinsadan asukkaan Matku on edelleen Forssan pohjoisosan ainoa taajama. Asema muutettiin miehittämättömäksi 1982, henkilö- ja tavaraliikenne lopetettiin 1990 (ratapihakin purettiin). Tavarasuoja purettiin 1999 ja asemarakennus 2000 (tiedot: 'Radan varrella'. 2009).

Matkun rautatieasema vanhassa postikortissa. Matkun asemarakennus purettiin maalis-huhtikuussa 2001. Vaihteet ja sivuraiteet oli puettu jo toukokuun alussa 2000.

(Maija Kesiö, 'Kylähullu'-lehti no. 3 ( 5.5.2001 ):
"Kävelin sunnuntaina, tammikuisena Kallenpäivänä Matkun asemarakennuksen edustalla. Purkutyö oli käynnissä. Katto oli jo osaksi revitty pois samoin ulkolaudoitus, jonka alta paljastuivat punahonkaiset hirret. Rakennus, joka on yli sadan vuoden aikana ollut matkulaisten ylpeys ja identiteetin luoja, joutuu väistymään tarpeettomana ja tehtävänsä tehneenä. Miten paljon muistoja tulvahtikaan mieleeni, itse koettuja, kerrottuina kuultuja ja kirjoista luettuja.
Kuvittelen mielessäni tilaisuutta radan valmistuttua kesäkuussa vuonna 1876, kun ensimmäinen juna tulla puuskutti Kultarannan asemalle, mikä nimi myöhemmin muutettiin Forssaksi. Juna oli kukkaköynnöksin ja lipuin koristeltu ja siinä matkasivat rakennustöissä mukana olleet niin korkeat virkamiehet koreissa virkaunivormuissaan kuin insinöörit ja suunnittelijat sekä radan rakennustöitä valvoneet mestarit. Jokaisella asemalla oli suuri väkijoukko vastaanottamassa tätä uuden aikakauden ihmettä: kiskoilla kulkevaa höyryjunaa.
Päivä oli kaunis ja aurinkoinen. Asemalle oli hyvissä ajoin saapunut paikallista väestöä, Matkun kartanon alustalaisia, torppareita, ratatöihin osallistuneita paikallisia asukkaita ja käsityöläisiä. Olipa paikalle tullut myöskin kartanon isäntäväkeä, kauppias Carl Henrik Nyströmin perhe, samoin kuin Nyströmin vävy, Emil Maunula Menosista. Oli vanhaa ja nuorta, kaikkein innokkaimpia olivat mukaan otetut lapset..."

Henrik Lind tuli Lapualta perheineen ratavahdiksi Matkun asemalle kesällä 1879. Stefanus Aaltonen muutti vanhempiensa mukana Tammelasta Matkuun Kreivilän kartanon palvelukseen 1885. Hän avioitui ratavahti Lindin tyttären Idan kanssa 1893. Myöhemmin perhe on kirjattu Urjalan rippikirjaan Matkun asemalle. Stefanuksen ammatiksi on kirjattu 'matkunpuutarhuri'.

Matkun asema v.1974 Tapio Keräsen kuvaamana. Asemalla toimi kuvaushetkellä postitoimisto. Julkaistu kirjassa "Radan varrella" (2009).

G.Anttalainen/Jorma Toivonen ~ kuvattu 12.07.2014:"Ei ole Matkussakaan enää ratapihaa, eikä asemarakennuksia. N. 150 metrin päässä entisestä asemasta löytyy sopiva tasoristeys matkalaisten kyytiin ottamiseksi. Alkujaanhan tämä tunnettiin Forssana." Käyttölupa "2015-12-G", kiitos.

Matkun rautatieasema (lyh. Mk) oli Suomen rataverkon liikennepaikka rataosalla Turku–Toijala ratakilometrillä 179,3. Liikennepaikka sijaitsi Forssan kaupungin alueella, kuitenkin vuosina 1923–1969 Koijärven kunnan alueella Matkun kylässä, nykyisten Humppilan ja Urjalan liikennepaikkojen välillä. Liikennepaikka otettiin käyttöön rataosan valmistuessa 1876. Aluksi liikennepaikan nimenä oli Forssa, mutta se muutettiin kylän nimen mukaiseksi 1890-luvun lopulla Jokioisten rautatien valmistuttua. Matkustajajunien pysähdykset Matkussa lopetettiin 27. toukokuuta 1990, ja liikennepaikka poistui lopullisesti liikennepaikkojen luettelosta sähköistyksen valmistumisen myötä 2000, kun pääraiteen vaihteet purettiin lopullisesti.
Matkun IV luokan asemarakennus oli todennäköisesti Valtionrautateiden rakennussuunnittelijan Knut Nylanderin käsialaa, kuten muutkin rataosan liikennepaikkarakennukset. Matkun aseman piirustuksia ei kuitenkaan ole signeerattu. Asemaa laajennettiin 1908, ja laajennussuunnitelmat piirsi Bruno Granholm. Asemarakennus purettiin vuonna 2000 sen huonokuntoisuuteen ja pääraidetta liian läheiseen sijaintiin vedoten. Asema-alueella ollut VR:n rataosaston taukotila on nykyisin Humppilassa Jokioisten Museorautatien Humppilan asemalla asemarakennuksena (Wikipedia, 2017).

Mika Vähä-Lassilan piirros Matkun asemarakennuksesta. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.


Raitoo:

Mika Vähä-Lassilan piirros Raitoon asemarakennuksesta. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.

Raitoon laiturivaihde perustettiin pienehköön kyläkeskukseen Koijärven ja Urjalan rajamaille. Liikennepaikka sijoittui mäen päälle, joten junat joutuivat nousemaan molemmista suunnista liikennepaikan kohdalle. Raitoon laituri muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi 1963, henkilöliikenne lopetettiin 1983 ja laiturirakennus purettiin 1996 (Radan varrella-kirja, 2009).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.