EURA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 28.10.2017)

(Wikipedia, 2014): Eura on kunta Satakunnassa. Kunnassa asuu 12 372 ihmistä ja sen pinta-ala on 630,20 km2. Euran nimikkolintu on härkälintu ja nimikkokasvi pähkinäpensas.
Kunnan keskustaajamissa, Eurassa ja Kauttualla, on yhteensä noin 6 700 asukasta. Muita pienempiä taajamia ovat Hinnerjoen kirkonkylä, Mannila, Koskenkylä sekä Honkilahden kirkonkylä. Kuntaan liitettiin vuonna 1970 Hinnerjoen ja Honkilahden kunnat. Vuonna 2009 Euraan liitettiin Kiukainen, jolloin Euran asukasluvuksi tuli noin 12 500. Euran naapurikuntia ovat Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Köyliö, Laitila, Mynämäki, Nakkila, Pöytyä, Rauma ja Säkylä.

Euralaisen luonnon rikkautena ovat järvet (yli 20), sekä rehevä ja vaihteleva luonto. Satakunnan Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi, josta huomattava osa sijaitsee Euran alueella. Se tunnetaan kalaisuudestaan ja vapaa-ajanviettokohteena. Koskeljärvi Euran Honkilahdella on Suomen tunnetuimpia lintujärviä. Erämaisen järven rannat on pääosin suojeltu. Järvelle on rakennettu lintutorni ja pysähdyspaikkoja luonnossa liikkumista harrastaville. Euran läpi virtaa Eurajoki, joka alkaa Satakunnan Pyhäjärvestä ja laskee Eurajoen kunnassa Olkiluodon pohjoispuolelta Pohjanlahteen.
Eurassa on myös kolme museota ja viisi kirkkoa (Euran harmaakivikirkko 1898, Hinnerjoen puukirkko 1755, Honkilahden puukirkko 1759, Kiukaisten puukirkko 1761 ja Panelian kivikirkko 1950) sekä Euran lentokenttä, jota käyttävät Euran ympäristön moottorilentäjät ja varjoliitäjät.

Eura on Suomen merkittävimpiä kuntia esihistorialtaan. Siellä on poikkeuksellisen runsaita, erityisesti rautakautisia löytöjä Käräjämäellä, Luistarissa, Pappilanmäellä ja Kolmhaarassa.
Eurassa on ollut teollista toimintaa yhtäjaksoisesti yli 300 vuoden ajan. Kauttuan ruukin alue syntyi vuonna 1689, kun vapaaherra Lorenz Creutz sai vuorikollegiolta luvan perustaa rautaruukin Kauttuan kosken partaalle. Rautaruukista alkanut teollisuus on synnyttänyt Kauttualle mielenkiintoisen asumis- ja teollisuusympäristön, Kauttuan Ruukinpuiston. Alueella oleva rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Ruukinpuistossa sijaitsee muun muassa vuonna 1802 valmistunut komea klubirakennus, joka toimii nykyisin ravintolana.

Vuoden 1907 tienoilla metalliteollisuuden tilalle tuli paperinvalmistus, kun Ahlström Osakeyhtiö perusti sinne Kauttuan Paperitehtaan. Kauttuan kylässä on huomattava määrä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, joista tunnetuimmat ovat Terassitalo ja alkuaan virkanaisten asuntolaksi suunniteltu Tipula, joka nykyään tunnetaan nimellä Villa Aalto.

Euran tunnetuin urheiluseura lienee LiigaEura, joka pelaa naisten lentopallon SM-liigassa. Myös vesipallojoukkue ETU on pelannut SM-tasolla. Jalkapallojoukkue Euran Pallo pelaa Satakunnan kolmosessa. Euran Paneliassa toimii jääkiekkojoukkue Panelian Raikas. Eurassa on myös kilpaurheiluseura Euran Raiku, jonka lajeja ovat lentopallo, yleisurheilu, beach volley ja petankki. Euran Veivi on euralainen kori- ja sulkapallojoukkue. Eura on myös tunnettu hevosurheilustaan.

Tunnettuja Eurasta kotoisin olevia henkilöitä: Euran "Daltonit", muun muassa elokuvan Pahat Pojat esikuvana olleet veljekset * Tuija Helander, pikajuoksija * Eija Kantola, laulaja * Mikko Paatero, poliisiylijohtaja * Jari Torkki, jääkiekkoilija * Ari Valvee, jalkapalloilija.

Euran kivikirkko:

A) Nimimerkki 'Kahvipannu' kuvasi Euran kivikirkon vuonna 2008 (lisenssi, OK). Kirkko valmistui v.1898 (arkkitehti Josef Stenbäck) ja se edustaa uusgoottilaista kansallisromantiikkaa.

Euran rautatiepysäkki:

Mika Vähä-Lassilan piirros Euran pysäkkirakennuksesta (Käyttölupa 2015-11-A, kiitos).

Euran pysäkki sijoitettiin paikkaan, jossa Kauttuan rata kulki mahdollisimman lähellä Euran kirkonkylää. Etäisyyttä kirkolle oli vain noin kilometri. Asemarakennus valmistui Kauttuan radan rakentamisen aikana vuonna 1912. Asemarakennusta laajennettiin myöhemmin. Henkilöliikenne Euraan lopetettiin yhtä aikaa kuin koko rataosalla - 1953. Aseman miehitys poistettiin 1960 ja liikennepaikka lopetettiin 1968. Asemarakennus purettiin vuonna 1982 (Radan varrella, 2009).

Ari-Pekka Lanne kuvasi 11.10.2013 Eura-Kauttuan radalla (Käyttölupa 2015-12-J, kiitos).

C) Markku Ilari Manninen lähetti tämän kuvan 16.6.2017: "Euran Sorkkistentien varrella oleva uniikki maatalousrakennus. En tiedä mitä siinä on tehty, mutta upea talo se on. Ehkä viljavarasto (kiitos * käyttölupa "2017-6-A").

Kauttua * Euran taajamista toinen:

D) Nimimerkki 'Urhanhai' kuvasi Eurajoki-virran maisemia joulukuussa 2009 Kauttualla (lisenssi, OK).


Kauttua rautatiepaikkana:

Iiro Niemi kuvasi Kauttuan rautatieaseman kohdilla 14.10.2006: "Sokerijuurikasjuna saapumassa Kauttualle." Käyttölupa "2016-2-E", kiitos.

Kauttuan asema (lyh. Ktu, ratakm 310+423) on Euran Kauttualla sijaitseva asemarakennus. Sen kerrospinta-ala on yhdessä läheisen asemahenkilökunnan rakennuksen kanssa 300 neliömetriä. Asema valmistui vuonna 1913 palvelemaan Kiukaisten ja Kauttuan välistä matkustajaliikennettä. Matkustajaliikenne kuitenkin lakkautettiin Kiukainen-Säkylä-radalta 1. syyskuuta 1953, jonka jälkeen se jäi palvelemaan Kauttuan paperitehtaan sekä Säkylän sokeritehtaan junaliikennettä. Asema jäi virattomaksi 2000-luvun alussa. Tämän myötä tammikuussa 2004 asemarakennusta esitettiin suojeltavaksi kohteeksi. Euran kunta sanoi huhtikuussa 2013 aikovansa myydä Kauttuan aseman sekä asemahenkilökunnan rakennuksen, koska niiden todettiin olevan erittäin huonokuntoisia kunnan ylläpidettäväksi. Asema myytiin 25.6.2014 tarjousten perusteella ja uusi omistaja on kauttualainen Jyri Sarin.
Rauman–Peipohjan rataosalla oleva Kiukaisten ja Kauttuan välinen 14 kilometrin pituinen rata oli alkuun yksityinen. Se avattiin julkiselle liikenteelle 8. helmikuuta 1914. Sen rahoittamiseen osallistui A. Ahlström. Päätös rakentamisesta tehtiin 1910. Rata tuli Rauman kaupungin omistukseen, ja kaluston hankinnasta vastasi Rauman kaupunki (Wikipedia, 2017 * Radan varrella, 2009).

Reino Kalliomäki kuvasi v. 1996 Kauttuan asemalla (Käyttölupa 2015-11-B, kiitos).

Nimimerkki "Santtu37" kuvasi toukokuussa 2011 Kauttuan asemalla: "Kauttuan aseman rakennuksia toukokuussa 2011. Kuvaushetkellä rakennukset omisti vielä Euran kunta, mutta kaksi vuotta myöhemmin kunta laittoi ne myyntiin." (Lisenssi OK, creative commons).

Kiukainen ~ liitettiin Euraan 1.1.2009:


E) Nimimerkki "EskoG" kuvasi Kiukaisten kirkon vuonna 2013 (lisenssi OK - Wikimedia Commons).

Kiukainen (ruots. Kiukais) on entinen kunta Satakunnan maakunnassa. Vuoden 2009 alussa Kiukainen liitettiin Euran kuntaan.
Kunnassa oli kaksi keskustaajamaa, Eurakoski ja Panelia, joista ensin mainittu oli hallinnollinen keskus. Vuonna 2009 Eurakoskella oli 1 644 ja Paneliassa 1 586 asukasta. Kiukaisten naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Köyliö ja Nakkila. Eurakoskelta on sekä Euran että Harjavallan keskustaajamiin matkaa noin 11 kilometriä.
Kiukaisten maisemakuva on hyvin tasainen eikä entisen kunnan alueella ole yhtään järveä. Huomattavin suo on Paneliansuo lännessä, Eurajoen kunnan rajalla. Säkylästä Kiukaisiin ulottuu matalahko harjujakso, joka on soranoton vuoksi kuitenkin suurimmaksi osaksi hävinnyt. Kiukaisten kautta virtaa Säkylän Pyhäjärvestä alkunsa saava Eurajoki, johon yhtyy kirkonkylässä Köyliönjärvestä lähtevä Köyliönjoki. Jokien vedenlaatu oli niihin puhdistamattomina laskettujen jätevesien vuoksi 1960- ja 1970-luvuilla varsin huono, mutta se on myöhemmin parantunut.
Kiukainen sijaitsee valtateiden 2, 8 ja 12 muodostaman kolmion sisällä, mutta yksikään niistä ei kulje Kiukaisten alueella. Entisen kunnan kautta kulkevat Rauman rata ja kantatie 43 Harjavallasta Uuteenkaupunkiin. Kiukaisten rautatieasema sijaitsee Eurakoskella ja myös Paneliassa on oma oma asemansa. Henkilöliikenne Kokemäen ja Rauman välillä on lakkautettu vuonna 1988 ja nykyisin rataosalla liikennöi vain tavarajunia. Rauman radasta erkani Kiukaisten rautatieasemalla lakkautettu 18 kilometrin pituinen sivuraide Säkylään.

Kiukainen sai nimensä poikkeuksellisen suurista esihistoriallisista kiviröykkiöhaudoista, kiukaista. Kiukaat ovat niin yleisiä ja näkyviä, että ne kuuluvat olennaisena osana Kiukaisten maalaismaisemaan. Pohjoismaiden suurin pronssikauden röykkiöhauta Kuninkaanhauta sijaitsee kunnan alueella Paneliassa. Hauta on kuvattu myös Kiukaisten vaakunassa. Vanhimmat Kiukaisista tehdyt arkeologiset löydökset ovat peräisin kivikauden loppuajalta. Näiden perusteella aikakautta kutsutaan nimellä Kiukaisten kulttuuri.
Kiukaisten vanhin asutusalue on Panelian kylä, joka on syntynyt jo kivikaudella. Vanhimpiin kuuluu myös Harolan kylä, jonne piispa Henrikin surmaajan Lallin kerrotaan paenneen tekonsa jälkeen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kiukaisten yhdeksässä henkikirjakylässä oli yhteensä 42 taloa.
Kiukainen kuului alun perin Euraan. Pitäjän ensimmäinen kirkko oli Paneliaan 1600-luvun lopulla rakennettu rukoushuone, joka tuhoutui isonvihan aikana vuonna 1714. Ensimmäinen kappeliseurakunnan varsinainen kirkko rakennettiin vuonna 1725 ja ensimmäinen oma pappi saatiin Kiukaisiin vuonna 1728. 1840-luvulla heräsi ajatus Kiukaisten muodostamisesta omaksi seurakunnakseen, mikä toteutui vuonna 1915.[7] Kiukaisten ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Köylypolven kylässä vuonna 1878 ja kunnallinen kirjasto vuonna 1884. Kunnan vanhin rahalaitos oli vuonna 1913 perustettu säästöpankki. Kansallis-Osake-Pankki avasi konttorinsa Kiukaisten kirkonkylässä vuonna 1919. Kiukaisten yhteiskoulu perustettiin vuonna 1956. Kiukaisiin asutettiin jatkosodan jälkeen Räisälän siirtoväkeä.

Kiukaisten vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1950. Kiukasissa sijaitsee kaksi kirkkoa, Kiukaisten kirkko on valmistunut 1761 ja se uusittiin vuonna 1846. Panelian kirkko oli alkujaan rukoushuone, joka valmistui vuonna 1909.

Kiukaisten kylät: Eurakoski, Harola, Hiukko, Köylypolvi, Laihia, Laukola, Mäkelä, Panelia as, Panelia, Peltomaa, Rahvola, Saarenmaa ja Vaani.

Tunnettuja Kiukaisissa syntyneitä tai vaikuttaneita: Timo Kalli, kansanedustaja * Timo Saarikoski, jääkiekkoilija * Veikko Tuomi, iskelmälaulaja (Wikipedia, 2017).


Kiukainen rautatiepaikkana (asemarakennus tuhoutui tulipalossa 13.4.2014):

Ari-Pekka Lanne kuvasi lokakuussa 2005: "Kauttuan kautta Säkylään suuntaava jurttijuna pysähtyy Kiukaisten asemalle tehdäkseen veturien ympäriajon." (Käyttölupa 2015-12-J, kiitos).

Ari-Pekka Lanne kuvasi Kiukaisten aseman 21.1.2014: "Vuoden 2014 tammikuu jäi asemarakennuksen viimeiseksi. Rakennus tuhoutui sunnuntaiaamulla 13/4-2014 syttyneessä tulipalossa." (Käyttölupa 2015-12-J, kiitos).

Ari-Pekka Lanne kuvasi Kiukaisten aseman 15.4.2014 tulipalon jäljiltä: "Kiukaisten aseman jäännös sekä myöhempiin aikoihin säästynyt tavaramakasiini." (Käyttölupa 2015-12-J, kiitos).

Ari-Pekka Lanne kuvasi Kiukaisten asemalla 15.4.2014: "Tulipalon jäljiltä aseman nimikyltti ja tavaramakasiini, muuta ei sitten jäänytkään." (Käyttölupa 2015-12-J, kiitos).

Kiukaisten rautatieasema (lyh. Kn) on rautatieliikennepaikka Kokemäki–Rauma-radalla Eurassa, entisen Kiukaisten kunnan keskustaajamassa Eurakoskella, 13 kilometrin päässä Kokemäeltä. Kiukaisten asema avattiin Peipohjan (nyk. Kokemäki) ja Rauman väliselle yksityisrautatielle huhtikuussa 1897, ja se on rataosan yksi alkuperäisistä asemista. Risteysasema Kiukaisista tuli vuonna 1913, jolloin avattiin sivurata Kauttualle. Rautatieyhteyksien seurauksena asemanseudusta kasvoi ajan mittaan kunnan tärkein ja suurin taajama, syrjäyttäen vanhan kirkonkylän.
Henkilöliikenne Kauttualle lopetettiin vuonna 1953 linja-autoyhteyksien korvatessa sen. Kokonaan henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1988. Nykyisin liikennepaikka toimii junakohtauspaikkana. Säkylän sokerijuurikuljetukset lakkautettiin vuonna 2009, ja suurin osa rataosuuden tasoristeyksistä on purettu.
Asemarakennus valmistui vuonna 1897, samaan aikaan liikennepaikan avaamisen kanssa, ja sitä laajennettiin myöhemmin 1920-luvulla. Asema on osa Kiukaisten valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja se oli asuinkäytössä ennen kuin se paloi perustuksiaan myöten 13. huhtikuuta 2014. Aiemmin asemarakennuksessa oli sattunut tulipalo vuonna 2008, jolloin se oli tyhjillään (Wikipedia, 2017 * Radan varrella, 2009).


Markku Ilari Manninen kuvasi 18.8.2016 Kiukaisten Kuninkaanhaudan, joka on Pohjoismaiden suurin hiidenkiuas (kiitos * käyttölupa "2017-6-A").

Toinen Markku Ilari Mannisen ottama kuva Kiukaisten Kuninkaanhaudasta (kiitos * käyttölupa "2017-6-A").


Panelia:

Panelia on kylä Satakunnan maakunnassa sijaitsevassa Euran kunnassa. Se oli Eurakosken lisäksi toinen vuonna 2009 Euraan liitetyn Kiukaisten keskustaajamista. Panelia on myös Kiukaisten kunnan entinen nimi. Asukkaita Paneliassa on noin 1 600, joista taajama-alueella asuu 1 200. Euran keskustaan Paneliasta on matkaa 15 kilometriä ja Eurakoskelle noin kuusi.
Panelia muodostuu tiiviisti rakennetusta keskustasta, joka sijaitsee kylän lävitse kulkevan maantien varrella. Kylää ympäröivät useat maatilat ja sen länsipuolella levittäytyy laaja viljelysaukea. Panelian läpi virtaa Eurajoki, jossa olevassa Paneliankoskessa sijaitsee voimalaitos sekä museona toimiva vanha rivimylly.
Talkoohengellä on aina ollut vahva sija Paneliassa. Talkoovoimin on tehty viime vuosisadan alussa kirkko ja osuusmeijeri sekä 1990-luvulla jäähalli. Vuosina 2006 sekä 2017 Panelia on valittu Satakunnan vuoden kyläksi.
Oman murresanakirjansa Panelia sai vuonna 1998. "Panelias paohataan tällää" -kirjan (kustantajat Panelian kotiseutuyhdistys ry ja Kansantaiteenkeskus) tekijöinä olivat veljekset Simo ja Pekka Westerholm. Panelian kylä kuuluu Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Paneliassa on ollut asutusta jo 5 000 vuoden ajan. Vanhimmat säilyneet merkit ovat Kiukaisten kulttuurin ajoilta 2000–1200 eaa. Tuolloin seutu oli vielä merenrantaa. Pronssikaudella Panelian länsipuolella, nykyisen laajan peltoaukean paikalla, lainehti muinainen Panelianlahdeksi kutsuttu merenlahti. Sen rannoille kehittyi kukoistava asutus, joka on jättänyt jälkeensä toistasataa röykkiöhautaa. Suurin niistä on Eurajoelle johtavan maantien 2172 vieressä sijaitseva Kuninkaanhauta. Se on Suomen suurin hautaröykkiö ja myös yksi Pohjoismaiden suurimmista.
Maankohoamisen vuoksi rantaviiva siirtyi aikojen kuluessa kauemmas. Samalla Panelia autioitui noin 800–500 eaa. Asukkaat seurasivat loittonevaa rannikkoa ja osa siirtyi Euraan, jonne muodostui myöhemmin Suomen rikkaimpia rautakautisia asuinpaikkoja.
Uudelleen Panelia asutettiin vajaat 2 000 vuotta myöhemmin 1200-luvulla. Tuolloin ensimmäinen asutus syntyi Eurajoen pohjoispuolelle Kylänkosken rannalle. Panelian kantatilat muodostivat pienelle alueelle tiiviin ryhmäkylän, jossa 1500-luvun lopulla oli vajaat 20 tilaa. Ryhmäkylä hajosi Paneliassa vuosina 1780–1789 suoritetun isojaon myötä. Talojen hajaantumiseen vaikutti myös vuonna 1798 raivonnut suuri tulipalo, joka tuhosi kahdeksan taloa. Viimeiset kantatalot muuttivat pois Kylänkosken alueelta 1900-luvun alussa, jäljellä on enää muutama vanhan ryhmäkylän ajalta peräisin oleva rakennus. Alueella sijaitsevat nykyään muun muassa terveyskeskus sekä pankin liikerakennus.
Vuonna 1692 valmistui Panelian talonpoikien rakentama rukoushuone, joka kuitenkin tuhoutui jo 1714 ison vihan aikana. Se sijaitsi ns. Maijalan mäellä vanhan kivisillan kupeessa.[ 1800-luvun puolivälissä aloitettiin entisen Panelianlahden paikalla olleen suoalueen kuivatus ja raivaaminen pelloiksi.
Panelian muodostivat 1600–1700-luvuilla paikalle rakennetut sotilastorpat ja myöhemmin muut itselliset torpat sekä mäkituvat. Asukkaat olivat lähinnä sotilaita ja käsityöläisiä. 1800-luvun loppupuolella keskustan tontit olivat täynnä asuin- ja navettarakennuksia sekä pieniä ulkorakennuksia. Sitä alettiinkin kutsua Panelian kaupungiksi. Nimitystä alettiin käyttää myös virallisesti 1900-luvun alussa, vaikka mitään kaupunkioikeuksia ei Panelialla koskaan ollutkaan.

1900-luvun jälkipuoliskolla Panelian tiheä rakennuskanta on huomattavasti harventunut rakennuksien purkamisen ja uudisrakentamisen myötä. Paikoin on kuitenkin vielä nähtävissä vanhoja täyteen rakennettuja tontteja.
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Paneliaan syntyi myös toinen asutuskeskittymä. Se muodostui kylän eteläpäähän vuonna 1897 valmistuneen Rauman radan ja Panelian rautatieaseman läheisyyteen. Alueella sijaitsi muun muassa koulu, mylly, kauppoja ja pankkeja sekä saha ja muutta teollisuutta. Panelian rautatieasema lakkautettiin 1970-luvulla ja samalla asemanseutu alkoi hiljentyä. Nykyään paikalla on enää jonkin verran yksityisasutusta.
Paneliassa on kauppa, joka on perustettu jo vuonna 1878. Lisäksi kylässä on muun muassa pankki, apteekki, lounaskahvila, kukkakauppa, useita parturi-kampaamoja sekä pizzeria. Liikuntapalveluja tarjoaa muun muassa vuonna 1999 valmistunut Panelian jäähalli.
Kylässä toimivia yhdistyksiä ovat muun muassa Panelian VPK sekä urheiluseurat Panelian Toive ja jääkiekon III-divisioonassa pelaava Panelian Raikas. Uudehkona yhdistyksenä toimintansa on aloittanut Peli-Weljet, jotka ovat kunnostautuneet panelialaisen seura- ja urheiluelämän keskuksena ja toiminnan kehittäjinä. Panelian Saarenmaassa sijainnut juhlatalo Peltopirtti, joka oli entinen koulu, tuhoutui tulipalossa 20.5.2017.

Nähtävyyksiä: Panelian kirkko – Graniitista vuonna 1909 rakennettu rukoushuone, joka vihittiin kirkoksi 1950.
Panelian osuusmeijeri – Vuonna 1908 valmistunut jugendtyylinen graniitti- ja tiilirakenteinen meijerirakennus. Meijerissä on nykyään museotila, joka esittelee seudun esihistoriaa.
Panelian rivimylly – Paneliankoskessa sijaitseva neljästä myllystä koostuva vanha rivimylly, joka on peräsin 1800-luvun puolivälistä. Nykyään museoituna.
Kivisilta – Rivimyllyn vieressä sijaitseva Satakunnan vanhin kivisilta, joka on rakennettu vuonna 1832. Silta on edelleen käytössä.
Paneliankosken voimalaitos – Vuonna 1922 valmistunut vesivoimala.
Kuninkaanhauta – Suomen suurin pronssikautinen röykkiöhauta (Wikipedia, 2017).

Markku Ilari Manninen kuvasi Panelian rautatieaseman 16.6.2017 (kiitos * käyttölupa "2017-6-A").

Kiukaisten pitäjän toinen asema, Panelia, sijoitettiin samannimiseen kylään, joka oli pitäjän tiheimmin asuttua aluetta. Kiukaisten tapaan myös Panelian vuonna 1897 valmistunut asemarakennus rakennettiin Rauman radan tyyppipiirustusten mukaan, ja sitä on jossakin vaiheessa laajennettu.
Panelian asema sijoittui kuitenkin kolme kilometriä kyläkeskuksen ulkopuolelle, ja kylään muodostuikin kaksi erillistä taajamaa, 400 asukkaan asemanseutu ja 600 asukkaan kyläkeskus, joiden väliin jäi maaseutumaista aluetta. Vasta vuosituhannen lopulla taajamat ovat sulautuneet yhdeksi nauhamaiseksi taaja-asutusalueeksi.
Vuonna 1970 liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi, tavaraliikenne lopetettiin 1983 ja henkilöliikenne koko radan tapaan 1988. Panelian vaihteet ja sivuraiteet suljettin 1997 (Radan varrella-kirja, 2009).

Mika Vähä-Lassila kuvasi Panelian aseman 13.08.2004 (Käyttölupa 2015-11-A, kiitos).

Ari-Pekka Lanne kuvasi 3.2.2014: "Paneliassa asemarakennus on kuin ihmeen kaupalla säästynyt meidän päiviimme. Ajalla ei ole ollut hampaita, eikä pedolla kynsiä." (Käyttölupa 2015-12-J, kiitos).

Markku Ilari Manninen lähetti tämän kuvan 16.6.2017: "Panelian talkootyönä tehty osuusmeijeri (kiitos * käyttölupa "2017-6-A").


Hinnerjoki:

Hinnerjoki oli Satakunnassa sijainnut kunta, jonka alue liitettiin Euraan vuonna 1970. Vuonna 1995 alueella oli 521 asukasta. Hinnerjoen puukirkko on rakennettu alkujaan vuonna 1755, ja se rakennettiin uudelleen vuonna 1799. Hinnerjoki erotettiin Laitilan seurakunnasta omaksi seurakunnakseen viimeistään vuonna 1759. Tällä hetkellä Hinnerjoen kylässä asuu noin 900 henkeä.
Hinnerjoen halki virtaa samanniminen joki, joka Lapin kunnan puolella muuttuu Lapinjoeksi. Se saa alkunsa enimmäkseen entisen Honkilahden puolella olevasta Koskeljärvestä. Hinnerjoen naapurikunnat olivat Eura, Lappi, Laitila, Karjala ja Honkilahti. Hinnerjoelle asutettiin viime sotien jälkeen Metsäpirtin siirtoväkeä. Vaaljoen kylässä on vaikuttanut vuoden 1890 tienoilla rukoilevaisuuden pohjalta syntynyt herätysliike (Wikipedia, 2017).

Markku Ilari Manninen lähetti tämän kuvan 18.6.2017: "Hinnerjoen K-Market. Tässä on jotain kaurismäkeläistä. (kiitos * käyttölupa "2017-6-A").

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.