1.

2.

Asunnan asema sijoitettiin Kolonjärven ja Asunnanjärven väliselle kapealle kannakselle, jossa maantie kulki radan rinnalla. Asemarakennus rakennettiin Bruno Granholmin laatimien pysäkin tyyppipiirustusten mukaan, ja se valmistui 1897. Granholmin suunnittelema laajennus toteutettiin jo kolme vuotta myöhemmin. Alkuperäinen ulkoasu on säilynyt hyvin.
Radan uudelleenrakentamisen yhteydessä 1920-luvulla Asunnan asema pysyi vanhalla paikallaan, mutta ratapihaa pidennetttiin molemmista päictä. Lisäksi asemalle rakennettiin vuonna 1924 pumppuhuone ja uusi vesitorni. Puretun vanhan vesitornin paikalle rakennettiin puolestaan sivuraide.
Asunnan pysäkki alennettiin laiturivaihteeksi 1968 ja muutettiin miehittämättömäksi 1978. Henkilöliikenne lopetettiin 1984 ja koko liikennepaikka lakkautettiin seuraavana vuonna. Asemarakennus myytiin Keuruun kauungille 1998, muut rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille 2007. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi (Radan varrella, 2009).

3.

4.

5.

(Museovirasto, RKY, 2017): Asunnan rautatieasema * Kuvaus: Asunnan asema-alue on tyypillinen pieni maalaisasema; sen hyvin säilynyt, yhtenäinen rakennuskanta on rataosuuden valmistumisajalta, 1890-luvun lopulta. Pysäkkirakennuksen ja tavaramakasiinin lisäksi asemalla on yksinkertainen vahtitupa ja asiaan kuuluvat talousrakennukset, kellari ja sauna. Asema-alueella on poikkeuksellisen komea puusto. Radan eteläpuolella Asuntajärven rannalla on pumppuaseman hoitajan asunto, joka on kesäasuntona. Vähän erillään asemasta on vesitorni.
Historia: Vaasan ja Savon radat yhdistävän poikkiradan Haapamäki-Jyväskylä -rataosuus valmistui 1897. Asemapiirustukset olivat rataosuudella pääasiassa arkkitehti Bruno Granholmin tekemiä.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.