ASIKKALA (Pulkkilanharju):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 12.6.2019)

A) Asikkalan näkymiä:

Asikkalan kotiseutumuseo:

Asikkalan kotiseutumuseo ~ Sinikka Joutsi kuvasi heinäkuussa 2013.

Molemmat Sinikka Joutsin kuvaamia heinäkuussa 2013.

Asikkalan kotiseutumuseo ~ kuvattu 3.7.2016 (S&J).


Asikkalan näkymiä ohitustieltä :

Satunnainen matkailija lähestymässä Asikkalan kirkonkylää - kuvattu 9.8.2009 (S&J)
.

Asikkalan kirkon torni erottuu kesäisessä maalaismaisemassa - kuvattu 10.8.2009 (S&J).

(Wikipedia, 2010): Asikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 8 640 ihmistä ja sen pinta-ala on 755,65 km², josta 191,94 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 15,3 asukasta/km².
Naapurikuntia ovat Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Nastola, Padasjoki ja Sysmä.
Kunnan keskustaajama Vääksy sijaitsee Vesijärven ja Päijänteen välisellä kannaksella. Järviä yhdistää Vääksyn kanava sekä Vääksynjoki. Vesivehmaan lentokenttä, Pulkkilanharju ja Kalkkisten kanava sijaitsevat kunnan alueella.


Pulkkilanharjulla :

Pulkkilanharjun luonnonkaunis järvimaisemia halkova tieosuus sisältää useita siltoja - kuvattu 10.8.2009 (S&J).

(Wikipedia, 2010): Pulkkilanharju on Asikkalan kunnassa sijaitseva kahdeksan kilometriä pitkä harju, joka kulkee Päijänteen poikki rajaten järven eteläisimmän osan eli Asikkalanselän muusta Päijänteestä. Harju muodostuu jääkauden vaikutuksesta syntyneistä saarista, jotka on nykyään yhdistetty Karisalmen ja Käkisalmen silloilla sekä pengerryksillä. Pulkkilanharju kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Se on valtakunnallisesti merkittävä lintujen kevät- ja syysmuuton tarkkailupaikka.
Alue sijaitsee n. 10 km Vääksystä Sysmään päin, ja sitä pitkin kulkee Vääksystä Sysmään johtava seututie 314. Pulkkilanharjun Karisalmessa pysähtyvät Lahden ja Jyväskylän väliset sisävesilaivat sekä Vääksyn, Kelventeen ja Padasjoen kirkonkylän väliset laivavuorot.

Pulkkilanharjulla sijaitsee myös tämä autoileville turisteille tarkoitettu ravintola - kuvattu 7.4.2012 (S&J)
.

Pulkkilanharjun maisemia - molemmat kuvattu 10.8.2009 (S&J)
.

Pulkkilanharjun siltapolitiikkaa kuvattuna 7.4.2012 (S&J).

Pulkkilanharjun luonnonkaunista maantiemaisemaa - 7.4.2012 (S&J).

B) Asikkalan tiilikirkko:

Asikkalan tiilikirkko kuvattuna 7.4.2012 (S&J).

Informaatiota turisteille Asikkalan kirkon ovessa ~ 7.4.2012 (S&J).

Osa Asikkalan kirkon miljoonasta tiilestä ~ molemmat 7.4.2012 (S&J).

Asikkalan kirkontorni - 7.4.2012 (S&J).

Asikkalan kirkon ikkunoita - 7.4.2012 (S&J).


1.

Kuvat #1-3: Asikkalan tiilikirkko kuvattuna rippisunnuntaina 3.7.2016 (S&J).

2. 3.


1.

Kuvat #1-3: Asikkalan tiilikirkon sisäkuvia ~ 3.7.2016 (S&J).

2.

3.


Asikkalan vanha kirkko (1608-12) Arnold Falckin maalauksessa * kuvattu 3.7.2016 (S&J). Taulu sijaitsee Asikkalan nykyisen kirkon aulassa.

C) Urajärven kartano:

Asikkalan kunnassa sijaitseva Urajärven kartano kuvattuna 6.6.2019 (S&J).

Urajärven kartano on Päijät-Hämeessä Asikkalan Urajärvellä sijaitseva kartano. Urajärven kartano on luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kartanon vuonna 1806 rakennettu kaksikerroksinen päärakennus edustaa empiretyyliä, ja siihen on sisustettu suvun viimeisten edustajien, naimattomien sisarusten Lilly (1849–1917) ja Hugo (1851–1915) von Heidemanin koti 1900-luvun alun asussa. He testamenttasivat kotikartanonsa ylläpidettäväksi kartanomuseona. Kartanon yläkerta on ollut aina asumaton ja kylmillään.
Rakennus toimii yhä kartanomuseona, joka vaalii lähes 250 vuotta aateliselle von Heideman -suvulle kuuluneen kartanon perinteitä. Urajärven kartanomuseo on yksi maamme vanhimmista kartanomuseoista, avattu vuonna 1928. Museo oli suljettuna 2008–2013 tutkimus- ja kunnostustöiden vuoksi ja avattiin uudelleen kesällä 2013. Museovirasto luopui museon pitämisestä 2016, jonka jälkeen opastustoimintaa on pitänyt Urajärven kartanon ystävät ry. Urajärven kartano on auki yleisölle toukokuusta syyskuuhun.
Pihapiirissä olevaan sivurakennukseen sisarukset perustivat museon jo elinaikanaan 1900-luvun alussa ja kutsuivat sitä ”muistojen hiljaiseksi taloksi”. Pihapiirissä on myös näköalapaikka Valhalla vuonna 1913 pystytetty puolikaaren muotoisine pylväikköineen (Wikipedia, 2019).

Historiaa: Urajärven kartano oli yksi viidestä maatilasta, jotka luutnantti Berent Möller otti viljelykseen saatuaan ne lahjoituksina vuonna 1649. Tila oli tuolloin kuuden manttaalin eli 10 700 hehtaarin kokoinen. Vuonna 1672 Möller myi kartanon everstiluutnantti Georg Heidemanille, jonka suvun hallussa kartano pysyi vuoteen 1917.
Kaikki seitsemän poikaansa menetettyään Georg Heideman adoptoi suvun toisesta haarasta Henrik Julius Heidemanin, jonka pojasta Henrik Jürgen (Georg) Heidemanista (k. 1748) alkaa suvun suomalainen haara. Hänen pojistaan vain Carl Christoffer sai lapsia, kaksi poikaa. Heistä nuorempi, Georg Henrik von Heideman ja hänen vaimonsa Sofia Helena Jandolin ottivat Urajärven asuttavakseen 1789. Kartanonherra sai maanviljelysneuvoksen arvon. Yksi hänen neljästä pojastaan, vänrikki Axel Fredrik von Heideman (1803–1867) oli seuraava Urajärven kartanonherra. Axelin ainoat lapset olivat Lilly ja Hugo, jotka asuivat kartanossa kahdestaan kuolemaansa asti. Lakitiedettä opiskellut Hugo edusti sukuaan säätyvaltiopäivillä ja kuului perustuslakivaliokuntaan, mutta antautui muuten runouden ja musiikin harrastamiselle. Lilly von Heideman toimi englannin kielen opettajana Heinolan ruotsalaisessa reaalikoulussa.
Sisarukset testamenttasivat kartanon Suomen muinaismuistoyhdistykselle, ja se avattiin yleisölle museona 1928. Taloustilanteensa vuoksi yhdistys vuokrasi 1950-luvulla kartanon suuren kivinavetan Helsingin yliopiston varastokirjastoksi. Kirjastoa laajennettiin ja sen oheen rakennettiin asuntoja henkilökunnalle ja tutkijoille.
Vuonna 1986 Suomen Muinaismuistoyhdistys luovutti Urajärven kartanon Museovirastolle, joka päätti joulukuussa 2015 sulkea sen. Sulkemisen sijaan opastustoiminta siirtyi Urajärven kartanon ystävät ry:lle, joka on vastannut opastoiminnan hoitamisesta vuodesta 2016 lähtien (Wikipedia, 2019).

Urajärven kartanon piharakennus kuvattuna 6.6.2019 (S&J).


1. 2.

Urajärven kartanovierailulta yksityiskohtia - 6.6.2019 (S&J).

3.

4. 5.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

Kaikki kuvat #1-11: Urajärven kartanon vierailulta 6.6.2019 (S&J).

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)