A) Alavus ~ näkymiä: Heikki Huhtamäen patsas: Rantapuistossa on Heikki Niemisen veistämä Heikki Huhtamäen (1900 – 1970) patsas ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). (Alavuden nettisivut, 2011): Heikki Huhtamäen patsas: Alavudenjärven pohjoispäässä, kaupungin keskustassa on Rantapuisto. Puistossa on Heikki Niemisen veistämä Heikki Huhtamäen (1900 – 1970) patsas, joka paljastettiin Alavuden päivänä vuonna 1984. Patsas kuvaa nuorta maailmanmatkaajaa, joka teki retkiä mm. Siperiaan. Heikki Huhtamäki aloitti makeisvalmistuksen ja nuorena leipurinpoikana Alavudella. 19 –vuotiaana hän perusti Kokkolaan laitoksen, jonka nimenä oli Huhtamäen Tehtaat. Sotavanhuksen museossa on nähtävänä mm. pastillikone ja pastillien valmistuksessa käytetty kaulin. Huhtamäki-konserni kantaa ylpeänä perustajansa Heikki Huhtamäen nimeä. Sukunimi viittaa kaskettuun metsäaukioon mäenrinteellä, ja se on yleinen Länsi-Suomessa, joka on ollut Huhtamäen suvun kotiseutua jo yli 300 vuotta. Vuonna 1920 nuori leipurin poika Heikki Huhtamäki perusti Kokkolaan Oy Huhtamäen Tehtaat -nimisen makeistehtaan, josta tulikin pian Suomen suurin makeisten valmistaja. Seuraavina vuosikymmeninä tehdas laajensi toimintaansa myös muille elintarviketeollisuuden aloille ja lääketeollisuuteen. Makeistehtaana toimintansa aloittanut Huhtamäki laajentui 1930-luvulla muihin elintarviketuotteisiin ja 1940-luvulla terveydenhuoltoon. Kolmen seuraavan vuosikymmenen aikana yhtiö laajensi toimintaansa myös naistenvaateteollisuuteen, raskaaseen koneteollisuuteen, mainontaan sekä elektronisiin komponentteihin. Vuonna 1960 Huhtamäen osakkeet listattiin Helsingin Pörssiin. 1970- ja 1980-luvuilla Huhtamäki oli monialayritys, johon kuului lähes kaksikymmentä omalla nimellään toimivaa liiketoimintaa. Alavuden kaupunkikeskustan näkymiä: Lähimmässä liikerakennuksessa 'Halpahalli' ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). ('JL', sähköposti, 17.12.2011): Alavuden 'Pekan Halpahallista' kuvassa - on lopettanut toiminnan muistaakseni tämän vuoden alkupuolella. Tieto perustuu asiakassuhteeseen ja enpä nähnyt sitä enää omin silminkään nyt marraskuulla. Rakennus on kyllä paikallaan, Halpahallin liiketilat ovat tyhjänä. Alavuden keskustaa linja-autoaseman aukiolta ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Alavuden keskustaa - taustalla 'Pizzeria Tropicana', jonka 'Lasagne bolognese' tuli testattua ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Näkymä 'Pizzeria Tropicanasta' linja-autoaseman suuntaan ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Torinäkymä - linja-autoasema ja Valtion virastotalo taustalla ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Valtion virastotalo ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Alavuden kaupungintalo ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). 'Tapiola - R-Kioski - KELA' ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Perunanmyyntiä pääkadun varrella ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Töysä / Alavus (2011): Töysän Tapiola * Puistikko, aivan kirkon naapurina ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Ympäristötekniikka Minna Hakala ~ 16.7.2011 (S&J). Töysän Säästöpankki ja Töysän Autokoulu ~ 16.7.2011 (S&J). Leino-koti - edellistä kahta kuva-aihetta vastapäätä ~ 16.7.2011 (S&J). Asuinrakennuksessa toiminut alakerrassa ennen jokin liike ~ 16.7.2011 (S&J). Upeaa idylliä aivan Töysän kirkonkylän keskusraitin varrella: Töysän kirkonkylän ydinkeskustassa on säilynyt näin mahtavaa maaseutumaisemaa ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Lehmiä laitumella Töysän kirkonkylässä ~ kaikki kolme kuvattu 16.7.2011 (S&J). Töysän kirkonkylän keskusraittia eteenpäin: Asuinrakennus Töysän keskusraitin varrelta ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Mielenkiintoinen asuinrakennus Töysän keskustasta ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Töysän keskustasta tämäkin asuinrakennus ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Töysän kirkonkylää halkova joki: Töysän kirkonkylän keskustassa virtaa tämä joki ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Töysää halkova joki tarjoaa vaikuttavia näkymiä keskusraitille ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). "Kuin koski ja mylly...": Töysän keskustan vuolaana virtaavan kosken äärellä tämä rakennus (mylly?) ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Näen tässä entisajan kosken kupeeseen rakennetun myllyn aineksia. Nykykäytöstä kertonut mainoskilpi lohjennut - näkyvissä vain liikenimen alku 'HE...' ~ kuvattu 16.7.2011 (S&J). Kyläkaupastaan tuttu Tuuri: Tuuri on yksi Alavuden/Töysän kylistä. Tämä ei ole se paikkakunnan tunnetumpi kyläkauppa - kuvattu 16.7.2011 (S&J). Se hiukan tunnetumpi Keskisen kyläkauppa - molemmat kuvattu 5.10.2014 (S&J). Joku puhui legopalikoista ...

B) Alavus (Töysä ~ Tuuri) ~ rautatiekulttuuria: Tuurin kylän (entinen) rautatieasema: Töysän kunnassa sijaitsevan Tuurin kylän liikennekäytöstä poistettu rautatieasema, jonka ykkösraiteelle on ajettu museojuna hotelliksi - veturi #951 ja kaksi ruskeaa puista matkustajavaunua. Kuvattu 16.7.2011 (S&J). (Radan varrella-kirja, 2009): Tuuriin avattiin vuonna 1896 Alavuden aseman alainen laiturivaihde. Jugendia henkivä liikennepaikkarakennus valmistui v. 1908. Ilmeisesti Bruno Granholmin suunnittelemassa rakennuksessa on säilynyt useita jugendtyylin yksityiskohtia, kuten pieniruutuisia ikkunoita ja paanupinnoitusta. Tuuri ei ollut mikään merkittävä kylä saadakseen aseman, se vain sattui sattui sijaitsemaan sopivasti Töysän ja Alavuden välisen maantien risteyksessä. Paikkakunnalle ei syntynyt merkittävää teollisuuttakaan, vaan turpeen lastaus oli ainoita tavarajunien käyttötarkoituksia. Turpeenlastausta jatkettiin 1980-luvulle saakka. Asema muutettiin miehittämättömäksi v. 1987. 1990-luvulla Tuurin kylä alkoi saada uusia vieraita, kun paikallinen kyläkauppa paisui valtaisaksi edullisen tavaran myymäläksi. Vuonna 1998 henkilöliikenteen laiturit siirrettiin asemalta länteen, lähemmäs myymäläkeskittymää. Vanhalle liikennepaikalle jäivät vielä sivuraiteet, mutta tavaraliikenne lopetettiin v. 2002. Kuormalaituri on purettu. Vanhassa asemarakennuksessa toimii yrittäjä, jolla on junahotellina toiminut kaksi vaunua ja höyryveturi sivuraiteella. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Tuurin vanhempi rautatieasema yksityiskäytössä 16.7.2011 (S&J). Kyltissä lukee: Antiikki, Verhoilu & Entisöinti Asema. 1. Kuvat #1-20 Tuurin liikenteeltä poistetusta rautatieasemasta ja sitä ympäröivästä ratapiha-alueesta ovat kaikki samalta päivämäärältä 16.7.2011 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. Tuurin kyläkaupan nykyinen rautatiepysäkki: Keskinen on säilyttänyt Tuurin kyläkauppansa rautatiepysäkin vielä maallisen vaatimattomana - molemmat kuvattu 5.10.2014 (S&J). Tuurin kyläkaupan luona olevalta pysäkiltä näkymä luoteeseen eli Seinäjokea kohden ~ 5.10.2014 (S&J). Tuurin kyläkaupan luona olevalta pysäkiltä näkymä kaakkoon eli Ähtärin ja Haapamäen suuntaan ~ 5.10.2014 (S&J).

C) Alavus ~ kirkkoja Alavuden Muistojen kappeli: Alavuden Muistojen kappeli kuvattuna 16.7.2011 (S&J). ('evl.fi/alavus', 2011): Alavuden ensimmäisen ja toisen kirkon paikalla sijaitsevat nykyisin sankarihaudat ja Muistojen kappeli. Nähtävyytenä se kuuluu Alavuden merkittävimpiin. Kaariportista sisään tultaessa on suoraan edessä korkea kivipaasi ja hiukan siitä oikealle katkaistu rautapatsas. Molemmat ovat Suomen sodan (1808-09) muistomerkkejä . Kahden patsaan olemassaolo on selitetty siten, että vanhin, rautainen, määrättiin pian pystyttämisen jälkeen poistettavaksi. Matkalla sulattamoon se kuitenkin putosi Ruovedellä järveen ja jäi sinne pitkiksi ajoiksi. Sen tilalle pystytettiin toinen, ja aikanaan myös alkuperäinen tuotiin takaisin. Portista vasemmalla on v. 1918 sodan muistomerkki ja haudat. Alueen takaosassa kohoaa lahjoitusten turvin rakennettu, v. 1955 valmistunut kappeli. Sen on suunnitellut arkkitehti Eino Schroderus. Kappelin seinällä olevissa marmorilaatoissa on tietoja Alavuden srk:n menneisyydestä ja kolmessa sodassa kaatuneitten sankarivainajien nimet. Takaseinän ikkunan lasimaalauksen on suunnitellut taiteilija Bruno Tuukkanen. Vasemmalla: 'Muistojen kappeli' - Bruno Tuukkasen lasimaalaukset. Oikealla 'Muistojen kappelille' johtava kaariportti - molemmat kuvattu 16.7.2011 (S&J). Töysä (Alavus): Töysän kirkko kuvattuna 5.10.2014 (S&J). Töysän kirkko kuvattuna 16.7.2011 (S&J). ('Töysän srk', 2011): Kirkko saatiin puutteellisena käyttöön 1800. Kirkon torni rakennettiin vasta vuonna 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin Alavuden kirkkoa rakennuttamassa. Torni rakennettiin yli-intendentin toimiston piirustusten mukaisesti. Puinen kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Istumapaikkoja kirkossa on noin 700. Kellotapuli rakennettiin seuraavana vuonna kokonaan Yrjänä Lepistön suunnitelman mukaisesti. Rakentajana oli Erkki Leppänen Jyväskylästä. Töysän kirkko ja ympäröivä kaunis kirkkomaa kuvattuna 16.7.2011 (S&J). Töysän hautausmaan poikkeuksellisen upea sankarivainajien muistoalue ~ 16.7.2011 (S&J). Töysän kirkkotapuli ~ kuvattu 5.10.2014 (S&J). Töysän kirkolla (16.7.2011): 1. Kaikki tämän kuvaruudun otokset Töysän kirkosta ja sitä ympäröivästä hautausmaa-alueesta ovat samalta päivämäärältä 16.7.2011 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.-9. 10. 11. 12. 13. Töysän kirkolla (5.10.2014): 1. Kuvat #1-12 Töysän kirkosta ja sitä ympäröivästä hautausmaa-alueesta ovat päivämäärältä 5.10.2014 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 14. Teksti ristissä: Tässä lepää lasten opettaja Aaron Adler 1845-1895. 14. Teksti: Vilhelmiina 1850-1909 * Juho Inha 1850-1922. 15. Kuvat #1-15 Töysän kirkosta ja sitä ympäröivästä hautausmaa-alueesta ovat päivämäärältä 5.10.2014 (S&J).