Äänekosken jalkapallohistoriikkia:

(Jukka Joutsi ~ viimeiset muutokset: 12.6.2023).

(Äänekosken ja Suolahden kaupungit sekä Sumiaisten kunta yhdistyivät vuoden 2007 alussa Äänekosken kaupungiksi).

1904:

Äänekosken Huima perustettiin kevätkesällä 1904 ÄÄnekosken Työväenyhdistyksen aaisuuteen.

Äänekosken Huima perustettiin kevätkesällä 1904 Äänekosken työväenyhdistyksen aatteellisuuteen, muuallakin kuin liikunnassa viriävään seura- ja yhdistystoimintaan ja ihanteellisuuteen. Kukaan ei muista tai tiedä, mistä seuralle annettu Huima-nimi tuli, mutta tavallaan nimi kertoo siitä, millaiset ihmiset sen perustivat.
Perustajajäseniä on ollut neljä, joilla oli ollut tapana kokoontua Wessmanin männikköön krokettia pelaamaan: Eino Virtanen, Kalle Toivainen, E(ino?) Salmelin ja Onni Korpela. Äänekosken Työväenyhdistys hyväksyi kokouksessaan nelikon ehdotuksen ja niin yhdistyksen alaisuuteen perustettiin urheiluseura, jonka virallinen nimi perustamispapereissa oli Äänekosken Työväenyhdistyksen Voimistelu- ja Urheiluseura Huima. Yhdistysrekisteriin seura vietiin vuonna 1924 samalla nimellä.
Sotien jälkeen Huima irrottautui työväenyhdistyksen muodollisesta alaisuudesta ja seurasta alettiin käyttää nimeä Äänekosken Huima ry.


Huiman juoksijapoikia kirkonmäellä vuonna 1910. Vasemmalla 16-vuotias Eino Salmelin ja hänen vierellään Taavi Väyrynen - muita ei ole tunnistettu. Kuva: ÄKM.

ÄÄnekosken tehtaiden rakennustyö ja laajeneva tuotanto vaativat jatkuvasti lisää työvoimaa, jota värvättiin Kyröskoskelta ja muualta Tampereen ja Porin seudulta, Kymenlaaksosta ja Karjalastakin aina Viipuria myöten. Luonnollisesti kanta-asukkaat ja muualta muuttaneet työläiset halusivat aluksi kilvoitella vastakkain, mutta vähitellen juuri Huima-seuran toiminnalla eri ainekset sulautuivat yhteen urheilemaan oman rseuran puolesta.
HUiman järjestämistä ensimmäisistä virallisista kilpailutapahtumista on säilynyt monipuolista tietoa - ajan urheilulajit sisälsivät toinen toistaan kummallisimpia voimailulajeja kuten väkikiven nosto ja kantaminen, sormikoukut, kissanhännän vedot, väkikapulan kiskonnat, ristipaini ja kädenväännöt. Notkeus- ja taitolajeja olivat mm. kiiskenonginta, kukonkengitys, suutarin silmän puhkaisu ja Kärrinpyörät. Varsinaisiin yleisurheilulajeihin olivat johtamassa mm. kivien työntö ja tasakäpälän hyppääminen. Katoilta hypättiin purukasaan, harjoitettiin hullunkelkkaa tai kilvoiteltiin rohkeudessa ympäripyöritettavassa keinussa Hiskinmäellä. Hurjimmillaan urheiluleikkeihin liittyi jo todellisia vaaroja - luistimilla hypättiin talvella sulan lossiväylän yli, järviin sukeltamista mahdollisimman korkeilta paikoilta tai jopa käsiseisontaa happotornin kaiteella. Nuorimmat huimalaiset kilvoittelivat ravaamisessa, missä tarkoitus oli juosta tukkilautan irtopuita pitkin mahdollisimman pitkälle - veteen molskahtamiseen asti.


Huiman alkuvuosien voimamiehistä riemukasta tekstiä - kirjasta ÄÄnekosken Huima 1904-2004.

Äänekosken Huima ei kuitenkaan ollut ensimmäinen yhdistys, joka Äänekoskella järjesti urheilutapahtumia. Äänekosken Vapaapalokunta (VPK) oli jo 20.3.1898 järjestänyt Kuhnamolla tasamaahiihdot. VPK:n kesäjuhliin kuului 1900-luvun alussa joka vuosi myös seitsenottelu (diskoksen heitto, hirrensyöksy, moukarinheitto, kuulantyöntö, seiväshyppy, kolmiloikkaus ja estejuoksu. Yleensä kisan voitti Porin Jussi eli Jussi Lehto.
Vuonna 1913 Äänekosken VPK perusti oman urheiluseuransa - Äänekosken Jyske. VPK:n ja työväenyhdistyksen Huiman välille oli alkanut syntyä pesäeroa ja tavallaan myönteistä urheilullista kilpailuhenkeä. VPK:n juhlissa järjestettiin aikoinaan ampumakilpailut salonkikiväärillä - juhlatarjoilut olivat mahdollisesti vaikuttaneet suorituksiin, sillä tulosluettelot olivat aika yksitotista luettavaa - kaikki kilpailijat olivat ampuneet kaikki laukauksensa ohi.
Politiikan puolella tunnelma oli tietenkin vuoden 1918 tapahtumia lähestyttäessä eri tavalla kiristymässä eri aatesuuntien välillä. Vuosien 1906-10 työtaistelut Äänekosken tehtailla (muutos mm. kolmivuorotyöstä kaksivuoroiseen - 8 tunnin työpäivä korotettiin 12-tuntiseksi palkkaa nostamatta) aiheuttivat vakavia levottomuuksia - lakkoja ja rikkureita - pahoinpitelyitä ja vakavia uhkailuja. Pahimpien rähinöiden aikaan kanavasta löytyi hukkunut mies, mutta tutkimuksissa ei löydetty suoraa yhteyttä työelämän levottomuuksiin. Joka tapauksessa paikkakunnalta muutti paljon työväkeä pois - jopa Amerikkaan asti. Huiman urheilijoita eli hyväkuntoisia työmiehiä lähti pois tehtaanjohtajien mieliharmiksi runsaasti. Valtameren takana Huiman urheilijat perustivat omia seurojaan - Kanadassa Carsonin Huima ja Yhdysvaltojen puolella South Rangen Huima"! Mistä päin Suomea lie perustajat tulleet sellaisille seuroille kuin Ironwoodin Köntys ja Beaver Laken Jehu?

Suomen 1918 sodan jälkeen perustettiin Työväen Urheiluliitto (TUL), johon Äänekosken Huima liittyi 1919.



Huiman alkuvuosien johtokuntaa - kirjasta ÄÄnekosken Huima 1904-2004.

.

1907:

Suolahden Urho perustettiin 1907.

Suolahden Urho perustettiin 1907 ja rekisteröitiin seuraavana vuonna. SVUL:n Keski-Suomen piiri oli syntynyt v. 1907 ensimmäisen kerran, mutta toiminta alkoi kunnollavasta toisen perustamisen (1912) jälkeen. Äänekosken Huima ei ollut mukana SVUL:n piirin toiminnassa kuin nimellisesti. Jyväskylän Veikot houkuttelikin Huimasta SVUL:n valtakunnallisiin toimintoihin mukaan muutamia parhaita urheilijoita (esim. Valpas Nyholm). Suolahden Urho lähetti Veikkojen kanssa tekemänsä yhteistyösopimuksen mukaan urheilijansa edustamaan Jyväskylän Veikkoja SVUL-piirin tilaisuuksiin.

Suomen 1918 sodan jälkeen perustettiin Työväen Urheiluliitto (TUL), johon Äänekosken Huima liittyi 1919.

.

1913:

Äänekosken VPK perusti oman urheiluseuransa - Äänekosken Jyske.

Vuonna 1912 Huiman urheilijoiden ja työväentalon vahtimestarin välille syntyi suukovusta alkanut välirikko, joka johtijoukkoeroamiseen Huimasta. 12.1.1913 perustettiin uusi urheiluseura Äänekosken VPK:n Jyske, johon heti liittyi 30 huimalaista - joukossa meni myös Salmelinin veljekset (tieto Elin Salmelinin päiväkirjasta).
Osa Huiman parhaimmista urheilijoista siirtyi Jyväskylän Veikkoihin - näin teki mm. Huiman paras hiihtäjä ja maastojuoksija Otto Kangasniemi.

.

1932:

Lapuanliikkeen ideologiaa lähellä ollut Äänekosken Vapaan Työväenyhdistyksen Voimistelu- ja Urheiluseura Äänekosken Urheilijat (ÄU)

perustettiin.

Uuden ÄU-seuran perustamisen taustavoimana oli lähellä lapuanliikettä ja Isänmaallista Kansanliikettä (IKL) ollut Vapaa Työväenliitto (=porvarillinen järjestö, joka vastusti marxilaisuutta oma määrotelmänsä mukaan).Huiman ja ÄU:n välit 1930-luvulla olivat erittäin viileät, mutta eivät erityisen vihamieliset. Eräiden Äänekosken koulujen opettajat olivat kauhistelleet julkisuudessa, miten niin monella koululaisella oli ollut Huiman veryttelypuku päällään koulussa.

.

1946:

Äänekosken Huima perusti seuraan oman palloilujaoston.

Huiman v. 1946 perustettuun palloilujaostoon liittyivät runsaslukuisimmin pesäpallosta kiinnostuneet huimalaiset, mutta myös jalkapallo ja koripallo vetivät jäseniä puoleensa. Ensimmäiset palloilujaoston jäsenet (1946) olivat Kalervo Kautto, Teuvo Sorri, Erkki Kotanen, Toivo Rahkonen, Kaisa Tiitinen, Toini Pietiläinen ja Leena Manninen. Kokoonkutsujana oli toiminut Gunnar Väyrynen.

Oy Wärtsilä Ab Äänekosken Tehtaat oli v. 1945 palkannut palopäällikökseen Ruben Ahllundin, jonka toimenkuvaan kuului myös työpaikkaliikunnan kehittäminen. Hän kehitteli puulaakisarjasysteemiä ja oli itse ennen kaikkea jalkapallomies. Pesäpalloa hän vastusti: "Ei kannattaa poikaat pelaa pesäpalloa, ei sillä pääsee ulkomaille", kuului ruotsinvoittoinen kommentti.
.

1947-48:

Äänekosken Palloseura ~ Maakuntasarjan Keski-Suomen lohkossa - sijoitus 4/5.


Sodan jälkeen Äänekosken porvariseurat Äänekosken Palloseura (ÄPS) ja ÄÄnekosken Urheilijat (ÄU) olivat neuvotelleet vakavissaan voimiensa yhdistymisestä, kun Huiman voimakas jalkapallotoiminta vuodesta 1947 alkaen oli alkanut vetää paikkakunnalla runsaasti nuorisoa puoleensa. Fuusiosta ei kuitenkaan tullut mitään - ÄU keskittyi yleisurheiluun, nyrkkeilyyn ja painiin, ÅPS pelasi jalkapalloa. Koripallopuolella käytiin ehkä vieläkin raivokkaampaa taistelua kasvavien nuorten "sieluista". ÄU:n tukikohta eli VPK:n talo paloi kivijalkaan 4.3.1947.


Äänekosken Huima ~ pelaili TUL:n omaa piirisarjaa.

ÄÄnekosken Huima 1904-2004 -teoksen mukaan Huiman jalkapalloilijat pelailivat piirisarjassa vuodesta 1947 lähtien. Taitoa ei vielä ollut, mutta intoa sitä enemmän. Jalkapalloilijoista parhaita olivat Gunnar Väyrynen, Aapo Sihvonen ja Valtter Melasalmi. Viimeksi mainittu otti hoitaakseen Huiman junioripalloilijat, joita harjoituksiin ilmestyi aina runsaslukuisesti.
TUL:n jalkapalloilijat liittyivät Suomen Palloliitton (SPL) 1956. Huima oli pelannut SPL:n Keski-Suomen piirissä jo pari vuotta aikaisemmin.

.

1948:

Äänekosken Palloseura ~ karsi Maakuntasarjaan pääsystä - tie nousi heti pystyyn.

Äänekosken Palloseura karsi Maakuntasarjaan pääsystä - hävisi heti ensimmäisessä "erässä" kotonaan Vaajakosken Pallolle 2-5.


Äänekosken Huima ~ pelaili TUL:n omaa piirisarjaa.

.

1950:

Äänekosken Palloseura ~ karsi Maakuntasarjaan pääsystä - tie nousi heti pystyyn.

Äänekosken Palloseura hävisi heti ensimmäisessä karsintapelissä Pieksämäellä Savon Pallolle 0-1.


Äänekosken Huima ~ pelaili TUL:n omaa piirisarjaa.

.

1954:

Suolahden Urho ~ Maakuntasarjan Keskilohkossa I - sijoitus: 2/6.



Äänekosken Huima ~ pelaili jo SPL:n piirisarjaa.

Wärtsilä-yhtymä myi Äänekosken tehtaat ja yhtiön metsät Metsäliitolle 1953. Uusi työnantaja ei ollut kovin läheinen TUL:n seura Huimalle eikä sen paikallisjohtaja mikään urheilumies jonkun Juuso Waldenin tapaan, vaan tarkan markan teknoraatti. Huiman jalkapalloijat eivät vaihdoksesta olleet mielissään.

.

1955:

Suolahden Urho ~ Maakuntasarjassa (kolmas sarjataso).


Äänekosken Huima ~ pelaili jo SPL:n piirisarjaa.

.

1956:

Suolahden Urho ~ Maakuntasarjassa (kolmas sarjataso) - putosi Aluesarjaan (v. 1956 aloitettu uusi neljäs sarjataso)


Äänekosken Huima ~ aloitti uudessa Aluesarjassa (neljäs sarjataso).

TUL:n jalkapalloilijat liittyivät Suomen Palloliitton (SPL) 1956. Huima oli pelannut SPL:n Keski-Suomen piirissä jo pari vuotta aikaisemmin. Huiman koripalloilijoista 50-luvun puolivälissä kunnostautuivat jalkapallonkin puolella Veikko "Veikki" Leppänen ja Reijo Chrons. Huiman parhaita jalkapalloilijoita 1950-luvulla olivat Gunnar Väyrynen, Valtter Melasalmi, Aapo Sihvonen, Leo Chrons, Eino Halminen, Lasse Ritanen, Leo ja Leevi Mikkonen. ÄPS:sta oli Huimaan siirtyneet alan taitajat Erkki Rautiainen, Erkki Nyyssönen, Jussi Virsunen, Aake Titov ja Heikki Mäkinen.

Kokokohta Äänekosken jalkapalloilussakoettiin kesällä 1956, kun Äänekosken Huima kohtasi kotikentällään Suomen Cupissa HJK:n. Ottelu pelattiin vielä Palomäen kentällä - uuden kentän nurmelle päästiin vasta 1958. HJK ei Äänekosken aluesarjalaisia säälinyt - pelin jälkeen taululla oli rumat luvut: Huima-HJK 2-12!

Huiman kilpailijasta Suolahden Urhosta tuttu jalkapalloilija Keijo Kaikkonen vaihtoi talvikausina seuranuttunsa väriä ja pelasi Äänekosken Huiman väreissä kaudella 1952-53 aloittaneessa Huiman jääkiekkojoukkueessa.

.

1957:

Suolahden Urho ~ pudonneena Aluesarjassa (neljäs sarjataso)

Äänekosken Huima ~ Aluesarjassa (neljäs sarjataso).

.

1958:

Suolahden Urho ~ Aluesarjassa (neljäs sarjataso)

Äänekosken Huima ~ Aluesarjassa (neljäs sarjataso) - nousi Maakuntasarjaan.

Äänekosken Palloseura ~ aloitti vielä Aluesarjassa, mutta keskeytti sarjapelit.

.

1959:

Äänekosken Huima ~ nousijana Maakuntasarjassa (lohkossa #6).

Huima (1959): puheenjohtaja: A.Karhu, pelipaita keltainen - housut vihreät.


Suolahden Urho ~ Aluesarjassa (lohkossa #14) - nousi Maakuntasarjaan.

Äänekosken Palloseura ~ aloitti vielä Aluesarjassa, mutta keskeytti sarjapelit.

.

1960:

Äänekosken Huima ~ Maakuntasarjassa - putosi Aluesarjaan.

Huiman jalkapallojaoston kokoonkutsujana toimi Niilo Aho. Huiman eri jalkapallojoukkueiden harjoituksissa kävi noin 100 harrastajaa - juniorit mukana laskien. Huiman jalkapallon rahankeruusta vastasi Pentti Kokko, joka sai paikkakunnan yrittäjiä mukaan sponsoritoimintaan (nykymittapuun mukaisesti tosin vaatimattomissa rahamäärissä).

Suolahden Urho ~ nousijana Maakuntasarjassa

.

1961:

Suolahden Urho ~ Maakuntasarjassa.


Äänekosken Huima ~ pudonneena Aluesarjassa - nousi heti takaisin Maakuntasarjaan.

.

1962:

Äänekosken Huima ~ nousijana Maakuntasarjassa.

Suolahden Urho ~ Maakuntasarjassa.

.

1963:

Äänekosken Huima ~ Maakuntasarjassa.

Suolahden Urho ~ Maakuntasarjassa - putosi Aluesarjaan.

.

1964:

Äänekosken Huima ~ Maakuntasarjassa.


Suolahden Urho ~ pudonneena Aluesarjassa - nousi heti takaisin Maakuntasarjaan.

.

1965:

Äänekosken Huima ~ Maakuntasarjassa.

Suolahden Urho ~ nousijana Maakuntasarjassa.

.

1966:

Suolahden Urho ~ Maakuntasarjassa - nousi ensi kertaa Suomensarjaan.

Äänekosken Huima ~ Maakuntasarjassa.

(Äänekosken Huima 1904-2004 -kirja): Jalkapallossa Huima kamppaili vuosikaupalla Urhon kanssa Ääneseudun jalkapallohegemoniasta maakuntasarjan tasolla. Vuonna 1966 käyty uusintaottelu kakkostasolle noususta ratkaisi kilvan Urhon eduksi ja suolahtelaiset nousivat suomisarjaan. Huiman vuoro nousta sarjaa ylemmäksi tuli 1971. Tosin vierailu jäi ranskalaiseksi visiitiksi. Huiman jalkapallon kultakausi sattui 1980-luvun alkuun.

.

1967:

Suolahden Urho ~ nousijana Suomensarjassa - putosi heti takaisin Maakuntasarjaan.


Äänekosken Huima ~ Maakuntasarjassa.

.

1967:

Suolahden Urho ~ pudonneena Maakuntasarjassa.

Äänekosken Huima ~ kuudetta peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.

.

1968:

Suolahden Urho ~ Maakuntasarjassa.

Äänekosken Huima ~ seitsemättä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.

.

1969:

Suolahden Urho ~ Maakuntasarjassa.

Äänekosken Huima ~ kahdeksatta peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.

.

1970:

Suolahden Urho ~ kolmatta peräkkäistä kautta 3. divisioonassa (uusi nimitys Maakuntasarjalle).

Äänekosken Huima ~ yhdeksättä peräkkäistä kautta 3. divisioonassa - nousi ensi kertaa Suomensarjaan.

.

1971:

Äänekosken Huima ~ nousijana ensi kertaa toisella sarjatasolla (2. divisioona) - putosi heti takaisin 3. divisioonaan.


Suolahden Urho ~ neljättä peräkkäistä kautta 3. divisioonassa.

.

1972:

Äänekosken Huima ~ pudonneena 3. divisioonassa (kolmas sarjataso) - seuraavalle kaudelle muuttui uuden 1. divisioonan vuoksi neljänneksi sarjatasoksi


Suolahden Urho ~ viidettä peräkkäistä kautta 3. divisioonassa (kolmas sarjataso) - seuraavalla kaudella neljäs sarjataso.

.

1973:

Äänekosken Huima ~ edelleen 3. divisioonassa (uuden 1.divisioonan vuoksi nyt kuitenkin neljäs sarjataso) - putosi 4. divisioonaan.


Suolahden Urho ~ edelleen 3. divisioonassa (uuden 1.divisioonan vuoksi nyt kuitenkin neljäs sarjataso)

.

1974:

Suolahden Urho ~ 3. divisioonassa (neljäs sarjataso)


Äänekosken Huima ~ pudonneena 4. divisioonassa (viides sarjataso).

.

1975:

Suolahden Urho ~ 3. divisioonassa (neljäs sarjataso)


Äänekosken Huima ~ 4. divisioonassa (viides sarjataso).

.

1976:

Suolahden Urho ~ 3. divisioonassa (neljäs sarjataso)


Äänekosken Huima ~ 4. divisioonassa (viides sarjataso).

.

1977:

Suolahden Urho ~ 3. divisioonassa (neljäs sarjataso)


Äänekosken Huima ~ 4. divisioonassa (viides sarjataso) - nousi 3. divisioonaan.

.

1978:

Suolahden Urho ~ 3. divisioonassa (neljäs sarjataso)

Äänekosken Huima ~ nousijana 3. divisioonassa (neljäs sarjataso).

.

1979:

Suolahden Urho ~ 3. divisioonassa (neljäs sarjataso) - sijoitus: 6/10.

Äänekosken Huima ~ nousijana 3. divisioonassa (neljäs sarjataso) - sijoitus: 3/10


.

1980:

Suolahden Urho ~ 3. divisioonassa (neljäs sarjataso)

Äänekosken Huima ~ 3. divisioonassa (neljäs sarjataso).

.

1981:

Suolahden Urho ~ 3. divisioonassa (neljäs sarjataso)

Äänekosken Huima ~ 3. divisioonassa (neljäs sarjataso) - nousi 2. divisioonaan (kolmas sarjataso).

.

1982:

Äänekosken Huima nousijana ensi kertaa 2. divisioonassa (kolmas sarjataso) ~ nousi suoraan 1. divisioonaan (toinen sarjataso).

Huima pelasi v.1982 ensimmäistä kauttaan 2. divisioonassa (kolmas sarjataso) ja nousi kauden päätteeksi 1. divisioonaan. Tämä joukkue muodostui Äänekosken ja Suolahden pelaajista. Valmentajina toimivat Reijo Rantanen ja Pertti Kuivakangas. Joukkueenjohtajana oli Pentti Kokko.


Alarivi vas. Jouko Wacklin, Antti-Pekka Nikula, Kai Melasalmi, Jari Lampinen mv, Kari Hilpinen, Pertti Lukkarinen ja Seppo Rahkonen.
Keskirivi vas. Pentti Kokko jojo, Pertti Kuivakangas 2-valm, Erkki Happo, Matti Kautto, Hannu Kovanen, Leevi Wacklin, Hannu Penttinen, Sakari Happo ja Reijo Rantanen (valmentaja).
Ylärivi vas. Jarmo Blomberg, Markku Vertainen, Vesa Kokko mv, Juha-Pekka Pietiläinen mv, Matti Makkonen ja Tero Melasalmi (kuva Huiman nettisivulta).


Suolahden Urho ~ 3. divisioonassa (neljäs sarjataso) - putosi 4. divisioonaan (viides sarjataso).

.

1983:

Äänekosken Huima - nousijana ensi kertaa 1. divisioonassa (toinen sarjataso).

Äänekosken Huima - alkusarjan jälkeen sijoitus 7/12 - jatkosarjan jälkeen 9/12 - sarjapaikka säilyi kolme pisteen turvin.




Suolahden Urho ~ pudonneena 4. divisioonassa (viides sarjataso)

.

1984:

Huima toista peräkkäistä kautta 1. divisioonassa (toinen sarjataso) ~ 5. sijalle * Valmentajana Turo Flink.

Huima pelasi toisen peräkkäisen kauden 1. divisioonassa. Joukkue koostui pääsääntöisesti paikkakunnan omista pelaajista. Joukkue sijoittui sarjassa viidenneksi.

Valmentajina toimi Turo Flink ja Hannu Penttinen. Joukkueenjohtajana oli Pentti Kokko.


Alarivi vas. Rainer Blomber (huoltaja), Markku Vertainen, Leevi Wacklin, Juha Pajunen, Vesa Kokko mv, Jari Lampinen mv, Matti Kautto, Erkki Happo ja Hannu Penttinen (2-valmentaja).
Ylärivi vas. Pentti Kokko (joukkueenjohtaja), Heikki Myyryläinen (j.joht.), Pekka Husu, Sakari Happo, Tero Melasalmi, Seppo Rahkonen, Kari Hilpinen, Kai Melasalmi, Antti-Pekka Nikula, Jouko Venho, Hannu Kovanen ja valmentaja Turo Flink (kuva Huiman nettisivulta).


Suolahden Urho ~ 4. divisioonassa (viides sarjataso)

.

1985:

Huima kolmatta peräkkäistä kautta 1. divisioonassa (toinen sarjataso) - sijoitus: 6/12.


Huiman kolmas kausi 1. divisioonassa. Joukkue koostui pääsääntöisesti paikkakunnan omista pelaajista ja vahvistettuna John Allenilla. Valmentajana oli Pertti Kuivakangas. Joukkueenjohtajana olivat Pentti Kokko ja Wacklin.


Alarivi vas. John Allen, Jari Lampinen mv, Timo Heikkilä mv, Matti Kautto ja Pentti Kokko.
Keskirivi vas. Pasi Piepponen, Marko Penttinen, Juha Pajunen, Erkki Happo, Jarmo Blomberg ja Kai Melasalmi.
Ylärivi vas. Rainer Blomber (huoltaja), Wacklin (j.joht.), Pentti Vanhamäki, Seppo Rahkonen, Markku Vertainen, Jouko Wacklin ja valmentaja Pertti Kuivakangas (kuva Huiman nettisivulta).


Suolahden Urho ~ 4. divisioonassa (viides sarjataso)

.

1986:

Huima neljättä peräkkäistä kautta 1. divisioonassa (toinen sarjataso) - sijoitus: 8/12.


Suolahden Urho ~ 4. divisioonassa (viides sarjataso)

.

1987:

Huima viidettä peräkkäistä kautta 1. divisioonassa (toinen sarjataso) - jäi kirkkaasti viimeiseksi (12/12) ja putosi 2. divisioonaan.



Suolahden Urho ~ ilmeisesti 4. divisioonassa (viides sarjataso).

Kauden 1987 muutos oli, että 4.divisioona (viides sarjataso) ja sitä alemmat sarjatasot siirtyivät SPL:n järjestämisvelvoitteesta eri piireille, jotka tulevina pelikausina hoitivat velvollisuutensa varmasti muuten hyvin, mutta tiedotuspalvelu valtakunnallisesti ajatellen aladivisioonien tasolta romahti tyystin. Monet piirit eivät huolehtineen eri pelikausien dokumenttien arkistoinnista, vaan niitä vietiin esim. vesivahinkojen vuoksi kaatopaikoille. Tiedot monien piirien kohdalla pelikausien 1987-2005 ovat hyvin puutteellisia - ilmeisesi pysyvästi.

.

1988:

Huima pudonneena 2. divisioonassa (kolmas sarjataso) - jäi kirkkaasti viimeiseksi (12/12) ja putosi 2. divisioonaan.



Suolahden Urho ~ ilmeisesti 4. divisioonassa (viides sarjataso) ja nousi 3. divisioonaan.

.

1989:

Huima pudonneena 3. divisioonassa (Keski-Suomi) (neljäs sarjataso).


Suolahden Urho ~ nousijana 3. divisioonassa (neljäs sarjataso) ja putosi 4. divisioonaan.

.

1990:

Äänekosken Huima - toista peräkkäistä kautta 3. divisioonassa (Keski-Suomi) (neljäs sarjataso).


Suolahden Urho ~ pudonneena 4. divisioonassa - nousi heti takaisin 3. divisioonaan.

.

1991:

Äänekosken Huima - kolmatta peräkkäistä kautta 3. divisioonassa (Keski-Suomi) (neljäs sarjataso).


Suolahden Urho ~ nousijana 3. divisioonassa.

.

1992:

Äänekosken Huima - neljättä peräkkäistä kautta 3. divisioonassa (Keski-Suomi) (neljäs sarjataso).


Suolahden Urho ~ toista peräkkäistä kautta 3. divisioonassa - putosi 4. divisioonaan.

.

1993:

Äänekosken Huima - viidettä peräkkäistä kautta 3. divisioonassa (Keski-Suomi) (neljäs sarjataso).


Suolahden Urho ~ (ilmeisesti) pudonneena 4. divisioonassa.

.

1994:

Äänekosken Huima - kuudetta peräkkäistä kautta neljännellä sarjatasolla - nyt uusi nimi: Kolmonen (Keski-Suomi) .


Suolahden Urho ~ (tiedot puuttuvat - Nelosessa, alempana tai "tauolla").

.

1995:

Äänekosken Huima - seitsemättä peräkkäistä kautta Kolmosessa (4. sarjataso) (Keski-Suomi) .


Suolahden Urho ~ (tiedot puuttuvat - Nelosessa, alempana tai "tauolla").

.

1996:

Äänekosken Huima - kahdeksatta peräkkäistä kautta Kolmosessa (4. sarjataso) (Keski-Suomi) - nousi Kakkoseen.


Suolahden Urho ~ (tiedot puuttuvat - Nelosessa, alempana tai "tauolla").

.

1997:

Äänekosken Huima - nousijana Kakkosessa - pitkien pelimatkojen pohjoislohkossa (kolmas sarjataso) - sijoitus: 5/12.



Suolahden Urho ~ (tiedot puuttuvat - Nelosessa, alempana tai "tauolla").

.

1998:

Äänekosken Huima - toista peräkkäistä kautta Kakkosessa (kolmas sarjataso).


Suolahden Urho ~ Vitosessa (Keski-Suomen piiri) (kuudes sarjataso).

.

1999:

Äänekosken Huima - kolmatta peräkkäistä kautta Kakkosessa (kolmas sarjataso).


Suolahden Urho ~ Vitosessa (Keski-Suomen piiri) (kuudes sarjataso) - nousi Neloseen.

.

2000:

Äänekosken Huima - neljättä peräkkäistä kautta Kakkosessa (kolmas sarjataso) - putosi Kolmoseen.


Suolahden Urho ~ nousijana Nelosessa.

.

2001:

Äänekosken Huima - pudonneena Kolmosessa (Keski-Suomen piiri * neljäs sarjataso).


Suolahden Urho ~ Nelosessa.

.

2002:

Äänekosken Huima - toista peräkkäistä kautta Kolmosessa (Keski-Suomen piiri * neljäs sarjataso).


Suolahden Urho ~ Nelosessa * Kauden jälkeen Urho ei enää mukana sarjatoiminnassa seitsemään vuoteen.

.

2003:

Äänekosken Huima - kolmatta peräkkäistä kautta Kolmosessa (Keski-Suomen piiri * neljäs sarjataso) - nousi Kakkoseen.


.

2004:

Äänekosken Huima - nousijana Kakkosessa (kolmas sarjataso).


Äänekosken Huiman valmentaja Marko Ikonen (kuva: Jussi Eskola).

Huiman 100-vuotisjuhlaottelu.


Huiman 100-vuotisjuhlaottelussa pelannut veteraanijoukkue, joka muodostui lähinnä 80-luvun pelaajista:
Alarivi vas. Jari Lampinen mv, Pertti Lukkarinen, Kai Melasalmi, Antti-Pekka Nikula, Vesa Kokko mv, Hannu Kovanen, Jarmo Blomberg, Jouko Venho, Harri Lahtinen, Matti Kautto ja Heikki Ahola.
Seisomassa vas. Pentti Wacklin, Reijo Rantanen, Seppo Rahkonen, Kari Hilpinen, Sakari Happo, Markku Vertainen, Juha Pajunen, John Allen, Matti Makkonen, Hannu Penttinen ja Heikki Myyryläinen (kuva ja tiedot Huiman nettisivulta).


.

2005:

Äänekosken Huima - toinen peräkkäinen kausi Kakkosessa (kolmas sarjataso).


.

2006:

Äänekosken Huima - kolmas peräkkäinen kausi Kakkosessa (kolmas sarjataso) - putosi Kolmoseen.


.

2007:

Äänekosken Huima - pudonneena Kolmosessa (Keski-Suomen piiri) (neljäs sarjataso) - nousi heti takaisin Kakkoseen.


.

2008:

Huima nousijana Kakkosessa (kolmas sarjataso) ~ putosi heti takaisin Kolmoseen.


Helsingin Sanomat uutisoi 17.1.2008 keihäänheittäjä Kimmo Kinnusen liittymisestä Huiman organisaatioon kuntovalmentajaksi. Samalla kerrotaan valmentajavaikeuksista, sarjapaikasta luopumistakin oli kuulemma jouduttu harkitsemaan. Matti Kautto oli lopulta kuitenkin lupautunut tehtävään.


Äänekosken Huima/2 ~ 4. divisioonassa (Keski-Suomi):

Olin paikalla 17.5.2008 katsomassa 4. divisioonan ottelua Kangasniemen Palloilijat-51 . Äänekosken Huima/2, jonka kotijoukkue voitti puhtaasti 6-0.


KaPa-51 - Huima/2 Kangasniemellä 17.5.2008 ~ Huima/2-pelaajat valmistautumassa tappiolliseen peliin (0-6). Kuva: 'S&J'.

.

2009:

Äänekosken Huima - pudonneena Kolmosessa (Keski-Suomen ja Itä-Suomen piiri) (neljäs sarjataso).

.

2010:

Äänekosken Huima - toista peräkkäistä kautta Kolmosessa (Keski-Suomen ja Itä-Suomen piiri) (neljäs sarjataso).


Suolahden Urho ~ palasi seitsemän kauden tauon jälkeen - Vitoseen (kuudes sarjataso) * (Keski-Suomi).

.

2011:

Äänekosken Huima - toista peräkkäistä kautta Kolmosessa (Keski-Suomen ja Itä-Suomen piiri): säilyi täpärästi (9. sijalla):


Huima hävisi jumbofinaalin Kangasniemellä 3-4 ~ tilanne kävi tukalammaksi:


KaPa-51 - Huima alkamassa Kangasniemellä 13.8.2011 klo 15.00.

(Huiman nettisivun raportti, 13.8.2011): Huima matkasi Kangasniemelle KaPa:n vieraaksi ja tuliaisina oli kirvelevä maalin tappio 4-3. Näin KaPa nousi tasapisteisiin Huiman kanssa, yhden ottelun vähemmän pelanneena. Huiman lähtökohdat otteluun oli sekavat, sillä matkaan saatiin vaan juuri joukkueellinen pelaajia. Yhteistyöseuralla JJK:lla oli samaan aikaan omat ottelut, joten apuja ei sieltä kovin paljon ollut odotettavissa.
Huiman sai otteluun kumminkin erinomaisen alun, sillä Huiman ensimmäinen hyökkäys toi maalin. Niko Lohi keskitti oikeasta laidasta pilkun kohdille ja Jere Koskela puski hienosti pallon maaliin. Huiman hyvä ote jatkui ja Jere Koskela siirsi Huiman jo 0-2 johtoon ottelun 10 min pelin jälkeen. Jeren laukaus 16 rajalta meni KaPa maalivahdin jalkojen välistä maaliin. Jerellä oli vielä kolmaskin paikka tehdä maali, mutta laukaus meni hieman yli KaPa maalin. KaPa sai myös hyökkäyksen aikaiseksi ja laukaus 16 rajalta painui Huiman maalin perukoille, ottelua pelattu 19 min. KaPa viljeli jatkuvasti pitkiä palloja, jotka olivat Huiman puolustukselle yllättävän vaarallisia.
Huima putsasi huonosti keskelle ja KaPa pääsi tekemään tasoituksen 30 min pelin jälkeen. KaPa sai myös useita sivurajaheittoja hyökkäysalueella, sivurajaheitot heitettiin Huiman maalin eteen ja yksi sitten jäi pomppimaan 5:n sisälle ja KaPa pelaaja tykitti pallon maaliin. Taukotulos 3-2 kotijoukkueelle.
Toinen puoliaika alkoi KaPa:lta hyvin, pitkä pallo taas Huiman maalin eteen, jossa KaPa:n kärkipelaaja (Mikko Erjava) sai rauhassa ottaa pallon haltuunsa ja sijoittaa pallon oikeaan takakulmaan, ottelu oli jo 4-2 kotijoukkueelle. KaPa siirtyi entistä enemmän vartioimaan omaa maaliaan ja Huima pääsi kaventamaan Anssi Kekin maalilla tilanteeksi 4-3. Peliä oli pelattu 69 min. Hetkeä aikaisemmin KaPa pelaaja oli saanut jo toisen varoituksen jääkiekkotyylisestä taklauksestaan ja joutui jättämään pelikentän (Tommi Vehmala). Myös toinen KaPa-pelaaja (Tero Palvimo) sai toisen varoituksen ja joutui jättämään myös pelikentän. Huima sortui ylivoimalla heittelemään pikiä palloja KaPa:n keskuspuolustukseen, jotka toppari (Elmeri Linnera) hyvin putsasi kauemmaksi.
Huiman JJK-apu Aleksi Kekkonen pääsi vielä yksi läpi, mutta ei saanut palloa ohi maalivahdin. Näin ottelu päättyi kotijoukkueen 4-3 voittoon. Tarkka tuomari Aapajärvi jakoi kotijoukkueelle 6 varoitusta ja Huimalle ei yhtään. Huimalla on vielä viisi ottelua aikaa saada tarvittavat pisteet sarjapaikan uusimiseen, seuraavana matkataan JoPS.n vieraaksi Joensuuhun.

Huiman kokoonpano Kangasniemellä 13.8.2011: Henri Salminen, Oula Paattakainen, Teemu Hyvönen, Anssi Kekki, Matias Paatelainen, Jere Koskela, Santtu Laaksonen, Mika Halonen, Niko Lohi, Aleksi Kekkonen ja Toni Myyryläinen (vaihtopelaaja: Tommi Minkkinen).

1.

2.

3.

4.

Kuvat #1-4: KaPa-51 - Huima Kangasniemellä 13.8.2011 (S&J) ~ Huima hävisi tärkeän putoamiskamppailun 3-4.


Äänekosken Huiman miehistö kuvattuna 27.4.2011 Siilinjärvellä (Huiman nettisivuilta).

Huima ja JJK ry tekivät yhteistyöseurasopimuksen kaudeksi 2011. JJK:n junioriseuroista tulee pelaajia täydentämään Huiman joukkuetta.
Huiman nettisivut antoivat (13.8.2011) seuraavan pelaajalistan kaudelle 2011: maalivahti: #12 Tommi Minkkinen (+ JJK-'lainat' kuten Henri Salminen), kenttäpelaajat: #6 Santtu Laaksonen, #9 Oula Paattakainen, #12 Tommi Minkkinen, #7 Jere Koskela, #11 Mika Halonen, #16 Roman Miroshnychenko, #4 Niko Kanerva, #10 Toni Koskinen, #15 Aleksi Happo, #18 Mikko Saari, #21 Anssi Kekki, #5 Timo Nousiainen, #8 Ville Kanerva #14 Joonas Hakkarainen ja #20 Toni Myyryläinen.


Suolahden Urho ~ toista peräkkäistä kautta Vitosessa (Keski-Suomi).

.

2012:

Äänekosken Huima - neljättä peräkkäistä kautta Kolmosessa (Keski-Suomen ja Itä-Suomen piiri): säilyi täpärästi (9. sijalla):


Suolahden Urho ~ kolmatta peräkkäistä kautta Vitosessa (Keski-Suomi).

.

2013:

Äänekosken Huima ~ viidettä peräkkäistä kautta Kolmosessa (yhd. Keski- ja Itä-Suomi):


Suolahden Urho ~ neljättä peräkkäistä kautta Vitosessa (Keski-Suomi).


Äänekosken Huima/2 ~ palasi kolmen kauden tauon jälkeen Kutoseen (Keski-Suomi):

.

2014:

Äänekosken Huima ~ kuudetta peräkkäistä kautta Kolmosessa (yhd. Keski- ja Itä-Suomi) ~ putosi Neloseen:


Suolahden Urho ~ viidettä peräkkäistä kautta Vitosessa (Keski-Suomi).


Äänekosken Huima/2 ~ toista peräkkäistä kautta Kutosessa (Keski-Suomi):

.

2015:

Äänekosken Huima ~ pudonneena Nelosessa (Keski-Suomi):


Suolahden Urho ~ kuudetta peräkkäistä kautta Vitosessa (Keski-Suomi).


Äänekosken Huima/2 ~ kolmatta peräkkäistä kautta Kutosessa (Keski-Suomi) * ei enää seuraavalla kaudella.

.

2016:

Äänekosken Huima ~ toista peräkkäistä kautta Nelosessa (Keski-Suomi) - nousi Kolmoseen.


Suolahden Urho ~ seitsemättä peräkkäistä kautta Vitosessa (Keski-Suomi).

.

2017:

Äänekosken Huima ~ nousijana Kolmosessa (yhdistetty Itä- ja Keski-Suomi).


Suolahden Urho ~ kahdeksatta peräkkäistä kautta Vitosessa (Keski-Suomi) - nousi Neloseen.

.

2018:

Äänekosken Huima ~ toista peräkkäistä kautta Kolmosessa (yhdistetty Itä- ja Keski-Suomi) * Kauden jälkeen kriisi - pudottautuminen Seiskaan!


Suolahden Urho ~ nousijana Nelosessa (Keski-Suomi) - putosi heti takaisin Vitoseen.

(21.8.2018 * Nelonen * Keski-Suomi): KaPa-51 - Urho 3-2.

1.

2.

3.

Kuvat #1-3 ottelusta KaPa-51 - Urho Kangasniemellä 21.8.2018 (Joutsi). Urho pelasi siniliiveissä. Urhon maalivahtikin nousi lopussa tasoitusta yrittämään KaPa:n maalille.

.

2019:

Suolahden Urho ~ pudonneena Vitosessa (Keski-Suomi).


Äänekosken Huima ~ KRIISI - uusi alku alimmalta portaalta Seiskasta! (kahdeksas sarjataso) (Keski-Suomi) * nousi Kutoseen.

.

2020:

Suolahden Urho ~ toista peräkkäistä kautta Vitosessa (Itäinen).


Äänekosken Huima ~ nousijana Kutosessa.

.

2021:

Suolahden Urho ~ kolmatta peräkkäistä kautta Vitosessa (Itäinen) - nousi Neloseen.



Äänekosken Huima ~ toista peräkkäistä kautta Kutosessa.


Kauden 2021 päätteeksi Äänekosken Huima ja Suolahden Urho päättivät laittaa seuraavalle kaudelle Neloseen (Urhon nousupaikalle) yhdistelmäjoukkueen nimellä "Huima/Urho". Vitosesta löytyi sarjapelipaikka yhdistelmäjoukkueen reserveille - "Huima/Urho 2".

.

2022:

Huima/Urho (Äänekoski) - uusi yhdistelmäjoukkue aloitti Urhon nousupaikalla Nelosessa (viides sarjataso) - sijoitus: 6/9 (10).



Huima/Urho 2 (Äänekoski) - uusi yhdistelmäjoukkueen kakkosjoukkue aloitti Vitosessa (kuudes sarjataso) - sijoitus: 2/10.


.

2023:

Huima/Urho (Äänekoski) - toista peräkkäistä kautta Nelosessa (viides sarjataso).


Huima/Urho 2 (Äänekoski) - toista peräkkäistä kautta Vitosessa (kuudes sarjataso).


.

ETUSIVULLE takaisin