Äänekoski:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 27.1.2016)

A) Äänekosken tehtaat:

Äänekosken tehdasaluetta kuvattuna ilmeisesti 1940-luvun puolivälin tienoilla. Kapearaiteinen juna käytössä. Kuvapostikortti.

('IE', 30.4.2010): Kuvausajankohdasta: vasemmassa reunassa olevaa pyöreä säiliö on rakennettu vuoden 1928 jälkeen. Kuvan laadun perusteella veikkaisin kuvausajankohdaksi 1940-luvun puoliväliä. Kuva on otettu selluloosatehtaan happotornin katolta. Paperikone 1 on kaarevassa hallissa. Lisäksi tässä tehtaassa oli myös pieni kartonkikone vuodelta 1899.

B) Äänekosken kirkko:

Äänekosken kirkko kuvattuna 10.10.2010 (S&J).

(Äänekosken nettisivut, 2010): Äänekosken kirkko sijaitsee kauniilla paikalla Keitelejärven rannalla. Osoite on Satamakatu 1a. Äänekosken modernin kirkon arkkitehti on Erkki Kantonen. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1973.
Kirkossa pidetään messu joka sunnuntai klo 10.00 ja juhlapyhinä muinakin aikoina. Kirkossa pidetään kirkollisia toimituksia ja esimerkiksi konsertteja. Sanan ja musiikin kuuloon sinne mahtuu 600 ihmistä. Kirkon vieressä sijaitsee Äänekosken vanha hautausmaa.

Kaikki viisi ylläolevaa kuvaa ÄÄnekosken kirkosta ja sen lähiympäristöstä ovat kuvatut 10.10.2010 (S&J).


Hietaman kirkko:

Jukka Voudinmäki kuvasi 13.9.2014 Hietaman modernin kirkon (julkaisulupa 2015-12-L).

Hietaman kirkko on vuonna 1997 valmistunut kirkkorakennus Äänekosken Hietaman kylässä. Sen on suunnitellut arkkitehti Timo Suomalainen, jonka tunnetuin työ on yhdessä veljensä Tuomo Suomalaisen kanssa suunnittelema Temppeliaukion kirkko. Modernin kyläkirkon sali on noin kymmenen metriä korkea ja sen päävalo tulee ylhäällä. Alttariseinän ikkunoista näkyy kirkkoa ympäröivää kylämaisemaä. Kirkossa on istumapaikat noin 150 hengelle. Hietaman kirkossa pidetään jumalanpalvelus pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kirkon vieressä on kolmisen vuotta kirkkoa vanhempi hautausmaa (Wikipedia, 2015).

C) Vanhaa Äänekoskea:

Äänekosken ensimmäinen tori oli vanhalla rautatieasemalla Hiskinmäen kupeessa - Äänekoski-sivuston arkisto (käyttölupa 2015-12-O, Seppo Hänninen).

Äänekosken vanhaa toria rautatieaseman tietämillä 1900-luvun alkupuolella - Äänekoski-sivuston arkisto (käyttölupa 2015-12-O, Seppo Hänninen).

D) Sammy Babizinin kuolonkolari tapahtui 28.4.1973 valtatie 13:n Äänekosken Hietaman sillalla :

(Ilta-Sanomat, Terho Vuorinen - 29.4.2013): Sammy Babizinin kuolemasta 40 vuotta - nyt puhuu silminnäkijä:
Sammy Babitzin elämä päättyi hirvittävässä auto-onnettomuudessa suosion huipulla, vapun alla 40 vuotta sitten. Veikko Sandelin tiesi jo paikalle kiiruhtaessaan, että nyt on käynyt pahasti.
Lauantai-ilta, 28. huhtikuuta 1973. Rantasaunasta Äänekosken Hietamalla nousee savu. Kiimasjärvestä Naarajärveeen laskeva Suojoki höyryää, sillä ilta on jäähtynyt. Räntääkin tihuuttaa. Rannalla ollaan jo miinuksen puolella. 300 metrin päässä alajuoksulla joen ylittää valtatie 13. Kylmä hohkaa vaneripintaiselle Suojoen sillalle, mutta Veikko Sandelin, 39, ei kanna siitä murhetta. Ravimies nauttii perheineen vapaaillasta kotitilallaan. Kello on muutamaa minuuttia vaille yhdeksän, ja ilta alkaa hämärtää. Veikko lopettelee saunomista ja lähtee nousemaan kolmen vähän yli kymmenvuotiaan poikansa kanssa saunapolkua ylös. Joenuoma kantaa ääniä tieltä päin maaseudun hiljaisuudessa. Yhtäkkiä kuuluu jotain, johon Veikko kiinnittää huomiota.
- Ensin kuului pohinaa ja hetken päästä rysähti, Veikko muistelee nyt, 40 vuotta vanhempana.
Pohina tuli kovaa vauhtia ajaneesta autosta. Ja se rysähdys. Sandelin ymmärtää heti, että Saarijärven suuntaan johtavan sillan tuntumassa on tapahtunut paha onnettomuus. Perheenisä kiirehtii päärakennukseen ja pistää pojat sisälle.
- Hyppäsin aamutossut jalassa rapun edessä olleeseen autoon ja ajoin sillan pieleen. Siellä oli jo yksi auto pysähtyneenä hätävilkut päällä.
Onnettomuusauto näkyy tiellä poikittain kaukana sillan toisella puolella. Joen hohka on saanut sillan vaneripinnan mustaan jäähän. Aamutossuilla ei siinä juosta.
- Minun piti pitää kaiteesta kiinni, että pysyin pystyssä. Silta oli jäässä, mutta tie oli ihan sula, Sandelin kertaa olosuhteita.
Naapurin mies, Turusen Matti, on kuullut saman rysäyksen ja saapuu myös paikalle. Hoksaavainen mies on ottanut mukaansa varuilta muutaman viltin.
Näky on lohduton. Tien vieressä, lähellä siltaa, makaa kaksi nuorta, mies ja nainen.
- He olivat pudonneet kyydistä, kun auto osui ojan pohjaan.
Kauempana tiellä, vielä parikymmentä metriä autoa edempänä, makaa vielä yksi nuori mies.
- Miehellä oli jalassa vain kalsarit. Muut vaatteet olivat kai repeytyneet irti, Veikko Sandelin pohtii.
Autossa oli neljäskin matkustaja, muita onnekkaampi nuori nainen.
- Siellä se istui kynnöspellolla 50 metrin päässä. Juoksin tytön luokse. Hän ei ollut saanut juuri mitään vammoja.
- Kaikki kolme muuta ovat tajuttomia.
Paljon ei ollut tehtävissä.
- Oiottiin niitä siinä ojan pohjalla. Kyllä ne kaikki hengittivät, Veikko Sandelin kertoo.
Ambulanssi saapuu pian. Se lähtee viemään ojan pohjalla olleita nuoria keskussairaalaan. Kauempana tiellä viruva mies kyyditetään hetken päästä sairaalaan poliisiautolla.
- Poliisi pyysi minua kyytiin pitämään miestä autossa syrjällään.
Sandelin ja muut paikalle ehtineet ovat tehneet parhaansa. Hän ei tunnistanut ojan pohjalla maannutta miestä, vaikka tämän asentoa kohensikin.
- Ei siinä pystynyt muuta ajattelemaan kuin vain auttamista, Veikko Sandelin miettii.
Kaksi päivää myöhemmin, maanantaina, Sandelin on jauhamassa jyviä myllyssä. Pihaan tulee television kuvausryhmä Hannu Karpon johdolla.
- Silloin sain vasta kuulla, kenestä oli kyse.
Hannu Karpo kertoo, että onnettomuusauton takapenkiltä ojaan lentänyt mies oli Aleksandr "Sammy" Babitzin.
Laulavan sisarparven vanhin oli menehtynyt sisäelinvammoihinsa Jyväskylässä onnettomuutta seuraavana päivänä, sunnuntaina.

Onnettomuuspaikka (GoogleMaps-linkki).

E) Suolahti (ent. kaupunki) osaksi Äänekosken kaupunkia v.2007

Suolahden keskusväylää kuvattuna 10.10.2010 (S&J).

Suolahti oli Keski-Suomessa sijainnut Suomen kaupunki. Suolahden kaupungissa asui 5 380 asukasta (31.12.2006) ja sen pinta-ala oli 67,48 km², josta 9,75 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 95,19 asukasta/km². Äänekosken ja Suolahden kaupungit sekä Sumiaisten kunta yhdistyivät vuoden 2007 alussa. Kuntaliitoksessa syntyneen kaupungin nimeksi tuli Äänekoski.

Suolahden kirkko kuvattuna 10.10.2010 (S&J).

Suolahden kirkko kuvattuna 10.10.2010 (S&J).

(Äänekosken nettisivut, 2010): Suolahden kirkko: Kirkko on valmistunut vuonna 1940. Sen on suunnitellut arkkitehti Georg Henriksson. Tyyliltään kirkko edustaa myöhäistä funktionalismia. Istumapaikkoja on 350 henkilölle.
Alttaritauluna on kankaalle tehty öljyvärimaalaus "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon." Taulu on taiteilija Alf Danningin käsialaa vuodelta 1953. Taiteilijan kuoleman johdosta työ jäi kesken, mutta hänen oppilaansa saattoi sen valmiiksi. Taulun maisema on suolahtelainen, eli kuvassa on Suojärvi ja Kirppuvuori.

Nämä kolme kuvaa Suolahden kirkosta ovat kaikki sunnuntailta 10.10.2010 (S&J).

Näissä kahdessa kuvassa esiintyvä sankarivainajien muistomerkki sijaitsee aivan Suolahden kirkon edustalla - kuvattu 10.10.2010 (S&J).


Suolahden paloasema sijaitsee kirkkomäen juurella - molemmat kuvattu 10.10.2010 (S&J).


Keski-Suomen opisto Suolahdessa - 9.10.2011 (S&J).

Sumiainen (ent. itsenäinen kunta) osaksi Äänekosken kaupunkia v.2007

F) Sumiasten kirkko kuvattuna 9.10.2011 (S&J).

Sumiaisten kirkko ja tapuli - kuvattu 9.10.2011 (S&J).

Sumiasten kirkko - molemmat kuvattu 9.10.2011 (S&J).

Sumiasten kirkko kuvattuna 9.10.2011 (S&J).

Sumiasten kirkonkylän keskustan asuin- ja liikerakennus kuvattuna 9.10.2011 (S&J). Liiketiloissa toimi kuvaushetkellä lahjatavaraliike 'Sumiaisten Vanharouva'. Rakennus taitaa olla entinen pankkitalo?

(Wikipedia, 2011): Sumiainen (epäv. ruots. Sumiais) oli Keski-Suomessa sijainnut Suomen kunta. Sumiaisten alueen väkiluku 2009 on 1266 ihmistä, josta kirkonkylällä 442 (31.12.2009, lähde Äänekosken kaupunki). Sumiaisten alueen pinta-ala on 308,35 km², josta 78,77 km² vesistöjä. Sumiainen on Keitelejärven lahtien pirstomaa mäkimaata. Sumiaisten taajaman keskus, kirkonkylä, sijaitsee Sumiainen- ja Ala-Keitele-järvien välisellä kapealla kannaksella. Taajamasta on venereitti Keiteleen kanavan kautta Päijänteelle sekä Keiteleen ja Neiturin kanavan kautta Konnevedelle. Sumiainen on suosittua kesänviettoseutua. Äänekosken ja Suolahden kaupungit sekä Sumiaisten kunta yhdistettiin Äänekosken kaupungiksi 1.1.2007.
Valtakunnallista huomiota saavutti 1980-luvulla perustettu Sumiaisten poikamiespankki. Sumiaisissa on järjestetty vuodesta 2003 alkaen Suolirock-festivaalit. Sumiaisissa järjestetään vuosittain myös kyläpäivä, joka on seuraavan kerran 16.7. 2011.
Sumiasten kyliä: Haapakylä, Hämälänkylä, Kirkonkylä, Lohilahti, Matilanniemi, Mäkelänkylä, Pakanaranta, Raikkaus, Rannankylä, Rautianmäenkylä, Rautionmäki, Saarikas, Saarikkaankylä, Sorvapohja, Sumiainen, Sumiaiskylä, Syvälahdenkylä, Syvälahti, Taipale, Taipaleenkylä, Vihijärvenkylä ja Vihijärvi.

Sumiaisten kirkkomaa sijoittuu kauniille paikalle aivan Sumiainen- ja Ala-Keitele-järvien välistä kapeaa kannasta halkovan maantien vierelle - kuvattu 9.10.2011 (S&J).

Sumiasten kirkko ja tapuli - kaikki neljä kuvattu 9.10.2011 (S&J).

Sumiasten kirkkomaata kuvattuna 9.10.2011 (S&J).

Sumiasten kirkkomaalla (sotien sankarivainajien muistomerkit) - kaikki kuvattu 9.10.2011 (S&J).


Sumiaisten kirkonkylän keskustan näkymiä:

Neljä näkymää Sumiasten kirkonkylän rakennuksista - 9.10.2011 (S&J).


Sumiaisten urheilukenttä:

Sumiaisten urheilukentällä 9.10.2011 (S&J).

Syksy saapunut Sumiaisten stadionille - 9.10.2011 (S&J).


Sumiasten vapaakirkon rakennus ~ 9.10.2011 (S&J).

Äänekosken sivullemme #2.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Alkusivun hakemistoon