Tampereen jalkapallohistoriikkia:

(Jukka Joutsi * viimeiset muutokset: 5.2.2017).

Tampereen urheiluelämän alkumetreiltä:
'Tästä lähdettiin liikkeelle 1900-luvun alussa':

Pellavatehtaalla 'Tempaistiin' v.1901:

Tehdaskaupunki Tampereen jalkapallohistorian alkuvaiheiden kartoituksessa on syytä katsoa hieman syvemmällekin urheiluelämän kehitystä kaupungissa. Pellavatehtaan osuus Tampereen urheilulle on merkittävä ja siksi lienee syytä aloittaa niinkin varhaisesta vaiheesta kuin vuodesta 1901, jolloin Pellavatehtaalla perustettiin 'Tampereen Pellavatehtaan Konepajan Voimistelu- ja Urheiluseura Tempaus'. Tampereella oli perustettu jo v.1896 'Pyrintö', johon tehtaiden työläisillä ei juurikaan asiaa ollut.
Jalkapallosta ei silloin vielä tiedetty mitään, mutta kehityskulku johti väistämättä nahkakuulankin ilmestymisen aikaa myöten Pellavatehtaalle ja uuteen ilmiöön silloiset seurat 'työväestön ja porvarien' puolella joutuivat ottamaan kukin kantaa omissa jäsenkokouksissaan.
Pellavatehtaan työväen 'alkuseuroista' fuusioitui 21.3.1920 myöhemmin valtakunnan jalkapalloilulle paljon antanut 'Tampereen Kisatoverit' (TKT).

('Pellavasta ja Petsamosta maailman kentille - TKT, 1920-1995'-kirja):
Tampereen Pellavatehtaan Konepajan Voimistelu- ja Urheiluseura Tempaus perustettiin vuonna 1901. Tampereen Pellavatehtaan Voimistelu- ja Urtheiluseura Riento aloitti toimintansa 13.10.1903. Seurojen välillä ei pöytäkirjojen mukaan ollut kanssakäymistä ennen vuotta 1912, jolloin Tempaus lainasi urheiluvälinekaappiaan Riennolle. Tästä käynnistyi yhteistoiminta ja syksyllä 1915 nostettiin esille kysymys seurojen yhtymisestä, mutta ratkaisua ei syntynyt, vaikka molempien harjoituspaikat olivat tehtaan tiloissa.
Vuonna 1917 esitettiin taas seurojen yhdistymistä ja kolmantena seurana oli Lapinniemen Visa, mutta ratkaisuun ei päästy ennen kansalaissotaa.
Kansalaissodan jälkeen SVUL vaati erotettavaksi ne seurat, joiden jäsenmäärästä yli puolet oli osallistunut sotaan punaisten puolella. Riento ja Tempaus joutuivat tästä syystä SVUL:n ulkopuolelle, sillä niiden jäsenistöstä noin 80% soti punaisten puolella.
Työväen Urheiluliiton perustavaan kokoukseen molemmat seurat lähettivät edustajansa 26.1.1919 ja liittyivät liiton jäseniksi. Tempauksen jäsenmäärä oli tuolloin 116 ja Riennon 98.
Seurojen jäsenyys TUL:ssa kävi kuitenkin mahdottomaksi, sillä TUL puolestaan aloitti puhdistusoperaation suojeluskuntalasten suhteen. Pellavatehtaan seurat vastustivat yksimielisesti suojeluskuntalaisten erottamista; päätös johtui pelosta menettää tehtaan harjoitussalit, jos erottamisiin olisi ryhdytty. Tilanteen kehityttyä näin vaikeaksi nostettiin 1919 esille taas kysymys seurojen yhdistämisestä.
Lapinniemen Visa jättäytyi kuitenkin hankkeesta pois ja näin uuden seuran perustavassa kokouksessa 21.3.1920 olivat mukana vain Tempaus ja Riento. Tempauksen jäsen Hugo Mattila avasi kokouksen, johon oli saapunut 70 henkeä. Samassa kokouksessa päätettiin liittyä Työväen Urheiluliittoon. Perustavassa kokouksessa ei tarvittu äänestyksiä uuden seuran nimestä - yksimielisesti hyväksyttiin seuran nimeksi 'Tampereen Kisatoverit' (TKT).

TKT:n alkuhistoriaa juhlavan arvokkaassa valokuvassa vuodelta 1922, jolloin TKT:n johtoporras oli kokoontunut kameran eteen ikuistettavaksi kirjallisissa puuhissaan.
Takana seisomassa vasemmalta Mooses Johteinen, rahastonhoitaja Kalle Kääntönen ja Kalle Aakkula. Istumassa (vas.) Lauri Aho, Atte Tuomisto, puheenjohtaja Kusti Laaksonen ja sihteeri Lauri Suomela.

TUL:n ja SVUL:n välinen yhteistyö oli Tampereella 20-luvulla hyvin vähäistä ja kaupungilla oli hyvinkin tiedossa erityisesti TKT:n ja Tampereen Pyrinnön kaikin puolin kireät välit:
(Pellavasta ja Petsamosta maailman kentille - TKT, 1920-1995-kirja): Tampereen Pyrintö oli perustettu jo 1896 ja kun Pyrintö v.1926 kutsui TKT-johdon 30-vuotisjuhliinsa, asiaan ei kiinnitetty mitään huomiota. Tampereen Voimistelijoitten ja Tampereen Palloilijoiden kanssa oltiin sentään senverran väleissä, että TKT:n palloilijat saivat toisinaan käyttää TaPa:n Hippoksen raviradan sisällä sijainnutta jalkapallokenttää, jonka nurmipintaa pidettiin paikkakunnan parhaana.
Vuonna 1928 Moskovassa pidettyjen spartakiadien jälkeen tapahtui TUL:ssa repeämä, jonka päätteeksi liitosta erotettiin 90 seuraa. Samaan aikaan Suomessa voimistui oikeistolaisuus ja valtiovalta Lapuan liikkeen painostuksesta lopetti puhtaasti kommunistisiksi luokitellut seurat. Tampereen piirissä näistä urheilullisesti näkyvimmät olivat Tampereen Weikot, Pispalan Alku ja Ylöjärven Kiri.
Weikkojen raunioille perustettiin Tampereen Kilpa-Veljet (TKV) ja Tampereen Pallo-Veikot (TPV). Pispalassa jatkoi Tarmo Alun toimintaa ja Ylöjärvellä Kirin toimintaa jatkoi Ylöjärven Ryhti.

Tampereen jalkapalloiluhistorian alkuvuosikymmenistä todettakoon, että Suomen valtakunnalliset "mestaruudet" ratkaistiin CUP-kilpailuilla 1908-1929, eikä noina vuosina cup-finaaleihin asti päässyt yksikään Tampereella jalkapalloa harrastava seura (Suomen mestaruus-cupit 1908-1929).

Kuvassa Tampereen piirin mestarit vuonna 1921: Tampereen Kisa-Toverit (TKT). Takarivissä vasemmalta: Toivo Rantanen, Toivo Salonen, Lauri Suomela, Eino Rantanen ja Paavo Salo.
Keskirivissä vasemmalta: Arvi Niemi, Kalle Nieminen ja Eino Mäkinen - eturivissä vasemmalta: Aarne Järvi, (mv.) Herman Ekman ja Verner Hellen. Kuvasta puuttui Kalle Kääntönen (kuva TKT:n juhlakirjasta, 2000).

TKT oli perustanut palloilujaostonsa heinäkuussa 1921. Ensimmäiset jalkapalloharjoitukset pidettiin Palomäen kentällä 9.8.1921 (myöhemmin nimi muutettiin Pyynikin kentäksi). Pelaajia oli kutsuttu paikalle lehti-ilmoituksella.
TKT osallistui heti saman vuoden syksyllä 1921 Tampereen piirinmestaruussarjaan ja voitti piirinmestaruuden. Ottelutuloksista on säilynyt seuraavat: TKT-Tampereen Weikot 7-2 ja TKT-Yritys 3-1.
TKT voitti Tampereen piirinmestaruuden joka kesä vuoteen 1925 asti, jolloin Weikot voitti Kisa-Toverit loppuottelussa luvuin 4-3. Vielä vuoden 1923 finaalissa TKT oli voittanut Weikot murskaluvuin 13-0.

Kesällä 1923 pelattiin Tampereella ensimmäinen kansainvälinen jalkapallo-ottelu, kun Pyynikille saapui Neuvostoliitosta jonkinlainen 'maajoukkue'. Vastassa oli Tampereen piirin joukkue, jonka pelaajista yhdeksän oli TKT:sta. Itänaapurit voittivat 2000 katsojan edessä pelatun näytösottelun luvuin 6-0.

Kesällä 1925 TKT selviytyi jopa TUL-liittonsa jalkapalloilumestaruuden loppuotteluun. Finaali pelattiin rankkasateessa Hämeenlinnassa loppusyksystä 1925. TKT hävisi luvuin 0-4 Helsingin Kullervolle.

TKT voitti piirin mestaruudet vielä vuosina 1927-29, mutta muuten TKT:n jalkapallopuolen kehitystä 20-luvun loppupuolella kuvaillaan TKT:n juhlakirjassa termillä pientä taantumaa. TKT harjoitteli pääsääntöisesti Kasarmin kentällä, mutta ottelut pelattiin Pyynikillä.
Jalkapalloilijoiden olot tamperelaisissa seuroissa olivat vielä 1920-luvulla kurjia. TKT:n pelaajat saivat ostaa vuonna 1924 ensimmäisen uuden jalkapallonsa ja sitäkin kehoitettiin käyttämään säästeliäästi. TKT:n naisjaosto oli muuten samaan aikaan 1924 anonut lupaa ostaa yhden pesäpallon rientoihinsa, mutta TKT:n hallinto oli ollut säästölinjalla ja ilmoitti, että seuran vanha pesäpallo pystytään vielä korjaamaan.
Jääpallo tuli TKT:n ohjelmaan Tampereelle Viipurista v.1921 muuttaneen Väinö Anttilan mukana. Jääpalloa pelasivat talvisin melkein samat miehet kuin kesäisin jalkapalloa. Jääpalloa pelattiin vuodet 1921-31 työväen luistinradalla Näsijärvellä Mustanlahden suulla - muuten hyvä pelipaikka, mutta jäärailoja piti varoa!

TKT:n nimekkäin jalkapalloilija 1920-luvulla oli Eino Rantanen, joka oli Suomen työläisolympiajoukkueessakin mukana vuosina 1925, 1931 ja 1937.

1930-39 (Ennen sotia):

Tamperelaisseurat eivät ylimmällä sarjatasolla 1930-luvulla.

Suomessa alettiin pelata virallisia SM-sarjoja vuonna 1930. Ylintä sarjatasoa kutsuttiin nimellä 'A-sarja' vuoteen 1935 asti, jolloin nimeksi tuli jo Mestaruussarja eli SM-sarja (alkaen 1936). Toinen sarjataso oli nimeltään B-sarja ja vuodesta 1936 alkaen 'Itä-Länsi'-sarja.

Vuoden 1933 Jalkapallokirjan mukaan (Hugo Valpas) tamperelaisjoukkueet kuuluivat vielä kaudella 1933 yhdistettyyn Hämeen-Satakunnan piiriin, johon tamperelaisten lisäksi kuului seuroja Hämeenlinnasta, Jämsänkoskelta, Porista ja Raumalta kaikkiaan yksitoista.
Tampereelta kaudella 1933 olivat piirin kirjoilla seuraavat joukkueet: Tampereen Palloilijat (perustettu 1921), Tampereen Ilves (per. 1931) ja Tammerfors Bollklub (TBK).
TaPa:n puheenjohtajana toimi kaudella 1933 hammaslääkäri Tauno Järveläinen ja sihteerinä prokuristi Yrjö Järveläinen. Pelipaita oli punavalkoraidallinen, housut valkoiset ja sukat mustat.
Tampereen Ilveksen puheenjohtajana ja 'managerina' toimi lehtori Niilo Tammisalo, sihteerinä harjoittelija E.Boman. Pelipaita oli mustavihreä poikkiraidoilla, housut mustat ja sukat mustat vihreällä yläraidalla.
TBK:n kohdalla mainitussa Jalkapallokirjassa on vain merkintä: tiedot puuttuvat.

Kaudelle 1934 raumalaiset ja porilaiset seurat yhdessä perustivat 'oman' Satakunnan piirin, jolloin tamperelaisten vierailut länteen harvenivat merkittävästi. Oman kaupungin joukkueiden lisäksi kohdattiin lähinnä Hämeenlinnan Tarmoa ja HPK-seuraa.

Tamperelaiset seurat eivät päässeet 1930-luvulla kertaakaan A-sarjaan tai Mestaruussarjaan.

Tampereen Palloilijat (TaPa) 'Itä-Länsi'-sarjan (ent. B-sarjan) länsilohkossa 1937.

TKT ja TPV pelailivat keskinäisiä paikallisotteluita TUL:n mestaruussarja- ja piiriotteluissa.

Yleismaailmallisen laman ohella myös TKT:n jalkapalloilu oli uuvahtanut 30-luvun alussa. Vastaperustettu Tampereen Pallo-Veikot (TPV) vei vuosikymmenen kolme ensimmäistä TUL:n Tampereen piirinmestaruutta. Nuorennettu TKT kuitenkin yllätti ja nousi jo vuonna 1933 TUL:n loppuotteluun, missä viipurilainen Talikkalan Toverit oli kuitenkin uudella Tammelan Pallokentällä maalein 2-1 parempi. Tällöin TUL:n mestaruus ratkottiin vielä cup-systeemillä. Samana vuonna kaatui TPV piirin loppuottelussa TKT:lle luvuin 2-1.
TKT:n johtavin pelaaja Eino Rantanen kyllästyi seuransa sen hetkisen jalkapalloilun tilaan ja siirtyi 18.4.1932 TPV:n paitaan. Rantanen sai seuraavassa TPV:n ja TKT:n paikallisottelussa kokea entisen seuransa puolustajien Reino ja Vilho Rinteen 'kostotoimet' - häntä potkittiin jalkoihin kuin vierasta sikaa. Rantanen kirjoitti otteluselostuksia tuolloin Kansan Lehteen ja kosti sanan säilällä kentällä entisiltä seurakavereiltaan saamansa kolhut.

TKT ja TPV pelasivat liittonsa mestaruussarja- ja piiriotteluita Pyynikillä ja Tammelassa. Varsinkin Pyynikillä paikallisottelut olivat tulikuumia. Molempien joukkueiden kannattajia oli paikalla suunnilleen yhtä paljon ja he sijoittuivat tarkasti omiin ryhmiinsä kentän katsomoissa. Puolueettomat katsojat jäivät juoksuradalle seuraamaan pelitapahtumia, etteivät leimautuisi katsomossa jomman kumman seuran kannattajiksi.
TUL:ssa oli 1930-luvulla noin 60-70 jalkapalloseuraa mukana toiminnassa ja TPV oli niistä menestyksekkäin. TKT tuli aivan perässä. TUL:n ylintä sarjatasoa kutsuttiin aluksi 'Suursarjaksi' ja sittemmin 'TUL:n mestaruussarjaksi'. Erikseen pelattiin sitten vielä TUL:n piirin sarjoissa piirin mestaruudesta.

Vierasmatkoilla sattui ja tapahtui. Suursarjassa pelasi KTP ja matkat Kotkaan olivat tamperelaisille aina vaikeita. TKT:n pelaajat tarvitsivat Kotkassa usein virkavallan apua selvitäkseen pelikentältä ehjin nahoin pois. KTP:n kannattajajoukko mm. kivitti Kotkassa TKT:n maalivahti Väinö Mikkolaa, jolloin erotuomari joutui kutsumaan poliiisit paikalle. Peli päättyi lopulta 1-1, mutta hurjistunut kotkalaisyleisö ei päästänyt vieraitaan kentältä pois. Poliiisien oli saattueella turvattava tamperelaisten poistuminen kaupungista.

Vuonna 1935 TKT sijoittui TUL:n suursarjassa kolmanneksi Töölön Vesan ja TPV:n jälkeen.

TKT:n vuoden 1936 edustusjoukkue. Pelimiehet takana vasemmalta: Toivo Rantanen, Otto Viitanen, Väinö Mäki, Jussi Bärman, Paavo Laine ja Arvo Heimo. Eturivissä vasemmalta Lennart Palmu, Mauno Heliö, (mv.) Otto Salonen, Antti Mäkinen ja Eino Välttilä.

TKT:n Arvo Heimo oli jo vuonna 1934 aloittanut nuorten joukkueen valmentamisen ja kun TKT putosi TUL:n mestaruussarjasta 1938, olikin aika vaihtaa nuoremmat miehet kentälle suoraan Arvo Heimon nuorten joukkueesta.
Nuorten voimin TKT olikin nousemassa takaisin TUL:n mestaruussarjaan karsinnoista, mutta yhteiskunnallinen kireä poliittinen tilanne esti karsintasarjan pelaamisen kokonaan (1939). TKT:n nuorennnettu joukkue osoitti kuitenkin liittonsa piirisarjassa taitonsa peittoamalla TUL:n mestaruussarjassa pelanneen Tampereen Yrityksen luvuin 9-1.
TKT:n maalivahti ja kapteeni tuolloin oli Palloliiton Tampereen piirin vuoden 2000 kunniapuheenjohtaja Vilho Halme.

1930-luvun paras pelimies TKT:ssa oli Otto Viitanen. Hän oli siirtynyt 20-vuotiaana seuraan v.1930 Tahmelan Vesasta. Koulutukseltaan Viitanen oli rakennusmestari ja hän joutuikin jatkuvasti eri 'porvariseurojen' värväysyritysten kohteeksi, mutta pysyi kuitenkin TKT:ssa, vaikka välillä työpaikan menetyskin roikkui ilmassa.
Otto Viitaselle oli suunniteltu TKT:n päätoimista päävalmentajan virkaa, mutta hän ei itse ajatukselle lämmennyt. Hänen tilalleen valmentajaksi ryhtyi Paavo Laine.
Toivo Rantanen ja Väinö Mäki TKT:n pelaajista olivat Otto Viitasen ohella TUL:n liittojoukkueen vakiomiehiä 1930-luvulla.

1939-45 ('Sotavuodet'):

Sotavuosina 1939-45 suomalainen jalkapallosysteemi oli tietenkin sekavassa tilassa. Pelaajat olivat suurimmaksi osaksi asepalveluksessa ja vaikka sarjoja yritettiinkin vaikeissa oloissa pyörittää, ei sarjalohkoja tahdottu millään saada valmiiksi.
Tamperelaiset seurat eivät olleet sotavuosina 1939-45 kertaakaan mukana yritetyissä Mestaruussarjaa vastaavissa 'sarjavirityksissä' tai cup-kilpailuissa loppufinaaleissa (Sotavuosien 1939-45 sarjataulukot).

Tampereen Palloilijat (TaPa) 'Itä-Länsi'-sarjassa (ent. B-sarjassa) 1940-41.

TKT mukana TUL-sarjoissa sotavuosina:

Välirauhan kesänä 1940 TKT pääsi uusimaan TUL:n Tampereen piirin mestaruudesta TPV:n kanssa, mutta hävisi ottelun 1-4.
Miesten ollessa asepalveluksessa TKT:n tuloksellinen nuorisojoukkuetoiminta pääsi oikeuksiinsa ja TKT:n 16- ja 18-vuotiaiden joukkueet voittivat v.1942 piirin mestaruuden.
TKT:n 18-vuotiaat selvisivät 1942 aina TUL:n finaaliin asti, mutta hävisivät kuitenkin TuTo:lle selkeästi 0-7.
Kesällä 1944 TKT:n 18-vuotiaat olivat taas voittamassa piirin mestaruutta, mutta Lamminpään Korpi teki vastalauseen - TKT oli käyttänyt joukkueessaan yli-ikäisiä pelaajia. Riita kasvoi sellaisiin mittoihin, ettei sotavuosien yleisessä ahdingossa sarjaa saatu koskaan pelatuksi loppuun.

TKT:n 18-vuotiaiden joukkue vuonna 1945. Ylärivissä vasemmalta: Pentti Koivisto, Veikko Muro, Olavi Lilja, Pentti Peltonen ja Veikko Lindell.
Keskirivi vasemmalta: Matti Järvinen, Reino Kulmala ja Orvo Valli. Eturivi vasemmalta: Heikki Nieminen, (mv.) Mikko Lampola ja Unto Järviö.

Sodan jälkeen 1945 TKT pelasi TUL:n Suomensarjassa ja sarja käynnistettiin keväällä 1945 komeasti. TKT hankki sarja-avaukseen Pyynikille 3. toukokuuta 1945 otteluun Helsingin Jyryä vastaan torvisoittokunnan juhlistamaan tilaisuutta.

Ilves-Kissat evakkona Viipurista Tampereelle Talvisodan jälkeen v.1940.

Viipurissa seura oli perustettu v.1932 nimellä Viipurin Ilves. Koska Tampereella oli kuitenkin jo entuudestaan seura nimeltään Tampereen Ilves, jouduttiin evakkoseuralle joulukuussa 1944 antamaan uudeksi nimeksi 'Ilves-Kissat'.

1946:

Tampereen Pallo-Veikot (TPV) liittojen välisessä loppufinaalipelissä - häviäjänä.

Sotavuosien jälkeen v.1946 suomalainen jalkapalloiluelämä alkoi vähitellen päästä takaisin jaloilleen. Sotavuosien yhteishengen merkeissä vuonna 1946 pelattiin Suomen mestaruudesta siten, että ensin molemmat liitot - SPL ja TUL - ratkaisivat omien liittojensa 'mestarit' ja sen jälkeen nämä pelasivat keskenään kaksiosaisen 'finaalin' virallisesta Suomen mestaruudesta.
SPL:n paras joukkue oli VIFK (Vaasa) ja TUL:n puolelta SM-finaaliin pääsi Tampereen Pallo-Veikot (TPV). Ensimmäisen osaottelun Tampereella TPV hävisi vaasalaisvierailleen selvästi 2-5, mutta toisen osaottelun Vaasassa TPV voitti puolestaan 1-0.
Tarvittiin vielä uusintaottelu, joka pelattiin puolueettomasti Helsingissä. VIFK osoitti nyt kiistattoman paremmuutensa voittamalla extra-finaalin luvuin 5-1.

1947:

.
Suomen sarjat oli aloitettu loppukesällä 1946 ja pelattiin loppuun keväällä 1947.
SM-sarja 1947-48 alkoi elokuun alussa 1947 ja pelattiin loppuun kesällä 1948 - ilman tamperelaisjoukkueita.

TKT:n Liljan veljeksistä Kalevi valittiin v.1947 TUL:n liittojoukkueeseen ja Olavi (Olli) B-liittojoukkueeseen.
TKT nousi TUL:n mestaruussarjaan kesäksi 1948, mutta silloin olivat alkamassa SPL:n ja TUL:n yhteisetkin sarjat, jolloin TUL:n omat sarjasysteemit menettivät luonnollisesti arvostustaan.

1948:

Ilves-Kissat voitti Suomen sarjan etelälohkossa ja nousi SM-sarjaan 1949.

TKT ja TPV samassa Suomen sarjan pohjoislohkossa 1948

.

SM-sarja 1947-48 alkoi elokuun alussa 1947 ja pelattiin loppuun kesällä 1948 - ilman tamperelaisjoukkueita. Suomisarjan etelälohkossa pelasi kuitenkin Ilves-Kissat, joka voitti lohkonsa ja nousi SM-sarjaan seuraavalle kaudelle 1949.

Suomensarjan pohjoislohkossa pelasivat samaan aikaan tamperelaisjoukkueet TPV ja TKT, jotka molemmat sijoittuivat alunperin 16 joukkueen (!) sarjassa keskivaiheille. Pohjoislohkon voitti KuPS, joka Ilves-Kissojen kanssa nousi SM-sarjaan seuraavalle kaudelle.

TKT pelasi kaudella 1948 myös TUL:n omaa mestaruussarjaa, mutta sitä ei yleisesti juurikaan arvostettu sen jälkeen, kun TKT ja TPV pelasivat myös TUL:n ja SPL:n yhteisessä Suomensarjassa.

Elokuussa 1948 TKT kohtasi Kuopiossa KuPS:n ja kun tamperelaisilla ei ollut käyttöä isäntien antamille 20 vapaalipulle, Olavi Luukila pistettiin kentän ulkopuolelle niitä salaa 'kauppaamaan' matkakassan vahvistukseksi. Hän kaupitteli lippuja väärille ihmisille, KuPS teki kantelun jalkapallon yhteistyövaliokunnalle ja Luukila yksistään sai puoleln vuoden pelikiellon, jolla ei sikäli ollut merkitystä, että talvikuukausina ei muutenkaan pelejä enää ollut.

1949:

Ilves-Kissat SM-sarjassa 7. sijalla - säilytti sarjapaikkansa.

Ilves-Kissat sijoittui vuoden 1949 kahdentoista joukkueen SM-sarjassa seitsemänneksi.

TKT putosi Suomensarjasta Maakuntasarjaan (SPL) kaudelle 1950.

TKT:n Olavi Lilja pelasi 15.5.1949 Suomen A-Maajoukkuepaidassa Helsingin Olympiastadionilla Englantia vastaan - vaikka Suomi hävisi 0-4, Liljan ensimmäinen A-maaotteluedustus säväytti Tampereen jalkapalloväkeä.

Aivan 40-luvun lopulla Pyynikillä tehtiin tamperelaista jalkapallohistoriaa - kaupungissa pelattiin ensimmäinen iltavalaistusottelu. Jalkapallo oli maalattu valkoiseksi (!) - itse pelissä TKT osoittautui paremmin hämärässä näkevämmäksi yhdistelmäksi kuin TPV, sillä pelin TKT voitti peräti 10-1.

1950:

Ilves-Kissat voitti ensimmäisen kerran Suomen mestaruuden!

G.Pohjolan herkullinen 'pilapiirros' Aaamulehdessä SM-sarjan puolivälin tilanteesta. I-Kissat selvisi 'huipulle'. TPS ja KTP ehtivät toisen kierroksen aikana vielä vaihtaa paikkojaan vuorikiipeilyssä.

Ilves-Kissat voitti ensimmäisen Suomen mestaruuden Tampereelle v.1950. Samalla mestaruus meni ensimmäistä kertaa Suomessa pois rannikoiltamme maan keskiosiin.

TKT nousi TUL:n systeemeistä Suomensarjaan (SPL) kaudelle 1951.

TKT ei löydy SPL:n vuoden 1950 Jalkapallokirjasta Maakuntasarjoistakaan, joten TKT pysytteli visusti TUL:n turnauksissa. Seuraavalla kaudella 1951 TKT tuli kuitenkin olemaan mukana SPL:n Suomensarjassa.
Olli Lilja pelasi kuitenkin kauden 1950 aikana yhteensä neljä A- ja B-maaottelua (vanhempi veli Kalevi avasi myös B-maajoukkueuransa).
Kesällä 1950 - heinäkuussa - valittiin Suomesta Tsekkoslovakiaan pelimatkalle ns. 'uusien kasvojen joukkue', johon pääsivät mukaan TKT:n Olavi Lilja ja Veikko Muro. Tähän joukkueeseen kuului muuten myös Åke Lindman (HIFK), jonka ensimmäinen elokuvarooli oli jo takanapäin ('Hornankoski' - 1949).


Kissalan Pojat (KPojat) ~ Maakuntasarjan länsilohkossa 'B'.

KPojat (1950): puheenjohtaja: V.Hovivuori, huoltaja: U.Kähärä, pelipaita keltainen mustalla poikkijuovalla.

Tammerfors Bollklubb (TBK) ~ Maakuntasarjan länsilohkossa 'B'.

TBK (1950): puheenjohtaja:H.Sandbacka, huoltaja: O.Lunden, pelipaita sininen - housut valkoiset.


SPL:n 'Jalkapallokirjan 1950' mukaan Tampereen piirissä oli kirjoilla vuonna 1950 lisäksi mm. seuraavia seuroja: Kangasalan Kisa, Lielahden Urheilijat, Nokian Urheilijat, Oriveden Ponnistus, Pallo-Pirkat (Pirkkala), Pyynikin Pallokerho, Tampereen Ilves, Tampereen Palloilijat ja Viljakkalan Urheilijat.

1951:

Ilves-Kissat mestaruuskrapulassa 1951 - putosi Suomisarjaan yhdellä voitolla!

Ilves-Kissat koki karvaasti tunnetun mestaruuskrapula-ilmiön, edelliskauden mestarit putosivat v.1951 SM-sarjasta yhdellä voitolla ja kolmella tasapelillä 18 ottelusta!

TKT nousijana Suomensarjassa (SPL) - säilytti sarjapaikkansa.

Kaudella 1951 Suomensarjaan noussut TKT kärkkyi koko kesän ajan nousupaikkaa jopa SM-sarjaan seuraavalle kaudelle, mutta syksyllä TKT kuitenkin päätyi sarjassa toiseksi ja nousuhaaveet jäivät.


Kuvassa linja-autoaseman ja Ratinan stadionin aluetta kesällä 1951, takana oleva sorakuoppa oli juuri tasattu urheilukentäksi (Ratinan stadioniksi). Olympiavuonna 1952 kentällä pelattiin muutamia klassikoiksikin muodostuneita otteluita (mm. Jugoslavia-Neuvostoliitto 5-5 * katsojia 17000).

Ratinanniemi oli alkuaan korkea hiekkaharju, jota alettiin käyttää hiekanottopaikkana 1900-luvun alussa. Ratinaan oli syntynyt 1920-luvulle tultaessa valtava kuoppa, joka sai asemakaava-arkkitehti E. Kaalamon kehittelemään ajatusta Ratinan stadionista vuonna 1932. Kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt sen asemakaavaa, mutta päätti rajoittaa hiekanottoa, jotta rakentaminen olisi myöhemmässä vaiheessa mahdollista. Talvella 1936 Ratinaan sijoitettiin kunnallinen luistinrata, joka menestyikin hyvin.
Sodan jälkeen esitettiin uusi suunnitelma urheilukeskuksesta. Ehdotusta puolsi Tampereen Urheilutalosäätiö, mutta kaupungin hallituksen asettama toimikunta totesi, ettei ahtaalle Ratinanniemelle voitu sijoittaa kaikkia suunniteltuja rakennuksia. Sen sijaan kompleksin, joka sisältäisi urheilukentän, pienoisstadionin katsomoineen ja puku- ym. suojineen, sisäradan, koripallohallin, uimahallin sekä jokusen voimistelu- ja voimailusalin, tulisi riittää. Urheilukentän katetulle katsomolle toimikunta asetti vaatimuksen 5 000 istumapaikasta ja 20 000-paikkaisesta avokatsomosta. Se tulisi myös varustaa irrotettavilla istuimilla niin, että jos kaikki katsomotilat käytettäisiin istumatiloina, katsojia mahtuisi kentälle 15 000. Toimikunnan katselmuksen jälkeen käynnistettiin toinen suunnittelukilpailu.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 1951 kilpailun voittaneen Yrjö Lindegrenin suunnitelman. Seuraava vuosi 1952 oli olympiavuosi, ja kisoja silmällä pitäen oli luonnollista, että ensimmäiseksi rakennettaisiin alueen kenttä ja katsomo. Ruoho keskikentälle oli kylvetty jo 1949.
Tilapäiset fasiliteetit eivät täyttäneet suuria vaatimuksia, mutta kentällä kuitenkin pelattiin kaksi karsintasarjan sekä kolme alkusarjan ottelua. Karsintasarjassa paremmuutta mitattiin otteluissa Tanska–Kreikka (7 000 katsojaa) sekä Italia–USA (10 000). Alkusarjan ottelut olivat tasapeliin 5–5 päättynyt maali-ilottelu Jugoslavia–Neuvostoliitto (17 000), pohjoismainen ottelu Ruotsi–Norja (4 200) sekä uusi koitos Jugoslavian ja Neuvostoliiton välillä 22. heinäkuuta, joka päättyi Jugoslavian voittoon 3–1.
Stadionsuunnitelma uusittiin vuonna 1955 ja uusi kaava todettiin erittäin onnistuneeksi. Katsomon katsottiin olevan rakennusjärjestyksessä kaikkein tärkein. Ilman sitä Tampereelle ei olisi mahdollista saada arvokilpailuja. Sen valmistuminen sai kuitenkin odottaa aina vuoteen 1966 saakka. Kun rakennustöiden aloittamisesta sitten piti päättää vuonna 1960, tuli esiin jälleen uusia kysymyksiä. Näistä suurin koski stadionin sijaintipaikkaa, joka oli alkanut mietityttää. Useat tahot esittivät, ettei stadionia rakennettaisikaan Ratinaan vaan Kaupin urheilupuistoon. Ajatuksen kannattajat perustelivat näkemystään sillä, että Ratina oli liian ahdas paikka, jonne ei mahtuisi pysäköintipaikkoja. Tästä seurasi mittavaa viivytystä ja niin Ratinan stadion valmistui vasta vuonna 1966.
Stadionin peruskorjaus valmistui vuonna 2004. Ratinassa järjestettiin yleisurheilun Kalevan kisat 24.–27. heinäkuuta 2008. Kesäkuussa 2012 stadionilla järjestettiin Tanssipidot-tapahtuman pääjuhlakonsertti, Velisinfonia. Joulukuussa 2013 järjestetään jääkiekon Liigan ulkoilmaottelu, jossa kohtaavat tamperelaisseurat Tappara ja Ilves.
Ratinan nurmella kotiottelunsa pelasi entinen tamperelainen veikkausliigajoukkue Tampere United. Kyseessä oli Veikkausliigan suurin stadion TamUn pelatessa liigassa. Ratinan soveltuvuudesta jalkapallokäyttöön on keskusteltu, koska juoksuratojen takia katsojat ovat varsin kaukana kenttätapahtumista. Ratinalla järjestettiin vuonna 2016 yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu (Wikipedia, 2017).

1952:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

TKT Suomensarjassa - säilytti sarjapaikkansa.

TKT kilvoitteli taas koko kesän nousupaikasta SM-sarjaan, mutta sijoittui syksyllä kuitenkin sarjassa kolmanneksi.

1953:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

TKT Suomensarjassa - säilytti sarjapaikkansa.

TKT sijoittui taas kolmanneksi, vaikka seura oli ennalta ollut valtakunnan lehdistössä ehdoton ennakkosuosikki SM-sarjaan nousijaksi. Toistuvat pettymykset Suomensarjaan juuttumisesta saivat TKT:n 'tähtipelaajat' tuskastumaan ja kauden 1953 päätteeksi TKT:n nimimiehistä lähti suuri joukko pelaajia seuraavaksi kaudeksi Ilves-Kissoihin: Kalevi ja Olavi Lilja, Aarno Niinimäki, Simo Lehmusvirta ja Antti Kaivonen. Yrjö Kivistö siirtyi kaudeksi 1954 TPV-paitaan.
Joukkopako TKT:sta Ilves-Kissoihin aiheutti luonnollisesti närää seurojen välille ja TKT-kannattajat katsoivat suosikkiensa siirtyneen kilpailijaseuraan rahan perässä, vaikka siirtolaiset itse korostivat urheilullisia syitä. Ilves-Kissat pelasi kuitenkin kesällä 1954 TKT:n kanssa Suomensarjassa, eikä vahvistumisestaan huolimatta noussut SM-sarjaan (nousu toteutui vasta 1955). TKT:n juhlakirjassa vihjaistaan, että pelaajajoukko tuskin itse rikastui siirrostaan, mutta yhden nimeltä mainitsemattoman TKT-puuhamiehen epäiltiin pistäneen siirron yhteydessä rahaa taskuunsa siirtojen järjestelyistä.

TKT:n edustusmiehistö Ratinassa vuonna 1953: Takarivissä vasemmalta: Aarno Niinimäki, Simo Lehmusvirta, Erkki Lahtinen, Usko Lehto, Olavi Lilja ja Veikko Muro.
Edessä vasemmalta Olavi Luukila, Reijo Järvenpää, (mv.) Antti Kaivonen, Kalevi Lilja ja Veikko Forsblom.

1954:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

TKT Suomensarjan länsilohkossa (kolmantena).

TKT:n ja Ilves-Kissojen välit olivat tulehtuneet kauden 1953 päätteeksi tapahtuneen pelaajien joukkopaon vuoksi - viisi nimimiestä oli siirtynyt TKT:sta Ilves-Kissoihin. Kun kesällä 1954 TKT ja Ilves-Kissat kohtasivat kentällä toisensa, tamperelaiset aistivat poikkeuksellistä 'sähköä' ilmassa ja paikalle saapui ennätyksellinen 4049 maksaneen katsojan yleisö.

Ilves-Kissat Suomensarjassa - säilytti paikkansa.

1955:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

Ilves-Kissat nousi Suomensarjasta SM-sarjaan kaudelle 1956.

TKT Suomensarjassa - säilytti sarjapaikkansa.

1956:

Ilves-Kissat SM-sarjassa nousijana 4. sijalla.

TKT Suomensarjassa - säilytti sarjapaikkansa.

TKT:n edustusmiehistö pelaili Suomensarjassa paikkansa säilyttäen, mutta seuran A-nuoret voittivat nuorten Suomen mestaruuden valmentajansa Kalle Kaitilan johdolla.

TKT:n Suomen nuorten mestaruuden joukkue juhlaryhmäkuvassaan - takana vasemmalta: valmentaja Kalle Kaitila, Leo Sippola, Eino Luukila, Reijo Luoma, Reima Mervas ja Rainer Niinimäki.
Keskellä vasemmalta Juha Palo, Juhani Eiranto ja Alpo Alakoski. Eturivissä vasemmalta Raimo Kallio, (mv.) Pekka Perttula ja Reijo Mäenpää.
Pelaajista Rainer Niinimäki (s.1937) pelasi TKT:n edustusjoukkuessa vuodet 1956-59, vietti sitten vuodet 1960-61 Australiassa ja palattuaan Suomeen pelasi TKT:ssa kauden 1962. Mestaruussarjatasolle Niinimäki nousi Ilves-Kissoissa kaudelta 1963 ja neljä kautta Ilves-Kissoissa ylimmällä sarjatasolla (1964-67) kruunasi häne uransa. Kaudella 1968 hän pelasi vielä Suomensarjassa TPV-paidassa.
Leo Sippola sai myöhemmin urallaan myös maistaa SM-sarjan menoa - kaudella 1963 hän edusti TaPa:a ylimmällä sarjatasollamme.
Petsamon kentällä oli eittämättä tehty hyvää juniorityötä TKT-lipun alla, sillä seuran A-juniorien menestys ei jäänyt vielä tähän. TKT:n junioritoiminta oli kokenut merkittävän piristysruiskeen kesällä 1954, kun TKT oli ensimmäistä kertaa päässyt mukaan SPL:n kanssa yhteisiin A-, B- ja C-junioreiden piirinsarjoihin.

TKT Cup-finaalissa - hävisi kuitenkin 1-2 Pallo-Pojille.

TKT:n edustusmiehistö kohautti kaudella 1956. Edelliskesänä oli aloitettu Suomen cup-mestaruuksista pelaaminen ja kesän 1956 aikana Suomensarjassa pelannut TKT raivasi itsensä jopa Cup-finaaliin asti. Olympiastadionilla pelatussa finaalissa TKT kohtasi helsinkiläisen Pallo-Pojat ja tiukan ottelun TKT hävisi luvuin 1-2.

1957:

Ilves-Kissat SM-sarjassa 5. sijalla.

TKT Suomensarjassa - 2. sijalla.

TPV Maakuntasarjassa - nousi Suomensarjaan kaudelle 1958.

1958:

Ilves-Kissat SM-sarjassa - putosi karsintapelin kautta Suomensarjaan.

Ilves-Kissat jäi kaudella 1958 SM-sarjassa Haka:n kanssa tasapisteissä jakamaan kolmannen putoajan paikkaa (sijat 7. ja 8.).
Tarvittiin uusintaottelu, jonka Haka voitti 4-1. Haka säilyi SM-sarjassa ~ Ilves-Kissat putosi Suomensarjaan kaudelle 1959. Ilves-Kissojen leirissä putoamiseen liittyi katkeraa 'kabinettipeliä'.
Tampereen kaupunkijoukkue teki matkan Kieviin syksyllä 1958. SM-sarjalaiset Ilves-Kissojen pelaajat muodostivat joukkueen rungon. Matka jäi jalkapallohistoriaan (varsinkin Tampereella Ilves-Kissojen leirissä) ikävällä tavalla. SPL oli määrännyt kylmästi SM-sarjasta putoamisen ratkaisevan uusintaottelun Hakaa vastaan päivämäärälle, jolloin jo kauan ennalta suunniteltu ja päätetty Tampereen kaupunkijoukkueen matka Kieviin oli käynnissä. Ilves-Kissojen avainpelaajia oli siis 'kaukana kotoa', kun uusintaottelua pelattiin - ja pudottiin seuraavalle kaudella Suomensarjaan.


TKT Suomensarjassa - 4. sijalla.

TKT:n edustusmiehistö pelaili Suomensarjassa paikkansa säilyttäen, mutta seuran A-nuoret voittivat toisen nuorten Suomen mestaruutensa - valmentajana nyt Veikko Forsblom.

TKT:n Suomen nuorten mestaruuden 1958 voittanut joukkue ryhmäkuvassa: Takana vasemmalta Rauno Kestilä, Ismo Virola, Ilkka Eiranto, Viljo Niinimäki ja Lasse Luhtala.
Keskillä vasemmalta Reijo Koivisto, Heikki Rustanius ja Heikki Majanlahti. Edessä vasemmalta Juhani Nurmi, (mv.) Pekka Perttula ja Raimo Jokela.
Pelaajista Rauno Kestilä (s.1940) pelasi myöhemmällä 'aikuisurallaan' yhden A-maaottelun. Hän pelasi TKT:n edustusjoukkueessa kaudet 1960-61, siirtyi TaPa-paitaan kausiksi 1962-63, värvättiin Lahden uuteen UponPallo-seuraan vuosiksi 1964-68 ja päätti uransa neljään SM-kauteen Kuusysin valkoisissa paidoissa 1969-72.
Viljo Niinimäki (s. 1939) pelasi TKT:n edustusjoukkueessa vain kauden 1962, kunnes siirtyi Ilves-Kissoihin vuosiksi 1963-67.
Heikki Majanlahti (s. 1939) pelasi TKT:n edustusjoukkueessa vuodet 1960-63 ja päätti uransa Ilves-Kissojen SM-sarjajoukkueessa vuosina 1964-66.

SPL:n 'Jalkapallokirja 1959' omisti koko aukeaman kauden 1958 Suomen nuorten mestarijoukkueen esittelyyn.


Syksyllä 1958 Tampereen kaupunkijoukkue teki matkan Kieviin ja mukana TKT:sta olivat Paavo Laine (valmentaja), Erkki Lahtinen, Reijo Järvenpää, Viljo Tuhkanen ja Raimo Eiranto. SM-sarjalaiset Ilves-Kissojen pelaajat muodostivat joukkueen rungon.


TPV nousijana Suomensarjassa - sijoittui viidenneksi.

Tamperelaisjoukkueiden keskinäiset kohtaamiset Suomensarjan länsilohkossa kaudella 1958:
Kevätkierros (1958): TKT-TPV 1-1 ja syyskierros: TPV-TKT 0-1.


Kalevan Pojat (KalPo) voitti nuorten SM-hopeaa.

Kauden 1958 Suomen nuorten hopeajoukkue esittelyssä - Kalevan Pojat (KalPo).

1959:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

TKT nousi Suomensarjasta SM-sarjaan kaudelle 1960.

TKT voitti Suomensarjan lohkonsa ja nousi kauden päätteeksi SM-sarjaan seuraavalle kaudelle 1960. Kuvassa nousunsa varmistanut joukkue kuvattuna Turun Kupittaaalla.
Takana vasemmalta Raimo Lax, Juhani Eiranto, Eino Luukila, Erkki Lahtinen, Reijo Luoma, Raimo Jokela, Reijo Järvenpää, Reijo Koivisto, Rainer Niinimäki, Reima Mervas ja valmentaja Paavo Laine.
Edessä vasemmalta valmentaja Veikko Forsblom, Kalevi Tuli, Raimo Virola, (mv.) Pekka Peltoniemi, Olavi Luukila, Viljo Tuhkanen ja Heikki Majanlahti.

Nousijoista puolustaja Kalevi Tuli (s.1937) pelasi kasvattajaseurassaan (TKT) kaudet 1958-61 ja siirtyi sitten tämän kirjoittajan kotikaupunkiin Poriin, missä hän edusti RU-38-seuraa kaudet 1962-67 (kaikki Suomensarjassa).
SM-sarjan vauhtiin (kahtena kautena) Kalevi Tuli pääsi vielä Porin Ässien paidassa viettämiensä kolmen kauden aikana 1968-70. Sen jälkeen hän 'jäähdytteli' Porin Palloseurassa (PPS) muistaakseni valmentajankin roolissa. Kalevin veli Raimo (s.1941) seurasi samaa reittiä - pelattuaan kauden 1964 TKT-paidassa hän siirtyi RU-38-paitaan vuosiksi 1964-67 ja Ässien paidassa meni vuodet 1968-70. Kalevin tapaan hänkin jatkoi sitten muutaman vuoden PPS-seurassa (1973 asti).

TKT:n juhlakirjassa (2000) spekuloitiin ajatuksella, kuka olisi ollut TKT:n paras jalkapalloilija 1950-luvulla. Olavi Lilja olisi ollut ehdoton ykkönen, mutta hänen kilpensä likasi kauden 1953 päätteeksi tehty loikkaus Ilves-Kissoihin (vaikka palasikin TKT-seuraan vielä vuoden 1960 SM-sarjajoukkueeseen mukaan).
Olavi Liljan ohella Suomen maajoukkuepaidan TKT-pelaajista vetivät ylleen 1951-60 myös Kalevi Lilja, Erkki Lahtinen, Yrjö Putkisto, Timo ja Eino Luukila, Reijo Luoma, Heikki Majanlahti, Rainer Niinimäki, Rauno Kestilä ja Pentti Tavilampi (tähän listaan kirjan tekijät ovat mahduttaneet myös kaikki B- ja Nuorten maaotteluissa pelanneet mukaan).

TKT (1959): Puheenjohtaja: U.Petäjistö, valmentaja Paavo Laine, pelipaita siniharmaa - housut siniset.

TPV Suomensarjassa - sijoittui heti TKT:n taakse toiselle sijalle.

TPV (1959):valmentaja: U.Lindevall, pelipaita punainen - housut valkoiset. Seuranimi myös muodossa 'TP-V'.

Ilves-Kissat pudonneena Suomensarjassa ~ sijoittui neljänneksi.

Ilves-Kissat (1959): Puheenjohtaja T.Klinkman, valmentaja: P.Vanhanen, pelipaita valkoinen, punainen pujoliivi - housut valkoiset. Nimi myös muodossa I-Kissat.


Kalevan Pojat (KalPo) Maakuntasarjan lohkossa #6.

KalPo (1959): Puheenjohtaja ja valmentaja: J.Ohlson, pelipaita vihreä - housut mustat.

Tämän kirjoittajan muistissa KalPo:n vihreäpaidat ovat hyvin tallella 'omassa muistilokerossaan' Porin vierailuiltaan. KalPo tunnettiin Porissa siitä, että joukkueessa pelasi vuosien varrella 'kesäharjoittelunaan' tamperelaisen jääkiekkoilun legendoja kuten Kalevi Numminen ja Jarmo Vasama (kuoli autokolarissa 1966).

Tampereen Kilpa-Veljet (TK-V) Maakuntasarjan lohkossa #6.

TK-V (1959): Puheenjohtaja R.Salminen, valmentaja: R.Nurmi, pelipaita vihreä - housut valkoiset. Seuranimi usein myös muodossa 'TKV'.

Jalkapallo-TKV:n peliasun värit ihmetyttävät vuosikymmenten jälkeen, pelasihan jääkiekko-TKV aina keltamustissa peliasuissa.

Tampereen Palloilijat (TaPa) Maakuntasarjan lohkossa #6.

TaPa (1959): Puheenjohtaja Reino Lehtiö, valmentaja: E.Malin, pelipaita valkoinen - housut punaiset.


Lielahden Kipinä Aluesarjan lohkossa #8.

(Wikipedia, 2012): Lielahti on Tampereen länsipuolella, noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta sijaitseva kaupunginosa.

Messukylän Toverit (MesTo) Aluesarjan lohkossa #8.

Seuran virallisena nimenä oli 'Voimistelu- ja Urheiluseura Messukylän Toverit'. Peliasuna muistaisin olleen 'musta paita ja valkoiset housut'.

Tahmelan Vesa (Tampere) Aluesarjan lohkossa #8.

1960:

TKT nousijana SM-sarjassa - putosi suoraan takaisin Suomensarjaan.

TKT oli valmistautunut SM-sarjakauteensa ristiriitaisissa tunnelmissa. Valmentaja Paavo Laine oli vaatinut seurajohdolta kolmea kovaa vahvistusta alkavalle pääsarjakaudelle, jotta edes sarjapaikan säilyttämiseen olisi ollut realistiset mahdollisuudet. Laine oli vaatinut uutta maalivahtia, topparia ja pääsatsauksena hyökkääjä Matti Mäkelän Ilves-Kissoista. TKT:n silloinen 'voimakaksikko' Reino Järvinen-Unto Petäjistö kuitenkin ilmoitti, että TKT on Suomen paras kasvattaseura, eikä vieraaseen apuun tarvitse turvautua nytkään.

TKT:n topparina joutui kauteen valmistautumaan Reijo Järvenpää, joka olisi kuitenkin ollut sopivampi puolustajaksi. Aivan SM-sarjan alkua ennen TKT pelasi vielä harjoitusottelun Tammelassa VIFK-seuraa vastaan ja valmentajan kauhuksi Reijo Järvenpäältä katkesi pelissä käsi. Kunnollista topparin rooliin sopivaa korvajaa ei TKT:n ringistä enää siinä vaiheessa löytynyt. Muutenkin TKT:n pelaajaringissä alkoi tapahtua loukkaantumisia ja turhautumisia. Jos talvella joukkueeseen kuului 25 miestä, niin sarjan edistyessä väki väheni loukkaantumisten myötä. Ne, joille ei löytynyt peliaikaa SM-sarjassa, olivat lisäksi häipyneet joukkueesta kesän myötä vähin äänin alasarjoihin.
Syyskierroksella putoaminen takaisin Suomensarjaan alkoi näyttää ilmeiseltä ja seurassa järjestettin kriiisipalaveri. Valmentajakaksikko Paavo Laine-Veikko Forsblom siirsi kapteeninsa Erkki Lahtisen vaihtomieheksi ja tämä teki asiasta omat johtopäöätöksensä ja erosi seurasta (edusti myöhemmin vielä TaPa:a SM-pronssimitalinkin saavuttaen).

Kesällä 1960 TKT kohtasi 40-vuotisjuhlaottelussaan Tampereella N-Liitosta saapuneen Volgan Kalininin kaupungista ja hävisi 1-5. Volga vietti Suomessa pari viikkoa ja pelasi mm. Tampereen piirijoukkuettakin vastaan ja kävi pelaamassa myös Mäntässä. TKT-mies Paavo Marjamäen venäjänkielentaitoinen Valentina-vaimo toimi koko Volgan vierailun ajan tulkkina. Mainittakoon, että Paavo Marjamäen Pekka-poika tunnettiin myöhemmin Suomessa huipputason jääkiekkoilijana ja joka myös aloitti kiekkoilu-uransa TKT-nuorissa.
Syksyllä 1960 TKT teki vastavierailun Kalininiin. Tulkkia ei matkalla kai katsottu tarvittavan, koska kesälomansa ennalta matkan ajaksi järjestänyttä Valentina Marjamäkeä ei matkalle kelpuutettukaan.
TKT rahoitti Kalininiin matkaansa ajan henkeen - 'Matti-Trikoolta' ostettiin 80 punaista slipooveria. jotka menivät 'katukaupassa' N-Liitossa kuin kuumille kiville. TKT hävisi matkallaan kaikki pelit, mutta erikoisen kokemuksen tarjosi matkan eräs peli, jota oli seuraamassa peräti 38000 katsojaa.


TaPa, TPV ja Ilves-Kissat Suomensarjan pohjoislohkossa - TaPa nousi SM-sarjaan.

Tampereen Palloilijat (TaPa) nousi historiansa aikana ensimmäisen kerran SM-sarjaan kaudelle 1961. Joukkue pelasi valkoisissa paidoissa ja punaisissa housuissa. Kokoonpanosta mainittakoon Matti Jansson ja Raimo Kilpiö, molemmat tunnettiin myös huipputason jääkiekkoilijoina ~ molempien tie vei kiekkoilijoina Tampereen Poriin.

Samassa Suomensarjan pohjoislohkossa TaPa:n kanssa pelasivat TPV (kolmas) ja Ilves-Kissat (viides).


Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) nousi Maakuntasarjasta Suomensarjaan kaudelle 1961:

KalPo:n vihreissä paidoissa pelasivat vuosien varrella monet tunnetut tamperelaiset jääkiekkoilijat ~ tästä ryhmäkuvasta erottuvat Kalevi Numminen ja Jouni Seistamo. Kuvatekstiin on Jalkapallokirjan 1961 edellinen omistaja tehnyt aikoinaan myöhemmin päivityksiä seurasiirroista.

1961:

TaPa nousijana SM-sarjassa - sijoittui kahdeksanneksi (säilyi).

TKT (pudonneena), TPV ja Ilves-Kissat Suomensarjassa.

1962:

TaPa SM-sarjassa pronssimitaleilla.

TKT Suomensarjassa - säilytti sarjapaikkansa.

TKT:n miehistö Antti Kaivonen, Yrjö Kivistö, Kalevi Lilja, Olavi Luukila, Usko Lehto, Reijo Järvenpää, Aarno Niinimäki, Asser Salo, Erkki Lahtinen, Veikko Muro, Olavi Lilja, Raimo Eiranto, Eino Tuhkanen ja Simo Lehmusvirta teki kesäkuussa pelimatkan Ruotsiin, joukkuetta valmensi Paavo Laine.

Ilves-Kissat Suomensarjassa - säilytti sarjapaikkansa.

Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) Suomensarjassa - säilytti sarjapaikkansa.

1963:

TaPa SM-sarjassa - putosi Suomensarjaan 11. sijalta

Ilves-Kissat nousi Suomensarjasta SM-sarjaan kaudelle 1964.

TKT Suomensarjassa - säilytti sarjapaikkansa.

Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) Suomensarjassa.

1964:

Ilves-Kissat nousijana SM-sarjassa 7. sijalla

TaPa nousi Suomensarjasta SM-sarjaan kaudelle 1965.

TKT Suomensarjassa - säilytti sarjapaikkansa.

1965:

Ilves-Kissat ja TaPa yhdessä SM-sarjassa:

Ilves-Kissat seitsemäs - TaPa (nousijana) putosi 'jumbona' takaisin Suomensarjaan:

TKT ja TPV samassa Suomensarjan länsilohkossa.

Kesäkuun 16. päivä 1965 TKT kohtasi Suomensarjan länsilohkon ottelussaan RU-38:n Porissa. RU-38:n kokoonpanossa erottuvat TKT-taustaiset veljekset Kalevi ja Raimo Tuli, jotka pelasivat v.1968 runkopelaajina Porin Ässien SM-sarjajoukkueessa.
Raimo Määttänen tunnettiin tuolloin paremmin 'Tampereelta ostettuna' jääkiekkoilijana. TKT:n kokoonpanosta muistan hyvin isokokoisen keskushyökkääjän Eino Helmisen. Kuva on peräisin RU-38:n kyseisen ottelun käsiohjelmasta. TKT säilytti kaudella 1965 sarjapaikkansa - putosi seuraavalla kaudella.

Suomensarjan länsiohkon 1965 sarjatilanne ennen edellä mainittua kärkiottelua RU-38-TKT. Tamperelaisten vauhti ei riittänyt aivan loppusyksyyn asti, sillä SM-sarjaan nousi lopulta TPS, joka uusinnassa jätti RU:38:n Suomensarjaan seuraavallekin kaudelle.

1966:

Ilves-Kissat SM-sarjassa kahdeksantena:

TaPa pudonneena Suomensarjassa:

TKT Suomensarjassa - putosi Maakuntasarjaan.

1967:

Ilves-Kissat SM-sarjassa viimeisellä sijalla - putosi Suomensarjaan kaudelle 1968:

Kalevi Nupponen (s. 1942) siirtyi Tampereelle Lahdesta (Reipas) kaudelle 1967. Hän oli aloittanut Reipaassa kesällä 1960 ja käynyt kauden 1964 pelaamassa Ruotsissa Skellefteån joukkueessa. Ilves-Kissoja Nupponen edusti kaudet 1967-74, jonka jälkeen hän pelasi vielä kauden 1975 Ilveksessä ja kaudella 1977 jäähdytteli vielä Toijalassa 35-vuotiaana. Hän ehti urallaan pelata neljä A-maaottelua ja sai 'Manchester United Memory Cup'-palkinnon vuonna 1961.

TKT pudonneena Maakuntasarjassa - säilytti sarjapaikkansa.

1968:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

Ilves-Kissat pudonneena Suomensarjassa - nousi takaisin SM-sarjaan kaudelle 1969.

1969:

Ilves-Kissat nousijana SM-sarjassa - kuudennella sijalla:

Omista vanhoista muistiinpanoistani löytyy merkintöjä, että näin kaudella 1969 I-Kissojen SM-peleistä ainakin seuraavat:
(4.5.1969) I-Kissat-Reipas 5-1, (1.6.1969) I-Kissat-Ässät 6-0, I-Kissat-KuPS 1-2, I-Kissat-HJK 1-0 ja Ässät-I-Kissat 1-9. Lisäksi tulin olleeksi paikalla cup-ottelussa Raumalla: RaPa-I-Kissat 1-5.

Vasemmalla kauden 1969 alkuun pelaajasiirtouutisia Ilves-Kissoista - oikealla puolustaja Seinäjoelta Jussi Ristimäki, joka sittemmin kunnostautui valmentajana Ilveksessä ja FC Jazzissa kultamitaleita myöten.

SM-sarjaan nousseen Ilves-Kissojen kauden 1969 kokoonpano ja oikealla tähtipelaaja Semi Nuoranen.

Laitahyökkääjä Semi Nuoranen (s. 1941) oli yksi noiden vuosien suosikkipelaajistani. Urallaan Semi Nuoranen pelasi 31 A-maaottelua. Hän aloitti uransa Lahden Reippaassa, missä pelasi pitkänhuiskeana ja poikkeuksellisen teknisenä taiturina laitahyökkääjää aluksi kaudet 1960-66 piipahtaen kaudella 1965-66 Skotlannissakin pelaamassa Patrick Thistle-seurassa.
Kaudeksi 1967 Nuoranen siirtyi Ilves-Kissoihin, missä pelasi seuraavat viisi kautta. Vuonna 1972 Nuoranen jatkoi vielä Lahden Reippaassa kaksi kautta, kunnes alkoi 'jäähdyttelyvuodet'. Vuonna 1976 hän pelaili vielä viidennellä sarjatasolla 'Kissalan Pojissa'.

Alkukauden 1969 lehtijuttuja Ilves-Kissoista - kuvassa vasemmalla I-Kissojen runkopelaajista hyökkääjä Matti Mäkelä ja oikealla toppari Aarno Rinne.
Matti Mäkelä (s.1939) pelasi urallaan 32 A-maaottelua. Ilves-Kissoissa aluksi vuodet 1957-60, sitten 1961-65 TaPa, 1966-67 Upon Pallo (Lahti) ja 1968-72 taas Ilves-Kissoissa. Sitten Mäkelä seikkailikin vuosi per seura Tampereella uransa viimeiset vuodet: 1973 TaPa, 1974 I-Kissat, 1975 Ilves ja 1976 TPV.
Aarno Rinne (s.1941) pelasi urallaan 8 A-maaottelua. Hän edusti koko uransa 1958-1973 Ilves-Kissoja.

Ilves-Kissat hävisi 8.6.1969 Valkeakoskella Hakalle niukasti 0-1. Se oli Ilves-Kissojen johtokunnalle liikaa ja valmentaja Yrjö Asikainen sai riitaisissa tunnelmissa tylysti potkut, vaikka sarjataulukossa Ilves-Kissat oli vielä nousijalle kunniakkaalla 9. sijalla.Aamulehti uutisoi näkyvästi valmentajan erottamisesta ja Kalevi Nupposta ja Arto Lehtiötä spekuloitiin seuraavina valmentajakandidaatteina - kuten sitten myös tapahtuikin.

Yrjö Asikaisen potkujen (tai 'irtisanoutumisen') jälkeen valmennusvastuun ottivat Arto Lehtiö ja pelaaja Kalevi Nupponen.


'Tampereen Palloilijat' ja 'Tampellan Pallo' fuusioituivat:
Uusi nimi 'Tampellan Palloilijat' (lyhenne 'TaPa').

TPV ja TaPa Suomensarjan länsilohkossa:

TPV voitti lohkonsa, muttei noussut SM-sarjaan - TaPa kahdeksantena:

Suomensarjan neljän lohkon voittajat TPV, Ponnistus, Into (Kemi) ja HIFK pelasivat kaksinkertaisen sarjan SM-sarjaan noususta. Kaksi karsintasarjan parasta joukkuetta pääsi seuraavalle kaudelle SM-sarjaan.
Kuvamme on ottelusta, missä TPV kohtasi Ponnistuksen - Ponnistuksen Kari Horelli ahdistelee TPV:n maalivahtia Jorma Mäkistä, TPV:n kapteeni Ahti Helen seuraa katseella.
Karsintasarja oli äärimmäisen tiukka ja jännittävä - HIFK ja Into nousivat (molemmilla 7 pistettä), TPV ja Ponnistus jäivät (molemmilla 5 pistettä) Suomensarjaan. Kuva on peräisin Hufvudstadsbladetin arkistosta.

Alkukaudella 1969 tulin nähneeksi seuraavat Suomensarjan ottelut, joissa oli mukana tamperelaisjoukkueita:
PPT-TaPa 1-3, PTU-TPV 0-3, TPV-J.Ilves 0-1, TaPa-TPV 0-2 ja PPT-TPV 0-3 (muistiinpanojen teko on loppunut keskikesällä).

Seuraavaksi kaudeksi 1970 toiseksi ylimmän sarjatason nimi muutettiin 'Suomensarjasta' muotoon '2. Divisioona'.


TKT, TPT ja MesTo Maakuntasarjan 4. lohkossa:

Maakuntasarjan 4. lohkossa pelasi tamperelaisjoukkueista kaudella 1969 Tampereen Kisa-Toverit (TKT), Tampereen Peli-Toverit (TPT) ja Messukylän Toverit (MesTo).
Lohkon muut joukkueet olivat JYP, JyPK, Huima (Äänekoski), Pirkkalan Viri, Suolahden Urho ja Vammalan Palloseura.

TKT Maakuntasarjan 4. lohkossa ~ 4. sijalla.

MesTo Maakuntasarjan 4. lohkossa ~ 6. sijalla.

TPT Maakuntasarjan 4. lohkossa ~ viimeisellä 9. sijalla ja putosi.

Kesän 1969 aikana olin paikalla ainakin seuraavissa TPT:n otteluissa: TPT-Huima 1-4, TPT-Urho 3-2, TPT-JYP 1-7 ja TPT-TKT 0-0. TPT pelasi ottelunsa tuolloin sekä Pyynikillä että Tammelassa.

Aamulehden antia TPT:n seikkailuista kesällä 1969. TPT pelasi valkoisissa paidoissa ja mustissa housuissa. Mieleen TPT-pelaajista jäi parhaiten hurja keskushyökkääjä 'Vinka' Virtanen. Kautensa TPT aloitti alavireisesti, sillä ainakin kolme ensimmäistä ottelua päättyi tappioon.

1970:

Ilves-Kissat SM-sarjassa - säilyi nipin napin kymmenentenä:


TPV nousi '2. Divisioonasta' SM-sarjaan kaudelle 1971.

Kaudella 1970 toiseksi ylimmän sarjatason nimi muutettiin 'Suomensarjasta' muotoon '2. Divisioona'. Kaudelle 1973 synnytettiin SM-sarjan ja '2. Divisioonan' väliin uusi toiseksi ylin sarjataso eli '1. Divisioona', jolloin '2. Divisioona' muuttuikin kolmanneksi korkeimmaksi sarjatasoksi.

Tampellan Palloilijat 2. divisioonan länsilohkossa 4. sijalla:


Entinen Maakuntasarja nyt nimellä 3. divisioona (kolmas sarjataso):

MesTo 3. divisioonan lohkossa #4.

Pallo-62 (Tampere) 3. divisioonan lohkossa #4.

TKT 3. divisioonan lohkossa #4.


Entinen Aluesarja nyt nimellä 4. divisioona (neljäs sarjataso):

TPT pudonneena 4. divisioonan lohkossa #7:

Kesällä 1970 olin katsomassa Tampereen Tammelassa 4. divisioonan ottelua TPT-Korkeakosken Kisa-Urhot (KKU, Juupajoki). TPT johti peliä vielä 2 minuuttia ennen loppua 4-3, mutta hävisi kuitenkin 4-5. Kuvassa TPT:n 'Vinka' Virtanen johtamassa nuupeata joukkuettaan pukusuojaan hävityn ottelun jälkeen.
Tammelassa oli tuohon aikaan kaksi erillistä kenttää vierekkäin - poikittaisessa asennossa nykyiseen nähden. Silloinen nurmikentän puukatsomo kentän itäsivulla on siis nykyään kentän päätykatsomona.
Peli pelattiin Tammelassa 21.6.1970 - samana päivänä kun Brasilia löi Italian 4-1 MM-kisojen finaalissa.

'Jalkapallokirja 1970': Tampereen Peli-Toverit (TPT), puheenjohtaja: Kalevi Virtanen, sihteeri: Eero Kandelin, valmentaja: Esko Kettunen, paita valkoinen - housut mustat.

Pispalan Tarmo (Tampere) 4. divisioonan lohkossa #7:

'Jalkapallokirja 1970': Pispalan Tarmo (PisTa), puheenjohtaja: Martti Jääskeläinen, sihteeri ja valmentaja: Veikko Savolainen, paita punainen - housut valkoiset.

Pispalan Tarmo oli yksi kolmesta seurasta, jotka fuusioituivat kauden 1970 aikana uudeksi seuraksi 'Tampereen Peli-Pojat-70' (PP-70). Kaksi muuta seuraa olivat Lielahden Kipinä ja Lamminpään Korpi. 'Jalkapallokirja 1970' puhuu vain Pispalan Tarmosta, uusi nimitys PP-70 ei ole kirjassa vielä esillä lainkaan.

Tampereen Kilpa-Veljet (Koo-Vee) 4. divisioonan lohkossa #7:

'Jalkapallokirja 1970': Tampereen Kilpa-Veljet (Koo-Vee), puheenjohtaja: Aarne Ylinen, valmentaja: Orvo Petäjistö, paita keltainen - housut mustat.


Tampereen Peli-Pojat-70 (PP-70) perustettiin fuusioseurana 11.3.1970.

Pispalan Tarmo, Lamminpään Korpi ja Lielahden Kipinä olivat päättäneet alkukeväällä 1970 fuusioitua yhdeksi jalkapalloseuraksi, jonka juuret viittasivat vahvasti Tampereen länsiosiin. PP-70 perustettiin silloisella Harjun Yhteiskoululla.
Uuden seuran taival kulki 'mutasarjoissa' aina vuoteen 1984 asti, jolloin seuran kauan odotettu nousujohteinen kausi alkoi.

1971:

Ilves-Kissat ja TPV molemmat SM-sarjassa:

Ilves-Kissat putosi suoraan viimeiseltä sijalta.

TPV runkosarjassa karsijasijalle (11.) ja putosi myös 2. divisioonaan.

Tampellan Palloilijat 2. divisioonasta mukaan SM-karsintasarjaan TPV:n kanssa:

Tampellan Palloilijat nousi karsintasarjasta SM-sarjaan kaudelle 1972.

1972:

Tampellan Palloilijat nousijana SM-sarjassa - säilyi kahdeksantena:

Ilves-Kissat nousi 2. Divisioonasta suoraan SM-sarjaan kaudelle 1973.

Ilves-Kissat nousi kaudelle 1973 SM-sarjaan 2. Divisioonan Länsilohkosta.

TPV myös 2. Divisioonassa - kuudentena, mutta käytännössä putosi sarjaportaan alemmaksi.

Kaudelle 1973 oltiin aloittamssa uutta 1.divisioonaa SM-sarjan ja entisen 2. divisioonan väliin (12 joukkuetta). Tästä kauden 1972 toisen sarjatason lohkosta pääsivät sijoille 2-4 tulleet seurat (PoPS, SePS ja RPallo) uuteen tulevaan 'toisen sarjatason' 1. divisioonaan. Käytännössä mainitut kolme seuraa kuitenkin siis vain 'säilyttivät' toiseksi ylemmän sarjatasonsa.
Tässä kauden 1972 länsilohkossa sijoille 5-10 sijoittuneet seurat käytännössä putosivat yhden pykälän kauemmaksi SM-sarjasta eli pelasivat kaudella 1973 edelleen '2. divisioonan länsilohkossa', joka kuitenkin olikin jo kolmas sarjataso.
HUOM! - sarjataulukossa näkyvä 'Hangon AIK' (='HAIK' ~ Hangö Arbetarnas Idrootsklubb, Hanko) ei ole se tutumpi 'Hangon IK' ('HIK' ~ Hangö Iddrottsklubb, Hanko).
Tässä kauden 1972 länsilohkossa sijoille 11-12 sijoittuneet seurat (VaKP ja IFK Marienhamn) pudotettiin suoraan 3. divisioonaan eli jo neljännelle sarjatasolle. Käytännössä siis kahden sarjatason pudotus.

TKT pelasi 3. Divisioonassa sarjapaikkansa säilyttäen.

1973:

Ilves-Kissat ja Tampellan Palloilijat molemmat SM-sarjassa:

Ilves-Kissat säilyi nipin napin 10. sijallaan

Tampellan Pallloilijat sarjassa viimeisellä sijalla - putosi 1. Divisioonaan.

Uudessa '1. Divisioonassa' ei mukana tamperelaisjoukkueita.

Uudessa '2. Divisioonassa' (nyt kolmas sarjataso) mukana TPV ja TKT (Länsilohko).

TPV oli edelliskaudella pelannut toisella sarjatasolla (eli vanhassa 2. Divisioonassa) ja sijoittunut kuudenneksi, mutta joutui silti tälle kaudelle putoamaan kolmannelle sarjatasolle eli uuteen 2. Divisioonaan. Sijoitus lohkossa nyt viides.
TKT oli pelannut kaudella 1972 silloisessa '3. Divisioonassa', jossa seura oli paikkansa säilyttänyt. Nyt samaa kolmatta sarjatasoa kutsuttiin siis '2. Divisioonaksi' - sijoitus nyt lohkossa kahdeksas.

1974:

Ilves-Kissat SM-sarjassa - putosi sarjan viimeiseltä sijalta:

Tampella Palloilijat 1. Divisioonassa - kolmanneksi viimeisenä.

TPV ja TKT 2. divisioonassa.

1975:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

Ilves-Kissat ja Tampellan Palloilijat fuusioituivat - uusi seura 'Tampereen Ilves'.

Uusi fuusioseura Ilves 1. Divisioonassa

I-Kissat jatkoi fuusion jälkeen uuden Ilveksen sisarseurana jalkapalloa alasarjoissa nimellä Kissalan Pojat.

1976:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

Ilves 1. Divisioonassa

TPV 2. Divisioonassa

1977:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

Ilves 1. Divisioonassa

TPV 2. Divisioonassa

1978:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

Tampereen Ilves nousi 1. Divisioonasta SM-sarjaan kaudeksi 1979.

1979:

Ilves jäi nousijana SM-runkosarjassa 10. sijalle - säilyi karsintasarjan kautta.

1980:

Ilves SM-yläloppusarjassa 6. sijalle:

1981:

Ilves SM-yläloppusarjassa 5. sijalle:

1982:

Ilves SM-yläloppusarjassa 7. sijalle:

1983:

Ilves voitti Suomen mestaruuden 1983!:

Kissalan Pojat (Tampere) 4. Divisioonassa

Veikko Hovivuori (s.1948) pelaili kaudet 1983-85 Tampereen piirin 4. divisioonan 'Kissalan Pojat'-seurassa. Pääsarjatasolla hän oli pelannut kaudet 1970-71 ja 1973-74 Ilves-Kissoissa.

1984:

Ilves SM-sarjassa 4. sijalla:

PP-70 (Tampere) 4. Divisioonassa

PP-70:ssa otti valmennusvastuun Heikki Hyysalo, joka nostikin seuran vuosi per sarja 2. divisioonaan.

Kissalan Pojat (Tampere) 4. Divisioonassa

1985:

Ilves SM-sarjassa 4. sijalla:

Kissalan Pojat (Tampere) 4. Divisioonassa

1986:

Ilves SM-sarjassa 6. sijalla:

Vanhat 'Ilves-Kissojen' veteraanit halusivat perustaa seuran uudestaan.

Syksyllä 1986 entiset Ilves-Kissojen pelaajat ja tukijat halusivat perustaa uudelleen 'Ilves-Kissat'-seuran, joka oli vuonna 1974 kadonnut jalkapallokartalta seuran fuusioituessa Tampellan Palloilijoiden kanssa 'Tampereen Ilves'-nimeä käyttäneeksi seuraksi.
Vanha Ilves-Kissat jatkoi fuusion jälkeen Ilveksen sisarseurana alasarjoissa nimellä 'Kissalan Pojat', mutta sekin katosi vähin äänin sittemmin.
Uudelleen perustetun seuran nimi kuului nyt virallisessa muodossaan: Tampereen-Viipurin Ilves-Kissat

Uusi 'Ilves-Kissat' seura aloitti v.2004 räväkän nousun Tampereen piirin 6. divisioonasta ylöspäin nousten kesäksi 2011 jo 2. divisioonaan.

1987:

Ilves SM-sarjassa 4. sijalla:

1988:

Ilves SM-sarjan alemmassa loppusarjassa 9. sijalla:

1989:

Ilves SM-sarjan ylemmässä loppusarjassa 6. sijalla:

1990:

Ilves Futisliigan runkosarjassa 9. sijalla - play-offsien ulkopuolelle - säilyi.

Suomen Mestaruussarja eli SM-Sarja muuttui kaudeksi 1990 nimimuotoon 'Futisliiga' - nimitys oli voimassa vielä seuraavalla kaudella, mutta 1992 nimi muutettiin taas ('Veikkausliiga').

1991:

Ilves Futisliigassa 6. sijalla.

1992:

Ilves Veikkausliigassa 8. sijalla.

Tämä oli ensimmäinen 'SM-sarja', josta käytettiin uuden sponsorin mukaan nimeä 'Veikkausliiga'.

TPV 1. Divisioonassa ~ nousi Veikkausliigaan kaudeksi 1993.

1993:

Ilves ja TPV Veikkausliigassa:.

TPV nousijana yläloppusarjaan ja 6. sijalle.

Ilves pysyi Veikkausliigassa nipin napin karsintasarjan viimeiseltä säilyjän paikalta.

1. Divisioonassa ei tamperelaisjoukkueita.

1994:

Ilves ja TPV Veikkausliigassa:.

TPV voitti Suomen mestaruuden!.

Ilves pysyi Veikkausliigassa viimeiseltä säilyjän paikalta (12. sija).

Peli-Pojat 70, Tampere (PP-70) nousi 2. Divisioonasta 1. Divisioonaan kaudelle 1995.

Arto Uimosen valmentama PP-70 nousi ensimmäisen kerran historiansa aikana 1. divisioonaan. Seura oli perustettu vuonna 1970 kolmen seuran fuusiossa (Pispalan Tarmo, Lamminpään Korpi ja Lielahden Kipinä).
PP-70 pelaili vuoteen 1984 asti 'mutasarjoissa', kunnes valmentaja Heikki Hyysalo nosti seuran vuosi per sarja-tahtia Kakkoseen. Sen välkeen seuran valmintajina ehtivät toimia mm. Matti Mäkelä, Pertti Mäkipää ja Risto Salonen.<
1995:

Ilves ja TPV Veikkausliigassa:.

Ilves Veikkausliigassa 7. sijalla.

TPV jäi 12. sijalle ja putosi suoraan 1. Divisioonaan.

Peli-Pojat 70, Tampere (PP-70) 1. Divisioonassa viimeinen ~ putosi 2. Divisioonaan.

1996:

Ilves Veikkausliigan putoamissarjassa - jäi 10. sijalle ja putosi suoraan 1. Divisioonaan.

TPV 1. Divisioonan pohjoislohkossa 2. sijalla (ei nousukarsintoihin).

Ykkönen - pohjoislohko 1996.

1997:

Tamperelaisjoukkueita ei Veikkausliigassa.

Ilves ja TPV 1. Divisioonan Pohjoislohkossa

TPV 1. Divisioonan ylemmässä loppusarjassa (ei noussut).

Ilves (pudonneena) 1. Divisioonan alemmassa loppusarjassa (ei pudonnut).

1998:

Tamperelaisjoukkueita ei Veikkausliigassa.

Ilves ja TPV 1. Divisioonassa

TPV pudotti karsintapeleissä FinnPa:n ja nousi Veikkausliigaan kaudelle 1999.

Ilves säilytti paikkansa 1. Divisioonassa - kauden jälkeen syntyi 'Tampere United'.

1999:

TPV nousijana Veikkausliigassa - putosi suoraan jumbosijalta takaisin 1. Divisioonaan.

Ykkönen 1999 ~ Tampere Unitedin ensimmäinen kausi:

Tampere United voitti 1. Divisioonan ja nousi heti Veikkausliigaan

Tampere United piti olla Ilveksen ja TPV:n fuusioseura, mutta TPV luikahti erilleen - ylimmälle sarjatasolle.

Tampere United perustettiin vuonna 1998 heinäkuun viimeisenä päivänä, kun seurat Ilves ja Tampereen Pallo-Veikot yhdistyivät. Tampere United peri tällöin Ilveksen paikan Ykkösessä. Seuraavana vuonna 1999 TPV kuitenkin irtautui uudesta seurasta, sillä kauden 1998 aikana TPV oli saavuttanut Ykkösestä nousupaikan Veikkausliigaan ja pelaaminen fuusioseuran muodossa ei enää kiinnostanutkaan.
Seuravaana vuonna (2000) perustettiin jo vuonna 1992 perustetun tamperelaisseuran 'DPR FC' ympärille uusi jalkapalloseura, joka otti nimekseen paljon lisäsotkuja aiheuttaen nimen 'Ilves'. Tämä 'Ilves' pelasi kaudella 2001 jo 2. divisioonan länsilohkossa.

Ensimmäisellä kaudellaan 1999 Tampere United nousi Veikkausliigaan värikkäiden vaiheiden jälkeen. Seuran valmentajana oli Harri Kampman. United voitti tuolla kaudella Ykkösen alkulohkonsa. Loppusarjassakin se oli maalierolla ensimmäinen, mutta tasapisteissä täytyi pelata uusintaottelu Atlantis FC:tä vastaan. Sen Tampere United voitti 2–0 ja nousujuhlat alkoivat. Samalla kaudella Ykkösen maalipörssin voitti Unitedin pelaaja Dionísio, joka teki kaikkiaan 17 maalia. Suomen cupissa United eteni heti ensimmäisellä kaudellaan puolivälieriin eli kahdeksan parhaan joukkoon. Suomen cupissa se voitti tuolloin muun muassa liigajoukkue FC Hakan.

Tämän kirjoittaja näki TamU:n pelaavan Kampmanin johdolla Ykkösen sarjapelinsä Mikkelissä kokovihreissä kakkosasuissaan - ei näyttänyt silloin TamU olevan menossa Veikkausliigaan - 'FC Mikkeli' voitti puhtaasti 4-0.

2000:

Tampere United ensi kertaa ylimmällä sarjatasolla - Veikkausliigassa 2000 kuudes sija.

TPV pudonneena 1. Divisioonassa - loppusarjassa viimeiselle 10. sijalle (ei pudonnut).

2001:

Tampere United voitti Veikkausliigassa Suomen mestaruuden!

TPV 1. Divisioonassa.

PP-70 1. Divisioonassa.

Veikkaaja-lehti esitteli PP-70:n ennen 1. divisioonan alkua seuraavasti:
Kotikenttä: Tammelan stadion, peliasu: punainen paita, mustat housut, mustat sukat. Valmentajat: Jukka Heinonen, Veijo Visuri ja Markku Kestilä.
Maalivahdit: Pasi Laine ja Ari Pikkuhuhta.
Puolustajat: Ron Altschuler, Teemu Kivi, Mikko Kärki, Sami Lehtonen, Mikko Malminen, Tomi Niemi ja Timo Riikonen.
Keskikenttä: Petri Forss, Vesa Koivisto, Karri Kylä, Samuli Laitila, Janne Malmi, Jari Nykänen ja Kari Savolainen.
Hyökkääjät: Kari Juvakka, Mika Kanerva, Tero Kempas, Jussi Koivu, Petri Kuula, Harri Laakso ja Olli Lehtimäki.
Veikkaajan arvio sijoittumisesta alkavassa 1. divisioonassa: sijat 1-3.

Uusi 'Ilves' 2. divisioonan länsilohkossa.

Tampere Unitedin syntyhistoriaan liittyen 'vanhan' Ilveksen kadottua, perustettiin tämä 'Ilves' v.2000 (v.1992 perustetun DPR FC:n ympärille). Seuran puheenjohtaja oli Timo Lehto ja joukkuetta valmensivat Janne Salovaara ja Jarmo Virtanen.
Joukkueen peliasu oli keltainen paita, mustat housut ja keltaiset sukat. 'Ilveksen' kotikenttä oli Ratinan stadion. Pelaajista lähes puolet oli siirtynyt seuraan vanhan Ilveksen A-junioreista.
Uusi 'Ilves' (2001): Maalivahdit: Tero Kinnunen ja Janne Lampi.
Puolustajat: Jesse Apilainen, Tommi Herranen, Tuomas Kuusikko, Mikko Lahtinen, Aapo Piilola, Mikko Saarinen ja Jaakko Salmela.
Keskikenttä: Totte Francke, Iiro Leino, Kimmo Lindström, Janne Mertanen, Miika Saarenrinne, Petri Salonen, Antti Sepponen, Ville Vataja ja Tommi Viitanen.
Hyökkääjät: Sami Aholainen, Henri Koivisto, Mika Rautio, Teemu Ronni ja Juha Saarnio.

2002:

Tampere United Veikkausliigassa 5. sijalla.

2003:

Tampere United Veikkausliigassa - pronssimitalit (3. sijalla)

PP-70 Ykkösessä ~ sijoittui 10. sijalle.

2004:

Tampere United Veikkausliigassa - pronssimitalit (3. sijalla)

PP-70 Ykkösessä ~ sijoittui 9. sijalle.

PP-70:n valmentajana toimi Jukka Heinonen. Joukkueen kokoonpano oli seuraava (suluissa edellinen seura 2003):
Maalivahdit: Pasi Laine, Mikko Jarkko ja Tero Kinnunen (TPV).
Puolustajat: Timo Etelämäki, Janne Hannula, Matti Kuusi, Aki Iso-Pietilä (PS-44), Tero Santaharju (Ilves A-jun.) ja Ari Suokas (TPV).
Keskikenttä: Tommi Rajamäki (Ilves A-jun.), Vesa Etelämäki, Samuli Laitila, Juuso Ollikainen (TPV), Jussi Kotilahti (TamU), Jaakko Laitinen (Ilves A-jun.), Antti Suoniemi, Juha-Pekka Torvinen (Ilves A-jun.), Jason Thomas (FC Viikingit) ja Jaakko Säde (PP-70/2.).
Hyökkääjät: Mikko Mäkelä, Mikko Järvinen (FC Lahti) ja Kai Nyyssönen.

Joukkueesta (PP-70) olivat poistuneet edellisen kauden 2003 jälkeen: Timo Valkeapää (FC Kuusankoski), Harri Mikkola (TPV), Joni Lehtonen (FJK), Ron Altschuler (TKT), Ville Eskola (TKT), Juha Paulamäki (ErHu), Jani lehtimäki (Ilves) ja Ossi Nieminen.

PP-70 ja Tampere Utd yhdistettiin usein toisiinsa enemmänkin kuin 'farmijoukkueina', mutta oheisessa lehtijutussa PP-70:n valmentaja Jukka Heinonen puhuu 'itsenäisen seuran' puolesta.
Oikealla Mikko Mäkelä (s.1979), PP-70:n maalintekijä kausien 2002-2004 aikana. Kokeili rahkeidensa riittävyyttä vuosien 2005-06 aikana pari erikin kertaa MyPa:ssa ja KooTeePeessa, mutta vähiin jäivät 'näytöt'. Ura oli alkanut uudessa Tampere Unitedissa 1999 ja väliin mahtui esiintymissä NoPy:ssä (1999), TPV:ssa (2000-01) ja Rakuunoissakin (2005).

TKT 2. Divisioonan länsilohkossa.

Koo-Vee 4. divisioonassa.

Koo-Vee:n hurja nousu sarjaportaita ylös vei seuran 2. divisioonaan kaudeksi 2007. Tammikuussa 2008 Koo-Vee nimi kuitenkin katosi jalkapallokartalta, ja sarjapaikan otti vanha kunnon Tampereen Ilves. Sillä nimellä oli 'kaikua' Tampereen ulkopuolellakin.

Ilves-Kissat Tampereen piirin 6. divisioonassa:
Hurja sarjaportaiden nousu alkoi nousulla 5. divisioonaan.

2005:

Tampere United Veikkausliigassa - pronssimitalit (3. sijalla)

PP-70 Ykkösessä

TKT 2. divisioonan itälohkossa.

Ilves-Kissat nousijana 5. divisioonassa - sarjataso säilyi ennallaan.

2006:

Tampere United Veikkausliigassa ~ voitti Suomen mestaruuden!

Nämä kolme kuvaa ovat 6.8.2006 ('S&J') pelatusta ottelusta TamU-MyPa. MyPa oli tuolloin 'hallitseva Suomen mestari' kaudelta 2005 ja TamU oli tuleva Suomen mestari kyseisen kauden 2006 päätteeksi.
Peli päättyi lukemiin 1-1. TamU:n avauskokoonpano: Mikko Kaven, Vasile Marchis, Jussi Kuoppala, Heikki Aho, Mathias Lindström, Sakari Saarinen, Jarkko Wiss, Jussi Kujala, Aristides Pertot, Ville Lehtinen ja Jari Niemi.
Vaihdosta tulivat kentälle Jussi-Pekka Savolainen ja Juska Savolainen (vaihtoon Saarinen ja Pertot). Penkille jäivät: Mika Hilander (mv), Antti Ojanperä, Risto Ojanen ja Miki Sipiläinen.

Kaudella 2006 seura pelasi Intertoto-cupia pudoten toisella kierroksella ruotsalaiselle Kalmarille. Kotimaan kentillä se otti kuitenkin toisen mestaruutensa. Suomen-mestaruus ratkesi jälleen vasta viimeisellä kierroksella, Unitedin 0–3-voittoon päättyneessä vierasottelussa mestaruudesta kilpaillutta HJK:ta vastaan.
Suomen cupissa Tampere United eteni välieriin, jossa se putosi niukasti jatkosta. Joukkueen maalipörssin kaudella 2006 voitti Ville Lehtinen 11 osumalla. Keskikenttäpelaaja Jarkko Wiss valittiin Vuoden liigapelaajaksi.

PP-70 Ykkösessä

TKT 2. divisioonan B-lohkossa - putosi 3. divisioonaan.

Koo-Vee 3. divisioonassa - nousi 2. divisioonaan.

Ilves-Kissat 5. divisioonassa - sarjataso säilyi ennallaan.

2007:

Tampere United Veikkausliigassa ~ voitti toisen kerran peräkkäin Suomen mestaruuden!

Kesällä 2007 Tampere United osallistui toista kertaa Mestarien liigan karsintoihin. Ensimmäisellä karsintakierroksella se pudotti jatkosta sanmarinolaisen SS Muratan yhteismaalein 4–1 (2-1, 2-0) ja toisella karsintakierroksella bulgarialaisen PFK Levski Sofian yhteismaalein 2–0 (1-0, 1-0). Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun suomalaisseura selviytyi pelaamalla Mestarien liigan kolmannelle karsintakierrokselle. Kolmannella ja viimeisellä karsintakierroksella Unitedin vastustaja oli norjalainen Rosenborg BK, jolle United hävisi yhteismaalein 0–5 (0-3, 0-2).
Se pääsi kuitenkin pelaamaan vielä UEFA Cupin 1. kierrokselle, jossa TamU kohtasi ranskalaisen Bordeauxin. Bordeaux oli näissä kohtaamisissa niukasti parempi yhteismaalein 4–3 (2-3, 1-1).

Hyvin sujuneiden europelien siivittämänä Tampere United saavutti loppukaudella liigassa 9 ottelun mittaisen tappiottoman putken ja varmisti toisen peräkkäisen mestaruutensa jo ennen kahta viimeistä kierrosta selvällä erolla hopeamitalisti FC Hakaan.
Lisäksi joukkue voitti Suomen Cupin finaalin FC Honkaa vastaan rangaistuspotkukilpailun jälkeen saavuttaen täten harvinaisen tuplamestaruuden. Pelaajista Jarkko Wiss lopetti pitkän uransa kauden viimeisessä liigaottelussa tulemalla vaihtoon 14. minuutilla, joka oli myös hänen pelipaitansa numero.
Loistavalla kaudella 2007 Unitedin sisäisen maalipörssin voitti Jari Niemi ja syöttötilaston Antti Pohja. Vuoden liigapelaajaksi valittiin keskikentän Juska Savolainen, joka pelasi kauden kaikki liigaottelut ja siirtyi Rosenborgiin.

Tampere United teki farmisopimuksen Ykkösessä pelanneen PP-70:n kanssa kaudeksi 2007, ja muutamat pelaajat saivat siellä lisää peliaikaa.

PP-70 1. divisioonassa - syöksykierre alkoi - putosi 2. divisioonaan.

Koo-Vee nousijana 2. divisioonassa - säilytti sarjapaikkansa, muttei nimeään.

Nimi 'Koo-Vee' muuttui tammikuussa 2008 - sarjapaikan otti/sai perinteisempi seura jalkapalloilun(kin) puolella eli 'Tampereen Ilves'.

TKT Tampereen piirin 3. divisioonassa (pudonneena) :
TKT jatkoi syöksykierrettään - putosi 4. divisioonaan.

Ilves-Kissat 5. divisioonassa - nousi 4. divisioonaan.

2008:

Tampere United Veikkausliigassa vasta seitsemäs - seuran sisällä muhi muutoksia.

Kausi 2008 alkoi suurin odotuksin, mutta monet loukkaantumiset, alkukauden huono vire ja lukuisat tasapelit veivät mahdollisuudet pysyä mitalikannassa. Lopulta United sijoittui sarjassa seitsemänneksi.
Mestareiden liigassa United eteni toiselle karsintakierrokselle, voittaen montenegrolaisen Puducnost Podgorican yhteismaalein 3-2 (2-1, 1-1) ja häviten lopulta slovakialaiselle Artmedia Petrzalkalle maalein 3-7 (1-3, 2-4).
Suomen Cupissa United eteni aina puolivälieriin asti jossa viimevuoden finalistit FC Honka ja Tampere United kohtasivat Espoon Tapiolassa. Ottelu päättyi espoolaisten jatkoaikavoittoon 1-0.
Vaikka kausi pelillisesti menikin huonosti, yhtenä suurena valopilkkuna Unitedin miehistössä oli topparista target-hyökkääjäksi nostettu Henri Myntti. Myntti voittikin Veikkausliigan maalikuninkuuden 13 osumalla yhdessä Hongan Alexandr Kokon kanssa. Tässä kunnioitettavaa on se, että Myntti pelasi kärjessä vain reilu puolet kauden otteluista.
Kauteen 2008 päättyi myös Tampere Unitedin 7 vuoden putki Euroopan kentillä.

PP-70 pudonneena 2. divisioonassa - säilytti vielä sarjapaikkansa.

Tampereen Ilves otti Koo-Vee:n paikan 2. divisioonassa - säilytti sarjapaikkansa.

TKT Tampereen piirin 4. divisioonassa (pudonneena) :
TKT nousi takaisin 3. divisioonaan.

Ilves-Kissat nousijana 4. divisioonassa - nousi 3. divisioonaan.

2009:

TamU jäi Veikkausliigassa 2009 lopulta seitsemänneksi.

(24.7.2009) TamUnited kuudentena ~ alkukauden 'levottomuus' vaihtumassa noususuuntaan:

(2.11.2009) TamU hävisi FC Interille 1-2 Suomen Cup finaalissa:

FC Inter kiri tappioasemasta voittoon lauantaina Suomen Cupin loppuottelussa Finnair Stadiumilla. Tampere United teki ottelussa avausmaalin, mutta lopulta turkulaisten yritys palkittiin cup-mestaruudella lukemin 2-1 (1-1). Ottelun ratkaisijaksi nousi pirteästi pelannut Timo Furuholm vartti ennen täyttä aikaa.
Joukkueiden kokoonpanot:
Tampere United: Kavén, Ojanperä, Mononen, Savolainen, Ruuth, Niemi, Scheweleff (64. Petrescu), Saarinen, Hjelm (54. Pohja), Rafinha, Kangaskolkka.
FC Inter: Monsalve, Aho, Nyman, Sanevuori, Lehtonen, Ramirez, Ojala, Pertot (76. Paajanen), Kauko, Nwanganga (79. Purje), Furuholm.

Kausi 2009 alkoi TamU:n kannalta hyvin, kun joukkue voitti keväällä Liigacupin ensimmäistä kertaa seuran historiassa. Finaalissa se kaatoi HJK:n 2-0. Liigacupin voitosta huolimatta Unitedin Veikkausliigakausi alkoi erittäin vaisusti. Joukkue hallitsi otteluita ja rakensi paljon maalipaikkoja, mutta tehoton ja saamaton viimeistely vaivasi erityisesti nuoria ja lupaavia hyökkääjiä Jonne Hjelmiä sekä Liigacupin maalikuninkuuden voittanutta Aleksei Kangaskolkkaa koko loppukevään.
TamU teki yhdeksässä ensimmäisessä liigaottelussa vaivaiset viisi maalia. Nopean Rafinhan siirto puolustajasta laitahyökkääjäksi piristi joukkueen nousemaan kohti liigan mitalisijoja heinäkuussa. Loppukesän niukat tappiot kärkijoukkueille katkaisivat kuitenkin nousukiidon. Sen sijaan Suomen Cupissa TamU voitti puolivälierissä FC Hakan ja välierässä hopeamitalisti FC Hongan rangaistuspotkukisan jälkeen ja eteni näin finaaliin edelliskauden mestaria FC Interiä vastaan. Siellä kohtaloksi koitui tappio maalein 1-2.

Ilves 2. divisioonassa (ent. Koo-Vee) - säilytti sarjapaikkansa.

PP-70 2. divisioonassa - syöksykierre jatkui - putosi 3. divisioonaan.

TKT Tampereen piirin 3. divisioonassa (nousijana).

Ilves-Kissat nousijana 3. divisioonassa - sarjapaikka säilyi.

2010:

TampereUtd Veikkausliigassa vasta seitsemäs:

TampereUtd ~ uuden kauden alku hankalaa.

TamU:n kausi 2010 alkoi todella vaikeasti - avauspeli Oulussa päättyi (18.4.) tylyihin 0-3 -numeroihin. Ensimmäinen kotipeli (22.4.) päättyi sekin 0-2 -tappioon JJK:a vastaan.
TamU:n pistetili aukesi vasta 3.5. kotipelissä MyPa:a vastaan 1-1 -tasapelissä. Voittotili aukesi 9.5. Maarianhaminassa lukemin 3-2, vaikka alkuun näytti jo pahalta - IFK Mariehamn ehti johtaa jo 2-0.

TamU:n nuorempaa kaartia - vasemmalta Juha Pirinen, Jusu Karvonen ja Ilari Ruuth.

* * * * * * * * * * *

(30.6.2010) Tampere United murskattiin Kuopiossa 6-2 (2-0):

Tampere Unitedin aloitusmiehistö esittelyssä ennen huonosti mennyttä KuPS-ottelua 30..6.2010 (kuva: 'S&J').

TamU:n kokoonpano 30.6.2011: (mv.) 12. Mika Hilander, 3. William De Mattia, 4. Kristian Kojola (27. Johannes Mononen 79min), 5. Antti Ojanperä, 7. Tuomas Haapala, 9. Juha Pirinen (10. Tomi Petrescu 46min), 13. Sakari Saarinen, 15. Henri Myntti (11. Aleksei Kangaskolkka 46min), 17. Vili Savolainen, 21 Jonne Hjelm ja 30. Jari Niemi.

Maalit: 1-0 Miikka Ilo (29min), 2-0 Dickson Nwakaeme (34min), 3-0 Raphael Udah (47min), 3-1 Jonne Hjelm (55min), 3-2 Aleksei Kangaskolkka (56min), 4-2 Raphael Udah (58min), 5-2 Raphael Udah (71min) ja 6-2 Miikka Turunen (81min).

KuPS siirtyi toisen jakson alussa jo 3-0 johtoon, mutta Tampere United kavensi 55. ja 56. minuuttien kohdilla peli numeroihin 3-2, mutta lopussa kuopiolaiset menivät menojaan ja voittivat peräti 6-2. Tamperelaisten peli meni välillä - kuvan osoittamalla tavalla - piirileikiksi ('S&J').

TPV putosi Ykkösestä Kakkoseen:

Ilves voitti 2. divisioonan B-lohkonsa - ei noussut karsintapeleistä.

Jussi Kotilahti ampuu rankkarin sisään 32 minuutin pelin jälkeen - Ilves johtaa 2-0 (kuva: 'S&J').

Olin katsomassa Tampereen Tammelan stadionilla lauantaina 3.7.2010 klo 15.00 alkanutta 2. divisioonan B-lohkon ottelua Ilves-BK-46 (Karjaa), jossa Ilves ositti olevansa sarjajohtajan paikan arvoinen voittamalla vieraansa selvästi 4-1.

Tampereen Ilveksen kokoonpano BK-46-ottelussa: 12 Mäkelä Jussi (mv), 2 Poukka Petteri, 3 Pasanen Jaakko, 7 Rossi Janne, 8 Vakkala Olli, 11 Kotilahti Jussi, 24 Kulokorpi Jan, 17 Mäenpää Sami, 20 Pessi Mikko, 27 Scheweleff Henri ja 15 Sipiläinen Miki.
Vaihdosta kentälle tulivat: 23. Korsunov Sergei (7 Rossi), 13. Ruuskanen Jaakko (27 Scheweleff) ja 21. Laine Mikko (20 Pessi). Penkille jäivät: 1 Ojanperä Juha ja 5 Salli Janne.

Tapahtumat: 2min. ~ 1-0 Sipiläinen (Mäenpää), 29min ~ Cesar Cruz, BK-46 ulosajo, 32min. ~ 2-0 (rp) Kotilahti, 40min. ~ 3-0 Sipiläinen (Scheweleff), 79min.~ 4-0 Ruuskanen, 84min. ~ 4-1 Solehmainen (Huttunen).

BK-46 pääsi harvemmin Ilveksen maalinedustalle ottelun ensimmäisellä jaksolla (kuva: 'S&J').

LINKKI: Lisää kuvia ottelusta Ilves - BK-36.

Tampereen piirin 3. divisioona:
TKT, Ilves-Kissat, FC Tampere (FC Tigers), TPV/2, PP-70 ja TP-T.

Ilves-Kissat 3. divisioonassa - nousi jo 2. divisioonaan (2004 vielä Kuutosessa!).

PP-70 ansaitsee tässä yhteydessä erikoismaininnan - syöksykierteeseen joutunut seura jäi sarjassaan viimeiseksi ja putosi kaudelle 2011 jo piirin 4. divisioonaan. Seura pelasi vielä kaudella 2007 Ykkösessä (1. divisioonassa)!

2011:

TamU:n piti pelata Veikkausliigassa, mutta ... :

Edelliskauden 2010 valmentaja Ari Hjelm tiedoitti jo hyvissä ajoin, ettei valmenna Tampere United-seuraa enää kaudella 2011.

(TamU:n nettisivut, 29.10.2010): Jarkko Wiss Tampere Unitedin päävalmentajaksi
Tampere United on solminut 2+2-vuotisen päävalmentajasopimuksen entisen luottopelaajansa Jarkko Wissin, 38, kanssa. Päävalmentajan tehtävä on Wissille ensimmäinen. Valmennuskokemusta hän on hankkinut TamU-akatemian nuorten lupausten valmentajana sekä Suomen poikamaajoukkueissa. Wiss on myös toiminut Suomen Palloliiton Tampereen piirin valmennustehtävissä. Wiss hakeutui viime vuonna suorittamaan Suomen Palloliiton JVK-tutkintoa, mutta tuolloin kurssia ei liiton toimesta järjestetty. Seuraavalla kurssilla Wiss on mukana hakijoiden joukossa.
Jarkko Wiss tunnetaan erityisesti mittavasta pelaajaurastaan. TPV:n kasvatti debytoi Veikkausliigassa 1993 ja pelasi pääsarjaa kasvattajaseuransa lisäksi FF Jarossa, HJK:ssa ja Tampere Unitedissa. Liigamestaruuden hän voitti neljä kertaa, Suomen cupin ja liigacupin molemmat kahdesti. Vajaan vuosikymmenen kestäneellä ulkomaan kiertueellaan Wiss edusti mm. Lilleströmiä, Moldea, Mossia, Stockport Countya sekä Hiberniania. Suomen A-maajoukkueessa Jarkko Wiss pelasi 45 A-maaottelua.
Jarkko Wissin ja Tampere Unitedin välisen sopimuksen pituus kuvaa molemminpuolista sitoutumista uuden TamU:n rakentamiseen.
– Meillä oli useita hyviä ehdokkaita päävalmentajaksi ja sen johdosta prosessi venyi valitettavan pitkälle. Ensi kauden joukkueestamme tulee aiempaa nuorekkaampi. Ehdokkaista Wissillä on selvästi paras tietämys alueen ja koko valtakunnankin nuorista, lupaavista pelaajista, Tampere Unitedin toimitusjohtaja Deniz Bavautdin toteaa.
Tampere Unitedilla on vain muutamia pelaajasopimuksia kaudelle 2011. Uusi päävalmentaja pääsee siten resurssien puitteissa hyvin pitkälle vaikuttamaan siihen, minkä näköinen TamU:n ensi kauden joukkue on.
– Valmentajaratkaisun venymisen vuoksi emme ole pitäneet kiirettä pelaajasopimusten kanssa. Nyt kun valinta on tehty, käynnistyvät myös pelaajaneuvottelut mahdollisimman pikaisesti, Bavautdin kertoo.

(TamU:n nettisivut, 16.12.2010): Sopimusneuvotteluissa otetaan nyt aikalisä:
Tampere Unitedilla on koossa yhteensä 18 pelaajasopimusta kaudelle 2011. Neuvotteluissa otetaan nyt ainakin hetkeksi aikalisä.
TamU:n sopimuspelaajat kaudelle 2011 ovat (suluissa edellinen seura, jos ei TamU):
Mika Hilander, Jere Pyhäranta (FC Honka / Pallohonka), Jarkko Värttö (FC Lahti), Kristian Kojola, Antti Ojanperä, Jonas Emet, Mika Lahtinen (JJK), Aleksei Kangaskolkka, Sakari Saarinen, Henri Myntti, Ilari Ruuth, Jari Nikkilä, Jonne Hjelm, Aapo Lappalainen, Johannes Mononen, Jari Niemi, Sergei Korsunov (Ilves) ja Antto Hilska (TPV).
Toimitusjohtaja Deniz Bavautdinin mukaan tämä on se ryhmä, jolla harjoituskausi käynnistyy tammikuun alussa.
– Lisäksi harjoitusryhmään tulee muutamia nuoria pelaajia alueen muista seuroista. Pelaajasopimustilannetta tarkastellaan uudelleen tammikuussa ja silloin reagoidaan asioihin, jos on tarvetta. Ainakin joulun ja vuodenvaihteen pyhien ajaksi neuvottelut laitetaan nyt jäihin.

(17.12.2010): Tampere Unitedin edelliskauden miehistöstä on ilmoittanut lopettavansa kolme 'veteraanipelaajaa': (mv) Mikko Kaven, Antti Pohja ja loukkaantumisen vuoksi Toni Järvinen.

"Sopimusta ei koskaan allekirjoitettu" (Julkaistu 31.03.2011 klo 20:47):
"TamU:lla ei ole mitään tekemistä pelien manipuloinnin tai vedonlyöntivilpin kanssa".
Tampere United selvitti torstai-iltana ympärillään vellovaa, huhujen ja virheellisten tietojen sävyttämää, keskustelua omistajilleen sekä medialle.
– Kuten olemme useaan kertaan todenneet, emme ole tehneet mitään laitonta tai sääntöjenvastaista. Olemme neuvotelleet yhteistyöstä, jossa pelaajia kehitetään isompia sarjoja varten. Seuran vaikeassa taloustilanteessa olemme vastaanottaneet normaalin markkinointirahan, jonka avulla työtä tamperelaisen huippujalkapalloilun eteen on voitu jatkaa. Sen vastineeksi emme ole sitoutuneet epäeettiseen toimintaan, vaan koko prosessin ajan olemme dokumentoidusti kaikkia käytettävissä olevia keinoja hyödyntäen yrittäneet hankkia lisää tietoa neuvottelukumppanista sekä pyrkineet varmistamaan, että sopimusteitse kaikenlainen reilun pelin hengen vastainen toiminta voitaisiin aukottomasti sulkea pois suunnitellusta yhteistyöstä, toimitusjohtaja Deniz Bavautdin toteaa.
TamU on toimittanut sopimusluonnoksia jo vuodenvaihteen tienoilta alkaen Veikkausliigan ja Palloliiton johdon tutkittavaksi ja kommentoitavaksi. Luonnoksiin on matkan varrella tehty korjauksia heiltä saadun palautteen perusteella. Helmikuun alussa molempien organisaatioiden toimitusjohtajat vierailivat seuran hallituksen kokouksessa, jossa asiaa käsiteltiin. Kimmo J. Lipponen oli tuolloin saanut uutta tietoa neuvottelukumppanin taustoista ja sen perusteella TamU päätti lopullisesti vetäytyä yhteistyösuunnitelmista.
– Lipposen selonteon jälkeen jarrut laitettiin päälle, eikä sopimusta koskaan allekirjoitettu, Bavautdin kertoo.
Yksi sitkeästi uutisoinnissa toistettu virheellinen väite on, että TamU olisi keskusrikospoliisin tutkimusten kohteena. Tutkinnanjohtaja on julkisesti kiistänyt tämän, eikä poliisi ole lähestynyt seuraa. Tutkimukset ovat keskittyneet vangitun singaporelaismiehen ja yksittäisten pelaajien välisiin yhteyksiin. Tampere United ei ole millään tavoin yhteyksissä epäiltyihin otteluiden manipulointeihin tai mahdolliseen vedonlyöntivilppiin. Tältä osin seura on täysin poliisin julkisuuteen antamien tietojen varassa.

TamU-päätökset julki keskiviikkona (Julkaistu 20.04.2011 klo 20:57):
Palloliiton valitusvaliokunta ja seuralisenssikomitea kokoontuvat tiistaina 26.4.2011 tahoillaan käsittelemään Tampere Unitedia koskevia ratkaisujaan. Kokousten päätökset julkaistaan keskiviikkona 27.4. kello 10.
Suomen Palloliiton valitusvaliokunta käsittelee kokouksessaan Tampere Unitedin valitusta, joka koskee Suomen Palloliiton kurinpitovaliokunnan 14.4. tekemää päätöstä. Kurinpitovaliokunnan päätöksellä Tampere United suljettiin kaikista Suomen Palloliiton kilpailuista kaudella 2011, mukaan lukien Suomen Cup, Veikkausliiga ja Liigacup.
Tampere United haki rangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä. Sen valitusvaliokunta myönsi 15.4. ja ratkaisu on voimassa sen ajan, kun valitusasian käsittely kestää valitusvaliokunnassa.
Lisenssipäätöksiä valmisteleva Suomen Palloliiton seuralisenssiyksikkö käsitteli 11.4. Tampere Unitedille myönnetyn liigalisenssin peruuttamisen edellytyksiä. Lisenssiyksikkö on todennut, että sen mielestä lisenssimääräysten mukaiset edellytykset liigalisenssin peruuttamiselle ovat olemassa.
Lisenssiyksikkö on pyytänyt Tampere Unitedilta lisenssimääräysten 11.3 pykälän mukaisesti vastinetta ja seuralisenssikomitea käsittelee lisenssiyksikön esityksestä Tampere Unitedin liigalisenssin peruuttamista vastineen saamisen jälkeen tiistaina 26.4.2011.

Tampere Unitedin omien nettisivujen tekeminen ('päivittäminen') loppui 23.4.2011. 'TamU - sininen ylpeys Tampereen' oli Sinikaarteinen kadonnut suomalaiselta jalkapallokartalta - ilmeisesti lopullisesti.


TamU sotkeutunut singaporelaisen vetohuijausfirman 'apurahoihin':

TamU suljettu Veikkausliigasta 2011:
koko toiminta loppumassa * vakavia rikossyytteitä johtomiehille:
Pelaajien joukkopako viime hetkillä muihin seuroihin.

Tampere United suljettiin Veikkausliigasta 2011 taloudellisten vaikeuksien ja varsinkin singaporelaisen 'apurahan' vuoksi. TamU:n johtomiehiä joutui vakaviin rikossyytteisiin singaporelaisyhteyksistään (mm. rahanpesu) ja seura suljettiin myös SPL:n toiminnasta kaudella 2011. Seuraa uhkasi kesällä 2011 myös 'lopullinen' konkurssi ja toiminnan täydellinen loppuminen. Pelaajat joutuivat ehkä eniten kärsimään johtajiensa tekemistä käsittämättömistä virhearvioinneista. Monet pelaajat jäivät ilman sopimusta muihin seuroihin oman laivan upottua alta.

Kaiken sortuessa Tampere Unitedin ympärillä (ja varsinkin alla) tällaistakin kuviota Tampereella yritettiin epätoivoisesti kehitellä. Helsingin Sanomat uutisoi 12.4.2011 Tampereella heränneestä ajatuksesta, jonka mukaan TamU ja Ilves olivat kiireellä suunnittelemassa 'yhdistymistä'. Projektin edellytyksenä oli kuitenkin saada ensin SPL:n liigalisenssikomitealta myönteinen päätös Tampere Unitedin liigapaikasta.
Tampereen Ilves olisi ilmeisesti ollut valmis maksamaan TamU:n velkoja 'riittävästi' myönteisen päätöksen jälkeen ja ilmeisesti jomman kumman seuran nimellä olisi jatkettu parhaat pelaajat liigajoukkueeksi yhdistäen.
Aika näytti, ettei suunnitelmasta tullut pelastusyrityksenä mitään. Liigalisenssikomitea pysyi kannassaan - 'Jalkapalloliiga ry' oli jo aiemmin erottanut TamU:n jäsenyydestään.


TPV pudonneena Kakkosen B-lohkossa: sijoittui vasta yhdeksänneksi.

TPV:n edustusmiehistö kaudella 2011.

TPV ~ edustusjoukkue 2011:
Maalivahdit: 1 Ilkka Innola, 12 Vili-Oskar Laaksonen.
Puolustajat: 2 Sampsa Isoaho, 4 Jarkko Vesapuisto, 5 Jesse Vuorinen, 6 Aleksi Tossavainen, 15 Matias Sallila, 16 Juuso Tuovinen, 18 Teemu Formulahti, 22 Eemi Ruuska, 26 Jari Nikkilä.
Keskikenttäpelaajat: 7 Juuso Ollikainen, 8 Arto Lindberg, 9 Jaakko Rönkkö, 17 Jussi Rasva, 19 Jami Palsa, 20 Markus Kylä-Laurila, 23 Samu Jokela, 25 Sergei Korsunov.
Hyökkääjät: 10 Sami Kriikkula, 11 Alessandro Järviö, 14 Rudi Dieter, 21 Mehdi Fennane.
Valmennus- ja taustatiimi: Mourad Seddiki (päävalmentaja), Timo Anttila (valmentaja), Janne Formulahti (joukkueenjohtaja).


Ilves jatkoi Kakkosen B-lohkossa: ei noussut karsinnoista nytkään.

Tampereen Ilves ~ 2. divisioonan edustusmiehistö kaudella 2012.

(13.7.2011, SPL:n nettisivut): 'Ilves Edustus Oy' on perustettu:
Ilveksen edustusjoukkueen manageri Tomi Erola sekä urheilutoimenjohtaja Toni Hevonkorpi esittelivät medialle Ilveksen uuden strategian vuosille 2011-2016.
Tavoitteet on asetettu korkealle mutta niin sen kuuluukin olla. Strategian mukaan Ilves pelaa Ykkösessä viimeistään kaudella 2013 sekä liigassa kaudella 2015. Strategia ei rajoitu pelkästään viiteen vuoteen vaan Ilves nähdään tulevaisuudessa myös kansainvälisen haastajan roolissa. Suunnitelmaa ja valmistelevaa työtä on tehty koko kevät. Suunnitelma ei rajoitu pelkästään edustusjoukkueen ympärille vaan se kattaa myös osan junioreiden kehittämisohjelmasta. Ilveksestä luodaan vähitellen joukkue, joka pohjaa menestyksensä omaan pelaajakehitykseensä. Tällä hetkellä joukkueessa pelaa noin 80% omaa kasvattia ja trendi tulee olemaan tulevaisuudessa saman suuntainen.
Strategia nojaa muihinkin tavoitteisiin kuin pelkästään urheilulliseen menestykseen. Edustusjoukkueen ottelutapahtumia tulee kehittää edelleen niin, että katsomoihin tullaan tapaamaan myös tuttuja ilvesläisiä ja katsojat viihtyvät otteluissa. Ilves haluaa edistää myös tamperelaisuutta ja on seurattu joukkue vieraskentillä. Ilves on sydämen asia jossa huomioidaan koko väestö ja tukijat. Ilves haluaa olla myös vahva kumppani Tampereen kaupungille ja olla mukana kehittämässä olosuhteita sekä kolmannen sektorin palvelutarjontaa edelleen.
Pohjaa tulevalle nousulle turvaa uusi osakeyhtiö joka kantaa nimeä Ilves Edustus Oy. Hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi on nimitetty Tomi Erola, joka jatkaa myös edustusjoukkueen managerina. Yhtiön toimitusjohtajan pallille istahtaa Toni Hevonkorpi. Hallituksen muut jäsenet ovat Markku Lehtola, Petri Ojala, Ari Ruuth ja Harri Talonen. Hallitusta täydennetään vielä parilla jäsenellä kesän ja syksyn mittaan. Toiminnan perustuessa omaan pelaajakehitykseen osallistuu edustusjoukkue taloudellisesti junioripuolensa tukemiseen. Kaikista edustusjoukkueen yhteistyösopimuksista sijoitetaan vähintään 10% suoraan junioreiden kehittämiseen.


Ilves-Kissat nousseena 2. divisioonan B-lohkossa (2004 vielä 6. divisioonassa!):

Ilves-Kissat jäi 11. sijalle 14 joukkueen sarjassa:

Tampereen piirin 3. divisioona (neljäs sarjataso):

Tampereen piirin 3. divisioona yhdistettiin kaudelle 2011 Satakunnan piirin 3. divisioonan kanssa, josta seurasi edelliskauden jälkeen peräti viiden Tampereen piirin 3. divisioonan heikoimmin sijoittuneen seuran 'joukkopudotus' piirin 4. divisioonaan kaudeksi 2011.

Kaudella 2011 yhdistetyssä Tampereen ja Satakunnan piirien 3. divisioonassa pelaavat Tampereelta: TKT, FC Tampere (FC Tigers) ja TPV/2.

Tampereen piirin 4. divisioona (viides sarjataso):

Kaudella 2011 Tampereen piirin 4. divisioonassa pelaavat Tampereelta ainakin TP-T, FC Tampere (FCT) ja PP-70.

Mainittakoon merkillinen, kahden eri tamperelaisjoukkueen erisuuntainen KEHITYSKAARI:
Vuonna 2004 PP-70 pelasi 1. divisioonassa (toisella sarjatasolla) - Ilves-Kissat pelasi samana vuonna 6. divisioonassa (7. sarjataso).
Kului seitsemän vuotta ja nyt, 2011: PP-70 pelaa 4. divisioonassa (viidennellä sarjatasolla) ja Ilves-Kissat pelaa 2. divisioonassa (kolmas sarjataso). PP-70 pudonnut siis kolme sarjatasoa ja Ilves-Kissat noussut neljä sarjatasoa - vuoden 2004 viiden sarjaportaan etu PP-70:lle on kääntynyt Ilves-Kissoille kahden sarjatason eduksi! Kumpikin seura kulki askel kerrallaan omaan suuntaansa - mitään 'harppauksia' (esim. fuusioita tai luovutusrangaistuksia) ei kumpikaan seura tehnyt.

2012:

Tamperelainen jalkapalloilu 'TamUnited'-krapulassa edelleen:
kaksi seuraa vasta kolmannella sarjatasolla:

Ilves 2. divisioonan länsilohkossa:

Ilves nousi Ykköseen ~ voitti nousukarsinnassa ÅIFK:n 1-0 ja 4-1 (20.10.2012):

Ilves nousutunnelmissa Tammelan viheriöllä 20.10.2012 (kuva: Raine Lehtoranta).

Helsingin Sanomatkin noteerasi Ilveksen suuren yleisömäärän ratkaisevassa toisessa nousukarsintaottelussa 20.10.2012.

Tampereen Ilves - nousijajoukkue 2012:
Maalivahdit: 1 Gustav Långbacka ja 12 Mikko Kruuti.
Puolustajat: 3 Topi Mattila, 4 Ilari Ruuth, 5 Vili-Atte Mäkinen, 8 Olli Vakkala, 16 Tommi Malinen, 21 Miikka Sarviharju, 24 Jan Kulokorpi, 26 Jari Nikkilä, ja 33 Toni Kallio.
Keskikenttä: 7 Jussi Kujala, 9 Teemu Sonne, 18 Samu Pirinen, 19 Jaakko Juuti, 20 Verneri Uimonen, 22 Gullit Zolameso, 27 Henri Scheweleff, 30 Jari Niemi ja 34 Aleksi Pylkkönen.
Hyökkääjät: 10 Matti Jokinen, 11 Jussi Kotilahti, 14 Kalle Multanen, 15 Miki Sipiläinen, 23 Jusu Karvonen ja 31 Mohamed Jamac.
Valmentajat: Mika Malinen, Topi Priha ja Mikko Kaven.

TPV 2. divisioonan länsilohkossa:


Viisi tamperelaisseuraa 3. divisioonassa:

FC Tigers 3. divisioonassa ( yhd. Tampere/Satakunnan piirit):

FC Tigers, 2012 (kotikenttänä Lamminpää):
Maalivahdit: (nimen jälkeen edellisen kauden 2011 seura): Jesse-Petteri Jalanne FC Tigers ja Antti Härkönen FC Tigers.
Puolustajat: Teemu Alatalo FC Tigers, Markus Halme FC Tigers, Janne Mikkonen FC Tigers, Mikko Tulonen FC Tigers, Joel Mattjus FC Tampere, Jesse Kallio Ilves, Sami Muro FC Tampere, Timo Savilahti FC Tampere ja Teemu Saarikko FC Tampere.
Keskikenttäpelaajat: Eetu Niininen FC Tampere, Olli Jukarainen FC Tigers, Miika Saarenrinne FC Tigers, Jesse Salminen FC Tigers, Janne Lahdenpohja FC Tampere, Juhani Kivinen FC Tampere, Andrea Milanti FC Tigers ja Tero Penttilä FC Tigers.
Hyökkääjät: Jerry Sipilä FC Tampere, Henri Hagelberg FC Tigers, Niko Kuhlberg FC Tampere ja Tero Intala Ilves.
Valmentajat: Vesa Tuominen ja Markus Halme, joukkueenjohtaja: Jukka Salminen.

Ilves-Kissat pudonneena 3. divisioonassa ( yhd. Tampere/Satakunnan piirit):

TKT 3. divisioonassa ( yhd. Tampere/Satakunnan piirit):

T-PT 3. divisioonassa ( yhd. Tampere/Satakunnan piirit):

TPV/Kakkosjoukkue 3. divisioonassa ( yhd. Tampere/Satakunnan piirit):


4. divisioona (Tampereen piiri):

Mukana Tampereen seuroista: FC Tampere, Nekalan Pallo (NePa) ja PP-70.

2013:

Ilves nousseena 1. divisioonaan ~ sijoittui neljänneksi.


TPV kolmatta peräkkäistä kautta 2. divisioonassa:


Viisi tamperelaisseuraa 3. divisioonassa:

ToTii (Tohlopin Tiikerit) FC Tigers 3. divisioonassa ( yhd. Tampere/Satakunnan piirit):

Ilves-Kissat 3. divisioonassa ( yhd. Tampere/Satakunnan piirit):

TKT 3. divisioonassa ( yhd. Tampere/Satakunnan piirit):

T-PT 3. divisioonassa ( yhd. Tampere/Satakunnan piirit):

TPV/Kakkosjoukkue 3. divisioonassa ( yhd. Tampere/Satakunnan piirit):


4. divisioona (Tampereen piiri):

Mukana Tampereen seuroista: Nekalan Pallo (NePa), PP-70 ja FC Teivo.


5. divisioona (Tampereen piiri) (kaksi lohkoa):

Mukana Tampereen seuroista ainakin: TamU-K, Tahmelan Vesa, Old School, FC Rellu, TaPa, Hervanta ST, Ilves 2, Melody, Pelikassit, TKT KooTee, Lamminpään Pallopeli Projekti (LaPro) ja FC Polla 2.


6. divisioona (Tampereen piiri) (neljä lohkoa):

Mukana Tampereen seuroista ainakin: FC Kaveriporukka, ACE (Teekkarit), Soho SS, AC Goljat, TahVe2, FC Hatanpään Pallo (FC HaPa), AC Darra, Roxbury JK, FC Polla1, FC Potku, Ikurin Vire, Miau-Miehet, Dynamo Utd, FC Trompi, FC Futarit, NePa Talent, Pispalan Pojat-79, City Norsulauma ja AC Juice.

2014:

Ilves toista kautta 1. divisioonassa: sijoitus 3/10 - nostettiin kuitenkin myöhemmin SPL-päätöksellä Veikkausliigaan!


(20.7.2014) Ilves hävisi Kotkassa sarjajohtaja FC KTP:lle 0-1:

Ilves (20.7.2014 FC KTP-ottelussa): (mv) #1 Mika Hilander, #2 Antti Hynynen, #3 Heikki Aho, #6 Balazs Balogh (#33 Wojciech Wojcik), #15 Lauri Ala-Myllymäki, #34 Henri Malundama, #10 Tomi Petrescu, #11 Kaarlo Rantanen, #19 Jaakko Juuti, #9 Jonne Hjelm, #40 Matti Jokinen (#22 Gullit Zolameso). Päävalmentaja: Mika Malinen, valmentaja: Topi Priha.

Ilveksen kannattajia Kotkassa 20.7.2014 ("Niilon Pojat" ~ mitä sitten tarkoittaneekin?).


2. divisioona :

TPV neljättä peräkkäistä kautta 2. divisioonassa.

Ilves-Kissat nousijana 2. divisioonassa.


3. divisioona:

ToTii (Tohlopin Tiikerit) FC Tigers 3. divisioonassa (yhd. Tampere/Satakunnan piirit):

TKT 3. divisioonassa (yhd. Tampere/Satakunnan piirit):

T-PT 3. divisioonassa (yhd. Tampere/Satakunnan piirit):

TPV/Kakkosjoukkue 3. divisioonassa (yhd. Tampere/Satakunnan piirit):


4. divisioona:

Mukana Tampereen seuroista: FC Melody, Ilves/2, Nekalan Pallo (NePa), PP-70 ja TamU-K.

2015:

Ilves nostettuna Veikkausliigaan ~ valmentajana aluksi Keith Armstrong.

Ilveksen nuori keskikenttämies Lauri Ala-Myllymäki.


2. divisioona:

TPV viidettä peräkkäistä kautta 2. divisioonassa.

Ilves-Kissat toista peräkkäistä kautta 2. divisioonassa.


3. divisioona (Tampere/Satakunta):

TKT ~ seitsemättä peräkkäistä kautta 3. divisioonassa.

Ilves/2 ~ nousijana 3. divisioonassa.

TPV/2 ~ kuudetta peräkkäistä kautta 3. divisioonassa.

TPT ~ neljättä peräkkäistä kautta 3. divisioonassa.

ToTii (Tohlopin Tiikerit) FC Tigers ~ luopui jo ennen kauden alkua sarjapaikastaan.

2016:

Veikkausliiga:

Ilves toista peräkkäistä kautta Veikkausliigassa ~ sijoitus 5/12.

(13.8.2016 * MTV4): FC Ilves-HIFK 3-1.

(FC Ilves * 12.8.2016): (mv) Mika Hilander - Pavle Milosavljevic, Antti Hynynen, Heikki Aho (Antti Koskinen), Tatu Miettinen, Reuben Ayarna (Lauri Ala-Myllymäki), Emile Tendeng, Tuure Siira, Mikael Soisalo, Yoro Lamine Ly (Jaakko Juuti) ja Junior Yunus Sentamu. Vaihdossa: (mv) Antti Kuusinen, Martti Haukioja, Antti Hilska ja Jonne Hjelm. Maalit: Soisalo, Y.L.Ly ja Sentamu. Valmentaja: Jarkko Wiss.

Senegalilainen keskikenttämies Emile Tendeng liittyi kaudeksi 2016 Ilveksen miehistöön.

(23.10.2016 * Veikkausliigan viimeinen kierros): IFK Mariehamn - FC Ilves 2-1.

(FC Ilves * 23.10.2016): (mv) Mika Hilander - Pavle Milosavljevic, Felipe Aspegren (Heikki Aho), Tatu Miettunen, Antti Koskinen, Reuben Ayarna (Antto Hilska), Jarkko Juuti, Emile Paul Tendeng, Mikael Soisalo, Tuure Siira ja Jonne Hjelm. Vaihdossa: (mv) Antti Kuusinen, Martti Haukioja ja Yoro Lamine Ly. Maali: Siira. Valmentaja: Jarkko Wiss.


2. divisioona:

TPV kuudetta peräkkäistä kautta 2. divisioonassa.


3. divisioona (Tampere/Satakunta):

Ilves-Kissat pudonneena 3. divisioonassa.

TKT ~ kahdeksatta peräkkäistä kautta 3. divisioonassa.

Ilves/2 ~ toista peräkkäistä kautta 3. divisioonassa.

TPT ~ viidettä peräkkäistä kautta 3. divisioonassa.

Tampere United ~ nousijana 3. divisioonassa.


4. divisioona (Tampere)):

FC Melody, FC Teivo, Nekalan Pallo (NePa), PP-70 ja TPV/2.

5. divisioona (Tampere):

Ilves/3, TKT/2, Tahmelan Vesa (TahVe), Hervanta Sporting Team (HST), Lamminpään Pallopeli Projekti (LaPro), TaPa ja Tampere Utd/2.

6. divisioona (Tampere):

AC Darra, Dynamo Utd, FC Melody/2, FC Rellu, Ilves/4, NePa Talent, Roxbury JK, Soho Sporting Society (Soho SS), TaPa/2, TahVe/2, Tampere Utd/3, Tampereen Teekkarien Jalkapallokerho Ace (Ace), Akateemiset Palloilijat (APa), El'Locos Flamingos (ELF), Hatanpään Pallo (FC HaPa), FC Polla, FC Polla/2, FC Trompi, Ikurin Vire, PiPo-79 (Pispala), Tampere African Sports (TAS) ja Vierasjoukkue.

2017:

Ilves kolmatta peräkkäistä kauttaan Veikkausliigassa..


takaisin jalkapallosivuston etusivulle.