Tampereen jalkapallohistoriikkia * sivu 1/2:

(Jukka Joutsi * viimeiset muutokset: 20.5.2018).

Sivu 1/2: Tampereen jalkapallohistoriikkia aikojen alusta vuoteen 1999:

Tampereen jalkapallohistoriikin sivullemme 2/2.

Tampereen urheiluelämän alkumetreiltä:
Tästä lähdettiin liikkeelle 1900-luvun alussa:

Pellavatehtaalla tempaistiin v.1901:

Tehdaskaupunki Tampereen jalkapallohistorian alkuvaiheiden kartoituksessa on syytä katsoa hieman syvemmällekin urheiluelämän kehitystä kaupungissa. Pellavatehtaan osuus Tampereen urheilulle on merkittävä ja siksi lienee syytä aloittaa niinkin varhaisesta vaiheesta kuin vuodesta 1901, jolloin Pellavatehtaalla perustettiin Tampereen Pellavatehtaan Konepajan Voimistelu- ja Urheiluseura Tempaus. Tampereella oli perustettu jo v.1896 Pyrintö, johon tehtaiden työläisillä ei juurikaan asiaa ollut.
Jalkapallosta ei silloin vielä tiedetty mitään, mutta kehityskulku johti väistämättä nahkakuulankin ilmestymisen aikaa myöten Pellavatehtaalle ja uuteen ilmiöön silloiset seurat työväestön ja porvarien puolella joutuivat ottamaan kukin kantaa omissa jäsenkokouksissaan.
Pellavatehtaan työväen alkuseuroista fuusioitui 21.3.1920 myöhemmin valtakunnan jalkapalloilulle paljon antanut Tampereen Kisatoverit (TKT).

(Pellavasta ja Petsamosta maailman kentille - TKT, 1920-1995-kirja):
Tampereen Pellavatehtaan Konepajan Voimistelu- ja Urheiluseura Tempaus perustettiin vuonna 1901. Tampereen Pellavatehtaan Voimistelu- ja Urtheiluseura Riento aloitti toimintansa 13.10.1903. Seurojen välillä ei pöytäkirjojen mukaan ollut kanssakäymistä ennen vuotta 1912, jolloin Tempaus lainasi urheiluvälinekaappiaan Riennolle. Tästä käynnistyi yhteistoiminta ja syksyllä 1915 nostettiin esille kysymys seurojen yhtymisestä, mutta ratkaisua ei syntynyt, vaikka molempien harjoituspaikat olivat tehtaan tiloissa.
Vuonna 1917 esitettiin taas seurojen yhdistymistä ja kolmantena seurana oli Lapinniemen Visa, mutta ratkaisuun ei päästy ennen kansalaissotaa.
Kansalaissodan jälkeen SVUL vaati erotettavaksi ne seurat, joiden jäsenmäärästä yli puolet oli osallistunut sotaan punaisten puolella. Riento ja Tempaus joutuivat tästä syystä SVUL:n ulkopuolelle, sillä niiden jäsenistöstä noin 80% soti punaisten puolella.
Työväen Urheiluliiton perustavaan kokoukseen molemmat seurat lähettivät edustajansa 26.1.1919 ja liittyivät liiton jäseniksi. Tempauksen jäsenmäärä oli tuolloin 116 ja Riennon 98.
Seurojen jäsenyys TUL:ssa kävi kuitenkin mahdottomaksi, sillä TUL puolestaan aloitti puhdistusoperaation suojeluskuntalasten suhteen. Pellavatehtaan seurat vastustivat yksimielisesti suojeluskuntalaisten erottamista; päätös johtui pelosta menettää tehtaan harjoitussalit, jos erottamisiin olisi ryhdytty. Tilanteen kehityttyä näin vaikeaksi nostettiin 1919 esille taas kysymys seurojen yhdistämisestä.
Lapinniemen Visa jättäytyi kuitenkin hankkeesta pois ja näin uuden seuran perustavassa kokouksessa 21.3.1920 olivat mukana vain Tempaus ja Riento. Tempauksen jäsen Hugo Mattila avasi kokouksen, johon oli saapunut 70 henkeä. Samassa kokouksessa päätettiin liittyä Työväen Urheiluliittoon. Perustavassa kokouksessa ei tarvittu äänestyksiä uuden seuran nimestä - yksimielisesti hyväksyttiin seuran nimeksi Tampereen Kisatoverit (TKT).

TKT:n alkuhistoriaa juhlavan arvokkaassa valokuvassa vuodelta 1922, jolloin TKT:n johtoporras oli kokoontunut kameran eteen ikuistettavaksi kirjallisissa puuhissaan.
Takana seisomassa vasemmalta Mooses Johteinen, rahastonhoitaja Kalle Kääntönen ja Kalle Aakkula. Istumassa (vas.) Lauri Aho, Atte Tuomisto, puheenjohtaja Kusti Laaksonen ja sihteeri Lauri Suomela.

TUL:n ja SVUL:n välinen yhteistyö oli Tampereella 20-luvulla hyvin vähäistä ja kaupungilla oli hyvinkin tiedossa erityisesti TKT:n ja Tampereen Pyrinnön kaikin puolin kireät välit:
(Pellavasta ja Petsamosta maailman kentille - TKT, 1920-1995-kirja): Tampereen Pyrintö oli perustettu jo 1896 ja kun Pyrintö v.1926 kutsui TKT-johdon 30-vuotisjuhliinsa, asiaan ei kiinnitetty mitään huomiota. Tampereen Voimistelijoitten ja Tampereen Palloilijoiden kanssa oltiin sentään senverran väleissä, että TKT:n palloilijat saivat toisinaan käyttää TaPa:n Hippoksen raviradan sisällä sijainnutta jalkapallokenttää, jonka nurmipintaa pidettiin paikkakunnan parhaana.
Vuonna 1928 Moskovassa pidettyjen spartakiadien jälkeen tapahtui TUL:ssa repeämä, jonka päätteeksi liitosta erotettiin 90 seuraa. Samaan aikaan Suomessa voimistui oikeistolaisuus ja valtiovalta Lapuan liikkeen painostuksesta lopetti puhtaasti kommunistisiksi luokitellut seurat. Tampereen piirissä näistä urheilullisesti näkyvimmät olivat Tampereen Weikot, Pispalan Alku ja Ylöjärven Kiri.
Weikkojen raunioille perustettiin Tampereen Kilpa-Veljet (TKV) ja Tampereen Pallo-Veikot (TPV). Pispalassa jatkoi Tarmo Alun toimintaa ja Ylöjärvellä Kirin toimintaa jatkoi Ylöjärven Ryhti.

Tampereen jalkapalloiluhistorian alkuvuosikymmenistä todettakoon, että Suomen valtakunnalliset mestaruudet ratkaistiin CUP-kilpailuilla 1908-1929, eikä noina vuosina cup-finaaleihin asti päässyt yksikään Tampereella jalkapalloa harrastava seura.

Kuvassa Tampereen piirin mestarit vuonna 1921: Tampereen Kisa-Toverit (TKT). Takarivissä vasemmalta: Toivo Rantanen, Toivo Salonen, Lauri Suomela, Eino Rantanen ja Paavo Salo.
Keskirivissä vasemmalta: Arvi Niemi, Kalle Nieminen ja Eino Mäkinen - eturivissä vasemmalta: Aarne Järvi, (mv.) Herman Ekman ja Verner Hellen. Kuvasta puuttui Kalle Kääntönen (kuva TKT:n juhlakirjasta, 2000).

TKT oli perustanut palloilujaostonsa heinäkuussa 1921. Ensimmäiset jalkapalloharjoitukset pidettiin Palomäen kentällä 9.8.1921 (myöhemmin nimi muutettiin Pyynikin kentäksi). Pelaajia oli kutsuttu paikalle lehti-ilmoituksella.
TKT osallistui heti saman vuoden syksyllä 1921 Tampereen piirinmestaruussarjaan ja voitti piirinmestaruuden. Ottelutuloksista on säilynyt seuraavat: TKT-Tampereen Weikot 7-2 ja TKT-Yritys 3-1.
TKT voitti Tampereen piirinmestaruuden joka kesä vuoteen 1925 asti, jolloin Weikot voitti Kisa-Toverit loppuottelussa luvuin 4-3. Vielä vuoden 1923 finaalissa TKT oli voittanut Weikot murskaluvuin 13-0.

Kesällä 1923 pelattiin Tampereella ensimmäinen kansainvälinen jalkapallo-ottelu, kun Pyynikille saapui Neuvostoliitosta jonkinlainen maajoukkue. Vastassa oli Tampereen piirin joukkue, jonka pelaajista yhdeksän oli TKT:sta. Itänaapurit voittivat 2000 katsojan edessä pelatun näytösottelun luvuin 6-0.

Kesällä 1925 TKT selviytyi jopa TUL-liittonsa jalkapalloilumestaruuden loppuotteluun. Finaali pelattiin rankkasateessa Hämeenlinnassa loppusyksystä 1925. TKT hävisi luvuin 0-4 Helsingin Kullervolle.

TKT voitti piirin mestaruudet vielä vuosina 1927-29, mutta muuten TKT:n jalkapallopuolen kehitystä 20-luvun loppupuolella kuvaillaan TKT:n juhlakirjassa termillä pientä taantumaa. TKT harjoitteli pääsääntöisesti Kasarmin kentällä, mutta ottelut pelattiin Pyynikillä.
Jalkapalloilijoiden olot tamperelaisissa seuroissa olivat vielä 1920-luvulla kurjia. TKT:n pelaajat saivat ostaa vuonna 1924 ensimmäisen uuden jalkapallonsa ja sitäkin kehoitettiin käyttämään säästeliäästi. TKT:n naisjaosto oli muuten samaan aikaan 1924 anonut lupaa ostaa yhden pesäpallon rientoihinsa, mutta TKT:n hallinto oli ollut säästölinjalla ja ilmoitti, että seuran vanha pesäpallo pystytään vielä korjaamaan.
Jääpallo tuli TKT:n ohjelmaan Tampereelle Viipurista v.1921 muuttaneen Väinö Anttilan mukana. Jääpalloa pelasivat talvisin melkein samat miehet kuin kesäisin jalkapalloa. Jääpalloa pelattiin vuodet 1921-31 työväen luistinradalla Näsijärvellä Mustanlahden suulla - muuten hyvä pelipaikka, mutta jäärailoja piti varoa!

TKT:n nimekkäin jalkapalloilija 1920-luvulla oli Eino Rantanen, joka oli Suomen työläisolympiajoukkueessakin mukana vuosina 1925, 1931 ja 1937.

1930-39 (Ennen sotia):

Tamperelaisseurat eivät ylimmällä sarjatasolla 1930-luvulla.

Suomessa alettiin pelata virallisia SM-sarjoja vuonna 1930. Ylintä sarjatasoa kutsuttiin nimellä A-sarja vuoteen 1935 asti, jolloin nimeksi tuli jo Mestaruussarja eli SM-sarja (alkaen 1936). Toinen sarjataso oli nimeltään B-sarja ja vuodesta 1936 alkaen Itä-Länsi-sarja.

Tampereen Palloilijat pelasi vuonna 1930 toisella sarjatasolla eli B-sarjassa.

Vuoden 1933 Jalkapallokirjan mukaan (Hugo Valpas) tamperelaisjoukkueet kuuluivat vielä kaudella 1933 yhdistettyyn Hämeen-Satakunnan piiriin, johon tamperelaisten lisäksi kuului seuroja Hämeenlinnasta, Jämsänkoskelta, Porista ja Raumalta kaikkiaan yksitoista.
Tampereelta kaudella 1933 olivat piirin kirjoilla seuraavat joukkueet: Tampereen Palloilijat (perustettu 1921), Tampereen Ilves (per. 1931) ja Tammerfors Bollklub (TBK).
TaPa:n puheenjohtajana toimi kaudella 1933 hammaslääkäri Tauno Järveläinen ja sihteerinä prokuristi Yrjö Järveläinen. Pelipaita oli punavalkoraidallinen, housut valkoiset ja sukat mustat.
Tampereen Ilveksen puheenjohtajana ja 'managerina' toimi lehtori Niilo Tammisalo, sihteerinä harjoittelija E.Boman. Pelipaita oli mustavihreä poikkiraidoilla, housut mustat ja sukat mustat vihreällä yläraidalla.
TBK:n kohdalla mainitussa Jalkapallokirjassa on vain merkintä: tiedot puuttuvat.

Kaudelle 1934 raumalaiset ja porilaiset seurat yhdessä perustivat oman Satakunnan piirin, jolloin tamperelaisten vierailut länteen harvenivat merkittävästi. Oman kaupungin joukkueiden lisäksi kohdattiin lähinnä Hämeenlinnan Tarmoa ja HPK-seuraa.

Tamperelaiset seurat eivät päässeet 1930-luvulla kertaakaan A-sarjaan tai Mestaruussarjaan.

Tampereen Palloilijat pelasi vuosina 1935-39 toisella sarjatasolla eli B-sarjassa.


Tampereen Palloilijat (TaPa) Itä-Länsi-sarjan (ent. B-sarjan) länsilohkossa 1935.

Tampereen Palloilijat (TaPa) Itä-Länsi-sarjan (ent. B-sarjan) länsilohkossa 1937.

Tampereen Palloilijat (TaPa) Itä-Länsi-sarjan (ent. B-sarjan) pohjoislohkossa 1938.

TKT ja TPV pelailivat keskinäisiä paikallisotteluita TUL:n mestaruussarja- ja piiriotteluissa.

Yleismaailmallisen laman ohella myös TKT:n jalkapalloilu oli uuvahtanut 30-luvun alussa. Vastaperustettu Tampereen Pallo-Veikot (TPV) vei vuosikymmenen kolme ensimmäistä TUL:n Tampereen piirinmestaruutta. Nuorennettu TKT kuitenkin yllätti ja nousi jo vuonna 1933 TUL:n loppuotteluun, missä viipurilainen Talikkalan Toverit oli kuitenkin uudella Tammelan Pallokentällä maalein 2-1 parempi. Tällöin TUL:n mestaruus ratkottiin vielä cup-systeemillä. Samana vuonna kaatui TPV piirin loppuottelussa TKT:lle luvuin 2-1.
TKT:n johtavin pelaaja Eino Rantanen kyllästyi seuransa sen hetkisen jalkapalloilun tilaan ja siirtyi 18.4.1932 TPV:n paitaan. Rantanen sai seuraavassa TPV:n ja TKT:n paikallisottelussa kokea entisen seuransa puolustajien Reino ja Vilho Rinteen kostotoimet - häntä potkittiin jalkoihin kuin vierasta sikaa. Rantanen kirjoitti otteluselostuksia tuolloin Kansan Lehteen ja kosti sanan säilällä kentällä entisiltä seurakavereiltaan saamansa kolhut.

TKT ja TPV pelasivat liittonsa mestaruussarja- ja piiriotteluita Pyynikillä ja Tammelassa. Varsinkin Pyynikillä paikallisottelut olivat tulikuumia. Molempien joukkueiden kannattajia oli paikalla suunnilleen yhtä paljon ja he sijoittuivat tarkasti omiin ryhmiinsä kentän katsomoissa. Puolueettomat katsojat jäivät juoksuradalle seuraamaan pelitapahtumia, etteivät leimautuisi katsomossa jomman kumman seuran kannattajiksi.
TUL:ssa oli 1930-luvulla noin 60-70 jalkapalloseuraa mukana toiminnassa ja TPV oli niistä menestyksekkäin. TKT tuli aivan perässä. TUL:n ylintä sarjatasoa kutsuttiin aluksi Suursarjaksi ja sittemmin TUL:n mestaruussarjaksi. Erikseen pelattiin sitten vielä TUL:n piirin sarjoissa piirin mestaruudesta.

Vierasmatkoilla sattui ja tapahtui. Suursarjassa pelasi KTP ja matkat Kotkaan olivat tamperelaisille aina vaikeita. TKT:n pelaajat tarvitsivat Kotkassa usein virkavallan apua selvitäkseen pelikentältä ehjin nahoin pois. KTP:n kannattajajoukko mm. kivitti Kotkassa TKT:n maalivahti Väinö Mikkolaa, jolloin erotuomari joutui kutsumaan poliiisit paikalle. Peli päättyi lopulta 1-1, mutta hurjistunut kotkalaisyleisö ei päästänyt vieraitaan kentältä pois. Poliisien oli saattueella turvattava tamperelaisten poistuminen kaupungista.

Vuonna 1935 TKT sijoittui TUL:n suursarjassa kolmanneksi Töölön Vesan ja TPV:n jälkeen.

TKT:n vuoden 1936 edustusjoukkue. Pelimiehet takana vasemmalta: Toivo Rantanen, Otto Viitanen, Väinö Mäki, Jussi Bärman, Paavo Laine ja Arvo Heimo. Eturivissä vasemmalta Lennart Palmu, Mauno Heliö, (mv.) Otto Salonen, Antti Mäkinen ja Eino Välttilä.

TKT:n Arvo Heimo oli jo vuonna 1934 aloittanut nuorten joukkueen valmentamisen ja kun TKT putosi TUL:n mestaruussarjasta 1938, olikin aika vaihtaa nuoremmat miehet kentälle suoraan Arvo Heimon nuorten joukkueesta.
Nuorten voimin TKT olikin nousemassa takaisin TUL:n mestaruussarjaan karsinnoista, mutta yhteiskunnallinen kireä poliittinen tilanne esti karsintasarjan pelaamisen kokonaan (1939). TKT:n nuorennnettu joukkue osoitti kuitenkin liittonsa piirisarjassa taitonsa peittoamalla TUL:n mestaruussarjassa pelanneen Tampereen Yrityksen luvuin 9-1.
TKT:n maalivahti ja kapteeni tuolloin oli Palloliiton Tampereen piirin vuoden 2000 kunniapuheenjohtaja Vilho Halme.

1930-luvun paras pelimies TKT:ssa oli Otto Viitanen. Hän oli siirtynyt 20-vuotiaana seuraan v.1930 Tahmelan Vesasta. Koulutukseltaan Viitanen oli rakennusmestari ja hän joutuikin jatkuvasti eri porvariseurojen värväysyritysten kohteeksi, mutta pysyi kuitenkin TKT:ssa, vaikka välillä työpaikan menetyskin roikkui ilmassa.
Otto Viitaselle oli suunniteltu TKT:n päätoimista päävalmentajan virkaa, mutta hän ei itse ajatukselle lämmennyt. Hänen tilalleen valmentajaksi ryhtyi Paavo Laine.
Toivo Rantanen ja Väinö Mäki TKT:n pelaajista olivat Otto Viitasen ohella TUL:n liittojoukkueen vakiomiehiä 1930-luvulla.


Tampereen Kilpa-Veljet (TKV) pelasi vuonna 1939 TUL:n edustajana valtakunnallisella yhdistetyllä toisella sarjatasolla eli B-sarjassa.

TaPa voitti lohkon, TKV jäi viimeiseksi. TR = Turun Riennon Palloilijat.

1939-45 (Sotavuodet):

Sotavuosina 1939-45 suomalainen jalkapallosysteemi oli tietenkin sekavassa tilassa. Pelaajat olivat suurimmaksi osaksi asepalveluksessa ja vaikka sarjoja yritettiinkin vaikeissa oloissa pyörittää, ei sarjalohkoja tahdottu millään saada valmiiksi.


Tampereen Palloilijat (TaPa) Itä-Länsi-sarjassa (ent. B-sarjassa) 1940-41.


Tampereen Pallo-Veikot (TPV) pääsi mukaan toisena TUL-seurana vuosien 1943-44 aikana pelattuun SM-sarjaan.
TUL-seurat TPV ja Maarian Kisa-Veikot (MKV) kuitenkin keskeyttivät sarjan

Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1943–44 oli vuonna 1930 perustetun Mestaruussarjan 12. kausi. Kaudella 1943–44 Mestaruussarja piti pelata kevätkauden karsintasarjan jälkeen kymmenen joukkueen yksinkertaisena sarjana ja ensimmäistä kertaa yhdessä Työväen Urheiluliiton (TUL) kanssa. Sarjan aloittaminen jatkosodan aikaisissa olosuhteissa oli kuitenkin epävarmaa. Edellinen kausi oli jäänyt kesken kesällä 1941, eikä Palloliitolla ollut mahdollisuuksia käynnistä jalkapallosarjoja vuoden 1942 aikana. Elo-lokakuussa 1942 järjestettiin ainoastaan cup-kilpailu vuoden 1942 jalkapallon suomenmestaruudesta. Mestaruusarja käynnistyi kuitenkin yli kahden vuoden tauon jälkeen kesällä 1943, mutta se jouduttiin jälleen keskeyttämään, kun jatkosodan asemasotavaihe päättyi Neuvostoliiton suurhyökkäykseen kesäkuussa 1944. Palloliitto ilmoitti 17. kesäkuuta peruuttavansa sarjassa jäljellä olevat ottelut.
Sodan vuoksi sarjaa ei voitu pelata loppuun vuoden 1944 aikana ja Palloliiton edustajakokous päätti 10. joulukuuta 1944, että kauden 1943–44 Mestaruussarjassa pelaamatta jääneet kaksi ottelua pelataan keväällä 1945. TUL:n seurat TPV ja MKV jättivät sarjan kesken sen keskeydyttyä ja joukkueiden ottelut mitätöitiin.


TaPa ja Ilves-Pojat kolmannella sarjatasolla (Maakuntasarja) yrittämässä toiselle sarjatasolle eli Suomensarjaan:


TKT mukana TUL-sarjoissa sotavuosina:

Välirauhan kesänä 1940 TKT pääsi uusimaan TUL:n Tampereen piirin mestaruudesta TPV:n kanssa, mutta hävisi ottelun 1-4.
Miesten ollessa asepalveluksessa TKT:n tuloksellinen nuorisojoukkuetoiminta pääsi oikeuksiinsa ja TKT:n 16- ja 18-vuotiaiden joukkueet voittivat v.1942 piirin mestaruuden.
TKT:n 18-vuotiaat selvisivät 1942 aina TUL:n finaaliin asti, mutta hävisivät kuitenkin TuTo:lle selkeästi 0-7.
Kesällä 1944 TKT:n 18-vuotiaat olivat taas voittamassa piirin mestaruutta, mutta Lamminpään Korpi teki vastalauseen - TKT oli käyttänyt joukkueessaan yli-ikäisiä pelaajia. Riita kasvoi sellaisiin mittoihin, ettei sotavuosien yleisessä ahdingossa sarjaa saatu koskaan pelatuksi loppuun.

TKT:n 18-vuotiaiden joukkue vuonna 1945. Ylärivissä vasemmalta: Pentti Koivisto, Veikko Muro, Olavi Lilja, Pentti Peltonen ja Veikko Lindell.
Keskirivi vasemmalta: Matti Järvinen, Reino Kulmala ja Orvo Valli. Eturivi vasemmalta: Heikki Nieminen, (mv.) Mikko Lampola ja Unto Järviö.

Sodan jälkeen 1945 TKT pelasi TUL:n Suomensarjassa ja sarja käynnistettiin keväällä 1945 komeasti. TKT hankki sarja-avaukseen Pyynikille 3. toukokuuta 1945 otteluun Helsingin Jyryä vastaan torvisoittokunnan juhlistamaan tilaisuutta.

Ilves-Kissat evakkona Viipurista Tampereelle Talvisodan jälkeen v.1940.

Viipurissa seura oli perustettu v.1932 nimellä Viipurin Ilves. Koska Tampereella oli kuitenkin jo entuudestaan seura nimeltään Tampereen Ilves, jouduttiin evakkoseuralle joulukuussa 1944 antamaan uudeksi nimeksi 'Ilves-Kissat'.

1945:

Tampereen Palloilijat (TaPa) ja Ilves-Kissat mukana SPL:n Suomensarjan kahdessa eri lohkossa.

1945-46:

TaPa ja TBK mukana SPL:n Maakuntasarjan Satakunnan lohkossa ~ TaPa voitti (1/5) ja TBK neljäs (4/5).

Ilves-Kissat ja Tampereen Ilves mukana SPL:n Maakuntasarjan Hämeen lohkossa ~ I-Kissat voitti (1/6) ja Ilves toinen (2/6).

Karsinnoista Ilves-Kissat nousi Suomensarjaan voitettuaan kotikentällään Pallo-Pojat maalein 5-2. TaPa puolestaan hävisi molemmat karsintapelinsa selvästi ja jäi Maakuntasarjaan: TaPa-WP-35 1-4 ja TaPa-Haka 1-10.


Tampereen Pallo-Veikot (TPV) selvisi TUL:n mestarina liittojen väliseen loppufinaaliin - hävisi SPL:n mestarille (VIFK).

Sotavuosien jälkeen vuosien 1945-46 aikana suomalainen jalkapalloiluelämä alkoi vähitellen päästä takaisin jaloilleen. Sotavuosien yhteishengen merkeissä vuosina 1945-46 pelattiin Suomen mestaruudesta siten, että ensin molemmat liitot - SPL ja TUL - ratkaisivat omien liittojensa mestarit ja sen jälkeen nämä pelasivat keskenään kaksiosaisen finaalin virallisesta Suomen mestaruudesta.
SPL:n paras joukkue oli VIFK (Vaasa) ja TUL:n puolelta SM-finaaliin pääsi Tampereen Pallo-Veikot (TPV). Ensimmäisen osaottelun Tampereella TPV hävisi vaasalaisvierailleen selvästi 2-5, mutta toisen osaottelun Vaasassa TPV voitti puolestaan 1-0.
Tarvittiin vielä uusintaottelu, joka pelattiin puolueettomasti Helsingissä. VIFK osoitti nyt kiistattoman paremmuutensa voittamalla extra-finaalin luvuin 5-1.

1946-47:

Ilves-Kissat nousijana mukana SPL:n Suomensarjan etelälohkossa ~ sijoitus: 5/8.


Maakuntasarjan Tampereen lohkon muodostivat neljä joukkuetta: Pedot, Ilves, TBK ja TaPa:

1947-48:

Ilves-Kissat selvisi SPL:n Suomensarjan lohkostaan nousukarsintoihin - jäi kolmanneksi.


TaPa SPL:n Maakuntasarjassa Satakunnan lohkossa ~ jäi kolmanneksi (3/5).

TBK SPL:n Maakuntasarjassa Hämeen läntisessä lohkossa ~ jäi toiseksi (2/4).


TKT:n Liljan veljeksistä Kalevi valittiin v.1947 TUL:n liittojoukkueeseen ja Olavi (Olli) B-liittojoukkueeseen. TKT nousi TUL:n mestaruussarjaan kesäksi 1948, mutta silloin olivat alkamassa SPL:n ja TUL:n yhteisetkin sarjat, jolloin TUL:n omat sarjasysteemit menettivät luonnollisesti arvostustaan.

1948:

Ilves-Kissat voitti Suomen sarjan etelälohkossa ja nousi SM-sarjaan (SPL ja TUL yhdessä).


TKT ja TPV samassa Suomen sarjan pohjoislohkossa 1948 (SPL ja TUL yhdessä).

.

Suomensarjan pohjoislohkossa tamperelaisjoukkueet TPV ja TKT (molemmat TUL) sijoittuivat 16 joukkueen (!) sarjassa keskivaiheille. Pohjoislohkon voitti KuPS, joka Ilves-Kissojen kanssa nousi SM-sarjaan seuraavalle kaudelle.

TKT pelasi kaudella 1948 myös TUL:n omaa mestaruussarjaa, mutta sitä ei yleisesti juurikaan arvostettu sen jälkeen, kun TKT ja TPV pelasivat myös TUL:n ja SPL:n yhteisessä Suomensarjassa.

Elokuussa 1948 TKT kohtasi Kuopiossa KuPS:n ja kun tamperelaisilla ei ollut käyttöä isäntien antamille 20 vapaalipulle, Olavi Luukila pistettiin kentän ulkopuolelle niitä salaa kauppaamaan matkakassan vahvistukseksi. Hän kaupitteli lippuja väärille ihmisille, KuPS teki kantelun jalkapallon yhteistyövaliokunnalle ja Luukila yksistään sai puolen vuoden pelikiellon, jolla ei sikäli ollut merkitystä, että talvikuukausina ei muutenkaan pelejä enää ollut.


TaPa ja TBK samassa SPL:n Maakuntasarjan länsilohkossa (A) 1948 ~ TaPa voitti, TBK kolmas.



Kissalan Pojat osallistui SPL:n Maakuntasarjan karsintoihin ja selvisi mukaan seuraavalle kaudelle 1949:

Kissalan Pojat voitti ensimmäisellä kierroksella kotikentällään Nokian Urheilijat 9-3 ja toisella kierroksella vieraskentällä Reposaaren Urheilijat runsasmaalisessa ottelussa 11-7! Kissalan Pojat kohtasi ratkaisevalla kolmannella kierroksella kotonaan Kaipiaisten Kajastuksen, jonka se voitti maalein 3-1. Pääsy seuraavan kauden 1949 Maakuntasarjaan oli varmistunut.


Tampereen Kilpa-Veljet (TKV) oli mukana TUL:n omien sarjojen toisella sarjatasolla.

1949:

Ilves-Kissat SM-sarjassa 7. sijalla - säilytti sarjapaikkansa.

Ilves-Kissat sijoittui vuoden 1949 kahdentoista joukkueen SM-sarjassa seitsemänneksi.


TKT mukana TUL:n ja SPL:n yhteisessä Suomensarjan länsilohkossa - sijoitus 9/12.

TKT:n Olavi Lilja pelasi 15.5.1949 Suomen A-Maajoukkuepaidassa Helsingin Olympiastadionilla Englantia vastaan - vaikka Suomi hävisi 0-4, Liljan ensimmäinen A-maaotteluedustus säväytti Tampereen jalkapalloväkeä.

Aivan 40-luvun lopulla Pyynikillä tehtiin tamperelaista jalkapallohistoriaa - kaupungissa pelattiin ensimmäinen iltavalaistusottelu. Jalkapallo oli maalattu valkoiseksi (!) - itse pelissä TKT osoittautui paremmin hämärässä näkevämmäksi yhdistelmäksi kuin TPV, sillä pelin TKT voitti peräti 10-1.


TaPa, TBK ja Kissalan Pojat samassa SPL:n Maakuntasarjan länsilohkossa (A) ~ Kissalan Pojat voitti (1/6), TBK neljäs ja TaPa jäi viimeiseksi (6/6).

.


SPL:n ja TUL:n yhteisessä Suomensarjan karsintakilpailussa mukana TKT ja TPV.

Tamperelaiset TUL-seurat TKT ja TPV joutuivat heti vastakkain SPL:n ja TUL:n yhteisessa Suomensarjan karsintasysteemissä. TPV voitti TKT:n maalein 2-0 ja selvisi toiselle karsintakierrokselle. TPV sai vieraakseen pietarsaarelaisen JBK-seuran, joka voitti isännät maalein 2-1. Sekä TPV:n että TKT:n pyrkimykset valtakunnalliselle toiselle sarjatasolle olivat kariutuneet.

1950:

SM-sarja:

Ilves-Kissat voitti ensimmäisen kerran Suomen mestaruuden!

G.Pohjolan herkullinen pilapiirros Aaamulehdessä SM-sarjan puolivälin tilanteesta. I-Kissat selvisi huipulle. TPS ja KTP ehtivät toisen kierroksen aikana vielä vaihtaa paikkojaan vuorikiipeilyssä.

Ilves-Kissat voitti ensimmäisen Suomen mestaruuden Tampereelle v.1950. Samalla mestaruus meni ensimmäistä kertaa Suomessa pois rannikoiltamme maan keskiosiin.


TKT nousi TUL:n systeemeistä Suomensarjaan (SPL) kaudelle 1951.

TKT ei löydy SPL:n vuoden 1950 Jalkapallokirjasta Maakuntasarjoistakaan, joten TKT pysytteli visusti TUL:n turnauksissa (samoin TPV). Seuraavalla kaudella 1951 TKT tuli kuitenkin olemaan mukana SPL:n Suomensarjassa.
Olli Lilja pelasi kauden 1950 aikana yhteensä neljä A- ja B-maaottelua (vanhempi veli Kalevi avasi myös B-maajoukkueuransa).
Kesällä 1950 - heinäkuussa - valittiin Suomesta Tsekkoslovakiaan pelimatkalle ns. uusien kasvojen joukkue, johon pääsivät mukaan TKT:n Olavi Lilja ja Veikko Muro. Tähän joukkueeseen kuului muuten myös Åke Lindman (HIFK), jonka ensimmäinen elokuvarooli oli jo takanapäin ('Hornankoski' - 1949).


Maakuntasarja:

Kissalan Pojat (KPojat) ~ Maakuntasarjan länsilohkossa 'B'.

KPojat (1950): puheenjohtaja: V.Hovivuori, huoltaja: U.Kähärä, pelipaita keltainen mustalla poikkijuovalla.

Tammerfors Bollklubb (TBK) ~ Maakuntasarjan länsilohkossa 'B'.

TBK (1950): puheenjohtaja: H.Sandbacka, huoltaja: O.Lunden, pelipaita sininen - housut valkoiset.


TaPa oli karsimassa Maakuntasarjaan seuraavalle kaudelle, mutta ei pyrkimyksissään onnistunut.


SPL:n Jalkapallokirjan 1950 mukaan Tampereen piirissä oli kirjoilla vuonna 1950 lisäksi mm. seuraavia seuroja: Kangasalan Kisa, Lielahden Urheilijat, Nokian Urheilijat, Oriveden Ponnistus, Pallo-Pirkat (Pirkkala), Pyynikin Pallokerho, Tampereen Ilves ja Viljakkalan Urheilijat.

1951:

SM-sarja:

Ilves-Kissat mestaruuskrapulassa 1951 - putosi Suomisarjaan yhdellä voitolla (10/10)!

Ilves-Kissat koki karvaasti tunnetun mestaruuskrapula-ilmiön, edelliskauden mestarit putosivat v.1951 SM-sarjasta yhdellä voitolla ja kolmella tasapelillä 18 ottelusta!


Suomensarja:

TKT nousijana Suomensarjassa (SPL) - sijoittui toiseksi (2/10).

Kaudella 1951 Suomensarjaan noussut TKT kärkkyi koko kesän ajan nousupaikkaa jopa SM-sarjaan seuraavalle kaudelle, mutta syksyllä TKT kuitenkin päätyi sarjassa toiseksi ja nousuhaaveet jäivät.


Maakuntasarja:

Kissalan Pojat ~ sijoitus: 3/6.

TBK ~ sijoitus: 5/6.


TaPa oli karsimassa Maakuntasarjaan seuraavalle kaudelle, mutta ei pyrkimyksissään onnistunut.


Kuvassa linja-autoaseman ja Ratinan stadionin aluetta kesällä 1951, takana oleva sorakuoppa oli juuri tasattu urheilukentäksi (Ratinan stadioniksi). Olympiavuonna 1952 kentällä pelattiin muutamia klassikoiksikin muodostuneita otteluita (mm. Jugoslavia-Neuvostoliitto 5-5 * katsojia 17000).

Ratinanniemi oli alkuaan korkea hiekkaharju, jota alettiin käyttää hiekanottopaikkana 1900-luvun alussa. Ratinaan oli syntynyt 1920-luvulle tultaessa valtava kuoppa, joka sai asemakaava-arkkitehti E. Kaalamon kehittelemään ajatusta Ratinan stadionista vuonna 1932. Kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt sen asemakaavaa, mutta päätti rajoittaa hiekanottoa, jotta rakentaminen olisi myöhemmässä vaiheessa mahdollista. Talvella 1936 Ratinaan sijoitettiin kunnallinen luistinrata, joka menestyikin hyvin.
Sodan jälkeen esitettiin uusi suunnitelma urheilukeskuksesta. Ehdotusta puolsi Tampereen Urheilutalosäätiö, mutta kaupungin hallituksen asettama toimikunta totesi, ettei ahtaalle Ratinanniemelle voitu sijoittaa kaikkia suunniteltuja rakennuksia. Sen sijaan kompleksin, joka sisältäisi urheilukentän, pienoisstadionin katsomoineen ja puku- ym. suojineen, sisäradan, koripallohallin, uimahallin sekä jokusen voimistelu- ja voimailusalin, tulisi riittää. Urheilukentän katetulle katsomolle toimikunta asetti vaatimuksen 5 000 istumapaikasta ja 20 000-paikkaisesta avokatsomosta. Se tulisi myös varustaa irrotettavilla istuimilla niin, että jos kaikki katsomotilat käytettäisiin istumatiloina, katsojia mahtuisi kentälle 15 000. Toimikunnan katselmuksen jälkeen käynnistettiin toinen suunnittelukilpailu.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 1951 kilpailun voittaneen Yrjö Lindegrenin suunnitelman. Seuraava vuosi 1952 oli olympiavuosi, ja kisoja silmällä pitäen oli luonnollista, että ensimmäiseksi rakennettaisiin alueen kenttä ja katsomo. Ruoho keskikentälle oli kylvetty jo 1949.
Tilapäiset fasiliteetit eivät täyttäneet suuria vaatimuksia, mutta kentällä kuitenkin pelattiin kaksi karsintasarjan sekä kolme alkusarjan ottelua. Karsintasarjassa paremmuutta mitattiin otteluissa Tanska–Kreikka (7 000 katsojaa) sekä Italia–USA (10 000). Alkusarjan ottelut olivat tasapeliin 5–5 päättynyt maali-ilottelu Jugoslavia–Neuvostoliitto (17 000), pohjoismainen ottelu Ruotsi–Norja (4 200) sekä uusi koitos Jugoslavian ja Neuvostoliiton välillä 22. heinäkuuta, joka päättyi Jugoslavian voittoon 3–1.
Stadionsuunnitelma uusittiin vuonna 1955 ja uusi kaava todettiin erittäin onnistuneeksi. Katsomon katsottiin olevan rakennusjärjestyksessä kaikkein tärkein. Ilman sitä Tampereelle ei olisi mahdollista saada arvokilpailuja. Sen valmistuminen sai kuitenkin odottaa aina vuoteen 1966 saakka. Kun rakennustöiden aloittamisesta sitten piti päättää vuonna 1960, tuli esiin jälleen uusia kysymyksiä. Näistä suurin koski stadionin sijaintipaikkaa, joka oli alkanut mietityttää. Useat tahot esittivät, ettei stadionia rakennettaisikaan Ratinaan vaan Kaupin urheilupuistoon. Ajatuksen kannattajat perustelivat näkemystään sillä, että Ratina oli liian ahdas paikka, jonne ei mahtuisi pysäköintipaikkoja. Tästä seurasi mittavaa viivytystä ja niin Ratinan stadion valmistui vasta vuonna 1966.

1952:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.


Suomensarja:

TKT ~ toista peräkkäistä kautta Suomensarjassa.

TKT kilvoitteli taas koko kesän nousupaikasta SM-sarjaan, mutta sijoittui syksyllä kuitenkin sarjassa kolmanneksi.

Ilves-Kissat ~ pudonneena Suomensarjassa. Putoamiskierre jatkui - syöksyi yhdellä voitolla (10/10) suoraan Maakuntasarjaan.


Maakuntasarja:

Kissalan Pojat ~ neljättä peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla Maakuntasarjassa - sijoitus: 3/6.

TBK ~ kahdeksatta peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla Maakuntasarjassa - sijoitus: 4/6.


TaPa oli jälleen karsimassa Maakuntasarjaan seuraavalle kaudelle, mutta ei vieläkään pyrkimyksissään onnistunut.


TPV oli karsimassa omissa TUL-ympyröissään sikäläiselle kolmannelle TUL-sarjatasolle.

1953:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.


Suomensarja:

TKT Suomensarjassa (Itälohko) - sijoitus: 3/10.

TKT sijoittui taas kolmanneksi, vaikka seura oli ennalta ollut valtakunnan lehdistössä ehdoton ennakkosuosikki SM-sarjaan nousijaksi. Toistuvat pettymykset Suomensarjaan juuttumisesta saivat TKT:n tähtipelaajat tuskastumaan ja kauden 1953 päätteeksi TKT:n nimimiehistä lähti suuri joukko pelaajia seuraavaksi kaudeksi Ilves-Kissoihin: Kalevi ja Olavi Lilja, Aarno Niinimäki, Simo Lehmusvirta ja Antti Kaivonen. Yrjö Kivistö siirtyi kaudeksi 1954 TPV-paitaan.
Joukkopako TKT:sta Ilves-Kissoihin aiheutti luonnollisesti närää seurojen välille ja TKT-kannattajat katsoivat suosikkiensa siirtyneen kilpailijaseuraan rahan perässä, vaikka siirtolaiset itse korostivat urheilullisia syitä. Ilves-Kissat pelasi kuitenkin kesällä 1954 TKT:n kanssa Suomensarjassa, eikä vahvistumisestaan huolimatta noussut SM-sarjaan (nousu toteutui vasta 1955). TKT:n juhlakirjassa vihjaistaan, että pelaajajoukko tuskin itse rikastui siirrostaan, mutta yhden nimeltä mainitsemattoman TKT-puuhamiehen epäiltiin pistäneen siirron yhteydessä rahaa taskuunsa siirtojen järjestelyistä.

TKT:n edustusmiehistö Ratinassa vuonna 1953: Takarivissä vasemmalta: Aarno Niinimäki, Simo Lehmusvirta, Erkki Lahtinen, Usko Lehto, Olavi Lilja ja Veikko Muro.
Edessä vasemmalta Olavi Luukila, Reijo Järvenpää, (mv.) Antti Kaivonen, Kalevi Lilja ja Veikko Forsblom.

____________________

Suomensarjan kausi 1953 oli Suomen toiseksi korkein sarjataso Suomessa kaudella 1953. Sarjassa pelasivat Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton joukkueet yhdessä. Yhteistoiminta käsitti kaksi ylintä sarjatasoa sekä karsinnat Suomensarjaan. Lohkovoittajat nousivat seuraavaksi kaudeksi mestaruussarjaan ja kummankin lohkon kaksi viimeistä putosi maakuntasarjaan, johon uuden yhteistoimintasopimuksen nojalla kaudeksi 1954 liittyivät myös TUL:n seurat.


Maakuntasarja:

Ilves-Kissat ~ pudonneena suoraan kahtena kautena SM-sarjasta Maakuntasarjaan asti ~ nousi takaisin Suomensarjaan.

TBK ~ yhdeksättä peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla Maakuntasarjassa.

Kissalan Pojat ~ viidettä peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla - luovutti kesken kautta - ja lopetti toimintansa.


TUL-seura TPT oli karsimassa omissa TUL-ympyröissään sikäläiselle kolmannelle TUL-sarjatasolle.

TaPa edelleen ulkona SPL:n virallisilta kolmelta sarjatasolta - viimeksi 1949 mukana.

TPV myös edelleen omissa TUL-kuvioissaan.

1954:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.


Suomensarja:

TKT ~ neljäs peräkkäinen kausi Suomensarjassa (länsilohko) ~ sijoitus: 3/10.

TKT:n ja Ilves-Kissojen välit olivat tulehtuneet kauden 1953 päätteeksi tapahtuneen pelaajien joukkopaon vuoksi - viisi nimimiestä oli siirtynyt TKT:sta Ilves-Kissoihin. Kun kesällä 1954 TKT ja Ilves-Kissat kohtasivat kentällä toisensa, tamperelaiset aistivat poikkeuksellistä sähköä ilmassa ja paikalle saapui ennätyksellinen 4049 maksaneen katsojan yleisö (Suomensarjassa kuitenkin olivat eri lohkossa).

Ilves-Kissat ~ nousijana Suomensarjassa (itälohko) ~ sijoitus: 2/10 (jäi vain yhdellä pisteellä Kotkan Reippaan taakse).

Suomensarjan kausi 1954 oli Suomen toiseksi korkein sarjataso Suomessa kaudella 1954. Sarjassa pelasivat Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton joukkueet yhdessä. Yhteistoiminta käsitti jo kolme ylintä sarjatasoa. Lohkovoittajat nousivat seuraavaksi kaudeksi mestaruussarjaan ja kummankin lohkon kaksi viimeistä putosi maakuntasarjaan.


Maakuntasarja ~ kuusi tamperelaisjoukkuetta nyt yhteistoiminnassa mukana:

TBK ~ 10. peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla Maakuntasarjassa.

TPV ~ ensimmäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa

TPT ~ ensimmäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa

Lamminpään Korpi ~ ensimmäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa.
Lamminpää on Tampereen läntinen kaupunginosa, joka rajoittuu Ylöjärven kaupunkiin sekä Haukiluomaan, Lielahteen, Epilään ja Tohloppiin. Lamminpäätä kutsuttiin ennen nimellä Pökhölmi.

Lielahden Kipinä ~ ensimmäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa ~ putosi.

Tahmelan Vesa ~ ensimmäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa ~ putosi.


Kaudella 1954 valtakunnallista virallista neljättä sarjatasoa ei vielä ollut olemassa. Maakuntasarjasta pudonneet jatkoivat piirisarjatasolla nousupaikkaa karsinnoista kärkkyen. SPL päätti kuiten, että seuraavan kauden (1955) jälkeen kaudella 1956 aloitettaisiin virallinen neljäs sarjataso, josta käytettäisiin nimitystä Aluesarja.

1955:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.


Suomensarja (länsilohko):

Ilves-Kissat voitti lohkonsa (1/10) ja nousi Suomensarjasta SM-sarjaan kaudelle 1956.

TKT Suomensarjassa - sijoitus: 7/10.


Maakuntasarja :

TBK ~ 11. peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla Maakuntasarjassa - voitti lohkonsa - ei noussut - vaihtoi nimensä Tapparaksi.

TPV ~ toista peräkkäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa - sijoitus 2/7.

TPT ~ toista peräkkäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa - sijoitus 3/7.

Lamminpään Korpi ~ toista peräkkäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa - sijoitus 7/7 - putosi.


TaPa oli karsimassa Maakuntasarjaan seuraavalle kaudelle - ja nyt onnistui.

Lielahden Kipinä oli karsimassa ~ päätyi uuteen neljännen sarjatason Aluesarjaan.


Kaudella 1956 tultiin aloittamaan uusi virallinen neljäs sarjataso, josta käytettiin nimeä Aluesarja. Uudistus toi valtakunnallisesti näkyvyyttä monille piirinsarjoihin juuttuneille seuroille.

1956:

SM-sarja:

Ilves-Kissat nousijana SM-sarjassa ~ sijoittui neljänneksi.


Suomensarja:

TKT * Suomensarjassa (länsilohko) kuudetta peräkkäistä kautta - sijoitus: 5/10.

TKT:n edustusmiehistö pelaili Suomensarjassa paikkansa säilyttäen, mutta seuran A-nuoret voittivat nuorten Suomen mestaruuden valmentajansa Kalle Kaitilan johdolla.

TKT:n Suomen nuorten mestaruuden joukkue juhlaryhmäkuvassaan - takana vasemmalta: valmentaja Kalle Kaitila, Leo Sippola, Eino Luukila, Reijo Luoma, Reima Mervas ja Rainer Niinimäki.
Keskellä vasemmalta Juha Palo, Juhani Eiranto ja Alpo Alakoski. Eturivissä vasemmalta Raimo Kallio, (mv.) Pekka Perttula ja Reijo Mäenpää.
Pelaajista Rainer Niinimäki (s.1937) pelasi TKT:n edustusjoukkuessa vuodet 1956-59, vietti sitten vuodet 1960-61 Australiassa ja palattuaan Suomeen pelasi TKT:ssa kauden 1962. Mestaruussarjatasolle Niinimäki nousi Ilves-Kissoissa kaudelta 1963 ja neljä kautta Ilves-Kissoissa ylimmällä sarjatasolla (1964-67) kruunasi hänen uransa. Kaudella 1968 hän pelasi vielä Suomensarjassa TPV-paidassa.
Leo Sippola sai myöhemmin urallaan myös maistaa SM-sarjan menoa - kaudella 1963 hän edusti TaPa:a ylimmällä sarjatasollamme.
Petsamon kentällä oli eittämättä tehty hyvää juniorityötä TKT-lipun alla, sillä seuran A-juniorien menestys ei jäänyt vielä tähän. TKT:n junioritoiminta oli kokenut merkittävän piristysruiskeen kesällä 1954, kun TKT oli ensimmäistä kertaa päässyt mukaan SPL:n kanssa yhteisiin A-, B- ja C-junioreiden piirinsarjoihin.

TKT Cup-finaalissa - hävisi kuitenkin 1-2 Pallo-Pojille.

TKT:n edustusmiehistö kohautti kaudella 1956. Edelliskesänä oli aloitettu Suomen cup-mestaruuksista pelaaminen ja kesän 1956 aikana Suomensarjassa pelannut TKT raivasi itsensä jopa Cup-finaaliin asti. Olympiastadionilla pelatussa finaalissa TKT kohtasi helsinkiläisen Pallo-Pojat ja tiukan ottelun TKT hävisi luvuin 1-2.


Maakuntasarja :

Tappara (entinen TBK) ~ Maakuntasarjassa.

TPV ~ kolmatta peräkkäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa.

TPT ~ kolmatta peräkkäistä kautta SPL:n Maakuntasarjassa - putosi.

Tampereen Palloilijat (TaPa) ~ palasi kuuden piirisarjakauden jälkeen vielä suoraan Maakuntasarjaan.


Uusi Aluesarja-systeemi alkoi (neljäs sarjataso): :

TKV ~ Aluesarjassa ~ nousi.

Lielahden Kipinä ~ Aluesarjassa.

Tahmelan Vesa ~ Aluesarjassa ~ putosi.

1957:

SM-sarja:

Ilves-Kissat toista peräkkäistä kautta SM-sarjassa ~ sijoittui viidenneksi.


Suomensarja:

TKT * Suomensarjassa (itälohko) seitsemättä peräkkäistä kautta - sijoitus: 2/10.


Maakuntasarja :

Tappara (entinen TBK) ~ Maakuntasarjassa. Kauden jälkeen Kalevan Pojat (KalPo) sai Tapparan sarjapaikan.

TPV ~ neljättä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa ~ nousi Suomensarjaan.

Tampereen Palloilijat (TaPa) ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.

TKV ~ nousijana Maakuntasarjassa.


Aluesarja: :

TPT ~ pudonneena Aluesarjassa.

Lielahden Kipinä ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa.

1958:

SM-sarja:

Ilves-Kissat SM-sarjassa kolmatta peräkkäistä kautta - putosi karsintapelin kautta Suomensarjaan.

Ilves-Kissat jäi kaudella 1958 SM-sarjassa Haka:n kanssa tasapisteissä jakamaan kolmannen putoajan paikkaa (sijat 7. ja 8.).
Tarvittiin uusintaottelu, jonka Haka voitti 4-1. Haka säilyi SM-sarjassa ~ Ilves-Kissat putosi Suomensarjaan kaudelle 1959. Ilves-Kissojen leirissä putoamiseen liittyi katkeraa kabinettipeliä.
Tampereen kaupunkijoukkue teki matkan Kieviin syksyllä 1958. SM-sarjalaiset Ilves-Kissojen pelaajat muodostivat joukkueen rungon. Matka jäi jalkapallohistoriaan (varsinkin Tampereella Ilves-Kissojen leirissä) ikävällä tavalla. SPL oli määrännyt kylmästi SM-sarjasta putoamisen ratkaisevan uusintaottelun Hakaa vastaan päivämäärälle, jolloin jo kauan ennalta suunniteltu ja päätetty Tampereen kaupunkijoukkueen matka Kieviin oli käynnissä. Ilves-Kissojen avainpelaajia oli siis kaukana kotoa, kun uusintaottelua pelattiin - ja pudottiin seuraavalle kaudella Suomensarjaan.


Suomensarja:

TKT ~ Suomensarjassa - 4. sijalla.

TKT:n edustusmiehistö pelaili Suomensarjassa paikkansa säilyttäen, mutta seuran A-nuoret voittivat toisen nuorten Suomen mestaruutensa - valmentajana nyt Veikko Forsblom.

TKT:n Suomen nuorten mestaruuden 1958 voittanut joukkue ryhmäkuvassa: Takana vasemmalta Rauno Kestilä, Ismo Virola, Ilkka Eiranto, Viljo Niinimäki ja Lasse Luhtala.
Keskillä vasemmalta Reijo Koivisto, Heikki Rustanius ja Heikki Majanlahti. Edessä vasemmalta Juhani Nurmi, (mv.) Pekka Perttula ja Raimo Jokela.
Pelaajista Rauno Kestilä (s.1940) pelasi myöhemmällä aikuisurallaan yhden A-maaottelun. Hän pelasi TKT:n edustusjoukkueessa kaudet 1960-61, siirtyi TaPa-paitaan kausiksi 1962-63, värvättiin Lahden uuteen Upon Pallo-seuraan vuosiksi 1964-68 ja päätti uransa neljään SM-kauteen Kuusysin valkoisissa paidoissa 1969-72.
Viljo Niinimäki (s. 1939) pelasi TKT:n edustusjoukkueessa vain kauden 1962, kunnes siirtyi Ilves-Kissoihin vuosiksi 1963-67.
Heikki Majanlahti (s. 1939) pelasi TKT:n edustusjoukkueessa vuodet 1960-63 ja päätti uransa Ilves-Kissojen SM-sarjajoukkueessa vuosina 1964-66.

SPL:n Jalkapallokirja 1959 omisti koko aukeaman kauden 1958 Suomen nuorten mestarijoukkueen esittelyyn.

Syksyllä 1958 Tampereen kaupunkijoukkue teki matkan Kieviin ja mukana TKT:sta olivat Paavo Laine (valmentaja), Erkki Lahtinen, Reijo Järvenpää, Viljo Tuhkanen ja Raimo Eiranto. SM-sarjalaiset Ilves-Kissojen pelaajat muodostivat joukkueen rungon.

TPV nousijana Suomensarjassa - sijoittui viidenneksi.

Tamperelaisjoukkueiden keskinäiset kohtaamiset Suomensarjan länsilohkossa kaudella 1958: Kevätkierros (1958): TKT-TPV 1-1 ja syyskierros: TPV-TKT 0-1.


Maakuntasarja :

Tampereen Palloilijat (TaPa) ~ kolmatta peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.

TKV ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.

Kalevan Pojat (KalPo) ~ aloittivat Maakuntasarjassa Tapparan sarjapaikalla.

Kalevan Pojat (KalPo) voitti nuorten SM-hopeaa.

Kauden 1958 Suomen nuorten hopeajoukkue esittelyssä - Kalevan Pojat (KalPo).


Aluesarja (neljäs sarjataso):

TPT ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa - putosi.

Lielahden Kipinä ~ kolmatta peräkkäistä kautta Aluesarjassa.

Tahmelan Vesa ~ Aluesarjaan palanneena - oli yhden kauden piirisarjassa välillä.

1959:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.


Suomensarja:

TKT ~ nousi Suomensarjasta (länsilohko) SM-sarjaan kaudelle 1960.

TKT voitti Suomensarjan lohkonsa ja nousi kauden päätteeksi SM-sarjaan seuraavalle kaudelle 1960. Kuvassa nousunsa varmistanut joukkue kuvattuna Turun Kupittaaalla.
Takana vasemmalta Raimo Lax, Juhani Eiranto, Eino Luukila, Erkki Lahtinen, Reijo Luoma, Raimo Jokela, Reijo Järvenpää, Reijo Koivisto, Rainer Niinimäki, Reima Mervas ja valmentaja Paavo Laine.
Edessä vasemmalta valmentaja Veikko Forsblom, Kalevi Tuli, Raimo Virola, (mv.) Pekka Peltoniemi, Olavi Luukila, Viljo Tuhkanen ja Heikki Majanlahti.

Nousijoista puolustaja Kalevi Tuli (s.1937) pelasi kasvattajaseurassaan (TKT) kaudet 1958-61 ja siirtyi sitten tämän kirjoittajan kotikaupunkiin Poriin, missä hän edusti RU-38-seuraa kaudet 1962-67 (kaikki Suomensarjassa).
SM-sarjan vauhtiin (kahtena kautena) Kalevi Tuli pääsi vielä Porin Ässien paidassa viettämiensä kolmen kauden aikana 1968-70. Sen jälkeen hän 'jäähdytteli' Porin Palloseurassa (PPS) muistaakseni valmentajankin roolissa. Kalevin veli Raimo (s.1941) seurasi samaa reittiä - pelattuaan kauden 1964 TKT-paidassa hän siirtyi RU-38-paitaan vuosiksi 1964-67 ja Ässien paidassa meni vuodet 1968-70. Kalevin tapaan hänkin jatkoi sitten muutaman vuoden PPS-seurassa (1973 asti).

TKT:n juhlakirjassa (2000) spekuloitiin ajatuksella, kuka olisi ollut TKT:n paras jalkapalloilija 1950-luvulla. Olavi Lilja olisi ollut ehdoton ykkönen, mutta hänen kilpensä likasi kauden 1953 päätteeksi tehty loikkaus Ilves-Kissoihin (vaikka palasikin TKT-seuraan vielä vuoden 1960 SM-sarjajoukkueeseen mukaan).
Olavi Liljan ohella Suomen maajoukkuepaidan TKT-pelaajista vetivät ylleen 1951-60 myös Kalevi Lilja, Erkki Lahtinen, Yrjö Putkisto, Timo ja Eino Luukila, Reijo Luoma, Heikki Majanlahti, Rainer Niinimäki, Rauno Kestilä ja Pentti Tavilampi (tähän listaan on mahdutettut myös kaikki B- ja Nuorten maaotteluissa pelanneet mukaan).

TKT (1959): Puheenjohtaja: U.Petäjistö, valmentaja Paavo Laine, pelipaita siniharmaa - housut siniset.

__________________________________________________________

TPV ~ Suomensarjan länsilohkossa - sijoittui heti TKT:n taakse toiselle sijalle.

TPV (1959):valmentaja: U.Lindevall, pelipaita punainen - housut valkoiset. Seuranimi myös muodossa TP-V.

__________________________________________________________

Ilves-Kissat pudonneena Suomensarjassa ~ sijoittui neljänneksi.

Ilves-Kissat (1959): Puheenjohtaja T.Klinkman, valmentaja: P.Vanhanen, pelipaita valkoinen, punainen pujoliivi - housut valkoiset. Nimi myös muodossa I-Kissat.


Maakuntasarja :

Tampereen Palloilijat (TaPa) Maakuntasarjan lohkossa #6 ~ nousi Suomensarjaan.

TaPa (1959): Puheenjohtaja Reino Lehtiö, valmentaja: E.Malin, pelipaita valkoinen - housut punaiset.

Kalevan Pojat (KalPo) ~ Maakuntasarjan lohkossa #6.

KalPo (1959): Puheenjohtaja ja valmentaja: J.Ohlson, pelipaita vihreä - housut mustat.

Tämän kirjoittajan muistissa KalPo:n vihreäpaidat ovat hyvin tallella omassa muistilokerossaan Porin vierailuiltaan. KalPo tunnettiin Porissa siitä, että joukkueessa pelasi vuosien varrella kesäharjoittelunaan tamperelaisen jääkiekkoilun legendoja kuten Kalevi Numminen ja Jarmo Vasama (kuoli autokolarissa 1966).

Tampereen Kilpa-Veljet (TK-V) ~ Maakuntasarjan lohkossa #6.

TK-V (1959): Puheenjohtaja R.Salminen, valmentaja: R.Nurmi, pelipaita vihreä - housut valkoiset. Seuranimi usein myös muodossa 'TKV'.

Jalkapallo-TKV:n peliasun värit ihmetyttävät vuosikymmenten jälkeen, pelasihan jääkiekko-TKV aina keltamustissa peliasuissa.


Aluesarja (neljäs sarjataso):

Lielahden Kipinä ~ neljättä peräkkäistä kautta Aluesarjassa.

Lielahti on Tampereen länsipuolella, noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta sijaitseva kaupunginosa.

Messukylän Toverit (MesTo) * ensi kertaa mukana Aluesarjassa.

Seuran virallisena nimenä oli 'Voimistelu- ja Urheiluseura Messukylän Toverit'. Peliasuna muistaisin olleen musta paita ja valkoiset housut.

Tahmelan Vesa * toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa - putosi.

1960:

SM-sarja:

TKT nousijana SM-sarjassa - putosi suoraan takaisin Suomensarjaan.

TKT oli valmistautunut SM-sarjakauteensa ristiriitaisissa tunnelmissa. Valmentaja Paavo Laine oli vaatinut seurajohdolta kolmea kovaa vahvistusta alkavalle pääsarjakaudelle, jotta edes sarjapaikan säilyttämiseen olisi ollut realistiset mahdollisuudet. Laine oli vaatinut uutta maalivahtia, topparia ja pääsatsauksena hyökkääjä Matti Mäkelän Ilves-Kissoista. TKT:n silloinen voimakaksikko Reino Järvinen-Unto Petäjistö kuitenkin ilmoitti, että TKT on Suomen paras kasvattaseura, eikä vieraaseen apuun tarvitse turvautua nytkään.

TKT:n topparina joutui kauteen valmistautumaan Reijo Järvenpää, joka olisi kuitenkin ollut sopivampi puolustajaksi. Aivan SM-sarjan alkua ennen TKT pelasi vielä harjoitusottelun Tammelassa VIFK-seuraa vastaan ja valmentajan kauhuksi Reijo Järvenpäältä katkesi pelissä käsi. Kunnollista topparin rooliin sopivaa korvajaa ei TKT:n ringistä enää siinä vaiheessa löytynyt. Muutenkin TKT:n pelaajaringissä alkoi tapahtua loukkaantumisia ja turhautumisia. Jos talvella joukkueeseen kuului 25 miestä, niin sarjan edistyessä väki väheni loukkaantumisten myötä. Ne, joille ei talven aikana ollut tuntunut löytyvän peliaikaa SM-sarjassa, olivat häipyneet joukkueesta kevään myötä vähin äänin alasarjoihin.
Syyskierroksella putoaminen takaisin Suomensarjaan alkoi näyttää ilmeiseltä ja seurassa järjestettin kriiisipalaveri. Valmentajakaksikko Paavo Laine-Veikko Forsblom siirsi kapteeninsa Erkki Lahtisen vaihtomieheksi ja tämä teki asiasta omat johtopäätöksensä ja erosi seurasta (edusti myöhemmin vielä TaPa:a SM-pronssimitalinkin saavuttaen).

Kesällä 1960 TKT kohtasi 40-vuotisjuhlaottelussaan Tampereella N-Liitosta saapuneen Volgan Kalininin kaupungista ja hävisi 1-5. Volga vietti Suomessa pari viikkoa ja pelasi mm. Tampereen piirijoukkuettakin vastaan ja kävi pelaamassa myös Mäntässä. TKT-mies Paavo Marjamäen venäjänkielentaitoinen Valentina-vaimo toimi koko Volgan vierailun ajan tulkkina. Mainittakoon, että Paavo Marjamäen Pekka-poika tunnettiin myöhemmin Suomessa huipputason jääkiekkoilijana ja joka myös aloitti kiekkoilu-uransa TKT-nuorissa.
Syksyllä 1960 TKT teki vastavierailun Kalininiin. Tulkkia ei matkalla kai katsottu tarvittavan, koska kesälomansa ennalta matkan ajaksi järjestänyttä Valentina Marjamäkeä ei matkalle kelpuutettukaan.
TKT rahoitti Kalininiin matkaansa ajan henkeen - Matti-Trikoolta ostettiin 80 punaista slipooveria. jotka menivät katukaupassa N-Liitossa kuin kuumille kiville. TKT hävisi matkallaan kaikki pelit, mutta erikoisen kokemuksen tarjosi matkan eräs peli, jota oli seuraamassa peräti 38000 katsojaa.


Suomensarja:

TaPa, TPV ja Ilves-Kissat Suomensarjan pohjoislohkossa - TaPa nousi SM-sarjaan.

Tampereen Palloilijat (TaPa) nousi historiansa aikana ensimmäisen kerran SM-sarjaan kaudelle 1961. Joukkue pelasi valkoisissa paidoissa ja punaisissa housuissa. Kokoonpanosta mainittakoon Matti Jansson ja Raimo Kilpiö, molemmat tunnettiin myös huipputason jääkiekkoilijoina ~ molempien tie vei kiekkoilijoina Tampereelta Poriin.
Vasemmalta kuvassa - eturivissä: Aarne Salminen, Matti Katajisto, (mv) Risto Hannula, Risto Ylinen ja Matti Jansson. Takana vasemmalta Reijo Lahtinen, valmentaja Ensio Malin, Kalevi Somppi, Matti Pulliainen, Kalevi Salo, Erkki Aarnio, Raimo Kilpiö, Jorma Jokiharju, Simo Järvelä, Kyösti Halme, huoltaja Veikko Lieslehto ja Matti Vuorensyrjä.

Samassa Suomensarjan pohjoislohkossa TaPa:n kanssa pelasivat TPV (kolmas) ja Ilves-Kissat (viides).


Maakuntasarja :

Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) nousi Maakuntasarjasta Suomensarjaan kaudelle 1961:

KalPo:n vihreissä paidoissa pelasivat vuosien varrella monet tunnetut tamperelaiset jääkiekkoilijat ~ tästä ryhmäkuvasta erottuvat Kalevi Numminen ja Jouni Seistamo. Nousijat vasemmalta: Hannu Avola, Kalevi Numminen, Juhani Palenius, Arto Lehtiö, Juhani heikkilä, Matti Kaski, Markku Pussinen, Jouni Seistamo, Jorma Saarinen, Raimo Kallio (kapteeni) ja Pertti Haataja. Joukkueessa pelanneet lisäksi Rauno Mäkinen, Jouni Koski, Matti Pitkänen ja Martti Pepponen.

TKV * neljättä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.


Aluesarja (neljäs sarjataso):

Lielahden Kipinä ~ viidettä peräkkäistä kautta Aluesarjassa.

Messukylän Toverit (MesTo) * toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa - nousi.

TPT ~ nousseena yhden kauden piirinsarjakäynnin jälkeen takaisin Aluesarjaan - putosi taas takaisin piirisarjoihin.

1961:

SM-sarja:

TaPa nousijana SM-sarjassa - sijoittui kahdeksanneksi (säilyi).


Suomensarja:

TKT ~ pudonneena SM-sarjasta ~ sijoitus: 4/12.

KalPo ~ Nousijana Suomisarjassa ~ sijoitus: 5/12.

Ilves-Kissat ~ kolmatta peräkkäistä kautta Suomensarjassa ~ sijoitus: 7/12.

TPV ~ neljättä peräkkäistä kautta Suomensarjassa ~ jäi viimeiseksi (12/12) - putosi Maakuntasarjaan.


Maakuntasarja:

TKV ~ viidettä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.

MesTo ~ nousijana Maakuntasarjassa.


Aluesarja:

Lielahden Kipinä ~ kuudetta peräkkäistä kautta Aluesarjassa.

Pispalan Tarmo ~ aloitti ensi kertaa Aluesarjassa.

1962:

SM-sarja:

TaPa SM-sarjassa pronssimitaleilla.


Suomensarja:

Ilves-Kissat ~ neljättä peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 2/12.

TKT ~ toista peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 4/12.

TKT:n miehistö: Antti Kaivonen, Yrjö Kivistö, Kalevi Lilja, Olavi Luukila, Usko Lehto, Reijo Järvenpää, Aarno Niinimäki, Asser Salo, Erkki Lahtinen, Veikko Muro, Olavi Lilja, Raimo Eiranto, Eino Tuhkanen ja Simo Lehmusvirta. TKT teki kesäkuussa pelimatkan Ruotsiin, joukkuetta valmensi Paavo Laine.

Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) ~ toista peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 2/12.


Maakuntasarja:

MesTo ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa - nousi Suomensarjaan.

TPV ~ pudonneena Maakuntasarjassa.

TKV ~ kuudetta peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.


Aluesarja:

Lielahden Kipinä ~ seitsemättä peräkkäistä kautta Aluesarjassa.

Pispalan Tarmo ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa.

Lamminpään Korpi ~ Kuuden piirisarjakauden jälkeen nousseena Aluesarjassa ~ nousi Maakuntasarjaan.

1963:

SM-sarja:

TaPa SM-sarjassa - putosi Suomensarjaan 11. sijalta


Suomensarja:

Ilves-Kissat ~ viidettä peräkkäistä kautta Suomensarjassa - voitti lohkonsa ja nousi SM-sarjaan.

Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) ~ kolmatta peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 2/12.

TKT ~ kolmatta peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 8/12.

MesTo ~ nousijana Suomensarjassa - jäi lohkossa viimeiseksi ja putosi takaisin Maakuntasarjaan.


Maakuntasarja:

TPV ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa ~ nousi Suomensarjaan.

TKV ~ seitsemättä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa ~ putosi Aluesarjaan.

Lamminpään Korpi ~ nousijana Maakuntasarjassa ~ putosi Aluesarjaan.


Aluesarja:

Lielahden Kipinä ~ kahdeksatta peräkkäistä kautta Aluesarjassa.

Pispalan Tarmo ~ kolmatta peräkkäistä kautta Aluesarjassa ~ putosi piirinsarjojen syövereihin.

TPT ~ kahden piirisarjakauden jälkeen nousseena Aluesarjassa.

Raholan Pyrkivä ~ ensi kertaa mukana Aluesarjassa.

1964:

SM-sarja:

I-Kissat nousijana SM-sarjassa - sijoitus keskikastiin 7/12.


Suomensarja:

TaPa ~ pudonneena SM-sarjasta - voitti lohkonsa ja nousi takaisin SM-sarjaan.

TKT ~ neljättä peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 3/12.

TPV ~ nousijana Suomensarjassa ~ sijoitus 9/12.

Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) ~ neljättä peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 10/12 ~ putosi Maakuntasarjaan.


Maakuntasarja:

MesTo ~ pudonneena Maakuntasarjassa.

TPT ~ nousijana Maakuntasarjassa.


Aluesarja:

TKV ~ pudonneena Aluesarjassa.

Lamminpään Korpi ~ pudonneena Aluesarjassa.

Lielahden Kipinä ~ yhdeksättä peräkkäistä kautta Aluesarjassa.

Raholan Pyrkivä ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa ~ putosi piirinsarjoihin.

1965:

SM-sarja:

Ilves-Kissat ja TaPa yhdessä SM-sarjassa:

Ilves-Kissat seitsemäs - TaPa (nousijana) putosi 'jumbona' takaisin Suomensarjaan:


Suomensarja:

TPV ~ toista peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 3/12.

TKT ~ viidettä peräkkäistä kautta Suomensarjassa - sijoitus 3/12.

Kesäkuun 16. päivä 1965 TKT kohtasi Suomensarjan länsilohkon ottelussaan RU-38:n Porissa. RU-38:n kokoonpanossa erottuvat TKT-taustaiset veljekset Kalevi ja Raimo Tuli, jotka pelasivat v.1968 runkopelaajina Porin Ässien SM-sarjajoukkueessa.
Raimo Määttänen tunnettiin tuolloin paremmin Tampereelta ostettuna jääkiekkoilijana. TKT:n kokoonpanosta muistan hyvin isokokoisen keskushyökkääjän Eino Helmisen. Kuva on peräisin RU-38:n kyseisen ottelun käsiohjelmasta.

Suomensarjan länsiohkon 1965 sarjatilanne ennen edellä mainittua kärkiottelua RU-38-TKT. Tamperelaisten vauhti ei riittänyt aivan loppusyksyyn asti, sillä SM-sarjaan nousi lopulta TPS, joka uusinnassa jätti RU:38:n Suomensarjaan seuraavallekin kaudelle.

Maakuntasarja:

Kalevan Pallo-Pojat (KalPo) ~ pudonneena Maakuntasarjassa.

MesTo ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.

TPT ~ toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa.


Aluesarja:

Lielahden Kipinä ~ 10. peräkkäistä kautta Aluesarjassa ~ putosi piirinsarjojen syövereihin.

TKV ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa.

Lamminpään Korpi ~ toista peräkkäistä kautta Aluesarjassa.

1966:

Ilves-Kissat SM-sarjassa kahdeksantena:

TaPa pudonneena Suomensarjassa:

TKT Suomensarjassa - putosi Maakuntasarjaan.

1967:

Ilves-Kissat SM-sarjassa viimeisellä sijalla - putosi Suomensarjaan kaudelle 1968:

Kalevi Nupponen (s. 1942) siirtyi Tampereelle Lahdesta (Reipas) kaudelle 1967. Hän oli aloittanut Reipaassa kesällä 1960 ja käynyt kauden 1964 pelaamassa Ruotsissa Skellefteån joukkueessa. Ilves-Kissoja Nupponen edusti kaudet 1967-74, jonka jälkeen hän pelasi vielä kauden 1975 Ilveksessä ja kaudella 1977 jäähdytteli vielä Toijalassa 35-vuotiaana. Hän ehti urallaan pelata neljä A-maaottelua ja sai 'Manchester United Memory Cup'-palkinnon vuonna 1961.

TKT pudonneena Maakuntasarjassa - säilytti sarjapaikkansa.

1968:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

Ilves-Kissat pudonneena Suomensarjassa - nousi takaisin SM-sarjaan kaudelle 1969.

1969:

Ilves-Kissat nousijana SM-sarjassa - kuudennella sijalla:

Omista vanhoista muistiinpanoistani löytyy merkintöjä, että näin kaudella 1969 I-Kissojen SM-peleistä ainakin seuraavat:
(4.5.1969) I-Kissat-Reipas 5-1, (1.6.1969) I-Kissat-Ässät 6-0, I-Kissat-KuPS 1-2, I-Kissat-HJK 1-0 ja Ässät-I-Kissat 1-9. Lisäksi tulin olleeksi paikalla cup-ottelussa Raumalla: RaPa-I-Kissat 1-5.

Vasemmalla kauden 1969 alkuun pelaajasiirtouutisia Ilves-Kissoista - oikealla puolustaja Seinäjoelta Jussi Ristimäki, joka sittemmin kunnostautui valmentajana Ilveksessä ja FC Jazzissa kultamitaleita myöten.

SM-sarjaan nousseen Ilves-Kissojen kauden 1969 kokoonpano ja oikealla tähtipelaaja Semi Nuoranen.

Laitahyökkääjä Semi Nuoranen (s. 1941) oli yksi noiden vuosien suosikkipelaajistani. Urallaan Semi Nuoranen pelasi 31 A-maaottelua. Hän aloitti uransa Lahden Reippaassa, missä pelasi pitkänhuiskeana ja poikkeuksellisen teknisenä taiturina laitahyökkääjää aluksi kaudet 1960-66 piipahtaen kaudella 1965-66 Skotlannissakin pelaamassa Patrick Thistle-seurassa.
Kaudeksi 1967 Nuoranen siirtyi Ilves-Kissoihin, missä pelasi seuraavat viisi kautta. Vuonna 1972 Nuoranen jatkoi vielä Lahden Reippaassa kaksi kautta, kunnes alkoi 'jäähdyttelyvuodet'. Vuonna 1976 hän pelaili vielä viidennellä sarjatasolla 'Kissalan Pojissa'.

Alkukauden 1969 lehtijuttuja Ilves-Kissoista - kuvassa vasemmalla I-Kissojen runkopelaajista hyökkääjä Matti Mäkelä ja oikealla toppari Aarno Rinne.
Matti Mäkelä (s.1939) pelasi urallaan 32 A-maaottelua. Ilves-Kissoissa aluksi vuodet 1957-60, sitten 1961-65 TaPa, 1966-67 Upon Pallo (Lahti) ja 1968-72 taas Ilves-Kissoissa. Sitten Mäkelä seikkailikin vuosi per seura Tampereella uransa viimeiset vuodet: 1973 TaPa, 1974 I-Kissat, 1975 Ilves ja 1976 TPV.
Aarno Rinne (s.1941) pelasi urallaan 8 A-maaottelua. Hän edusti koko uransa 1958-1973 Ilves-Kissoja.

Ilves-Kissat hävisi 8.6.1969 Valkeakoskella Hakalle niukasti 0-1. Se oli Ilves-Kissojen johtokunnalle liikaa ja valmentaja Yrjö Asikainen sai riitaisissa tunnelmissa tylysti potkut, vaikka sarjataulukossa Ilves-Kissat oli vielä nousijalle kunniakkaalla 9. sijalla.Aamulehti uutisoi näkyvästi valmentajan erottamisesta ja Kalevi Nupposta ja Arto Lehtiötä spekuloitiin seuraavina valmentajakandidaatteina - kuten sitten myös tapahtuikin.

Yrjö Asikaisen potkujen (tai irtisanoutumisen) jälkeen valmennusvastuun ottivat Arto Lehtiö ja pelaaja Kalevi Nupponen.


Tampereen Palloilijat ja Tampellan Pallo fuusioituivat:
Uusi nimi Tampellan Palloilijat (lyhenne TaPa).

TPV ja TaPa Suomensarjan länsilohkossa:

TPV voitti lohkonsa, muttei noussut SM-sarjaan - TaPa kahdeksantena:

Suomensarjan neljän lohkon voittajat TPV, Ponnistus, Into (Kemi) ja HIFK pelasivat kaksinkertaisen sarjan SM-sarjaan noususta. Kaksi karsintasarjan parasta joukkuetta pääsi seuraavalle kaudelle SM-sarjaan.
Kuvamme on ottelusta, missä TPV kohtasi Ponnistuksen - Ponnistuksen Kari Horelli ahdistelee TPV:n maalivahtia Jorma Mäkistä, TPV:n kapteeni Ahti Helen seuraa katseella.
Karsintasarja oli äärimmäisen tiukka ja jännittävä - HIFK ja Into nousivat (molemmilla 7 pistettä), TPV ja Ponnistus jäivät (molemmilla 5 pistettä) Suomensarjaan. Kuva on peräisin Hufvudstadsbladetin arkistosta.

Alkukaudella 1969 tulin nähneeksi seuraavat Suomensarjan ottelut, joissa oli mukana tamperelaisjoukkueita:
PPT-TaPa 1-3, PTU-TPV 0-3, TPV-J.Ilves 0-1, TaPa-TPV 0-2 ja PPT-TPV 0-3 (muistiinpanojen teko on loppunut keskikesällä).

Seuraavaksi kaudeksi 1970 toiseksi ylimmän sarjatason nimi muutettiin 'Suomensarjasta' muotoon '2. Divisioona'.


TKT, TPT ja MesTo Maakuntasarjan 4. lohkossa:

Maakuntasarjan 4. lohkossa pelasi tamperelaisjoukkueista kaudella 1969 Tampereen Kisa-Toverit (TKT), Tampereen Peli-Toverit (TPT) ja Messukylän Toverit (MesTo).
Lohkon muut joukkueet olivat JYP, JyPK, Huima (Äänekoski), Pirkkalan Viri, Suolahden Urho ja Vammalan Palloseura.

TKT Maakuntasarjan 4. lohkossa ~ 4. sijalla.

MesTo Maakuntasarjan 4. lohkossa ~ 6. sijalla.

TPT Maakuntasarjan 4. lohkossa ~ viimeisellä 9. sijalla ja putosi.

Kesän 1969 aikana olin paikalla ainakin seuraavissa TPT:n otteluissa: TPT-Huima 1-4, TPT-Urho 3-2, TPT-JYP 1-7 ja TPT-TKT 0-0. TPT pelasi ottelunsa tuolloin sekä Pyynikillä että Tammelassa.

Aamulehden antia TPT:n seikkailuista kesällä 1969. TPT pelasi valkoisissa paidoissa ja mustissa housuissa. Mieleen TPT-pelaajista jäi parhaiten hurja keskushyökkääjä 'Vinka' Virtanen. Kautensa TPT aloitti alavireisesti, sillä ainakin kolme ensimmäistä ottelua päättyi tappioon.

1970:

Ilves-Kissat SM-sarjassa - säilyi nipin napin kymmenentenä:


TPV nousi '2. Divisioonasta' SM-sarjaan kaudelle 1971.

Kaudella 1970 toiseksi ylimmän sarjatason nimi muutettiin 'Suomensarjasta' muotoon '2. Divisioona'. Kaudelle 1973 synnytettiin SM-sarjan ja '2. Divisioonan' väliin uusi toiseksi ylin sarjataso eli '1. Divisioona', jolloin '2. Divisioona' muuttuikin kolmanneksi korkeimmaksi sarjatasoksi.

Tampellan Palloilijat 2. divisioonan länsilohkossa 4. sijalla:


Entinen Maakuntasarja nyt nimellä 3. divisioona (kolmas sarjataso):

MesTo 3. divisioonan lohkossa #4.

Pallo-62 (Tampere) 3. divisioonan lohkossa #4.

TKT 3. divisioonan lohkossa #4.


Entinen Aluesarja nyt nimellä 4. divisioona (neljäs sarjataso):

TPT pudonneena 4. divisioonan lohkossa #7:

Kesällä 1970 olin katsomassa Tampereen Tammelassa 4. divisioonan ottelua TPT-Korkeakosken Kisa-Urhot (KKU, Juupajoki). TPT johti peliä vielä 2 minuuttia ennen loppua 4-3, mutta hävisi kuitenkin 4-5. Kuvassa TPT:n 'Vinka' Virtanen johtamassa nuupeata joukkuettaan pukusuojaan hävityn ottelun jälkeen.
Tammelassa oli tuohon aikaan kaksi erillistä kenttää vierekkäin - poikittaisessa asennossa nykyiseen nähden. Silloinen nurmikentän puukatsomo kentän itäsivulla on siis nykyään kentän päätykatsomona.
Peli pelattiin Tammelassa 21.6.1970 - samana päivänä kun Brasilia löi Italian 4-1 MM-kisojen finaalissa.

'Jalkapallokirja 1970': Tampereen Peli-Toverit (TPT), puheenjohtaja: Kalevi Virtanen, sihteeri: Eero Kandelin, valmentaja: Esko Kettunen, paita valkoinen - housut mustat.

Pispalan Tarmo (Tampere) 4. divisioonan lohkossa #7:

'Jalkapallokirja 1970': Pispalan Tarmo (PisTa), puheenjohtaja: Martti Jääskeläinen, sihteeri ja valmentaja: Veikko Savolainen, paita punainen - housut valkoiset.

Pispalan Tarmo oli yksi kolmesta seurasta, jotka fuusioituivat kauden 1970 aikana uudeksi seuraksi 'Tampereen Peli-Pojat-70' (PP-70). Kaksi muuta seuraa olivat Lielahden Kipinä ja Lamminpään Korpi. 'Jalkapallokirja 1970' puhuu vain Pispalan Tarmosta, uusi nimitys PP-70 ei ole kirjassa vielä esillä lainkaan.

Tampereen Kilpa-Veljet (Koo-Vee) 4. divisioonan lohkossa #7:

'Jalkapallokirja 1970': Tampereen Kilpa-Veljet (Koo-Vee), puheenjohtaja: Aarne Ylinen, valmentaja: Orvo Petäjistö, paita keltainen - housut mustat.


Tampereen Peli-Pojat-70 (PP-70) perustettiin fuusioseurana 11.3.1970.

Pispalan Tarmo, Lamminpään Korpi ja Lielahden Kipinä olivat päättäneet alkukeväällä 1970 fuusioitua yhdeksi jalkapalloseuraksi, jonka juuret viittasivat vahvasti Tampereen länsiosiin. PP-70 perustettiin silloisella Harjun Yhteiskoululla.
Uuden seuran taival kulki 'mutasarjoissa' aina vuoteen 1984 asti, jolloin seuran kauan odotettu nousujohteinen kausi alkoi.

1971:

Ilves-Kissat ja TPV SM-sarjassa ~ molemmat putosivat 2. divisioonaan:


Ilves-Kissat putosi suoraan viimeiseltä sijalta.

TPV runkosarjassa karsijasijalle (11.) ja putosi myös 2. divisioonaan.


Tampellan Palloilijat (TaPa) 2. divisioonasta mukaan SM-karsintasarjaan TPV:n kanssa:

Tampellan Palloilijat nousi karsintasarjasta SM-sarjaan kaudelle 1972.

Tampellan Palloilijoiden (TaPa) Mestaruussarjaan kaudeksi 1972 noussut miehistö kuvattuna Ratinassa. Kuva vuoden 1972 Jalkapallokirjasta.

1972:

Tampellan Palloilijat nousijana SM-sarjassa - säilyi kahdeksantena:


Ilves-Kissat nousi 2. Divisioonasta suoraan SM-sarjaan kaudelle 1973.

Ilves-Kissat nousi kaudelle 1973 SM-sarjaan 2. Divisioonan Länsilohkosta.

TPV myös 2. Divisioonassa - kuudentena, mutta käytännössä putosi sarjaportaan alemmaksi.

Kaudelle 1973 oltiin aloittamssa uutta 1.divisioonaa SM-sarjan ja entisen 2. divisioonan väliin (12 joukkuetta). Tästä kauden 1972 toisen sarjatason lohkosta pääsivät sijoille 2-4 tulleet seurat (PoPS, SePS ja RPallo) uuteen tulevaan 'toisen sarjatason' 1. divisioonaan. Käytännössä mainitut kolme seuraa kuitenkin siis vain 'säilyttivät' toiseksi ylemmän sarjatasonsa.
Tässä kauden 1972 länsilohkossa sijoille 5-10 sijoittuneet seurat käytännössä putosivat yhden pykälän kauemmaksi SM-sarjasta eli pelasivat kaudella 1973 edelleen '2. divisioonan länsilohkossa', joka kuitenkin olikin jo kolmas sarjataso.
HUOM! - sarjataulukossa näkyvä 'Hangon AIK' (='HAIK' ~ Hangö Arbetarnas Idrootsklubb, Hanko) ei ole se tutumpi 'Hangon IK' ('HIK' ~ Hangö Iddrottsklubb, Hanko).
Tässä kauden 1972 länsilohkossa sijoille 11-12 sijoittuneet seurat (VaKP ja IFK Marienhamn) pudotettiin suoraan 3. divisioonaan eli jo neljännelle sarjatasolle. Käytännössä siis kahden sarjatason pudotus.

TKT pelasi 3. Divisioonassa sarjapaikkansa säilyttäen.

1973:

Ilves-Kissat ja Tampellan Palloilijat molemmat SM-sarjassa:

Ilves-Kissat säilyi nipin napin 10. sijallaan

Tampellan Pallloilijat sarjassa viimeisellä sijalla - putosi 1. Divisioonaan.

Uudessa '1. Divisioonassa' ei mukana tamperelaisjoukkueita.

Uudessa '2. Divisioonassa' (nyt kolmas sarjataso) mukana TPV ja TKT (Länsilohko).

TPV oli edelliskaudella pelannut toisella sarjatasolla (eli vanhassa 2. Divisioonassa) ja sijoittunut kuudenneksi, mutta joutui silti tälle kaudelle putoamaan kolmannelle sarjatasolle eli uuteen 2. Divisioonaan. Sijoitus lohkossa nyt viides.
TKT oli pelannut kaudella 1972 silloisessa '3. Divisioonassa', jossa seura oli paikkansa säilyttänyt. Nyt samaa kolmatta sarjatasoa kutsuttiin siis '2. Divisioonaksi' - sijoitus nyt lohkossa kahdeksas.

1974:

Ilves-Kissat SM-sarjassa - putosi sarjan viimeiseltä sijalta:

Tampella Palloilijat 1. Divisioonassa - kolmanneksi viimeisenä.

TPV ja TKT 2. divisioonassa.

1975:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

Ilves-Kissat ja Tampellan Palloilijat fuusioituivat - uusi seura 'Tampereen Ilves'.

Uusi fuusioseura Ilves 1. Divisioonassa

I-Kissat jatkoi fuusion jälkeen uuden Ilveksen sisarseurana jalkapalloa alasarjoissa nimellä Kissalan Pojat.

1976:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

Ilves 1. Divisioonassa

TPV 2. Divisioonassa

1977:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

Ilves 1. Divisioonassa

TPV 2. Divisioonassa

1978:

Tamperelaisjoukkueita ei SM-sarjassa.

Tampereen Ilves nousi 1. Divisioonasta SM-sarjaan kaudeksi 1979.

1979:

Ilves jäi nousijana SM-runkosarjassa 10. sijalle - säilyi karsintasarjan kautta.

1980:

Ilves SM-yläloppusarjassa 6. sijalle:

1981:

Ilves SM-yläloppusarjassa 5. sijalle:

1982:

Ilves SM-yläloppusarjassa 7. sijalle:

1983:

Ilves voitti Suomen mestaruuden 1983!:

Kissalan Pojat (Tampere) 4. Divisioonassa

Veikko Hovivuori (s.1948) pelaili kaudet 1983-85 Tampereen piirin 4. divisioonan 'Kissalan Pojat'-seurassa. Pääsarjatasolla hän oli pelannut kaudet 1970-71 ja 1973-74 Ilves-Kissoissa.

1984:

Ilves SM-sarjassa 4. sijalla:

PP-70 (Tampere) 4. Divisioonassa

PP-70:ssa otti valmennusvastuun Heikki Hyysalo, joka nostikin seuran vuosi per sarja 2. divisioonaan.

Kissalan Pojat (Tampere) 4. Divisioonassa

1985:

Ilves SM-sarjassa 4. sijalla:

Kissalan Pojat (Tampere) 4. Divisioonassa

1986:

Ilves SM-sarjassa 6. sijalla:

Vanhat 'Ilves-Kissojen' veteraanit halusivat perustaa seuran uudestaan.

Syksyllä 1986 entiset Ilves-Kissojen pelaajat ja tukijat halusivat perustaa uudelleen 'Ilves-Kissat'-seuran, joka oli vuonna 1974 kadonnut jalkapallokartalta seuran fuusioituessa Tampellan Palloilijoiden kanssa 'Tampereen Ilves'-nimeä käyttäneeksi seuraksi.
Vanha Ilves-Kissat jatkoi fuusion jälkeen Ilveksen sisarseurana alasarjoissa nimellä 'Kissalan Pojat', mutta sekin katosi vähin äänin sittemmin.
Uudelleen perustetun seuran nimi kuului nyt virallisessa muodossaan: Tampereen-Viipurin Ilves-Kissat

Uusi 'Ilves-Kissat' seura aloitti v.2004 räväkän nousun Tampereen piirin 6. divisioonasta ylöspäin nousten kesäksi 2011 jo 2. divisioonaan.

1987:

Ilves SM-sarjassa 4. sijalla:

1988:

Ilves SM-sarjan alemmassa loppusarjassa 9. sijalla:

1989:

Ilves SM-sarjan ylemmässä loppusarjassa 6. sijalla:

1990:

Ilves Futisliigan runkosarjassa 9. sijalla - play-offsien ulkopuolelle - säilyi.

Suomen Mestaruussarja eli SM-Sarja muuttui kaudeksi 1990 nimimuotoon 'Futisliiga' - nimitys oli voimassa vielä seuraavalla kaudella, mutta 1992 nimi muutettiin taas ('Veikkausliiga').

1991:

Ilves Futisliigassa 6. sijalla.

1992:

Ilves Veikkausliigassa 8. sijalla.

Tämä oli ensimmäinen 'SM-sarja', josta käytettiin uuden sponsorin mukaan nimeä 'Veikkausliiga'.

TPV 1. Divisioonassa ~ nousi Veikkausliigaan kaudeksi 1993.

1993:

Ilves ja TPV Veikkausliigassa:.

TPV nousijana yläloppusarjaan ja 6. sijalle.

Ilves pysyi Veikkausliigassa nipin napin karsintasarjan viimeiseltä säilyjän paikalta.

1. Divisioonassa ei tamperelaisjoukkueita.

1994:

Ilves ja TPV Veikkausliigassa:.

TPV voitti Suomen mestaruuden!.

Ilves pysyi Veikkausliigassa viimeiseltä säilyjän paikalta (12. sija).

Peli-Pojat 70, Tampere (PP-70) nousi 2. Divisioonasta 1. Divisioonaan kaudelle 1995.

Arto Uimosen valmentama PP-70 nousi ensimmäisen kerran historiansa aikana 1. divisioonaan. Seura oli perustettu vuonna 1970 kolmen seuran fuusiossa (Pispalan Tarmo, Lamminpään Korpi ja Lielahden Kipinä).
PP-70 pelaili vuoteen 1984 asti 'mutasarjoissa', kunnes valmentaja Heikki Hyysalo nosti seuran vuosi per sarja-tahtia Kakkoseen. Sen välkeen seuran valmintajina ehtivät toimia mm. Matti Mäkelä, Pertti Mäkipää ja Risto Salonen.<
1995:

Ilves ja TPV Veikkausliigassa:.

Ilves Veikkausliigassa 7. sijalla.

TPV jäi 12. sijalle ja putosi suoraan 1. Divisioonaan.

Peli-Pojat 70, Tampere (PP-70) 1. Divisioonassa viimeinen ~ putosi 2. Divisioonaan.

1996:

Ilves Veikkausliigan putoamissarjassa - jäi 10. sijalle ja putosi suoraan 1. Divisioonaan.

TPV 1. Divisioonan pohjoislohkossa 2. sijalla (ei nousukarsintoihin).

1997:

Tamperelaisjoukkueita ei Veikkausliigassa.

Ilves ja TPV 1. Divisioonan Pohjoislohkossa

TPV 1. Divisioonan ylemmässä loppusarjassa (ei noussut).

Ilves (pudonneena) 1. Divisioonan alemmassa loppusarjassa (ei pudonnut).

1998:

Tamperelaisjoukkueita ei Veikkausliigassa.

Ilves ja TPV 1. Divisioonassa

TPV pudotti karsintapeleissä FinnPa:n ja nousi Veikkausliigaan kaudelle 1999.

Ilves säilytti paikkansa 1. Divisioonassa - kauden jälkeen syntyi 'Tampere United'.

1999:

TPV nousijana Veikkausliigassa - putosi suoraan jumbosijalta takaisin 1. Divisioonaan.

Ykkönen 1999 ~ Tampere Unitedin ensimmäinen kausi:

Tampere United voitti 1. Divisioonan ja nousi heti Veikkausliigaan

Tampere United piti olla Ilveksen ja TPV:n fuusioseura, mutta TPV luikahti erilleen - ylimmälle sarjatasolle.

Tampere United perustettiin vuonna 1998 heinäkuun viimeisenä päivänä, kun seurat Ilves ja Tampereen Pallo-Veikot yhdistyivät. Tampere United peri tällöin Ilveksen paikan Ykkösessä. Seuraavana vuonna 1999 TPV kuitenkin irtautui uudesta seurasta, sillä kauden 1998 aikana TPV oli saavuttanut Ykkösestä nousupaikan Veikkausliigaan ja pelaaminen fuusioseuran muodossa ei enää kiinnostanutkaan.
Seuravaana vuonna (2000) perustettiin jo vuonna 1992 perustetun tamperelaisseuran 'DPR FC' ympärille uusi jalkapalloseura, joka otti nimekseen paljon lisäsotkuja aiheuttaen nimen 'Ilves'. Tämä 'Ilves' pelasi kaudella 2001 jo 2. divisioonan länsilohkossa.

Ensimmäisellä kaudellaan 1999 Tampere United nousi Veikkausliigaan värikkäiden vaiheiden jälkeen. Seuran valmentajana oli Harri Kampman. United voitti tuolla kaudella Ykkösen alkulohkonsa. Loppusarjassakin se oli maalierolla ensimmäinen, mutta tasapisteissä täytyi pelata uusintaottelu Atlantis FC:tä vastaan. Sen Tampere United voitti 2–0 ja nousujuhlat alkoivat. Samalla kaudella Ykkösen maalipörssin voitti Unitedin pelaaja Dionísio, joka teki kaikkiaan 17 maalia. Suomen cupissa United eteni heti ensimmäisellä kaudellaan puolivälieriin eli kahdeksan parhaan joukkoon. Suomen cupissa se voitti tuolloin muun muassa liigajoukkue FC Hakan.

Tämän kirjoittaja näki TamU:n pelaavan Kampmanin johdolla Ykkösen sarjapelinsä Mikkelissä kokovihreissä kakkosasuissaan - ei näyttänyt silloin TamU olevan menossa Veikkausliigaan - 'FC Mikkeli' voitti puhtaasti 4-0.

Tampereen jalkapallohistoriikin sivullemme 2/2.

Jalkapallosivuston etusivulle (hakemisto).