JYVÄSKYLÄ jalkapallokaupunkina:

(Jukka Joutsi ~ viimeisimmät muutokset: 9.9.2016).

Vaajakoski liitettiin Jyväskylään 1.1.2009:

Vaajakosken jalkapallohistoriikki on esitelty omalla erillisellä rinnakkaissivullaan:

LINKKI: Vaajakosken jalkapallohistoriikki (oma erillinen rinnakkaissivumme).

1900-luvun palloilun ensiaskelia Jyväskylässä:

Jyväskylän lyseon pojat ja seminaarilaiset aloittivat 'virallisen' palloilun Jyväskylässä 1900-luvun alkuvuosien aikana. Edellisellä vuosisadalla oli ehditty kokeilla erilaisia liikuntaharrastusmuotoja - 1870-luvulta on säilynyt dokumentteja, mutta varsinaista järjestäytynyttä urheilutoimintaa ei tuolloin vielä ainakaan palloilun saralla ollut.
Vuonna 1902 perustettiin Jyväskylän VPK:n urheiluseura 'Mies Voimistelu- ja Urheiluseura', jonka tarkoitus oli koota kaikki kaupungin urheilumieliset yhteistoimintaan. Rannikoillamme tuolloin jo nähtyjä englantilaisten merimiesten järjestämiä 'nahkapallon potkukilpoja' pystyttiin tuskin kuitenkaan Jyväskylässä vielä kokeilemaan VPK:n seuran merkeissä.
Vauhtia uusien urheiluseurojen perustamiseen antoi SVUL:n Keski-Suomen piirin perustaminen vuonna 1907.

Vuoteen 1920 mennessä Jyväskylässä toimi jo kymmenkunta eri urheiluseuraa. Niiden joukossa oli Jyväskylän Kisa-Toverit, jonka ohjelmistoon kuului myös muiden lajien ohella jalkapallo.
Kaikki Kisa-Toverien pallonpotkijat eivät olleet tyytyväisiä seuransa antamaan 'huomioon' jalkapalloilutoiminnalle, joten vuonna 1923 innokkaimmat irtaantuivat Kisa-Tovereista ja perustivat uuden, oman palloilun erikoisseuransa, jonka nimeksi tuli Jyväskylän Palloilijat (JyP).

'Jyväskylän Palloilijat' (JyP) perustettiin vuonna 1923.

Jyväskylän Kisa-Toverien jalkapallon harrastajat irtaantuivat emoseurastaan ja perustivat oman erikoisseuransa v.1923 ~ Jyväskylän Palloilijat' (JyP).
JyP otti ohjelmaansa jalkapalloilun ohella pesäpallon ja jääpallon. Uuden seuran 'isä' oli kapteeni Kosti Niemelä, joka myös valittiin seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Perustamishetkellä seuran jäsenluku oli kahdeksantoista. Perustamiskokouksessa oli äänestetty kahdesta eri nimivaihtoehdosta: 'Jyväskylän Palloilijat' oli äänestyksessä voittanut nimimuodon 'Jyväskylän Palloseura'.

JyP:n ensimmäisen toimintavuoden pääohjelma oli jääpalloilu, johon koko energia satsattiin. Kevään koittaessa huomio siirtyi jalka- ja pesäpalloon. Kenttätilanne Jyväskylässä oli kuitenkin surkea. Pelipaikkoina oli milloin 'Hevostori' (kauppatori), milloin Puistokoulun 'kenttä'. Tourujoen takana 'Ramonin kentällä' käytiin usein harjoittelelmassa.
Jalkapalloilijoita veti Kosti Niemelä (pesäpalloilijoita Kalle Vierto).

JyP-veteraani Ahto Järvi muisteli vuonna 1975 Kosti Niemelää seuraavasti: Seuran keskeisin henkilö oli aikanaan kapteeni Kosti Niemelä, joka ensi luokan pelaajana oli kokenut monet tuulet ja tuiskut. Ja muutenkin Niemelä oli seuran hienoinen diktaattori, jota kaikki kunnioittivat. Kunnioitusta hänessä oli omiaan kohottamaan kapteenin univormu, reipas ryhti ja miehekäs olemus.

20-luvun loppupuoli:

Paikalliskilpailijoina JyP ja Kisa-Toverit:

Ensimmäinen JyP:n virallinen jalkapallo-ottelu pelattiin syyskuussa 1924 Puistokoulun kentällä ~ Mikkelin Kilpa-Veikot voitti pelin 3-2. HJK:n kakkosjoukkuetta vastaan oli jo aiemmin ehditty sopia peli, mutta kentän heikon kunnon vuoksi se oli jouduttu peruuttamaan.
Vuoden 1925 aikoihin jääpallo oli JyP:n ykköslaji, mutta kesällä seuran jalkapalloihmiset eivät olleet toimettomina. JyP organisoi Jyväskylässä työpaikkojen välisiä 'propagandaotteluita', joiden tarkoitus oli levittää lajin innostusta laajemmalti kaupunkiin ja samalla saada omaankin seuraan uusia hyviksi havaittuja pelaajia. Tämä JyP:n työpaikkojen välinen 'propagandaotteluiden' sarja oli maassamme edelläkäypää toimintaa, sillä varsinaiset 'puulaakisarjat' alkoivat kaupungeissa vasta paljon myöhemmin.
Kaupungin liikelaitosten peleihin osallistuneet yritykset olivat lupautuneet antamaan kaikki otteluiden 'tulot' JyP-seuralle, joka puolestaan käytti puolet rahoista omien toimintojensa elvyttämiseen - puolet tuloista lahjoitettiin ylevästi olympiakeräykseen.

JyP järjesti 20-luvun puolivälissä myös koululaisotteluita, joilla yritettiin - ja onnistuttiin - saada myös kouluikäisiä potkijoita seuran riveihin. Vuoden 1925 aikana JyP pelasi vain kaksi 'virallista' jalkapallo-ottelua aikakirjojen mukaan: Parviaisen tehtaat voitettiin 3-1, mutta Savonlinnan suojeluskunnalle hävittiin 2-3.

Vuoden 1925 syyskokouksessa kapteeni Kosti Niemelä jätti seuran puheenjohtajan tehtävät englantilaissyntyiselle insinööri Ragnar Capellille. Seuran jalkapalloväelle uuden puheenjohtajan syntymämaa Englanti antoi 'arvonnousua'.
Jyväskylän Harjun kenttä valmistui syksyllä 1926, mikä oli erityisesti kaupungin jalkapalloilijoille iloinen asia, saatiinhan peliä nyt harrastaa kunnollisissa olosuhteissa. Pelaajien ei enää tarvinnut itse tasoittaa 'hiekkaplaaneja' ja vierasjoukkueetkin olivat nyt mielellään tulossa pelaamaan Jyväskylään hyvälle ruohokentälle.
Harjun kentän 'vihkiäisotteluun' syksyllä 1926 oli saatu vieraaksi arvostettu Kuopion Palloseura, joka voittikin pelin 3-0. JyP:in miehistössä pelasivat lehtitiedon mukaan: maalivahti Palomäki, puolustajina Kokkonen ja Kuusisto, tukimiehinä T.Takala, J.Kuusisto ja Valta, hyökkääjinä Tarmo Takala, Grankvist, Thure Saarinen, Hugo Järvinen ja Kinnunen.
Syksyllä 1926 JyP ehti hävitä vielä Savonlinnan Riennolle 0-2.

Maaliskuussa 1927 JyP:n talous oli pahasti kuralla - pikakokouksessa otettiin esille ehdotus siirtää seura Jyväskylän suojeluskunnan alaiseksi. Asia jäi 'tutkimusasteelle'.
Kesällä 1927 JyP ei saanut käyttää uutta Harjun nurmikenttää kuin kahdessa ottelussa - kaikki harjoitukset ja muut ottelut oli pelattava Puistokoulun huonokuntoisella hiekkakentällä. Harjulla JyP hävisi KuPS:lle 0-5 (...nurmikko oli leikkaamatta, se ulottui pelaajien polviin asti.) ja pelasi Varkauden suojeluskunnan kanssa syksyllä tasapelin 2-2. Suojeluskuntien cupissa JyP oli hävinnyt jo aiemmin kesällä Varkaudessa 1-3 ja pudonnut ensimmäisessä pelissä systeemistä ulos.
JyP järjesti Keski-Suomen Rauta Oy:n sponsoroimana erityisesti nuorille tarkoitetun 'maaliinammuntakilpailun', jonka voitti G.Ahlbäck.

Kauden 1928 aikana JyP:in jäsenmäärä oli huolestuttavasti pudonnut 60:stä 38:aan, mutta kun SPL aloitti Suomen sarjan ('Itä-Länsi'-sarja varsinaiselta nimeltään) pelaamisen kolmessa 'alasarjassa' (Etelä-Suomi, Savo ja Pohjanmaa), JyP lähti voimansa kooten Savon alasarjaan. JyP oli aiemmin ottanut osaa 'Savon Malja'-kilpailuihin, mutta menestys oli ollut heikkoa.
SPL:n sarjasysteemit perustuivat paljolti karsimiseen cup-tyylillä, joten varsinaisista sarjoista ei vielä ollut kysymys. JyP ehti pelata yhden harjoitusottelun (tappio 1-5 KuPS:lle) ja sitten olikin edessä ensimmäinen 'sarjaottelu' eli karsintapeli - vastassa oli Mikkelissä sikäläinen 'Kilpaveikot'. JyP hävisi tylysti 1-10 ja koko kauden 'sarjatoiminta' loppui heti siihen. Masennus valtasi JyP-palloilijat ja koko kesänä ei enää pelattu yhtään jalkapallo-ottelua. Kotoinen Harjun kenttäkin olisi ollut käytettävissä - nurmikin leikattuna.
JyP pelasi nuo kaksi peliään seuraavilla pelaajilla: Maalissa Lankinen, puolustajina Grankvist ja Cabell, tukimiehinä Aimo Lintinen, Tommi Takala ja Karhu sekä hyökkääjinä Ahlbäck, Järvinen, Ansio, Arjander ja Siltanen. Varamiehiksi oli merkitty Thure Saarinen, Heimo Vuorenmaa ja Jäppinen. Jonkinlainen 'kakkosjoukkuekin' JYP:llä on kesällä 1928 ollut seuran paperien mukaan, mutta sen saavutuksista ei ole merkintöjä.
JyP lopetti pesäpallon pelaamisen vuoden 1928 tienoilla lopullisesti, koska paikallinen suojeluskunta oli 'houkutellut säännöllisesti' parhaat pelaajat pois JyP:stä omiin riveihinsä.

Vuonna 1929 JyP sai uuden puheenjohtajan - tri A.Nyyssösen, joka elvytti kiertopalkinnollaan Lyseon ja Yhteislyseon keskinäiset 'turnaukset', myös kansakouluille organisoitiin palkintoturnaus seuran taholta.
Artturi Nyyssönen oli pelannut Suomen maajoukkueessa Tukholman olympialaisissa ja JyP-veteraani Ahto Järvi muisteli vuonna 1975 Nyyssöstä seuraavasti: Tohtoriudestaan piittaamatta Nyyssönen tuli meidän joukkoomme hyökkääjälinjaan näyttämään kuinka vastustajan puolustus jallitetaan. Kansa väittikin, että Nyyssönen käytti liimaa kengissään, koska palloa ei saatu häneltä pois, paitsi milloin hän sen syötti pelitoverilleen.

Jalkapallo pysyi kuitenkin Jyväskylässä melko laimeana innostukseltaan. Harjun kenttä oli koko kesän 1929 remontissa ( ... kaupungissa ei tuntunut kukaan tietävän, miten urheilukentän nurmikkoa pitäisi hoitaa.) ja Puistokoulun kentän kunto oli entistä surkeampi.
JyP:n jalkapallojoukkueen tukipelaajista Viktor Karhu, Riska Kelin, Tarmo Takala, Niilo Lahtinen, Sven Strang ja Veikko Saarinen siirtyivät paikalliskilpailija Jyväskylän Kisa-Toverien riveihin, mikä takaiskuna melkein lopetti koko JyP:n jalkapallotoiminnan. Koko kesän 1929 aikana JyP sai pelatuksi vain yhden ottelun - Varkaudessa hävittiin sikäläiselle VPK:n joukkueelle 0-2.

Kesäksi 1930 SPL julkaisi tulevan 'sarjaohjelmansa' ja JyP oli samassa Savon lohkossa paikallisen Jyväskylän Kisa-Toverien kanssa. JyP-johto katsoi, ettei kaupungissa ollut edellytyksiä kahdelle heikolle jalkapallojoukkueelle toimia toistensa kilpailijoina, joten lehti-ilmoituksella (!) JyP-johto etsi neuvottelukosketusta JKT:n johtoon fuusioneuvotteluihin.
Seurahuoneelle kokoontui molemmista seuroista aikanaan yhteensä n. 30-40 innokkainta jalkapalloihmistä suunnittelemaan seurojen jalkapallojoukkueiden yhdistämistä. Eteen tuli kuitenkin se 'klassisin ongelma': JyP-herrat vaativat uuden joukkueen pelaavan JyP-tunnuksien alla ja vastaavasti JKT:n johto vaati yhdistetyn joukkueen pelaavan heidän seuransa tunnusten alla. Sopuun ei päästy. JyP-johdon Toimi Takala erosi seurasta kielteisen päätöksen jälkeen.
Kesän jalkapallo-ottelut keskittyivätkin kahden paikallisseuran 'herruusotteluihin', joihin saksalainen kreivi Vitzhum oli lahjoittanut kiertopalkinnon. Kreivi itse toimi pelien tuomarinakin.
Kesällä seurat pelasivat palkinnosta viisi ottelua, JyP sai palkinnon haltuunsa kolmella voitolla. Varsinaisen sarjaottelun JyP kuitenkin hävisi 0-2, jolloin seuran sarjatie katkesi taas heti ensimmäisen ottelun jälkeen. JyP kävi myös harjoitusottelussa Kuopiossa, kotiintuomisina tappio 0-12.

Vuoden 1930 aikana JyP joutui pelaajapulan vuoksi lopettamaan jääpalloilun - hiljaiseloa narukeräpuolella jatkuikin kaupungissa vuoteen 1936 asti.

Kaudella 1931 JyP ei enää halunnut osallistua 'Savon sarjaan' lainkaan. Pelailtiin vain JKT:n kanssa kreivi Vitzhumin kiertopalkinnosta. Jälleen JyP sai pitää palkinnon kolmella voitolla viidestä ottelusta (yksi tasapeli).
Kaudella 1931 JyP ja JKT onnistuivat lähestymään neuvotteluissa sen verran toisiaan, että kahden joukkueen pelaajista onnistuttiin yhdistämään 'Jyväskylän kaupunkijoukkue' otteluun Kuopiota vastaan. Kuopiolaiset tulivat ylimielisinä ja hävisivät, Kuopion lehdet selittivät katkeraa tappiota seuraavana päivänä 'B-joukkueen käyttämisellä'. Kuopiolaiset ihmettelivät kuitenkin, miksi niin hyvin pelanneilla jyväskyläläisillä ei ollut parempaa intoa pelata Savon virallisessa sarjassa.

JyP-veteraani Ahto Järvi muisteli vuonna 1975 JyP:n varhaisvuosien pelaajia seuraavasti:
Nuoremmista pelaajista muistuu mieleen 'Hugi' Järvinen, joka yleensä ei pitänyt ilmapelistä, vaan pysytti rauhallisesti pallon mahdollisimman lähellä maata kuin suurpelaajat ainakin.
Topi Takala oli niitä sisupelaajia, joka ei koskaan väsynyt, paitsi kerran kun oli treenattu kolmatta tuntia ja sitten pelattiin ystävyysottelu päälle.
Puolustuksesta piti huolen varmapotkuinen ja lujaotteinen Kuusisto, joka oli oikeata murtajatyyppiä.
Keskushyökkääjän paikalla pelasi ylioppilas 'Hara' Punakivi. Hän tavallisesti - milloin tarvis vaati - painui hakemaan pallon omalta maalilta, toimitti sen hyökkääjille ja kiiruhti heti mukaan hyökkäyksen punontaan.
Nuoren lyseolaispojan Anderssonin leipälajeja oli maaliin ammunta metrin korkeudelta suoraan ilmasta, jollaista palloa maalivahti harvoin saattoi torjua.
Samat henkilöt olivat tietysti paljon mukana jalkapallossa ja jääpallossa - pesäpallossakin, kun sitä vielä pelattiin. Erityisen lahjakas varsinkin jääpallon puolella oli Aaro Kivilinna. Hän pelasi myöhemmin jääkiekkoa Helsingissa HJK:n riveissä ja valittiin jopa yhteen maaotteluunkin. Hän antoi kuitenkin henkensä talvisodassa isänmaan puolesta.

1932:

Jyväskylän Kisa-Toverit sijoittui Savon piirisarjassa (kuuden joukkueen yksinkertainen sarja) heti KuPS:n jälkeen toiseksi. Vain KuPS pääsi piirinmestarina saman kesän B-sarjaan eli toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.


Jyväskylän Palloilijat (JyP) ei saanut kaudelle 1932 lainkaan kokoon edustusjoukkuetta. Edelliskaudellakaan JyP ei ollut osallistunut 'Savon piirinsarjaan' lainkaan, vaikka joukkue olikin ollut kasassa pelikuntoisena.

1933:

JyP mukana Savon piirisarjassa:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) sai kaudeksi 1933 naapurikilpailija JKT:n riveistä uusia ja entisiäkin pelaajiaan takaisin ja nyt edustusjoukkue koottiin yhden taukovuoden jälkeen innolla kokoon. Myös juniorijoukkue perustettiin takaamaan edustusjoukkueeseen uusia harjaantuneita nuorukaisia tulevina vuosina.
JyP:n uusi puheenjohtaja, Kankaan insinööri Bror Serlachius jyrisi uskoa pelaajiin, kun JyP osallistui myös Savon piirinsarjaan. Viidestä ottelusta voitettiin kaksi (KaPa 2-0 ja KPT 3-2).
Edustusjoukkueessa oli nyt paljon uusia kasvoja mukana, toisn muutama 'vanhapartakin' seikkaili vielä nuorempien joukossa: Geselle, Kelin, R.Strang, Toimi Takala (kapteeni), Karhu, Pärri, Riska, Korhonen, Serlachius, Ansio, Stürmer, Lahtinen, Kuusivaara, Mattila, Hokkanen ja Länsisalmi.

Kesän 1933 erikoisuus oli ns. 'tuplahaasteottelu' pesäpallojoukkue Jyväskylän Kiriä vastaan: Joukkueet kohtasivat toisensa molempien omissa 'leipälajeissa' - JyP hävisi pesäpallo-ottelun peräti 27-0, mutta jalkapallossa JyP pesi pesäpalloilijat 8-1. Tulokset vastasivat yleisen mielipiteen mukaan toisiaan, joten 'tasapeli' sovittiin.

Pelikauden 1932 erityismuistoihin kuuluu puheenjohtaja Bror Serlachiuksen yhdeksänpaikkainen auto, jolla tehtiin useimmat vieraspelimatkat. Kyytiin ei mahtunut kaikki pelaajat, joten 'taistelu' autopaikoista oli kovaa. Olihan pitkät vierasmatkat junilla todella hitaita ja rasittavia. Linja-autojakin käytettiin osamatkoilla - pelaajat maksoivat matkalippunsa ajan tyyliin itse.
Ennen pelimatkaa lyötiin Serlachiuksen kyytiin päässeiden kesken yleisesti vetoa siitä, montako ylinopeussakkoa puheenjohtaja matkan aikana onnistui itselleen hurjastelullaan hankkimaan.


Jyväskylän Kisa-Toverit oli kesäksi 1929 saanut JyP:n riveistä useita runkopelaajia riveihinsä. Kun JyP ei enää kaudelle 1932 ollut saanut lainkaan edustusjoukkuetta kasaan, erityisesti nuo vuoden 1929 'loikkarit' päättivät palata JyP-paitaan kaudelle 1933, jotta heidän alkuperäinenkin seuransa saisi uudestaan joukkueen kasaan. Paluumuutto oli tietenkin JKT:lle nyt paha takaisku, jonka vuoksi JKT ei laittanut joukkuetta lainkaan Savon piirisarjaan.

1934:

JyP mukana Savon piirisarjassa:

Jalkapallosta oli kaudella 1934 tullut JyP:n ainoa toiminnanmuoto. Serlachiuksen johdolla kauteen valmistauduttiin huolella, sillä nyt SPL oli muuttanut systeemiä siten, että Savon piirisarjasta pääsi kaksi parasta jatkamaan Savon viralliseen B-sarjaan.
Erkki Arvajan JyP-historiikki (1975) kertoo kauden 1934 Savon piirisarjasta aivan erilaista tietoa, mitä ylläoleva KuPS-historiikin (2005) loppusarjatilanne vuoden 1934 Savon piirisarjasta kertoo. Arvaja kirjoittaa: JyP:n nousu jäi vain yhden maalin päähän. Neljästä ottelusta MP voitettiin 4-1 ja KaPa 4-0, mutta ratkaisuottelussa KuPS:lle hävittiin maalilla, tasapelikin olisi riittänyt nousuun. Lopullisesti sijoituttiin kolmanneksi.
Oheinen sarjatilanne KuPS-kirjasta kertoo aivan toisenlaisista tuloksista.


Jyväskylän Kisa-Toverit ei laittanut joukkuetta lainkaan Savon piirisarjaan 1934.

1935:

JyP mukana Savon piirisarjassa:

JyP oli saanut joukkueeseensa entisen Suomen maajoukkuepelaajan Hjalmar Kelinin, mutta menestys Savon piirsarjassa jäi yhä melko vaatimattomaksi.
Kelin toi 42 maaottelun kokemuksellaan (HJK 1920-28) uusia virikkeitä joukkueeseen, harjoitukset kovenivat luonnostaan, mutta kauden piirisarjassa voitettiin kuitenkin vain yksi ottelu.

1936:

JyP siirrettiin Hämeen piiriin:

SPL organisoi uusia systeemejä kaudelle 1936. Piirijakoja muutettiin - JyP siirrettiin 'uusien, eksoottisten joukkueiden keskelle' Hämeen piiriin.
JyP ei ilahtunut piirin vaihdoksesta, koska Jyväskylässä pidettiin eniten 'rakkaan vihollisen' eli Kuopion joukkueiden kohtaamisista. Nyt uudeksi 'päävastustajaksi' tuli Jämsänkosken Ilves.
Jyväskylän kaupungin urheilulautakunnan puheenjohtaja Felix Lahtinen - tunnettu pesäpallomies kaupungissa, pisti lusikkansa myös JyP-soppaan ja kielsi kaikki pelit Harjun nurmikolla kaudella 1936. Pelit oli pelattava nyt jo valtakunnallisesti ajatellen järkyttävän huonoissa olosuhteissa Puistokoulun lähes sorakentällä.
JyP lähti kuitenkin sarjaan innolla nuorekkaalla joukkueella. Hämeen piirin toisen luokan mestaruus voitettiin Jyväskylään. Sarjassa pelasivat Jämsänkosken Ilves, Forssan Palloseura, Tampereen Palloilijat (kakkosjoukkue) ja Tampereen Ilves. JyP hävisi vain TaPa:lle 0-2, muut voitettiin.
Tämä piirin 'toisen luokan mestaruuden' voittaminen ei kuitenkaan tarkoittanut siis sarjatason korottumista seuraavalle kaudelle.

JyP:n edustusjoukkue vuonna 1936 Harjun kentällä.

JyP pelasi kauden 1936 aikana myös ensimmäiset 'viralliset junioriottelunsa': Jämsänkosken Ilves kohdattiin kahdesti - JyP hävisi molemmat. Noina vuosina 'juniorijoukkueissa' oli vain yksinkertainen yläikäraja, jota nuoremmat pelaajat pelasivat yhdessä joukkueessa - heidän ikäeronsa saattoi olla usein useita vuosia. Mikä tuo yläikäraja oli, siitä varma tieto puuttuu toistaiseksi.

1937:

JyP edelleen Hämeen piiriin sarjoissa:

JyP pelaili kauden 1937 edelleen Hämeen piirisarjoissa. Tavoite noususta SPL:n 'Itä-länsi'-sarjaan jäi edelleen toteutumatta, kun Valkeakosken Haka pesi jyväskyläläiset luvuin 7-4. Jämsänkosken Ilveksen JyP onnistui kuitenkin voittamaan.

JyP:n johtomiehet olivat katkeria olemisestaan Hämeen piirin alaisina. 'Keski-Suomen piiri' oli saatu jo luoduksi, mutta se oli kauden 1937 aikana toiminut Hämeen piirin alaisena, eikä siitä ollut käytännössä ollut mitään hyötyä JyP:lle.
JyP alkoi lokakuussa 1937 ankarasti neuvotella SPL:n johdon kanssa oman Keski-Suomen piirin muodostamisesta ja jyväskyläläisten jalkapallomiesten suureksi iloksi tammikuussa 1938 perustettiinkin Keski-Suomen piiri.

Ennen sotia pelimatkat suoritettiin pääasiassa junilla. Kuvassa JYP:n jalkapalloilijat lähdössä matkaotteluun - vasemmalta: Veikko Saarinen, Viljami Ilmo, Bror Gustafson, J.W.Stürmer, Niskavaara, Matti Koskivirta, Smedlund ja Tauno Hiironen.

1938:

JyP sai nyt pelata uudessa, vastaperustetussa 'Keski-Suomen piirissä':

JyP nousi 'Itä-Länsi'-sarjaan (toiselle sarjatalolle):

JyP sai toiveensa toteutetuksi - tammikuussa 1938 jyväskyläläiset kokousedustajat Ansio, Stolzenberg ja Horelli saivat 'Keski-Suomen piirin' itsenäiseksi piiriksi Hämeen piirin alaisuudesta.
Uuteen Keski-Suomen piiriin liittyivät JyP:n lisäksi Jämsänkosken Ilves, Saarijärven Pallo-Paavot, Vaajakosken Tehtaiden Urheilijat ja Äänekosken Palloseura.

Keski-Suomen piirissä pelattiin erikseen piirinmestaruudesta (JyP ei voittanut) ja erillisenä systeeminä karsittiin ensin piiristä edustaja 'Maakuntasarjaan', joka oli SPL:n uusi luomus 'Itä-Länsi'-sarjojen alla (kolmantena sarjatasona).
JyP pääsi Keski-Suomen piiristä mukaan Maakuntasarjaan (cup-muotoiseen nousukarsintavaiheeseen). Ensin JyP sai kohdata Savon piirin edustajan eli MP:n, joka voitettiin monien yllätykseksi puhtain numeroin 5-0.
Sitten oli vuorossa Karjalan piirin edustaja Värtsilän Teräs, joka voitettiin lukemin 4-2. Näin JyP oli raivannut tiensä 15-vuotisjuhlavuoden kunniaksi seuraavalle kaudelle 1939 B-sarjan Itä-Pohjoislohkoon, mikä oli siis valtakunnallisesti toiseksi ylintä sarjatasoa.

SPL:n Keski-Suomen piirikin perustettiin vasta niinkin myöhään kuin 1938. Jonkinlaisia jalkapallokeskuksia Keski-Suomessa olivat Jyväskylän lisäksi teollisuuspaikkakunnat Jämsänkoski ja Vaajakoski. Saarijärvellä oli jo ennen sotia Saarijärven Pallo-Paavot -niminen jalkapalloseura. Äänekosken Palloseura oli perustettu 1937 - Huima aloitti jalkapallon Äänekoskella vasta 1946 (Erik Relander: 'Äänekosken Huima 1904-2004').

1939:

JyP ensi kertaa mukana toiseksi korkeimmalla sarjatasossa ('Itä-Länsi'-sarja):

JyP jäi kuuden joukkueen Itäsarjan pohjoislohkossa viidenneksi:

JyP sai siis kaudella 1939 ensi kertaa pelata valtakunnan toiseksikorkeimmalla sarjatasolla. Kyseessä oli tuon ajan vielä hankalilla sarjatermeillä ilmaistuna 'Itä-Länsisarjan itäsarjan pohjoislohko'.
Kuuden joukkueen kaksinkertainen sarja kuljetti nyt JyP-pelaajia eksoottiselle pelimatkoille Sortavalaan asti. Pitkät ottelumatkat olivat pojista mieleisiä ~ ainahan ne kotiolot voittivat.
Kymmenestä ottelusta voitettiin vain Mikklein Palloilijat molemmilla kierroksilla, muut pelit hävittiin. Peli-iloa ei häirinnyt edes herännyt sodan uhka itänaapurin suunnalta.

JyP peluutti nyt neljää joukkuetta - edustusjoukkueen rinnalle oli saatu kokoon jopa kakkosjoukkue piirisarjatasolle ja junioripuolella oli saatu joukkueet molempiin ikäkausitasoihin (='nuoret' ja 'pojat', ikärajoista ei toistaiseksi tietoa).

Harjoitusolot talvikaudella jalkapalloilijoille olivat Jyväskylässä vielä vaatimattomia. Kuten yllä oleva kuva osoittaa, talvikaudella JyP:n edustusmiehistö valmistautui uuteen toisen sarjatason pelikauteensa 1939 harjoittelemalla auratulla Jyväskylän kauppatorilla.

Talvisodan ja jatkosodan aika (1939-44):

Jyväskylän Palloilijat (JyP) pelaili C-sarjan kolmen joukkueen lohkoissa:

Vuosien 1940 ja 1941 pystyttiin pelaamaan vain yksi C-sarjan kolmen joukkueen sarja läpi (lohko 6), jossa JyP hävisi WP-35:lle ja pelasi KaPa:n kanssa tasan jääden viimeiseksi.
Vuonna 1941 aloitettu C-sarjan samojen kolmen joukkueen lohko pystyttiin pelaamaan läpi kakisnkertaisena - JyP jäi taas yhdellä voitolla ja yhdellä tasapelillä viimeiseksi. KyP pystyi voittamaan kerran KaPa:n.

Sotavuosina JyP järjesti muutamia hyväntekeväisyysotteluita, jotka saavuttivat muiden huvitusten puuttuessa melkoisen yleisösuosion. Kesällä 1940 JyP pelasi Harjulla jalkapallo-ottelun englantilaisia vapaaehtoisia vastaan, katsojia oli yli 1200.
Kesällä 1941 JyP sai saksalaisista joukkoyksiköistä kootun joukkueen pelaamaan Harjulle ja nyt tapahtumasta tuli todellinen yleisöryntäys, väkeä oli paikalla yli 6000. Molempien otteluiden tuotto meni lyhentämättömänä sotainvalideille.

JyP:n sotavuosien joukkueessa pelasivat Stürmer, Bror Gustafsson, Joonas Hiltunen, Reino Hintsa, Viljo Hokkanen, Wiljam Ilmo, Erkki Karp, Martti Koskivirta, Lauri Kujanpää, Esko Laakso, Väinö Länsisalmi, Teudor Mäkiaho, Mandi Neijonen, Lauri Ormo, Unto Rantanen, Göran Smedlund ja Onni Tuomainen.

Sota-aikana jalkapallo-otteluiden katsojaluvut nousivat huippulukemiin Jyväskylässä. Harjun kentän takakatsomotkin täynnä - lähinnä sotilaita seuralaisineen.

Vuonna 1943 JyP juhlisti 20-vuotispäiväänsä pelaamalla Harjulla ensimmäisen ensimmäisen 'virallisen kansainvälisen' ottelunsa. Vastustajaksi oli saatu Tukholmasta Reymersholms Idrootsklubb-joukkue.
JyP oli saanut juhlaotteluunsa vahvistuksiksi entisen jyväskyläläisen Veikko Leskisen, jonka tilillä oli 20 A-maaotteluakin (SPL:n Jalkapllokirjasta kuitenkin Arvajan historiikkikirjan tietoja tarkistaen löytyy vain Veli Leskinen, jolla oli 20 A-maaottelua ~ 1931-43 HT ja Haka).
Tukimieheksi JyP oli saanut vahvistuksena 'susipelaaja' Reino Hintsan. JyP hävisi ottelun tunnettua ruotsalaisseuraa vastaan vain 0-1.

Samana vuonna 1943 JyP:n puheenjohtajaksi valittiin J.W.Stürmer, joka heiluttikin nuijaa yli kymmenen vuoden ajan. Tänä aikana tapahtuikin seuran 'uusi tuleminen'.

Vuoden 1943 aikana JyP:n jalkapallojoukkueen kapteeni E.Louhi esitti uudelle puheenjohtajalle jääkiekon ottamista mukaan seuran ohjelmaan lähinnä jalkapalloilijoiden talviharjoittelumuotona, JyP otti kuitenkin ennen jääkiekkoa ohjelmaansa koripallon (virallisesti 1945). Pelipaikkana oli aluksi mm. Aren (tennis)halli.

Jyväskylän Palloilijoiden jalkapallojoukkue lähdössä sota-aikana (1943) junalla vierasotteluun. Kyseessä ilmeisesti nuorten joukkue. Pelaajat kuvassa vasemmalta: Lintusaari, Talvisto, Palander, Pulkkinen, Matilainen, Hiltunen, Manninen, Jaakkola, Luostarinen ja Raiski.

Jyväskylän Palloilijoiden nuorten joukkue vuodelta 1943 ~ takarivissä vasemmalta: Lintusaari, Malmivaara, Raiski, Manninen ja Hiltunen. Keskirivissä (vas.) Niskavaara, Mirkkola ja Fredrikson. Edessä (vas.) Pulkkinen, Luostarinen ja Talvisto.

JyP:n nuorten joukkue pelasi vuoden 1943 aikana 'Nuorten SM-sarjan Pohjois-Suomen alkulohkossa' VPS:n ja OPS:n kanssa. JyP voitti OPS:n, mutta hävisi VPS:lle ja tie katkesi.

Vuoden 1944 aikana JyP:n edustusjoukkue ehti osallistua jo SPL:n viralliseen 'Maakuntasarjaan' (kolmas sarjataso). Ankeita aikoja kuvasi se, että JyP oli ainoa Keski-Suomen piirin joukkue, joka sai edustusjoukkueen kasaan. Cup-systeemillä pelatun sarjan aluksi Jyp voitti WP-35:n 3-2, mutta hävisi sitten SePS:lle 0-3.
Joukkueiden vähyyden vuoksi JyP kuitenkin nostettiin seuraavalle kaudelle Suomensarjaan (toiseksi ylin sarjataso).

JyP ei säästynyt sodan aiheuttamista katkerista menetyksistä, seuran jäsenistä neljä kaatui Isänmaan puolesta: Nelikivi, Mandi Neijonen, Esko Laakso ja Niilo Lahtinen.

1945:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Suomensarjan alkuvaiheen lohkossa #2.

Sotavuosien jälkeen vei muutamia vuosia ennen kuin SPL sai sarjaorganisaationsa asettumaan rauhallisille urille. SPL ja TUL olivat sotavuosien 'talvisotahengessä' päässeet lähemmäksi toisiaan ja sarjajärjestelmissä tultiin sotien jälkeen liennytyksen merkeissä kokeilemaan monenlaisia yhteisiä sarjaviritelmiä. Kaikki sarjaviritelmät erilaisia ja takuuvarmasti edeltäjiään sekavimpia rakenteeltaan.
Sarjat venyivät sotien jälkeen kesästä ja syksystä vielä talven yli seuraavan vuoden kevääseen, joten tilastonikkareilla on sittemmin vuosikymmenten jälkeen ollut usein suuria vaikeuksia tietää (kaikkine kummallisine karsintasysteemeineen) mistä sarjasta ja mistä vaiheesta kulloinkin oli kysymys. Taisi olla kyllä sekavuutta myös kyseisten aikojen pelaajillakin, siitä mihin sarjoihin ja karsintavaiheisiin kulloinkin pelatut pelit kuuluivat - sitä vahvistaa seuraava muistelmakin:

Ei me silloin sotien jälkeen tiedetty oikeastaan lainkaan, mihin sarjoihin pelimme kulloinkin kuuluivat. Oli Suomensarjaa karsintalohkoineen , erilaisia piirinsarjan pelejä, cup-turnauksia ilman TUL:n joukkueita ja erikseen niiden kanssa. Kun ne vielä syksystä jatkuivat talven yli, niin keväällä ei meillä ollut aavistustakaan, mihin yhteyksiin pelimme kuuluivat. Eikä me välitettykään, sodan ankeiden aikojen jälkeen nautimme vain peleistä, harjoituksista ja pelireissuista - yhdessäolemisen riemusta. Pelaajia tuli ja meni, uudet ne nyt vähiten tiesi missä erilaisissa sarjoissa ja karsinnoissa me oltiin oltu mukana ennen heidän tuloaan. Me annettiin muiden murehtia sarjasysteemien kiemuroista.
Aina me kai ajoissa saatiin tietää, milloin joku peli oli missäkin - ja miten sinne pääsi. Junamatkat maksettiin itse, mutta se oli pieni murhe siinä lystissä
, muisteli eräs JyP:n sotavuosien jälkeisten aikojen veteraani myöhemmin.
Pelit oli hurjia ja kentät usein kurjia. Säännöistä ei juurikaan välitetty - kaikkea liikkuvaa taklattiin tai potkittiin. Ei nykypelaajat voi aavistakaan millaista ruhjomista se todellisuudessa oli. Vammoja alettiin laskea vasta pitkien junamatkojen jälkeen kotona. Liejuiset ja märät nahkapallotkin painoivat niin paljon, ettei juuri kukaan uskaltanut pukata. Aivotärähdyksia oli paljon, siinä sai huoltajat pelien jälkeen hiukan seurailla sivusta, että kaverit osasi lähteä kotiin oikeaan suuntaan.

Kauden 1945 Suomensarjaa pelattiin aluksi kahdessa lohkossa, joiden kaksi parasta pääsi jätkamaan neljän SM-sarjan heikoimman joukkueen kanssa. JyP selvisi omassa kahdeksan joukkueen kakkoslohkossaan viidenneksi. Samassa lohkossa oli jyväskyläläisille uusia 'eksoottisia' joukkueita Helsingistä, Raumalta ja Porista asti.

JyP osallistui myös 'SM-cupiin' (TUL mukana) kauden 1945 aikana. JyP voitti ensin Ahmat 8-2, sitten TKT:n 6-4, mutta hävisi siten TBK:lle (Tampere) luvuin 2-4.

1946:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Maakuntasarjan Pohjanmaan lohkossa.

JyP oli vuoden 1946 alussa niin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, että JyP-johto päätti luopua Suomensarjan paikastaan ja tyytyi jäämään Maakuntasarjaan (Pohjanmaan lohkoon). Kuuden joukkueen kaksinkertaisessa sarjassa JyP selvisi kolmanneksi. Kuusi voittoa ja neljä tappiota oli sarjan hyvä saldo.
Seuran varoja söi jääpallo, jossa tosin koputeltiin jo SM-sarjan porttejakin. Kaikesta 'ankeudesta' huolimatta seuran sisällä oli herännyt voimakas tahto aloittaa myös jääkiekko seuran väreissä - se toteutui vuoden 1947 aikana, jolloin Harjulla ihmeteltiin nuorukaisten pelaavan 'pitkillä mailoilla', jotka oli käyty ostamassa Tampereelta.

1947:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Maakuntasarjan Keski-Suomen lohkossa.

JyP pelasi kesällä 1947 Maakuntasarjan Keski-Suomen lohkossa - kaksinkertainen sarja, neljä joukkuetta. JyP jakoi voittosijan Ilveksen kanssa - molemmilla viisi voittoa ja yksi häviö. Huonomman maalieron vuoksi mahdollisuudet nousuun menivät.
Piiriotteluissa Keski-Suomea edusti puhtaasti JyP:n joukkue - Vaasa voitettiin 2-1, vaikka heillä oli maajoukkuepelaajiakin rivistössään. Vaasalaiset ihmettelivät jyväskyläläisten matalaa sarjatasoa. Seuraavassa ottelussa Keski-Pohjanmaata vastaan tuli tappio 0-1.

1948:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Maakuntasarjasta karsimaan, mutta ei nousua.

JyP pelasi kesällä 1948 Maakuntasarjan Keski-Suomen lohkossa - kaksinkertainen sarja, viisi joukkuetta. JyP voitti sarjan puhtaalla pelillä 25-vuotisjuhlakautensa kunniaksi ja pääsi jatkokarsintaan noususta Suomensarjaan.
JyP sai karsinnassa vastaansa vierasottelussa Paraisten joukkueen (PIF) - peli pelattiin kovalla kalkkikentällä, jota JYP:n pelaajat vierastivat ja hävisivät 1-4. Tie nousuun katkesi.
Piiriottelussa Keski-Suomea edusti edelleen puhtaasti JyP:n joukkue - Kuopio voitettiin 3-0, vaikka heillä oli Aulis Rytkönenkin rivistössään. Kuopiolaiset ihmettelivät jyväskyläläisten matalaa sarjatasoa.

JyP pelasi kesällä 1948 myös kaksi kansainvälistä ottelua. Skellefteå AIK voitti jyväskyläläiset selvästi, mutta tanskalaista Bollklubben Viktoriaa vastaan taisteltiin tuhannen katsojan edessä tasapeli 2-2.

Tämän kauden 1948 aikana JyP:n konkarit olivat vetäytymässä syrjään ja vastuuta annettiin nuorille pelaajille. Pientä nurinaa aiheutti pelaajien keskuudessa seurajohdon kieltäytyminen päivärahojen maksamisesta - heidän mielestään matkapeleissä annettu 'ruokaraha' (5mk) oli riittävä sellaisenaan.

1949:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Maakuntasarjan itälohkosta karsimaan - ei nousua.

JyP pelasi kesällä 1949 Maakuntasarjan itäsuomen lohkossa - kaksinkertainen sarja, kuusi joukkuetta. JyP voitti sarjan melkein puhtaalla pelillä (vain yksi tasapeli) ja pääsi jatkokarsintaan noususta Suomensarjaan.
Karsinnat pelattiin cup-systeemillä, ensimmäisessä pelissä JyP voitti Kuopion Pallo-48:n 2-0 ja toisessa voitettiin Helsingissä Malmin Palloseura 2-1.
Kolmas peli oli 'kerrasta poikki'-tyyliin ratkaiseva ottelu noususta. Arpa heitti JyP:lle vierasottelun Pietarsaareen, jossa JBK oli jyväskyläläisiä vieraitaan parempi maalein 3-0. Suomensarja jäi taas haaveeksi.

JyP oli ennen kautta perustanut runsaslukuisille jalkapallojäsenilleen 'sisarseuraksi' Jyväskylän Ahmat, jonne nuoremmat pelaajat rekisteröitiin. Tässä jaossa JyP tuli menettämään lukuisia kehityskykyisiä pelaajia Ahmojen kautta muualle - esimerkiksi Asikaisen veljekset, joista toinen pelasi myöhemmin jopa maajoukkueessa.
Mainittakoon, että JyP:n lohkojen pelikausien 1946-48 sarjatilanteissa näkyy jo olleen mukana seurana 'Ahmat'.

Kaudella 1949 JyP:n pelipaidassa esiintyivät: M.Luostarinen, L.Pulkkinen, H.Palander, O.Tuomainen, V.Länsisalmi, U.Rantanen, O.Vänttinen, Y.Malmivaara, R.Rimppi, V.Laurikainen, K.Mirkkola, V.Hokkanen, E.Kaurola, J.Manninen ja N.Ruuskanen.

Hippokselle oli avattu uusi kenttä jalkapalloilijoiden käyttöön (oli käytössä tässä vaiheessa kuitenkin vain vuoden ajan).

JyP:n pelaaja Risto Rimppi on joutunut kajaanilaisten puristukseen Harjulla 1949.

Jääkiekkopuolella JyP sai kaupunkiin uuden kilpailijaseuran nimeltä 'Diskos', joka houkuttelikin JyP:n riveistä muutamia pelaajia uutuudenviehätyksellään. Kaupungissa nousi vuoden 1949 aikana kunnallispoliittinen myrsky, kun kaupunki kieltäytyi rakentamasta uutta jääkiekkokenttää liian harvalukuisille lajin harrastajille. Jääkiekkoilijat rakensivat itse kenttänsä talkoovoimin Rajakadun varrelle ja pitivät sitä kunnossa täysin ilman kaupungin tukea.

Koripallopuolella JyP nousi mestaruussarjaan.

1950:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Maakuntasarjan itälohkossa (ryhmä A) - putosi Aluesarjaan.

JyP (1950): puheenjohtaja: J.Stürmer, huoltaja : Y.Malmivaara, pelipaita sininen ~ housut valkoiset.

Jyp pelasi kaudella 1950 Maakuntasarjan itälohkossa (ryhmä A) ja jäi seitsämän joukkueen kaksinkertaisessa sarjassa viimeiseksi - edessä oli putoaminen Aluesarjaan eli neljännelle sarjatasolle.
JyP:n kokoonpano oli uudistunut melkoisesti edelliskesän 'Ahmat'-selkkauksen takia. Vanhoista pelaajista olivat jäljellä enää Pulkkinen, Palander, Ruuskanen, Laurikainen ja K.Vesalainen. Uusia tulokkaita olivat Toivainen, Kaurola, Kankaanperä, Savolainen, Siitonen ja Niskanen.
Edelliskauden lohkovoitto oli siis vuodessa kääntynyt putoamiseen Aluesarjaan.

JyP:n jalkapalloilijoiden ensimmäinen ulkomaanvierailu suoritettiin v.1950 Ruotsiin, jossa pelattiin neljä ottelua sikäläisiä joukkueita vastaan huonolla menestyksellä.
Kuvassa pelaajat takana vasemmalta: Olli Särkkä, Kalevi Vesalainen, Holger Palander, Erkki Vesalainen, Veikko Laurikainen, Jaakko Manninen, Erkki Kaurola ja K.Siitonen. Eturivissä vasemmalta: Lauri Pulkkinen, Voitto Toivanen ja Yrjö Malmivaara. Mainittakoon, että eräs toinen tietolähde mainitsee tämän Ruotsin matkan tapahtuneen kauden 1951 aikana.

Koripallopuolella pelattiin 15.3.1950 Jyväskylän ensimmäinen Mestaruussarjan koripallo-ottelu Seminaarimäen 'Ryhtilässä' - JyP voitti täyden salin kannustamana Turun Riennon 40-28.

1951:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ pudonneena Aluesarjassa - nousi takaisin.

JyP pelasi kaudella 1951 pudonneena Aluesarjassa. Lohkovaihe selvitettiin puhtaalla pelillä (sarjatilannetta ei ole löytynyt toistaiseksi käyttöömme). JyP voitti ensimmäisessä 'nousukarsinnassa' pieksämäkeläisen Savon Pallon 7-1 ja sai ratkaisevassa nousupelissä luovutusvoiton Lieksan Hurtista. Nousu takaisin Maakuntasarjaan oli selvinnyt 'helpolla'.

Kauden 1951 aikana SM-sarjan mestarijoukkue VIFK teki ystävyysvierailun Jyväskylän Harjulle ja voitti JyP:n numeroin 7-2. Seuraavan aamun paikallislehdessä oli positiivinen otsikko: Jyväskylän jalkapallolla on tulevaisuus.

JyP pääsi nauttimaan myös parantuneista suhteista 'kunnallispolitiikkaan' - Hippoksen jalkapallokenttä oli taas pelaajien käytössä ja Nisulaan (sorakuoppaan) oli saatu kaupungin toimesta uusi jääkiekkokenttä. Jääpallosta JyP oli kaikessa hiljaisuudessa näihin aikoihin jo luopumassa.

1952:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ nousijana Maakuntasarjassa - putosi heti takaisin.

JyP pelasi kaudella 1952 nousijana Maakuntasarjassa. Kuuden joukkueen kaksinkertaisessa sarjassa JyP jäi tylysti viimeiseksi ja putoisi taas takaisin Aluesarjaan.
Jalkapallosta tuli JyP:n todellinen murheenkryyni kaudella 1952. Huono joukkuehenki koetteli kaikkien hermoja ja osa pelaajista siirtyi opiskelemaan muille paikkakunnille ja osa meni armeijaan (ei toivoakaan lomista Maakuntasarjatasolle). Seurauksena koko murheesta oli seuralle häpeällinen päätös: viimeisen kierroksen ottelu MP:ta vastaan Mikkelissä jouduttiin luovuttamaan ja edessä oli muutenkin putoaminen takaisin 'mutasarjoihin' eli Aluesarjaan. Kuten sarjataulukko osoittaa, voitto viimeisessä otelussa olisi nostanut JyP:n pisteissä MP:n rinnalle.

Vuonna 1952 JyP oli omalta osaltaan mukana kuljettamassa olympiatulta. Soihtu paloi aikansa 'JyP'-vartiossa Kirkkopuistossa. Vuoden 1952 lopussa pitkäaikainen JyP:n puheenjohtaja J.W.Stürmer vetäytyi tehtävästään ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin konttoripäällikkö Erkki Rekola (oli puheenjohtajana seuraavat neljä vuotta).

1953:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ pudonneena Aluesarjan syövereihin.

JyP tuli palaamaan kolmannelle sarjatasolle (Maakuntasarjaan) vasta kaudelle 1969.

JyP pelasi kaudella 1953 pudonneena Aluesarjan pimentoihin ja näihin ajankohtiin on sanottu jääkiekon syrjäyttäneen jalkapallon Jyväskylässä. Edelliskaudella Jyväskylässä pelattu nuorten jääkiekkomaaottelu oli sytyttänyt 'lätkäkuumeen' kaupungissa - kaudelle 1953 myös pesäpalloseura Jyväskylän Kiri otti jääkiekon ohjelmaansa. Kaupungissa oli nyt kolme jääkiekkoseuraa: JyP, Diskos ja Kiri.
Kukaan ei kaupungin tuulisilla kaduilla enää pohtinut jalkapallon ongelmallisia pohjakosketuksia. Jalkapalloihmiset eivät voineet aavistaakaan, että JyP:n putoaminen kaudelle 1953 neljännelle sarjatasolle tuli käytännössä merkitsemään sitä, että JyP pystyisi seuraavan kerran pelaamaan kolmannella sarjatasolla eli Maakuntasarjassa vasta kaudella 1969. Edessä oli pitkä, synkkä vaihe Jyväskylän jalkapalloihmisille.

Jalkapallon Aluesarjasta ei ole löytynyt kauden 1953 sarjataulukkoa, mutta JyP ei kuitenkaan noussut sarjatasoa ylemmäksi. Vain nuorten joukkueen tappio 0-6 Ilves-Kissoille on jäänyt kaudesta aikakirjoihin.

1954:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) jatkoi Aluesarjan pohjamudissa.

JyP pelasi kaudella 1954 edelleen Aluesarjassa - ensi kertaa piirinsarjoissa oli mukana nyt myös paikallisia TUL:n joukkueita. JyP:n C-juniorit voittivat piirinmestaruuden.
JyP:n aluesarjalohkon lopputaulukkoa ei ole käytettävissämme, mutta sarjanousua ei tapahtunut.

1955:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) jatkoi Aluesarjassa.

JyP pelasi kaudella 1955 kolmatta peräkkäistä kauttaan Aluesarjassa. JyP selvisi Aluesarjan lohkostaan jopa nousukarsintavaiheeseen, mutta hävisi Vanun Veikoille kotonaan 1-2.
Kaudelta 1953 on kirjattu ylös myös ystävyysottelut: HPS (tappio 2-5) ja MP (voitto 2-1).

JyP luopui kauden 1953 päätteeksi koripalloilusta ja antoi pelaajansa yliopistoseura Ryhdin käyttöön. JyP-koripalloilijat olivat saaneet pelata jo kauden 1953 kokonaan omilla kustannuksillaan ilman seuran minkäänlaista rahallista tukea.

Jääkiekon puolelle JyP sen sijaan keskittyi. Kiri oli lopettanut jääkiekon ja JyP oli saanut heidän pelaajistonsa parhaimmiston.

1956:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) jatkoi Aluesarjassa.

JyP pelasi kaudella 1956 neljättä peräkkäistä kauttaan Aluesarjassa. JyP selvisi Aluesarjan lohkossaan kolmanneksi. Cupissa hävittiin heti ensimmäisessä pelissä Suolahden Urholle 3-5. A-juniorit voittivat piirin mestaruuden.

1957:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) Aluesarjassa - putoaminen edelleen sarjatasoa alemmaksi.

JyP pelasi kaudella 1957 viidettä peräkkäistä kauttaan Aluesarjassa. Kaudesta muodostui todellinen katastrofi, sillä JyP jäi Aluesarjan lohkossa viimeiseksi ja putosi Aluesarjasta viidennelle sarjatasolle (nimityksiä 'Perussarja' ja Piirinsarja' käytettiin).

JyP:n puheenjohtajaksi oli kauden 1957 alusta valittu JyP:n monivuotinen jalkapallon aktiivipelaaja Unto Rantanen, joten seuran jalkapallopuolen harvalukuiset 'optimistit' olivat odottaneet valinnan kääntävän seuran jalkapallojoukkueen pohjamutavaiheen uuteen nousuun (jalkapallojaoston vetäjä oli Olavi Hakala). Tulos oli kuitenkin uskomaton - JyP putosi edelleen syvemmälle sarjajärjestelmässä - jo viidennelle sarjatasolle.

1958:

Jyväskylän Palloilijat (JyP) pudonneena viidennelle sarjatasolle (Perussarja) - nousi takaisin.

JyP pelasi kaudella 1958 historiansa syvimmässä aallonpohjassa eli pudonneena viidennelle sarjatasolle. Sarjataulukoita ei ole käytettävissämme, mutta JyP kuitenkin selvitti kauden sen verran ryhdistäytyen, että seura nousi takaisin Aluesarjaan kaudelle 1959.

JyP:n puheenjohtajana toimi nyt yli 30 vuotta seuran toiminnassa mukana ollut Väinö Länsisalmi. Muuten JyP:n vanhin kaarti oli vetäytymässä toiminnasta ja uusi nuorempi polvi alkoi heti tehdä uusia virityksiä - kaupungissa aloitettiin uudestaan jalkapalloilun puulaakisarjat ja heti yli 20 joukkuetta ilmoittautui mukaan. Lisäksi kultaseppä Röyskö oli lahjoittanut kaupungin jalkapallojoukkueille kiertopalkinnon, josta alettiin pelata vuosittain 'pokaaliturnauksia'.

1959:

Jyväskylässä korkeimmalla kaksi Aluesarjan joukkuetta (neljäs sarjataso):

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ nousijana Aluesarjan lohkossa #14

JyP:llä alkoi kymmenen vuotta kestävä putki aluesarjatasolla. Pätevän valmentajan puuttuminen ja harjoitusten suunnittelemattomuus löivät leimansa koko joukkueeseen. Pelaajilta puuttui tavoite, joten suurempia saavutuksia joukkueelta oli turha odottaa.
Edustusjoukkueen huono menestyminen alkoi heijastua nopeasti myös junioritoimintaan. Nuoret alkoivat hakeutua niihin seuroihin, jotka menestyivät. Aluesarjapaikkaa ei noteerattu korkealle. Seura oli todella vaikeuksissa.

Jyväskylän Toverit ~ Aluesarjan lohkossa #14

1960:

Jyväskylässä kaksi Aluesarjan joukkuetta (neljäs sarjataso):

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Aluesarjassa - toinen sija.

JyP:n uusi puheenjohtaja Yrjö Malmivaara otti yksin vastuulleen seuran jalkapalloilun kehittämisen, mutta sarjanousuun asti ei nuoren joukkueen voimat riittäneet.
Suomen cupissa JyP johti Seinäjoen Palloseuraa puoliajalla jo 3-0, mutta voimat kirjaimellisesti loppuivat ja jatkoajalla peli hävittiin 3-4. Malmivaara luovutti seuran puheenjohtajuuden jälleen J.W.Stürmerille, joka jatkoi tehtävässä kolme vuotta.

Jyväskylän Toverit ~ Aluesarjassa neljäs sija.

1961:

Jyväskylässä kaksi Aluesarjan joukkuetta (neljäs sarjataso):

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Aluesarjassa - toinen sija.

Edustusjoukkue jäi Aluesarjassa jälleen toiseksi, nyt Äänekosken Huiman taakse. JyP:n jalkapallon alennustila johti syksyllä 1961 siihen, että kokouksessa ehdotettiin jo edustusjoukkueen toiminnan lakkauttamista. Äänestyksessä ehdotus kuitenkin hylättiin ja uuteen jalkapallojaostoon valittiin herrat E.Jukola, E.Kaurola, L.Pulkkinen, E.Muhonen, Y.Malmivaara ja O.Pihlainen. Heidän ensimmäinen projektinsa oli aloittaa seurassa ensi kertaa oma nappulaliigatoiminta.

Jyväskylän Toverit ~ Aluesarjassa kolmas sija.

1962:

Jyväskylässä Aluesarjassa enää JyP (neljäs sarjataso):

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Aluesarjassa - neljäs sija.

JyP aloitti kauden 1962 harjoitukset tammikuussa ja tarkoitus oli nousta lopultakin Maakuntasarjaan. Kevätkausi meni lupauksia antavasti, mutta sarjatauolla ote lopahti. Syyskaudelle oli jo vaikeuksia saada riittävästi pelaajia kentälle ja tappioputki johti välillä jo putoamisvaaraankin - sarjapaikka sentään säilyi.

1963:

Jyväskylässä Aluesarjassa JyP (neljäs sarjataso):

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Aluesarjassa - viides sija.

JyP:n jalkapalloilijoiden sanottiin jälleen vaisuilla esityksillään näyttäneen Aluesarjatason olevan heille se sopivin.

1964:

Jyväskylässä Aluesarjassa JyPK ja JyP (neljäs sarjataso):

Jyväskylän Pallokerho (JyPK) ~ Aluesarjassa - neljäs sija.

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Aluesarjassa - viides sija.

Jalkapalloilijat jatkoivat heikkoja esityksiään ja pääsivät Aluesarjassa vasta viidenneksi (kuusi joukkuetta vain lohkossa). Kun Suomen cupissakin tuli Äänekosken Huimalle murskatappio 2-10, tilanne oli suorastaan surkea.

Kesän 1964 puulaakiotteluista tuli skandaali, kun kaupunki alkoi periä otteluista kenttämaksua, vaikka pelit kaiken lisäksi oli siirretty todella heikoille sivukentille. JyP:n talous joutui tiukoille kaupungin järjestämän 'yllätyslahjan' vuoksi.

1965:

Jyväskylässä Aluesarjassa JyPK (JPK) ja JyP (neljäs sarjataso):

Jyväskylän Pallokerho (JPK tai JyPK) ~ Aluesarjassa - toinen sija.

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Aluesarjassa - viides sija.

JyP joutui laittamaan jalkapallokauden alkaessa kentälle lähinnä Reijo Poutamon valmentamat JyP:n Suomensarjan jääkiekkoilijat, sillä varsinaisia jalkapalloilijoita ei seuran riveistä enää tahtonut löytyä. Kuuden joukkueen sarjassa kiekkoilijat potkiskelivat itsensä viidenneksi sentään.

1966:

Jyväskylässä Aluesarjassa JyPK (JPK) ja JyP (neljäs sarjataso):

Jyväskylän Pallokerho (JPK tai JyPK) ~ Aluesarjassa - toinen sija.

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Aluesarjassa - viides sija.

JyP:n jalkapalloilu sai kaudelle 1966 piristyksen, kun jaoston johtoon tuli entinen kotkalainen jalkapallomies Aimo Husu. Sarjasijoitus Aluesarjassa ei kuitenkaan kohentunut - viides sija. Joukkueen kapteenina ja 'vetäjänä' toimi Tapani Nummi.

Husu vei JyP-nappulat entisille kotiseuduilleen ottelumatkalle Karhulaan ja järjesti pojille myös tilaisuuden nähdä paikan päällä ensi kertaa SM-sarjan ottelun.

Kesällä 1966 JyP-junioreille huippukohta oli ottelumatka Karhulaan - kuvassa Martti Jormakan ohjaamat C-juniorit Karhulan kentällä.

1967:

Jyväskylässä Aluesarjassa JyPK (JPK) ja JyP (neljäs sarjataso):

Jyväskylän Pallokerho (JPK tai JyPK) ~ Aluesarjassa - nousi Maakuntasarjaan.

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Aluesarjassa - toinen sija.

JyP jäi Aluesarjassa 'katkerasti' toiseksi paikallisen JyPK:n taakse. Vihreäpaitaiset naapurit nousivat Maakuntasarjaan.

Kaudelle 1967 JyP sai kasaan oman ikämiesjoukkueen, joka voitti piirinmestaruuden kahtena kesänä peräkkäin.

1968:

Jyväskylän Pallokerho (JPK tai JyPK) ~ nousijana Maakuntasarjassa.


Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ Aluesarjassa - nousi Maakuntasarjaan.

Kauden 1968 päätteeksi JyP:n onnistui lopultakin kymmenen vuoden yrittämisen jälkeen nousta Maakuntasarjaan. Seuran talouskin oli kohentunut Ruthin vintillä aloitettujen bingoiltojen avulla, joten 45-juhlavuotiskausi 1968 jäi seuran historiaan hyvänä vuotena.
45-vuotisjuhlaottelu pelattiin Lahden Reipasta ja italialaista AS Virtus don Boscoa vastaan. Reipas voitettiin yllättäen 3-2, mutta Italian edelliskauden amatöörimestarit voittivat jyväskyläläiset juhlijat luvuin 4-1.

JYP:n nousijajoukkueen ryhmäkuvasta erottuu pelaajanimi Rainer Jungman, liekö mies ollut 'lainassa' silloisesta MP:n SM-sarjajoukkueesta - kasvojaan peittelee ainakin kuvassa?
Joukkueen kapteeni oli Pekka Luhtanen ja valmentajana toimi entinen kultamitalipainija Rauno Mäkinen.

Tuolloinen joukkueen kapteeni Pekka Luhtanen lienee sama KIHU:n emeritustutkija, joka 30.4.2012 juhli 70-vuotispäiviään:
Nykyisin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:ssa emeritustutkijana toimiva Luhtanen on tehnyt usean vuosikymmenen ajan arvokasta työtä jalkapallon ja urheilun eteen. Pekka Luhtasella on ollut merkittävä rooli Suomen Palloliiton koulutustoiminnossa, jossa hän edelleen vaikuttaa aktiivisesti. Lisäksi Luhtanen on työskennellyt lukuisissa maajoukkueissa joukkueenjohtajana, sekä useissa muissa tehtävissä.

1969:

Maakuntasarjassa (lohko #4) nyt JyPK (JPK) ja JyP (kolmas sarjataso):

Jyväskylän Palloilijat (JyP) ~ nousijana Maakuntasarjassa - jatkoi nousulla Suomensarjaan..

Kaudesta 1969 tuli JyP-jalkapalloilun menestysvuosi. Joukkue pelasi nousijana Maakuntasarjassa ja pystyi voittamaan lohkonsa neljän pisteen turvin ennen Huimaa. Edessä oli 'suora nousu' Suomensarjaan seuraavalle kaudelle.

Kolmen vuoden säännöllinen ja suunnitelmallinen harjoittelu alkoi tuottaa tulosta. Kun oli saatu kolme uutta pelaajaa - Kari Raatikainen, Matti Vaittinen ja Pentti Keränen - vahvistukseksi edellisen kesän joukkueeseen, Maakuntasarjan Hämeen lohkoon oli lähdetty tosissaan uusi nousu mielessä. Ratkaisun toi tappioton syyskierros, johon varmasti auttoi sarjatauon aikana tehty peli- ja virkistysmatka Italiaan.

Hyökkääjä Kari Raatikainen (s.1946) oli melkoinen vahvistus, olihan hän pelannut kausilla 1966-69 pääsarjatasollakin (GBK ja KPV).

Tämän kirjoittaja näki kai ensimmäisen kerran JyP:n pelaavan 'paikan päällä' kesällä 1969 Tampereella, missä JyP rökitti sikäläisen TPT:n peräti 7-1. Porilaisesta näkövinkkelistä JyP oli tuolloin melko 'eksoottinen' seura, sillä kovin tuttu vieras se ei porilaisilla viheriöillä noina vuosina ollut.

JyP:n jalkapallojoukkue teki vuonna 1969 pelimatkan Italiaan (Boizano), jossa pelattiin kolme ottelua. Kuvassa alkuseremoniat pelissä AS Virtus Don Boscoa vastaan. Muut kaksi vastustajaa olivat Olivon Riva Del Garda ja Anaunen, Cles. Yhden peleistä JyP voitti.

Jyväskylän Pallokerho (JPK tai JyPK) ~ Maakuntasarjassa kolmannella sijalla.

1970:

JyP nousijana Suomensarjassa (nyt 2. divisioona - toinen sarjataso) - putosi takaisin.

Kaudelle 1970 toisen sarjatasomme nimitys 'Suomensarja' muutettiin muotoon '2.divisioona'. Kaudelle 1973 SM-sarjan ja 2. divisioonan väliin luotiin 1. divisioona, jolloin siis 2. divisioona putosi kolmanneksi sarjatasoksi.

JyP oli hankkinut 2. divisioonan 'nousijakaudelleen' kahdeksan uutta pelaajaa: Martti Piiparinen (I-Kissat), Keijo Salminen (PPT), Eero Hjelt (JyPK), Antero Salo (KPT), Lauri Jaatinen (KPT), Keijo Linjamäki (Lapuan Virkiä), Reijo Chrons (Ilves) ja Lasse Sneck (Ilves).
Harjoitusottelut keväällä sujuivat niin hyvin, että uskallettiin puhua jopa noususta SM-sarjaan. Yhdeksän pelatun kierroksen jälkeen JyP olikin sarjassa kolmantena vain pisteen johtajan perässä - mutta sitten tuli totaaline lamaannus. Otteluita hävittiin toinen toisensa perään niukasti, pelaajien usko alkoi kadota ja pitkät pelimatkat väsyttivät.
Jo toiseksi viimeisellä kierroksella kuitenkin varmistui jo sarjasta putoaminen.

1971:

JyP pudonneena 3. divisioonassa (ent. Maakuntasarjassa - kolmas sarjataso): 4. sijalla.

JyP pelasi 2. divisioonasta pudonneena nyt kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla (3. divisioona). Nousua takaisin toivottiin, mutta merkillisesti joukkueen henki alkoi rakoilla heti sarjakauden alussa ja lopulta sijoitukseksi jäi neljäs tila. Seurajohdossa tehtiin kauden jälkeen päätös, että oli aika ruveta luottamaan enemmän omiin junioreihin ja ajaa heitä edustusjoukkueeseen entistä voimakkammin.

Jääkiekkopuolelta mainittakoon, että JyP pääsi kaudella 1970-71 ensi kertaa pelaamaan Hippoksen uudella tekojääradalla. Avajaisottelussa oli vastassa DDR:n Dynamo Weisswasser. JyP hävisi 3-13.

Jyväskylän Pallokerho (JPK tai JyPK) myös 3. divisioonassa ~ 10. sijalla (säilyi).

1972:

JyP 3. divisioonassa (ent. Maakuntasarjassa - kolmas sarjataso): viidennellä sijalla.

JyP koki vaikeuksia kauden 1972 aikana pelaajaringissään. Harjoituksia alettiin lyödä laimin ja osa joukkueesta lopetti pelaamisen kesken kaiken. Joukkueen kasaaminen syyskierroksella tuotti vaikeuksia, mutta loppusijoitus oli kuitenkin turvallinen viides.

Jääkiekko tuntui vievän JyP:ssä nuorten huomion ja suosion. JyP selvisi jääkiekossa (uudella Hippoksen tekojäällä) jopa SM-sarjan karsintoihin, joista ei tie ylimmälle sarjatasolle kuitenkaan auennut. Jääkiekon valta-asema alkoi nakertaa jalkapallon edustusjoukkueen tavoitteellisuutta pahasti, parhaimmat yksilöt siirtyivät jääkiekon pariin jo juniori-iässä. Oman seurankaan sisällä ei katsottu hyvällä, jos nappulaikäinen poika halusi pelata sekä jääkiekkoa että jalkapalloa.

Jyväskylän Pallokerho (JPK tai JyPK) myös 3. divisioonassa ~ 7. sijalla.

1973:

Sarjasysteemi muuttui ~ 3. divisioona pudotettiin neljänneksi sarjatasoksi:

Jyväskylän Pallokerho (JPK tai JyPK) 3. divisioonassa ~ 8/10 sijalla (säilyi)

JyP 3. divisioonassa (nyt neljäs sarjataso): 9/10 sijalla - putosi.

Kaudesta 1973 tuli JyP:n jalkapalloilulle pannukakku, vaikka menossa oli seuran 50-vuotisjuhlavuosi. Nuori ja kokematon joukkue, jolla ei ollut edes valmentajaa, ei ollut kypsä pysymään 3. divisioonassa (=sarjaorganisaation muutoksilla tullut neljäs sarjataso) - edessä oli putoaminen 4. divisioonaan (viidennelle sarjatasolle).

1974:

Jyväskylän Pallokerho 3. divisioonassa .


JyP pudonneena 4. divisioonassa (nyt viides sarjataso): voitti ja nousi takaisin.

Edelliskauden JYP:n putoaminen 4. divisioonaan johtui seurajohdon mielestä ensisijaisesti siitä, ettei joukkueella kauden aikana ollut omaa pysyvää valmentajaa. Virhe korjattiin nyt heti hankkimalla hyvissä ennen kauden alkua Turun Palloseurassa työskennenllyt espanjalaisvelmentaja Manuel Gerpe.
Uusia pelaajia tuli viisi: Esko Palmi, Reijo Jalava, Markku Laukkanen, Juhani Eskelinen ja Jouni Luuppala. Vanhoista pelaajista jatkoivat yli kymmenne kautta edustusjoukkueessa pelannut Jouko Näppi, Heikki Vesalainen, Rauno Helle, Juhani Hjelt, Risto Tuunanen, Timo Sarkkinen, Pekka Tyynelä, Pekka Saikkonen, Jari helmola, Seppo Sojonen, Lasse Kangas, Hannu Hauhia ja Timo Ojala.
Manuel Gerpen ammattimaisen johdon alaisena JyP näytti heti kauden alusta, ettei 4. divisioona ole sen oikea sarjataso. Sarjakausi vietiin läpi vain yhden häviön ja kolmen tasapelin rasittamina. JäPa jäi kuuden pisteen taakse toiseksi. JyP oli noussut takaisin 3. divisioonaan yhden pohjakosketuskauden jälkeen.

1975:

JyP nousseena 3. divisioonassa (lohko #5) voitti ja nousi 2. divisioonaan:

Espanjalaisen Manuel Gerpen värväys TPS:n organisaatiosta kaudelle 1974 osoittautui täysosumaksi. Toisena työvuotenaan Jyväskylässä Gerpe luotsasi JyP:n 3. divisioonan lohkosta #5 sarjanousuun. JyP hävisi kauden aikana vain kerran (vieraissa VaKP) ja pelasi vain yhden tasapelin (vieraissa Suolahden Urho). Toiseksi sijoittunut Loiske jäi peräti kahdeksan pisteen päähän.
Suomen cupissakin JyP kunnostautui - kolmannen kierroksen suuryllätyksenä JyP voitti Harjulla SM-sarjan MiPK:n luvuin 1-0. JyP putosi cupista 1. divisioonan Sportille vasta rangaistuspotkukilpailun jälkeen neljännellä kierroksella.

JyP oli Gerpen johdolla hankkinut kaudelle 1975 uusia pelaajia: Olli Kohonen (VaPa), Taisto Helmola (VaPa), Ari Wiren (Riento), Teuvo Uusitalo (Porin Ässät) ja Helge Raitanen (J.Ilves).
Edellisten lisäksi joukkuetta olivat nostamassa: Timo Sarkkinen, Timo Ojala, Heikki Vesalainen, Jari helmola, Pekka Tyynelä, Markku Laukkanen, Esko Palmi, Juha Hjelt, Risto Tuunanen, Rauno Helle, Jouni Luuppala, Jouko Näppi, Juhani Eskelinen ja Christos Bombardas.

Jyväskylän Pallokerho 3. divisioonassa (lohko #5): 4. sijalla.

1976:

JyP nousseena 2. divisioonan pohjoislohkossa ~ 6/12 sijalla.:

Jyväskylän Pallokerho 3. divisioonassa

2005:

2. divisioona.

JJK ~ 2. divisioonan itälohkossa (kolmas sarjataso).


3. divisioona (Keski-Suomen piiri).

JJK/2 ~ 3. divisioonassa.

Palokan Riento (PaRi) ~ 3. divisioonassa.

Blue Eyes Team (BET) ~ 3. divisioonassa.

Lohikosken Pallokerho (LPK) ~ 3. divisioonassa.

Huhtasalon Kisa (HuKi) ~ 3. divisioonassa (seuraavalla kaudella muuntautui uuden 'FCJ Blackbird'-seuran nimen alle).


4. divisioona (Keski-Suomen piiri) - alin sarjataso piirissä 2007 asti.

Kampuksen Dynamo (KaDy) ~ pudonneena 4. divisioonassa.

Kampuksen Dynamo/2 (KaDy/2) ~ 4. divisioonassa.

Jyväskylän Nousu (Nousu) ~ 4. divisioonassa.

Jyväskylän Pallokerho 3. divisioonassa

2007:

Lohikosken Pallokerho (LPK) 3. divisioonassa ~ sijoitus 8/11 (seuran 25-vuotisjuhlakausi).

LPK-pelaaja kaudelta 2007.

LPK 2007 ~ pelaajat: Mörsky Jaakko (mv), Peura Petri (mv), Juvonen Mikko (mv), Aho Niko, Antila Antti, Berlin Lauri, Heikkinen Harri, Juntunen Marko, Juuti Petteri, Kanninen Jari-Pekka, Kelhälä Tero, Kinnunen Otto, Kykyri Jani, Laru Jukka, Luhta Antti, Möttönen Mikael, Nieminen Valtteri, Noronen Antti-Jussi, Paajanen Teemu, Peltokangas Ilkka, Rajala Kai, Tolvanen Kimmo, Törmälä Ville, Virtanen Arttu, Viurra Pablo ja Väliverronen Jukka. Valmennus: Jari "Lelu" Lehtinen ja Olli-Pekka "OP" Ollikainen.

2008:

JJK voitti 1. divisioonan ja nousi ensimmäisen kerran VEIKKAUSLIIGAAN kaudeksi 2009.


Lohikosken Pallokerho (LPK) 3. divisioonassa ~ putosi 4. divisioonaan.

LPK-pelaajat kaudella 2008.

LPK 2008 - pelaajat: Lemmetty Matias, Berlin Lauri, Luhta Antti, Janatuinen Tuomo, Juntunen Marko, Juuti Petteri, Kanninen Jari-Pekka, Kinnunen Otto, Korhonen Juha, Kotisaari Jaakko, Kykyri Jani, Möttönen Mikael, Nieminen Valtteri, Paajanen Teemu, Peltokangas Ilkka, Pohjola Aki, Rajala Kai, Tolvanen Kimmo, Traore Afizou, Turpeinen Tuomas, Törmälä Ville ja Vähäsöyrinki Eemeli. Hamdi Isaac (valm), Ollikainen Olli-Pekka (valm) ja Väliverronen Jukka (JoJo).

2009:

JJK:n ensimmäinen kausi VEIKKAUSLIIGASSA (2009).

JJK jäi sarjassa viimeistä edelliseksi - karsi paikastaan KPV:n kanssa ~ säilyi.

(27.10.2009) JJK säilytti sarjapaikkansa voittamalla KPV:n yhteismaalein 5-3:

JJK Jyväskylä säilytti debyyttikautensa jälkeen paikkansa Veikkausliigassa voittamalla kaksiosaisessa karsintaottelussa KPV:n ensiksi Kokkolassa maalein 3-2 ja toisessa osaottelussa kotonaan Harjulla 2-1 (yhteismaalit 5-3).



JJK-valmentaja Ville Priha Kotkassa cup-pelissä 3.6.2009 (kuva: 'S&J').

(3.6.2009) JJK pöllytti KTP JKKI-35:sta numeroin 0-8.

JJK jatkaa 6. kierrokselle (JKK-nettisivu) ~ "Suomen Cupissa on tavoitteena mennä jatkoon ja se on nyt hoidettu", valmentaja Matti Lahtinen kertoo. "Pallo kulki hyvin ja onnistumisia tuli ja tämähän antaa itseluottamusta. Henkisesti tärkeä voitto ennen viikon lomaa. Kunnia myös KTP:n ikämiehille sillä joukkue pelasi hienoa ja herrasmiesmäistä jalkapalloa. Mutta mitäpä muuta voi vanhoilta pelimiehiltä odottaakaan. JJK tulee vielä!" päättää Lahtinen.

Avauskokoonpano: Karnio, Viren-Sinisalo-Paija-Latikka, Lähitie (66 min Markkula)-Koskela-Kari (66 min Kim)-Poutiainen, Nam (46 min Abahassine)-Lahtinen.

Kuvia cup-ottelusta: KooTeePee 35v-JJK Jyväskylä 0-8 (3.6.2009).

(Iltalehti 9.7.2009): "Priha saa tukea johdolta".
Päävalmentaja Ville Prihalla on seurajohdon tuki JJK:ssa.
Jalkapalloliigan nousijajoukkue JJK:n kurssi on ollut viime viikot laskusuunnassa, ja jyväskyläläisseura on valahtanut sarjataulukossa karsijan paikalle toiseksi viimeiseksi. Päävalmentaja Ville Prihalla on kuitenkin liigan verkkosivujen mukaan JJK:n seurajohdon tuki takanaan.

Hristov JJK:n kokoonpanossa lauantaina [15.7.2009]:
JJK:n uusin pelaajavahvistus, Georgi Hristov on edustuskelpoinen jo lauantain kotiottelussa FC Interiä vastaan. Paperiasiat järjestyivät kuntoon pikavauhtia keskiviikon aikana. Makedonialainen on pelannut urallaan peräti 48 A-maaottelua.
- Georgi on meriteiltään kovin koskaan Jyväskylässä esiintynyt pelaaja ja on hienoa että hän pystyy pelaamaan jo lauantaina kun kohtaamme Suomen mestarit, JJK:n toimitusjohtaja Joni Vesalainen iloitsee.
Hristov on pelannut 48 ottelua Makedonian maajoukkueessa. Hänet muistetaan myös Englannin liigasta, missä hän pelasi Barnsleyn joukkueessa ajalla 1997-2000. Sen jälkeen hän pelasi Hollannissa (NEC Nijmegen) 2000-04 ja Skotlannin Dunfermlinessa 2005. 'Maailmalla' hänen etunimensä esiintyi muodossa 'Gjorgi'.

(3.8.2009) JJK ja Markus Paija purkivat sopimuksen

Sunnuntaina hieno vierasvoiton Hakasta napannut JJK ja kokenut puolustaja Markus Paija purkivat sopimuksen pelaajan pyynnöstä.
- Markuksen perhe muuttaa Turkuun, jossa hänen poikansa aloittaa koulun. Paijalla oli iso rooli kun nousimme Veikkausliigaan ja se ei hevillä unohdu, kommentoi toimitusjohtaja Joni Vesalainen.
Keskiviikkona 5.8. pelattava JJK-KuPS jää Paijan viimeiseksi otteluksi JJK:n paidassa.

(5.8.2009) JJK hävisi tärkeän kotipelinsä KuPS:lle 1-2.

JJK:n avauskentällinen esittelyssä ennen KuPS-peliä Harjulla 5.8.2009 (kuva: 'S&J').

Voitollaan KuPS nousi 13 pisteeseen ja oli enää vain yhden pisteen päässä JJK.sta.

JJK - avauskokoonpano: 30 (mv) SZEROVAY Mihaly. 3 HANNULA Janne, 5 NAM Ik Kyung, 7 VIREN Anssi, 8 LÄHITIE Matti, 9 LAHTINEN Mika, 11 HRISTOV Georgi, 13 LATIKKA Tuomas, 14 SINISALO Jukka, 19 SUND Christian ja 21 KOSKELA Toni.
Vaihdot: 10 KARI Tommi (5 Nam), 22 ARSLLANI Shkumbiu (8 Lähitie) ja 18 ABAHASSINE Zakaria (11 Hristov).
Penkillä lisäksi: 31 Karnio Antti-Jussi, 4 Paija Markus, 6 Tuomainen Jukka-Pekka ja 23 Poutiainen Patrick.

JJK on tehnyt 1-0 johtomaalin 25 minuutin pelin jälkeen - maalintekijä Georgi Hristov (11) - syöttäjä Tommi Kari (10) KuPS-pelissä Harjulla 5.8.2009 (kuva: 'S&J').

lisää kuvia ottelusta JJK-KuPS 1-2 (5.8.2009).

(30.10.2009) Ville Priha ei jatka enää JJK:n valmentajana ensi kaudella:

Neljä vuotta JJK Jyväskylän peräsimessä ollut valmentaja Ville Priha ei jatka JJK:n luotsina enää kaudella 2010. Erinomaista työtä tehneen valmentajan paikalle haetaan uusi vaihtoehto, jolla JJK hakee samalla uudistusta joukkueeseen.
JJK säilytti sarjapaikkansa menneellä kaudella karsintojen jälkeen, jossa se kaatoi KPV:n. JJK:lle kausi 2009 oli historian ensimmäinen Veikkausliigassa. Prihan sopimus seuran kanssa päättyi tähän kauteen.
- Ville Priha on nimi joka tulee jäämään keskisuomalaiseen palloilu- ja jalkapallohistoriaan, sillä hän oli se valmentaja joka nosti JJK:n historiallisesti uudelle tasolle eli Veikkausliigaan, JJK:n toimitusjohtaja Joni Vesalainen kiittää Prihan panosta.
- Haemme joukkueeseen laajempaakin muutosta ja valmennusasia on yksi muutoksen kohteista, Vesalainen taustoittaa.
Ville Priha JJK:ssa: 2006 Kakkonen sijoitus 1. (sarjanousu) - 2007 Ykkönen sijoitus 3 - 2008 Ykkönen sijoitus 1. (sarjanousu) ja 2009 Veikkausliiga sijoitus 13 (säilyi karsimalla).

JJK:n uusi valmentaja Kari Martonen (kuva: Aamulehti)

(17.11.2009) Kari Martonen JJK:n valmentajana ensi kaudella:

Toista kauttaan Veikkausliigassa aloitteleva JJK on nimennyt uudeksi päävalmentajakseen Kari Martosen. Martonen, 46, on toiminut aiemmin Veikkausliigassa sekä Hakan että Hongan kakkosvalmentajana. Martonen toimii myös alle 21-vuotiaiden maajoukkueen apuvalmentajana.
Martosen sopimus on kolmevuotinen ja se kattaa näin kaudet 2010-2012.
- Meille on tärkeää että saatiin Martosen kaltainen päävalmentaja 3 vuodeksi. Hän on ansioitunut pelaajien kehittäjänä ja on valmis viemään keskisuomalaista jalkapalloa seuraavalle tasolle, JJK:n toimitusjohtaja Joni Vesalainen iloitsee syntynyttä sopimusta.
Pelaajaurallaan Martonen pelasi Hakan ja HJK:n paidassa 248 liigaottelua, joissa hän teki 22 liigamaalia. Pelaajavuosinaan hän voitti neljä Suomen mestaruutta ja kaksi Suomen Cupin voittoa.
Valmentajaurallaan Martonen on voittanut Hakan aikana cupin vuonna 2002 ja mestaruuden kaksi vuotta myöhemmin. Valmentajakoulutuksenaan hänellä on JVK-tutkinto sekä Ammattivalmentajatutkinto.

2010:

JJK toista kautta Veikkausliigassa ~ säilyi taas karsintapelien kautta:

Karsintapeleissä JJK säilytti sarjapaikkansa: Viikingit-JJK 1-1 ja JJK-Viikingit 2-0.

(14.4.2010) Martosen luotsaama JJK vahvistunut merkittävästi alkavalle kaudelle:

JJK vahvistui merkittävästi alkavalle Veikkausliigakaudelle. Lähinnä vain kiinalainen Ik Kyung Nam siirtyi Hakaan - tulopuolelle kirjattiin viisi pelaajiston taitotason nostattajaa:
Touko Tumanto (FC Inter), Mikko Hyyrynen (FC Jaro), Juha Pasoja (Norja, ex-Haka), Jarkko Okkonen (VaKP, ex-Haka) ja Lasse Linjala (KPV).
Näiden vahvistunsa myötä JJK on aivan eri tilanteessa tällä kaudella kuin edelliskaudella.

JJK-pelaajia kaudella 2010: vasemmalta Samu Nieminen, Lasse Linjala (KPV) ja Niko Markkula.

(8.5.2010) JJK otti jo kolmannen perättäisen vierasvoittonsa ja siirtyi sarjakärkeen: MyPa-JJK 2-4.

HeSarin uutisointi JJK:n toisen jakson hurmiosta oli osuvasti paikalleen laitettu. Tasaisemman toisen jakson jälkeen JJK ratkaisi pelin yksinkertaisen tehokkailla ja itseluottamusta uhkuvilla hyökkäyksillään MyPa:n puolustuksen vastaavasti onnahdellessa kaikilla osa-alueilla.

JJK:n aloituskokoonpano (S&J): Mihaly Szerovay (1) - Jukka Sinisalo (14), Jarkko Okkonen (4), Juha Pasoja (5), Anssi Viren (7) - Tommi Kari (10), Christian Sund (19), Patrick Poutiainen (23), Niko Markkula (16) - Lasse Linjala (17), Mika Lahtinen (9).
Vaihdot: Samu Nieminen (Sinisalo), Jukka-Pekka Tuomanen (Sund) ja Matti Lähitie (Linjala).

JJK alkuvirittelyssään, teikkaus taustalla jo käynnissä (S&J).

Kari Martonen antamassa Tommi Karille ohjeita - yhteisymmärrys löytymässä (S&J).

Tommi Kari on kaadettu rangaistusalueella - rangaistuspotku tuomittu, JJK:n pelaajat rientävät virvoittavalle huikalle (S&J).

Kaadettu Tommi Kari ampunut pilkun sisään itse (S&J).

Lisää kuvia ottelusta (8.5.2010) MyPa-JJK 2-4 (S&J).

2011:

JJK Veikkausliigassa: voitti pronssimitalit.

JJK hävisi 4.7.2011 Myllykoskella 1-2. Kausi on ollut silti erittäin positiivinen kokonaisuudessaan.


3. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 3.divisioonan yhdistetyssä Keski- ja Itä-Suomen lohkossa mukana: Blue Eyes Team (BET), Jyväskylän Palloseura (JPS) ja FC Blackbird.


4. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 4.divisioonassa Keski-Suomen lohkossa mukana: U.S. Skädäm/FP, Lohikosken Pallokerho (LPK), Kampuksen Dynamo (KaDy) ja HuKi (Huhtasuo)

5. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 5.divisioonassa Keski-Suomen lohkossa mukana: Football Club Kurd (FCK), FC Villiketut, Mustarastas, Palokan Riento (PaRi), Harjun Potku (BET2), Martti (Korpilahti), Kampuksen Dynamo 2 ja Nousu.

2012:

JJK:n neljäs perättäinen kausi Veikkausliigassa ~ sijoitus 9/12.

Kari Martonen valmensi kolmatta kauttaan JJK:a Veikkausliigassa kaudella 2012. Kuvassa JJK:n kauden puoliväliin asti pelanneita puolustuksen 'perusrunkomiehiä': vasemmalta Samu Nieminen, Mikk Reintam, Antto Tapaninen ja Janne Turpeenniemi.

Sunnuntaina 22.7.2012 JJK vieraili Maarianhaminassa ja pelasi IFK:ta vastaan tasapelin 3-3. JJK:n kaikki maalit ampui 'sensaatiomaisesti' Eero Markkanen, joka oli ollut alkukauden lainassa 2. divisioonan WJK:ssa Varkaudessa.

JJK:n keskikenttämies Patrick Poutiainen (s.1991). Neljäs kausi jo edustusjoukkueessa.


3. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 3.divisioonan yhdistetyssä Keski- ja Itä-Suomen lohkossa mukana: Blue Eyes Team (BET), Jyväskylän Palloseura (JPS) ja FC Blackbird.


4. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 4.divisioonassa Keski-Suomen lohkossa mukana: FC Villiketut, FP (JKL), Lohikosken Pallokerho (LPK) ja Football Club Kurd (FCK).
Football Club Kurd (FCK):
Sarjanousijoille Kangasniemen vierailulla 5.9.2012 tappio numeroin 2-4:

'FC Kurdien' valmentaja oli hurjana joukkueensa hävittyä Kangasniemellä (KaPa-51) numeroin 2-4. Kuva: 'S&J'.

FCK:n valmentajan palopuheet eivät auttaneet - kotimatkalle Kangasniemeltä piti lähteä ilman pisteitä.


5. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 5.divisioonassa Keski-Suomen lohkossa mukana: Mestareiden Atleettiklubi (Mestarit), Mustarastas, Palokan Riento (PaRi), Palokan Riento 2 (PaRi2), Harjun Potku (BET2), Martti (Korpilahti), HuKi (Huhtasuo), Kampuksen Dynamo, Nousu ja Nousu2.

2013:

JJK:n viides perättäinen kausi Veikkausliigassa ~ putoaminen 1. divisioonaan.


JJK-hyökkääjät Eero Markkanen (vas) ja Antto Hilska.


3. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 3.divisioonan yhdistetyssä Keski- ja Itä-Suomen lohkossa mukana: Blue Eyes Team (BET), Jyväskylän Palloseura (JPS), FC Villiketut ja FC Blackbird.


4. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 4.divisioonassa Keski-Suomen lohkossa mukana: Mustarastas, Lohikosken Pallokerho (LPK), Palokan Riento 2 (PaRi2) ja Football Club Kurd (FCK - "FC Kurdit").

Football Club Kurd (FCK):
FCK:lle Kangasniemen vierailulla 26.6.2013 murskatappio numeroin 1-7:

'FC Kurdien' kuusi pelaajaa alkuveryttelyssä Kangasniemellä (KaPa-51) 26.6.2013 - ei juurikaan auttanut, loppunumeroiksi 1-7. Kuva: 'S&J'.

FCK:n pelaajien tankkaus menossa - kotimatkalle Kangasniemeltä piti lähteä kuitenkin ilman pisteitä.

* * * * * * * * * * * * * * *

Palokan Riento/2 (PaRi/2):
PaRi/2:lle Kangasniemen vierailulla 26.7.2013 tappio numeroin 1-3:

PaRi/2:n avauskentällisen miehiä marssimassa Kangasniemellä 26.7.2013 pelattuun 4. divisioonan otteluun (kuva: 'S&J'). Sarjajohtaja KaPa-51 oli huonompanakin päivänään parempi luvuin 3-1. Erikoista kyllä, Palokan Riennon 'ykkösjoukkue' pelasi kyseisellä kaudella 2013 yhtä sarjaporrasta alempana eli 5. divisioonassa.

Ensimmäisen jakson jälkeen peli oli vielä 1-1 (26.7.2013 ~'S&J') ~ PaRi/2:n pelaajien taukopohdinnat kentänpientareella eivät auttaneet, tappio tuli.

Palokan Riennon (2) edustusmiehistö kaudelle 2013 joukkuekuvassa (seuran nettisivulta).

Maalivahti: 1 Joel Leskinen, Kenttäpelaajat: 7 Aleksanteri Ala-Nikkola, 8 Teemu Hyvönen, 9 Joonas Kotovaara, 10 Aapo Rainamo, 12 Roope Suojasalmi, 13 Paavo Koskinen, 14 Juuso Tuderus, 16 Karim Omran, 17 Roope Hietanen, 18 Juuso Kananen, 19 Aleksi Manninen, 21 Anton Geier, 24 Joonas Järvinen, 77 Olli Soininen, 79 Jyri Kansanaho, 91 Eemi Kotovaara ja 94 Samu Laatikainen.
Valmentaja: Jukka Kotovaara.

LINKKI: Lisää kuvia Palokan Riennon (2) Kangasniemen vierailulta 26.7.2013.

* * * * * * * * * * * * * * *

Mustarastas (Blackbirdin kakkosjoukkue):
Mustarastas hävisi Kangasniemen vierailulla 9.8.2013 sarjajohtajalle 0-3:

Mustarastaan pelaajat alkuvirittelyissä Kangasniemellä (KaPa-51) 9.8.2013 - jyväskyläläisille tappio matkamuistoksi lukemin 0-3 (kuva: 'S&J').

MUSTARASTAS (2013) ~ valmentaja Mikko Mutka, apuvalmentajat Sampo Rossi ja Nellu Petrescu.
Ronnie Nygren (mv), Juho Yläjärvi (mv), Ville Harvia (mv), Ville Antila, Miska Autio, Mika Jalkanen, Jussi Kautela, Ville Kokkonen, Henri Koljonen, Joel Laurila, Toni Lavia, Matti Petrescu, Sampo Rossi, Ville Santala, Toni Sironen, Toni Sivonen, Aleksi Virtanen, Jani Hyvönen, Markus Jokinen, Olli Koittola ja Simon Walker.

Mustarastaan pelaajat erikoisessa taukoliikunnassaan Kangasniemellä (KaPa-51) 9.8.2013 (kuva: 'S&J').

Mustarastaan pelaajan juomapullo muistuttaa pikkumiestä omasta tuttipullostaan ~ 9.8.2013 (kuva: 'S&J').

LINKKI: Lisää kuvia Mustarastaan Kangasniemen vierailulta 9.8.2013.

* * * * * * * * * * * * * * *

Lohikosken Pallokerho (LPK):
LPK:lle Kangasniemen vierailulla 22.9.2013 'äänekäs' tappio ~ sarjanousija KaPa-51 voitti vieraansa 2-4:

LPK:n kauden viimeinen ottelu alkamassa lauantaina 21.9.2013 klo 15 sateisella Kangasniemen urheilukentällä. LPK joutui peliasujen samavärisyyden vuoksi käyttämään 'väriturvaliivejä' varsinaisten pelipaitojensa päällä. Kuva: 'S&J'. LPK:n miehistössä olivat kentällä myös pelaajavalmentajat Mikko Sorsakivi ja Jari 'Lelu' Lehtinen - ehkä siksi LPK:n puolella oli koko ajan käynnissä poikkeuksellisen äänekäs 'ohjeistus ja valitus' kaikista mahdollisista kentän tapahtumista. Sanasotaa käytiin väillä omienkin pelaajien kesken. LPK:n pieni kannattajajoukko jätti kaljoittelullaan ja sen mukaisilla typeryyksillään itsestään tympeän kuvan. Pelissä sai yksi LPK:n pelaaja punaisen kortin törmäilyistään.


Lohikosken 50-vuotias valmentaja Jari 'Lelu' Lehtinen pelasi Kangasniemellä maalivahtina - tarkkana toisen pelijakson alkaessa (S&J). LPK oli sarjan puolivälissä kesätauolle lähdettäessä ollut jakamassa viimeistä sijaa sarjassa FCV II:n kanssa. Syyskausi oli lohikoskelaisilla mennyt hyvin, sillä ennen tätä Kangasniemellä pelattua kauden päätösottelua LPK oli noussut sarjassa jo toiselle sijalle. Ennen tätä tappiota (2-4) LPK oli kesätauon jälkeen voittanut seitsemän peliä ja pelannut yhden tasan.

LPK 2013: Maalivahti: 32 Niku Raatikainen. Kenttäpelaajat: 3 Lauri Berlin, 4 Teemu Paajanen, 5 Aki Pohjola, 6 Ville Törmälä, 8 Juho Päkkilä, 9 Tommi Salo, 10 Matias Nygård, 11 Mortaza Alamyar, 13 Ville Soininen, 14 Ville Wahlgren, 15 Kimmo Tolvanen, 16 Jani Kykyri, 17 Benjamin Ahonen, 19 Joonas Lehtinen, 20 Jermu Vehanen, 21 Kimmo Huostila, 22 Ari Puumala, 23 Juuso Rastas, 24 Marko Juntunen, 26 Patrick Ahonen, 27 Mikko Sorsakivi, 28 Simo Kinniä, 29 Kristian Harri, 31 Jari-Pekka Kanninen, 33 Ilkka Peltokangas, 44 Pauli Hippeläinen, 88 Roylan Perez ja 00 Juha Hartikka. Joukkueen johtoporras: Mikko Sorsakivi, pelaajavalmentaja - Pauli Hippeläinen, pelaajavalmentaja - Jari Lehtinen, pelivalmentaja - Kauko Sairanen, JoJo.


Lohikosken "kannattajien" tulisoihtu paloi lyhyen hetkensä syyssateisessa katsomossa (S&J). LPK:n peliasuinen vaihtomies vietti ottelun aikana oman vaihtopenkkinsä sijasta mieluummin 'vapaa-aikaansa' - erikoista kyllä - katsomossa kaljotelleiden kavereidensa seurassa.



5. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 5.divisioonassa Keski-Suomen lohkossa mukana: Harjun Potku (BET2), Palokan Riento (PaRi), HuKi (Huhtasuo), Kampuksen Dynamo (KaDy) ja Martti (Korpilahti).


6. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista ensi kertaa pelatussa 6.divisioonassa Keski-Suomen lohkossa mukana: Nousu, Nousu 2, CityKetut (JJK jun) ja Mestareiden Atleettiklubi (Mestarit).

2014:

JJK pudonneena 1. divisioonassa ~ sijoitus: 7/10.

Vasemmalta: Tommi Kari, Jordi van Gelderen ja Robert Taylor.


JJK voitti Harjulla sarjajohtaja FC KTP:n 2-1:

JJK:n pelaajat vasemmalta: #19 Benno Hanslian, #6 Jasin Abahassine, #3 Joona Itkonen, #33 Antti Maltsin ja #23 Jordi van Geideren (kuva: 'S&J').

JJK (16.7.2014 FC KTP-ottelussa): (mv) Teppo Marttinen, Joona Itkonen, Benno Hanslian, Jordi van Gelderen, Jasin Abahassine, Tommi Kari, Topi Järvinen, Janne Kuhmonen (Antto Tapaninen), Antto Hilska (Aleksis Lehtonen), Robert Taylor, Antti Maltsin. Maalit: Antto Hilska, Robert Taylor. Valmentaja: Juha Pasoja.

JJK:n pelaajat vasemmalta: #11 Topi Järvinen, #3 Joona Itkonen, #23 Jordi van Geideren, #6 Jasin Abahassine, #33 Antti Maltsin ja #15 Antto Hilska (kuva: 'S&J').


Vasemmalta: Benno Hanslian, Jasin Abahassine ja Topi Järvinen.


3. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 3.divisioonan yhdistetyssä Keski- ja Itä-Suomen lohkossa mukana: Blue Eyes Team (BET), Jyväskylän Palloseura (JPS), FC Villiketut ja FC Blackbird.


4. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 4.divisioonassa Keski-Suomen lohkossa mukana: Lohikosken Pallokerho (LPK), Palokan Riento (PaRi), Harjun Potku (BET/2) ja Football Club Kurd (FCK - "FC Kurdit").

Football Club Kurd (FCK - "FC Kurdit") ~ 4. divisioonassa kolmatta peräkkäistä kautta.

FC Kurdien perustaja Gholami Aziz pelaa yhä itsekin.

(Jalkapallolehti, 12.8.2014): "Aina tosi kyseessä" (teksti ja kuva: Pekka Ruissalo):
Muuttunut maailmantilanne ja rajojen aukeaminen on tuonut Suomenkin viheriöille pelaajia, jotka eivät ole ihan perusvirtasia – edes sukunimiltään. Keski-Suomen Nelosessa pelaavan FC Kurdien perustaja ja kenttäpelaaja Ghoulam Aziz on on ehtinyt myös huomata, että harrastesarjoissa tosissaan pelaavan joukkueen kanssa törmäyskurssitkin ovat arkipäivää.
Jyväskylän Viitaniemen kenttä kylpee auringossa heinäkuun viimeisenä tiistaina. Kello on kahdeksan illalla, mutta FC Kurdit ovat vasta aloittelemassa harjoituksiaan. Seuraavana päivänä odottaa tärkeä vierasottelu Jämsänkosken Ilvestä vastaan. Ghoulam Aziz, 34, on saapunut paikalle jo hyvissä ajoin ennen treenien alkua. Takana on täysi työpäivä omassa kampaamoalan yrityksessä.
”Olen kova tekemään töitä. En pidä lomaa. Meidät on opetettu siihen, että töitä on tehtävä elämässä pärjätäkseen”, Ghoulam sanoo.
Myöhään harjoitteleminen ei joukkuetta haittaa. Haittaa ovat kokeneet tosin muut. Viime syksynä Jyskän kentällä harjoitellut ryhmä koki yllätyksen, kun iltakymmeneen venynyt harjoitus sai odottamatonta lisämaustetta pallokentän sammuneista valoista.”Kentänhoitaja laittoi valot pois samantien kun kello löi kymmenen. Siinä vähän aikaa keräiltiin kamoja. Piti katsoa tarkasti, että kaikki mahdollinen tuli mukaan.”
Ghoulam on huomannut kellontarkan meiningin sen jälkeenkin. ”Suomessa aletaan patistaa pikkulapsiakin pois kentältä heti kun kello lyö kymmenen. Olen nähnyt sellaisen tilanteen monta kertaa. Se on outoa. Annettaisiin nuorten pelata ja yrittää.”
Asenne on kenties kasvanut jo nuorena poikana, paljon nyky-Suomea karuimmissa olosuhteissa. Ghoulam syntyi Kurdistanissa, valtiossa jota ei oikeastaan vieläkään tunnusteta valtioksi. Se kattaa osia Itä-Turkista, Pohjois-Irakista, Länsi-Iranista sekä pieniä osia Syyriasta ja Armeniasta. Mikään edellämainituista valtioista ei tunnusta Kurdistanin asemaa. Seurauksena on syntynyt lukuisia kapinoita. Vuonna 1946 näki päivänvalon Kurdistanin tasavalta. Ilo oli lyhytaikainen: tasavallan aikaa kesti vuoden päivät, kunnes Iranin armeija marssi tasavallan keskukseen, Mahabadin kaupunkiin. Tasavallan loppu sinetöitiin maan johtajien julkisella hirttämisellä.
Sen jälkeen Kurdistanilla ei ole ollut omaa valtiota. Sotia ja levottomuuksia on sen sijaan riittänyt. Siinä määrin, että vuonna 1999 Ghoulamin oli perheineen paettava maasta Suomeen, Jyväskylään.
”Olen pelannut jalkapalloa koko ikäni. Olosuhteet olivat kotimaassa aika vaikeita pelikentilläkin. Nuorena totuin pelaamaan ilman sukkia ja pelivarusteita.”
Suomessa Ghoulam laittoi nopeasti toimeksi. Muutaman kuukauden totuttelun jälkeen tuli opiskelu, töitä ja – tietenkin – jalkapallo. Meni kuitenkin kymmenen vuotta ennen kuin FC Kurdit näki päivänvalon.
”Silloin aloitimme Keski-Suomen Vitosesta. Tarkoitus oli perustaa seura kurdeille, jotka olivat joutuneet luopumaan lajista, koska olivat köyhiä eikä heillä ollut varaa harrastaa.”
Jalkapalloa pidetään edelleen maahanmuuttajien suosikkiurheilulajina. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto ja Suomessa pelaavien jalkapalloilijoiden edunvalvontajärjestö, Suomen Jalkapallon pelaajayhdistys ry (JPY) järjestivät Jalkapallo kuuluu kaikille -kiertueen. Tavoitteena oli kannustaa turvapaikanhakijoita paitsi lajiin, myös edistää yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisen kohtelun toteutumista Suomessa. Arvion mukaan Suomen 20 vastaanottokeskuksessa eli tuolloin 4 000 turvapaikanhakijaa – heistä 120 alaikäisiä.
Sodan runtelema Kurdistan on opettanut kasvateilleen ennen kaikkea asennetta ja selviytymistä. Asenne näkyy myös pelikentillä. Suomalainen löytänee helposti vertailukohdan maailmansodan jälkeisestä maasta, joka nuoli haavojaan ja yritti keksiä keinoja selviytyä runsaista sotakorvauksista. Niissä olosuhteissa kasvoi ja syntyi jalkapallojoukkue, joka ei anteeksi pyydellyt eikä liikoja nöyristellyt.
Kovaluisen ja tiukasti jaloille rapanneen puolustajan, jo edesmenneen Åke Lindmanin otteet muistetaan vielä vuosikymmeniä myöhemmin.
Samaa henkeä löytyy myös FC Kurdeista. Ghoulam kertaa kysyttäessä nopeasti omat urheiluvammansa.
”Kertaalleen on murtunut poski, samaten nilkka. Jalkavaivoja on ollut tämän tästä. Suomessa on asiaan kuitenkin hyvä sanonta: urheilija ei tervettä päivää näe, vai miten se meni”, mies naurahtaa.
Terveen päivän menettäminen naurattaa Ghoulamia, mutta kaikkia harrastajapelaajia ei. Nopea kyselykierros paljastaa, että asenne on herättänyt samalla sarjatasolla törmäyskurssiakin.
Joukkuetta vastaan usein pelannut keskisuomalaismaalivahti kommentoi olleensa tyytyväinen, kun ei ollut sarjaottelussa avauskokoonpanossa Kurdeja vastaan.
”Edellisessä matsissa saivat kavennusmaalin tilanteessa, jossa olisin joutunut jyrätyksi jos olisin tullut palloon. Tein ratkaisun terveyttäni ajatellen ja jätin kontaktin ottamatta.”
Asiasta kysyttäessä Ghoulam muuttuu hieman varautuneeksi. ”Ai näin olet kuullut? No… meillä oli aiemmin aika paljon nuoria pelaajia, jotka pelasivat varsin kovalla tunnetasolla. Tosissaan kyllä pelaamme koko ajan.”
Ghoulamilla on FC Kurdeissa myös kasvattajan ja aivan erityisesti asennekasvattajan rooli. Nuoremmille kurdeille mies haluaa opettaa paitsi jalkapallon hienouksia, mutta myös ennen kaikkea kunnioituksen ja kunnioittamisen merkitystä.
”Kunnioittaminen on todella, todella tärkeä asia. Jokaisella on oma persoonansa, jokainen voi oppia lisää toisiltaan. Siihen haluan näitä nuorempia kasvattaa.”
Tunteet kentillä roihahtavat silti toisinaan. Haastattelua seuraavana päivänä Jämsänkosken Herrainmetsän kentällä joukkueen nuoret pelaajat ilmaisivat tunteensa voimakkaastikin, ja varsinkin kommunikaatio yleisön kanssa oli paikoin vilkasta. Ylilyönneiltä kuitenkin vältyttiin muutamasta räväkästä tilanteesta huolimattakin.
”Sen olen huomannut, että suomalaiset eivät ota jalkapalloa kovin vakavasti. Se on toisaalta harmillistakin. Arvostus on viidessätoista vuodessa kasvanut, mutta ei riittävästi.”
Entä sitten katsojien suhtautuminen maahanmuuttajataustaiseen ryhmään? Ghoulam sanoo, että on törmännyt pelikentillä rasismiin varsin vähän.
”Joskus juomapullot ovat lentäneet, joskus autonrenkaita on puhkottu. Yleisöstä voi kuulua kaikenlaista. Aika vähäisessä mittakaavassa kuitenkin”, hän painottaa.
”Me hyväksymme Suomen. Toivottavasti Suomi hyväksyy myös meidät.”
Ghoulam on seurannut keskustelua suomalaisnuorten vähäisestä liikkumisesta ja huonosta kunnosta. Hän sanoo allekirjoittavansa täysin julkisuudessa esille tuodut väitteet.
”Jos näet kadulla kymmenen suomalaisnuorta, kaikilla on kädessä tabletit tai kännykät. Nuoriso räpeltää mieluummin älypuhelimiensa kanssa kuin urheilee. Se on todella harmillista, voisi käydä vaikka kävelemässä jos muu liikunta tuntuu vastenmieliseltä.”
Suomalaiseen elämäntapaan liitetään perinteisesti myös alkoholi. Sen rooli on varsin suurta myös joukkueurheilussa. Ghoulam puhuu aiheesta pitkään.
”Monesti tuntuu siltä, että suomalaiselle pelaajalle tärkeintä kaudessa on saunailta. Kun voitetaan jotain, ensimmäisenä vedetään hirveät kännit. Kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden, pojat tulivat tänne melkoisessa tuiskeessa ja joku lensi naamalleenkin. Urheilijan pitäisi näyttää nuoremmille esimerkkiä, tuollainen ei ole hyvä esimerkki.”
”Kurdien saunaillassa juodaan toki alkoholia, mutta me olemme oppineet tunnistamaan omat rajamme. Jos joku erehtyy juomaan itsensä liian kovaan humalaan, siitä seuraa kova julkinen häpeä eikä henkilö varmasti sen jälkeen toistamiseen tee samaa virhettä.”
Kurdeja on Suomessa muutama sata. Keski-Suomen alueella heitä asuu noin kolmisensataa. Jalkapallomiehiä ryhmässä on ainakin alemmilla sarjatasoilla erotuomarina oleva Ali Moradi, joka on Jyväskylän Kurdien yhteistoiminnan yhdistyksen puheenjohtaja. Ghoulam kiittelee Moradin panosta kurditaustaisten auttamisessa.
”Näen FC Kurdit myös tärkeänä osana sopeuttamista. Jalkapallo auttaa erityisesti nuoria ja heidän sopeutumistaan suomalaiseen kulttuuriin. Nuorille on tärkeätä, että heitä arvostetaan ja heille annetaan mahdollisuus onnistua.”
Kurdit eivät ole Keski-Suomen piirissä ainoita ulkomaalaistaustaisia pelureita. Nuorisopäällikkö Timo Hämäläinen kertoo, että pelipassien perusteella heitä on kaikkiaan noin 120.
Itä-Suomen piirissä maahanmuuttajataustaisia pelaajia on arviolta sata. ”Olemme osaltamme edesauttaneet maahanmuuttajien kotouttamista esimerkiksi siten, että alimmassa miesten sarjassamme (Vitonen) sallimme ulkomaalaisen pelaajan pelaamisen vastoin liiton kilpailumääräyksiä ilman kansainvälistä pelilupaa”, kertoo piirijohtaja Pekka Ojala.
Satakunnassa Olkiluodon ydinvoimalatyömaa on tuonut paitsi kansainvälisiä työntekijöitä, myös kansainvälisiä pelureita. ”Osa heistä on jo palannut kotimaahansa, mutta edelleen aikuisten sarjoissa pelaa kolmisenkymmentä pelaajaa. Junioripuolella ulkomaalaistaustaisia on noin kuusikymmentä”, Satakunnan piirijohtaja Janne Koivisto valottaa.
Jalkapallolla on siis Suomeen saapuneelle maahanmuuttajalle varsin suuri auttava ja sopeuttava merkitys. Jalkapallo on auttanut myös Ghoulamia.
”Olen saanut etenkin Keski-Suomen alueelta paljon uusia ystäviä. Uskon, että joukkueemme on auttanut myös kantasuomalaisia oppimaan uusia asioita ja saamaan uusia ystäviä aiemmin itselleen kenties vieraasta kulttuurista”, Ghoulam sanoo ja hymyilee päälle.
Ja vaikka Kurdit pelaa aina tosissaan, osaa kurdi myös hävitä. Keskiviikon ottelu Jämsänkosken Ilvestä vastaan päättyy lopulta maalin tappioon. Joukkue nousee kolmen maalin takaa-ajoasemasta maalin päähän, mutta ei pidemmälle. Jämsänkoskea pieksevä rankkasadekaan ei saa matsin jälkeen Ghoulamin hymyä hyytymään.
”Tämä oli tällainen päivä. Matsi oli kuitenkin hyvä ja yritteliäs. Näytimme, ettemme luovuta. Tappio tuli, mutta lähden kotiin hyvillä mielin.”
Tappion hetkillä Ghoulam palaa muistoissaan syksyyn 2011. Tuolloin Keski-Suomen Vitosessa pelanneella joukkueella oli meneillään jännittävä matsi. Viimeisen ottelun voittamalla Kurdit varmistaisi voittonsa. Ottelu oli pitkään tasan, kunnes aivan lisäajan lopussa joukkue teki voittomaalin. Purkautunutta iloa ja voittotuuletusta Ghoulam muistelee yhä mielellään: ”Se oli kuin Mestarien liigasta! Koko joukkue tuuletti sydämensä kyllyydestä ja makasi nurmella onnesta sekaisin ja liikuttuneena.”
”Sen takia me pelaamme jalkapalloa. Sitä on jalkapallo.”


5. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 5.divisioonassa: Palokan Riento/2 (PaRi/2), HuKi (Huhtasuo), Kampuksen Dynamo (KaDy) ja Martti (Korpilahti).


6. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 6.divisioonassa: Komeetat, Nousu, Nousu 2, Palokan Riento/3 (PaRi/3), CityKetut (JJK jun) ja Mestareiden Atleettiklubi (Mestarit).

Uusi jyväskyläläinen seura "Komeetat" aloitti 6. divisioonasta:

Jyväskylän Komeetat - historiansa ensimmäisen pelikauden 2014 jälkeen (Keski-Suomen piirin 6. divisioona).

2015:

JJK toista kautta peräkkäin 1. divisioonassa.


2. divisioona:

LINKKI (Vaajakosken jalkapallosivullemme): FC Vaajakoski nousseena 2. divisioonassa.


3. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 3.divisioonan yhdistetyssä Keski- ja Itä-Suomen lohkossa mukana: Jyväskylän Palloseura (JPS), FC Villiketut ja FC Blackbird.


4. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 4.divisioonassa: Lohikosken Pallokerho (LPK), FCK/2 (Vaajakoski), Palokan Riento (PaRi), Harjun Potku (BET/2) ja Football Club Kurd (FCK - "FC Kurdit").


FC Kurdit:

(10.5.2015) FC Kurdit hävisivät Kangasniemellä 2-5, vaikka ensimmäisen jakson jälkeen johtivat 2-0:


FC Kurdien joukkue taukopalaverissa Kangasniemellä 10.5.2015 (S&J). Johtivat vielä tuolloin 2-0 - hävisivät lopulta 2-5.



Palokan Riento (PaRi):

(5.9.2015) PaRi pelasi tasapelin 2-2 Kangasniemellä (KaPa-51):


Palokan Riennon keltapaidat valmiina sadesään peliin Kangasniemellä 5.9.2015 (S&J).





5. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 5.divisioonassa: HuKi (Huhtasuo), Kampuksen Dynamo (KaDy), Nousu, FCV/Reds (Vaajakoski) ja Nousu/2.


6. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 6.divisioonassa: Komeetat, Palokan Riento/A (PaRi/A), JJK CityKetut, Mestarit ja uusi sarjatoiminnassa "Liikunnan Riemu", Jyväskylä (Riemu).

Liikunnan Riemun sen jäsenistö koostuu pääosin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoista. Kun "Blue Eyes Team" lopetti edelliskauden jälkeen (3. divisioonassa), niin tämä Riemu taitaapi olla BET:lle jonkinlainen "jatke". Seura perustettiin jo 2011 lajeinaan futsal, jalkapallo, jääkiekko, kilpatanssi, pöytätennis, voimistelu, koripallo, lentopallo ja salibandy.
Seuran historia pohjautuu virallisesti vuonna 2005 perustettuun jalkapallojoukkueeseen nimeltä FC Liikunta. Joukkue on moninkertainen opiskelijoiden jalkapallon Suomen mestari, jonka ansiosta se on päässyt useaan kertaan edustamaan Suomea myös opiskelijoiden EM-kilpailuissa. Riemun opiskelijoiden arvokilpailuihin osallistuvasta jalkapallojoukkueesta käytetään edelleen usein FC Liikunta -nimeä.
FC Liikunnan toiminnan myötä huomattiin liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa tarvetta useamman lajin kilpa- ja harrastetoimintaa tarjoavalle yleisseuralle. Liikunnan RIemun perustamiskokous pidettiin Jyväskylässä 15.3.2011. Perustajajäseninä olivat Anton Ahonen, Aapo Autio, Mikko Huhtiniemi, Eemeli Jokinen, Matias Juvonen, Ville Kujanpää, Tomi Lahtinen, Loviisa Leinonen, Jenni Liiri, Simo Luukkainen, Manu Myllyaho, Kasper Mäkelä, Lasse Saari, Jonne Silonsaari, Antti Vanhala ja Tommi Virtanen.

2016:

JJK kolmatta kautta peräkkäin 1. divisioonassa.


2. divisioona:

LINKKI (Vaajakosken jalkapallosivullemme): FC Vaajakoski toista peräkkäistä kautta 2. divisioonassa.


3. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 3.divisioonan yhdistetyssä Keski- ja Itä-Suomen lohkossa mukana: Jyväskylän Palloseura (JPS), FC Villiketut ja FC Blackbird.


4. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 4.divisioonassa: Lohikosken Pallokerho (LPK), FCK/2 (Vaajakoski), Palokan Riento (PaRi), Harjun Potku, HuKi (Huhtasuo), Nousu ja Football Club Kurd (FCK - "FC Kurdit").

LPK:

(25.5.2016) LPK:n kausi jatkui neljännellä peräkkäisellä tappiolla ~ KaPa-51 voitti Kangasniemellä 0-3:


LPK:n joukkue Kangasniemellä 25.5.2016 omissa rituaaleissaan ennen pelin alkua.

(LJK * 25.5.2016): (mv) 1 Juntunen Marko, 10 Suokas Paavo, 13 Kudjoi Ekku, 14 Kastikainen Matti, 18 Saarinen Jussi, 20 Vehanen Jermu, 21 Palsa Jami, 23 Rastas Juuso, 26 Toikkonen Olli-Pekka (K), 27 Torkki Matias ja 88 Huvila Tommi. Vaihtopelaajat: 11 Kuusrainen Topias ja 29 Reinikainen Samuli. Kyseisessä ottelussa LJK:n tärkeimmät pelaajat olivat toppari Jussi Saarinen ja oikean laidan hyökkääjä Olli-Pekka Toikkonen (kapteeni). Maalintekijä Patrick Ahosen paha loukkaantuminen heti sarjakauden alussa on jättänyt jälkensä.

Harjun Potku:

(9.9.2016) Harjun Potku mukana kärkikahinoissa - vierasvoitto 1-0 Kangasniemellä (KaPa-51):

(Harjun Potku ~ 7.9.2016): 4 Huisko Miikka, 5 Pisilä Lauri, 7 Luoma Oskari, 10 Browne Ronan, 16 Välimäki Ossi, 18 Komppa Paavo, 20 Sipinen Jaakko, 21 Tarvainen Mikko, 25 Jalkanen Mika, 26 Malinen Lasse ja 66 Korkiakoski Anssi. Vaihtopelaajat: 9 Juusela Jesse, 11 Peitsaho Riku, 12 Maliniemi Arttu, 14 Seppälä Atte, 17 Ylinampa Vili ja 24 Rousu Pekka. Maali: Luoma. Joukkueenjohtaja: Pesonen Jussipekka (Ahonen Jarkko) ja valmentaja: Tarvainen Mikko.


KaPa-51 - Harjun Potku 0-1 (7.9.2016) ~ Harjun Potkun miehistö alkuvirittelyissään (S&J).


KaPa-51 - Harjun Potku 0-1 (7.9.2016) ~ pelin tiimellyksessä (S&J).


5. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 5.divisioonassa: FCV/Reds, Nousu/2, PaRi/A ja (Liikunnan) Riemu


6. divisioona ~ Keski-Suomen piirin sarjat:

Jyväskylän seuroista 6.divisioonassa: Komeetat, BET/2 (uutena), FCV/Reds/2, JJK Cityketut ja Kampuksen Dynamo (KaDy).

takaisin jalkapallosivustomme ETUSIVULLE.

VAAJAKOSKEN jalkapallohistoriikki ~ erillinen sivumme (FCV).